|
|
Leitud 1 artikkel
sitt
(ihmisen ulosteesta)
paska, skeida slg.
(eläimen ulosteesta; lannoitteena)
paska, sonta yleisk., lanta yleisk.
(liasta, jätteistä)
paska
paska kuv.
‹kielteisissä yhteyksissä›
paskaakaan
M
1 ‹s› kõnek inimese väljaheide, roe(ihmisen ulosteesta)
paska, skeida slg.
▪ ruum haises kuse ja sita järele huone haisi kuselta ja paskalta
■ ‹s› kõnek looma väljaheide, roe; sõnnik (põllu väetisena)(eläimen ulosteesta; lannoitteena)
paska, sonta yleisk., lanta yleisk.
▪ koerasitt koirankakka yleisk.; koiranpaska
▪ lehmasitt lehmänlanta yleisk.; lehmänpaska
▪ põllule veeti sitta pellolle levitettiin paskaa; pellolle ajettiin lantaa yleisk.
■ ‹s› kõnek millegi räpased, reostavad jäätmed (nt tolm, sodi, praht), mustus, räpp(liasta, jätteistä)
paska
▪ patareid ei olnud mingit sitta välja ajanud paristoista ei ollut vuotanut mitään paskaa
2 ‹s, adj› kõnek (miski, mis on) täiesti vilets, halb või tühine, mis pole midagi väärtpaska kuv.
▪ olen kaelani sitas olen kaulaa myöten paskassa
▪ inimesed kirjutavad siia täielikku sitta ihmiset kirjoittavat tänne täyttä paskaa
▪ ah, sitt on kogu see elu äh, elämä on pelkkää paskaa
▪ Sitt lugu! Paska juttu!
3 sittagi ‹eitusega› kõnek üldse, (mitte) vähematki‹kielteisissä yhteyksissä›
paskaakaan
▪ Sa ei tea rockist sittagi! Et tiedä rokista paskaakaan!
