[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 25 artiklit

ainult et
alustab lauset või lauseosa, mis piirab või täpsustab eelnenud väidet
ainoastaan
ma saan sellega hakkama küll, ainult et aega võtab pärjään siinä kyllä, se ainoastaan vie aikaa
asi
M
s
1 hrl olmega või tööga seotud tarbeese, vahend, riist vms
tavara, esine
terve tuba oli igasuguseid asju täis koko huone oli täynnä kaikenlaisia tavaroita
pakkis oma asjad kokku ja läks minema pakkasi tavaransa ja lähti
armastab ilusaid asju pitää kauniista tavaroista
■ ‹hrl ainsusesmaterjal, aine; söödav või joodav
materiaali, aine; syötävä tai juotava
igast asjast ei saa maja ehitada taloa ei voi rakentaa mistä vain
peolaud oli uhke, tekkis tahtmine kõiki asju maitsta juhlapöytä oli komea, tuli halu maistaa kaikkea
kirjandus- või kunstiteos
kirjallisen tai taiteellisen luomistyön tuote
teos, työ
kunstinäitusel meeldisid talle Vive Tolli asjad taidenäyttelyssä häntä miellyttivät Vive Tollin työt
2 probleem, juhtum, nähtus, olukord või asjaolu
asia, seikka, tapaus, juttu
võttis koosolekul asja üles otti asian esiin kokouksessa
ta ei saa paljudest asjadest üldse aru monia asioita hän ei ymmärrä lainkaan
asja tuleb uurida asiaa pitää tutkia
Kuidas ma küll nii lihtsa asja peale ei tulnud! Miten minä en hoksannut näin yksinkertaista asiaa!
püüab asju paremas valguses näha yrittää nähdä asiat paremmassa valossa
asi on hullem kui arvasime juttu on hullumpi kuin luulimmekaan
miski kellessegi puutuv; (midagi tingiv) põhjus või vajadus
jotakuta koskettava seikka; jotakin edellyttävä tarve tai tehtävä
asia
Mis on teistel sellega asja, millal mina oma töö valmis saan? Mitä se muille kuuluu, milloin minä saan työni valmiiksi? / ei se ole muiden asia, milloin minä saan työni valmiiksi
Mis see sinu asi on? Mitä se sinulle kuuluu?
Kas tulid niisama või oli sul asja ka? Tulitko muuten vain vai oliko sinulla asiaakin?
õigusrikkumine, süü-, kohtuasi vms
asia, oikeus|asia, juttu, oikeus|juttu
asi jõudis lõpuks kohtusse asia päätyi lopulta oikeuteen
kellelegi või millelegi omased omadused, olukord või situatsioon
(jollekulle tai jollekin luonteenomaisista ominaisuuksista, oloista tai tilanteista)
seikka, piirre
asian|laita, tilanne
vanainimese asi - samm tönts, kuulmine kehv vanhuksen tilanne: kömpelö askel ja heikko kuulo
3 tegemist vajav töö või toiming
asia, homma ark.
mul on vaja linnas asju ajada minun on hoidettava asioita kaupungilla / minun pitää hoitaa hommia kaupungilla ark.
selle asjaga pole kiiret sillä asialla ei ole kiirettä
4 miski omaette väärtus, midagi kõlblikku, kasulikku vms
kyllin hyvästä, kelvollisesta, hyödyllisestä tms.
sellest käsikirjast küll asja ei saa siitä käsikirjoituksesta ei kyllä tule mitään
pole tast asja kõnet pidama ei hänestä ole pitämään puhetta
see raamat pole suurem asi se kirja ei ole kovin kummoinen
asja|ajaja
M
s
asju ajav, asju ajada oskav ning armastav inimene
ihminen, joka osaa hoitaa asioita ja tekee sitä mielellään
ma olen nii saamatu asjaajaja, et ma ei saa sellega lihtsalt hakkama olen niin saamaton, etten kerta kaikkiaan pysty hoitamaan tätä asiaa
asutuse, organisatsiooni, ürituse vms asjaajamist juhtiv, korraldav ametnik
järjestön, yhdistyksen, komitean tms. toimihenkilö, joka on vastuussa juoksevien asioiden hoitamisesta
sihteeri
töötasin firma asjaajajana veidi üle aasta työskentelin yrityksen sihteerinä hieman yli vuoden
hindamatu
M
adj
nii väärtuslik või tähtis, et selle väärtust on võimatu kindlaks määrata
määrittelemättömän arvokas tai tärkeä
hindamatud aarded mittaamattoman arvokkaat aarteet
te osutate mulle sellega hindamatu teene niin teette minulle korvaamattoman palveluksen
huvitama
M
kellelegi huvi pakkuma, kellegi tähelepanu köitma
kiinnostaa
kollased teemad mind ei huvita sensaatioaiheet eivät kiinnosta minua
mind huvitab kunst, sellega tegelengi minua kiinnostaa taide, ja sen parissa työskentelenkin
kedagi ei huvita, kuidas sa välja näed ketään ei kiinnosta, miltä sinä näytät
huvitatud [millest] millegi vastu huvi tundev, mingi sihiga tegutsev
kiinnostunut
olen olnud usust väga huvitatud olen ollut hyvin kiinnostunut uskosta
talvekaupadest huvitatud klient talvituotteista kiinnostunut asiakas
asjast huvitatud pooled asiasta kiinnostuneet osapuolet
iialgi
M
adv
eitavas lausesmitte ühelgi ajal, korral või juhul
kielteisissä yhteyksissä
koskaan, milloinkaan, ikinä
ma ei lepi sellega iialgi en sopeudu tähän milloinkaan
mulle pole iialgi laulda meeldinud en ole koskaan pitänyt laulamisesta
intelligents
M
s
1 üldine vaimne võimekus, arukus
äly, älykkyys, intelligenssi
sellega sain ma hakkama oma loomulikust intelligentsist onnistuin siinä luontaisen älyni vuoksi
2 kõrgelt haritud inimesed, vaimse töö tegijad
älymystö, sivistyneistö, lukeneisto, oppineisto, intelligenssi harv
ajalehes trükiti ära üleskutse eesti intelligentsile lehdessä julkaistiin haaste Viron sivistyneistölle
intsident
M
s
(ebameeldiv) vahejuhtum või ootamatu sündmus
väli|kohtaus
intsident päädis sellega, et politsei viis mehe kainestusmajja välikohtaus päättyi siihen, että poliisi vei miehen selviämisasemalle
eile õhtul oli pubis väike naljakas intsident eilisiltana pubissa sattui pieni hauska välikohtaus
tulistamisintsident ampumavälikohtaus
issanda vits
(ebameeldiva asja või nuhtluse kohta)
epämiellyttävästä asiasta tai vitsauksesta
minu aia issanda vits – kreegivõsud puutarhani vitsaus – kriikunan vesat
imestust, üllatust, pahameelt väljendav ütlus
ihmetystä, yllätystä, mielipahaa ilmaisemassa
Oh sa issanda vits, küll on sellega häda! Voi pyhä sylvi, kyllä sen kanssa on hätä!
kahtlema
M
1 [milles] midagi küsitavaks, ebakindlaks pidama
pitää jotakin kyseenalaisena, epävarmana
epäillä [jotakin], kyseen|alaistaa [jokin]
ma kahtlen sügavalt, kas ma ikka saan sellega hakkama epäilen syvästi, selviydynkö todella siitä
hakkasin endas kahtlema aloin epäillä itseäni
2 kahevahel olema, mitte teadma, kuidas toimida või mida teha
olla kahden vaiheilla, olla tietämättä kuinka toimia
epäröidä, empiä
ma kahtlesin viimase hetkeni, kas lähen võistlema või mitte epäröin viime hetkeen asti, lähtisinkö kilpailemaan vai en
keele peal olema
1 midagi öelda või küsida tahtma, selleks valmis olema
haluta sanoa tai kysyä jotakin, olla valmis siihen
olla kielellä kuv., pyöriä kielellä kuv., olla kielen päällä kuv., ark.
küsimus oli keele peal, aga polnud sobiv hetk sellega välja tulla kysymys oli kielellä, mutta ei ollut sopiva hetki esittää sitä
2 meenumisele väga lähedal olema, peaaegu meenuma
olla juuri muistumassa mieleen, muistua melkein
olla kielellä kuv., pyöriä kielellä kuv., olla kielen päällä kuv., ark.
näitleja nimi on keele peal, aga kuidagi ei suuda seda öelda näyttelijän nimi pyörii kielellä, mutta jotenkin en saa sitä sanottua
käpu|täis
M
s
väike kogus inimesi, üksikud või mõned inimesed
pieni joukko ihmisiä
kourallinen kuv.
ajalehest saab aru tühine käputäis lugejaid sanomalehteä ymmärtää vain mitätön kourallinen lukijoita
(esemete, abstraktsete asjade vm kohta:) väga vähe
(esineistä, abstrakteista asioista tms.:) hyvin vähän
kourallinen kuv.
sellega tegeleb USAs ainult käputäis firmasid tätä tekee USA:ssa vain kourallinen firmoja
käputäis põhjusi kourallinen syitä
maa
M
s
1 Maapärisnimimeie koduplaneet
kotiplaneettamme
Maa
Maa atmosfääri sisenes väike asteroid Maan ilmakehään tunkeutui pieni asteroidi
■ ‹väikese algustähegaselle planeedi pind kõige elusa asupaigana (ka vastandina taevale ja põrgule)
planeettamme pinta kaiken elävän olinpaikkana (myös taivaan ja helvetin vastakohtana)
maa, maa|ilma, maan|piiri
jälle on rahu maa peal maassa on taas rauha
müütiline ilmapuu ühendab taevast, maad ja allilma myyttinen maailmanpuu yhdistää taivaan, maan ja alisen maailman
2 maismaa (vastandina veekogudele); selle pindmine osa
(veden vastakohtana;) maan pintakerros
maa, maan|pinta, maan|kamara
pikk merereis ei ole sellega veel lõppenud, kui maa paistma hakkab pitkä merimatka ei pääty vielä siihen, kun alkaa olla maata näkyvissä
pääsukesed lendasid madalalt maa kohal pääskyset lensivät matalalla maanpinnan yläpuolella
vesi imbub maasse vesi imeytyy maahan
viljeldav pinnas
(viljelysmaasta)
maa, maa|perä
maad kündma kyntää maata
riik kinkis heliloojale maad valtio lahjoitti säveltäjälle maata
annan osa maad rendile annan osan maasta vuokralle
3 igasugune piirkond väljaspool linna
(kaupungin vastakohtana)
maa, maa|seutu, lande slg.
maal võiks elada rohkem inimesi kui praegu maalla voisi asua nykyistä enemmän ihmisiä
lapsed saadan suveks maale lapset lähetän kesäksi maalle
mail [kelle/mille] teatud kandis või ümbruskonnas
seutu, maat mon.
lumine maastik Otepää mail luminen maisema Otepään seudulla
väljasõit Mart Saare maile Hüpassaarde retki Mart Saaren maille Hüpassaareen
ta on pärit Rapla mailt hän on kotoisin Raplan seudulta
teatud aja paiku
tietyn kellonajan paikkeilla
maissa
kell võis olla 12 mail, kui koju jõudsin saavuin kotiin varmaan kahdentoista maissa
4 riik või selle osa; teatud füüsilis-geograafiline piirkond
valtio tai sen osa; tietty fysikaalis-maantieteellinen alue
maa
maailma maad ja rahvad maailman maat ja kansat
Vahemere maad Välimeren maat
linnud lendavad sügisel soojale maale linnut lentävät syksyllä lämpimiin maihin
5 ruumiline vahemaa
etäisyys
matka
kaldani tundub olevat ilmatu pikk maa rantaan tuntuu olevan mahdottoman pitkä matka
õpilaskodu on vaja siis, kui lapsed käivad kooli väga kauge maa tagant oppilaskotia tarvitaan, kun lapsilla on hyvin pitkä koulumatka
minge veel natuke maad edasi ja siis pöörake paremale menkää vielä vähän matkaa eteenpäin ja kääntykää sitten oikeaan
mitte
M
adv
1rõhutava üldlaiendina, eitavas lauseseitussõna, mis tugevdab väite eitust
kielteisissä yhteyksissäkieltoa vahvistavana sanana
millään, todellakaan, lainkaan, kyllä
mitte ei tule meelde ei kyllä tule mieleen
ma ei saa sellega mitte kuidagi nõus olla en kyllä mitenkään voi hyväksyä sitä
Mitte ei vea! Ei tosiaankaan onnista!
2erieitava laiendinaannab üksnes järgnevale sõnale või ühendile eitava sisu, aitab väidet rõhutada
antamassa vain seuraavalle sanalle tai ilmaukselle kielteisen merkityksen, auttamassa painottamaan väitettä
en yks.1.pverbi›, et yks.3.p, ei yks.3.p
emme mon.1.p, ette mon.2.p, eivät mon.3.p
mitte hiljem kui kolme kuu pärast ei myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluttua
mitte keegi ei teadnud õiget vastust kukaan ei tiennyt oikeaa vastausta
mitte miski ei aidanud mikään ei auttanut
uus töö ei meeldinud talle mitte põrmugi hän ei pitänyt uudesta työstään tippaakaan
asutasime end aegsasti teele, et mitte hilineda lähdimme ajoissa liikkeelle, jottemme myöhästyisi
(küsimuse vastustes, käskudes, keeldudes)
(vastauksissa, käskyissä, kielloissa)
ei {pöördub kõigis vormides}
älä {käskivas kõneviisis}
Mis lahti? – Mitte midagi! Mikä on? – Ei mikään!
Maale elama? – Mitte iialgi! Maalle asumaan? – Ei ikinä!
Mitte suitsetada! Ei saa tupakoida!
Kas sa oled tige? – Mitte sinnapoolegi! Oletko pahalla tuulella? – En sinne päinkään!
Anna inimesele õng, mitte kala! Anna ihmiselle onki, älä kalaa!
Olen selles teemas võhik, palun mitte harja karata! Olen tässä asiassa maallikko, älkää lynkatko minua!
3ühendavas-vastandavas seosesväljendab vastandavat seost
vastakohtaisuutta tai vastakkainasettelua ilmaisemassa
ei {pöördub kõigis vormides}
teised lähevad, mina mitte muut menevät, minä en
Olla või mitte olla! Ollako vai eikö olla!
mitte üks kord aastas, vaid korduvalt ei kerran vuodessa, vaan toistuvasti
mulle meeldivad lilled, aga mitte nelgid pidän kukista, mutten neilikoista
rääkis palju, aga mitte kogu tõtt kertoi paljon, muttei koko totuutta
4 esineb sisult jaatavates, möönvates, nentivates, täpsustavates lausetes
merkitykseltään myönteisissä, tarkentavissa tai jotakin väittävissä lauseissa
ei {pöördub kõigis vormides}
aitan ikka, miks mitte autan toki, miksikäs en
(kahtlevas küsimuses)
(epäilevissä kysymyksissä)
ei {pöördub kõigis vormides}
Ega mitte sina seda ei teinud? Et kai sinä tehnyt sitä?
mõtlema
M
1 mõistuse abil seoseid leidma ja järeldusi tegema; mõttes asjaolusid või öeldavat kaaluma
ajatella, miettiä, pohtia, tuumia
pean asjad enda jaoks selgeks mõtlema minun täytyy miettiä asiat selviksi itselleni
inimesed ei mõtle, mida nad ütlevad ihmiset eivät ajattele, mitä sanovat
ära kohe vasta, mõtle enne natuke älä vastaa heti, mieti ensin vähän
oma mõtteid millelegi konkreetsele suunama või keskendama; kedagi konkreetset silmas pidama, midagi väljendada tahtma
ajatella [jotakuta/jotakin]
tarkoittaa [jotakuta/jotakin]
Millest sa mõtled? Mitä ajattelet?
Mõtle millegi ilusa peale! Ajattele jotakin kaunista!
ma kogu aeg mõtlen, et kõik läheb nagunii halvasti ajattelen koko ajan, että kaikki menee kuitenkin pieleen
ma ei mõtle sind, mõtlen üldiselt en tarkoita sinua, tarkoitan yleisesti ottaen
Mida sellega mõeldud on? Mitä tällä on tarkoitettu?
teatud viisil suhtuma, teatud arvamusel, seisukohal olema
ajatella, arvella
Mõtle positiivselt! Ajattele positiivisesti!
ei tasu teistest halvasti mõelda ei kannata ajatella pahaa toisista
mõnikord ma mõtlen, et saan sellega hakkama küll joskus arvelen pystyväni siihen kyllä
2 kavatsema, plaanitsema
ajatella, aikoa
tarkoittaa
mõtlesin õhtuks teha pastarooga ajattelin tehdä illaksi pastaruokaa
Jägermeister oli algselt mõeldud köha ravimiseks Jägermeister oli alun perin tarkoitettu yskänlääkkeeksi
mõeldud – tehtud (otsustamise ning kiiresti järgneva tegutsemise kohta) sanottu ja tehty
3hrl koos asesõnaga endette kujutama
kuvitella
mõtle ennast minu asemele asetu minun asemaani / kuvittele itsesi minun asemaani
■ ‹käskiva kõneviisi 2. isikus, tingivas kõneviisis või da-tegevusnimena(juhib millelegi tähelepanu, tõstab emotsionaalselt esile)
ajatella vars. ark.
mõtelge, missugune raha lihtsalt maas vedeleb ajatelkaa, mikä määrä rahaa vain lojuu maassa
mõtleks, mida kõike välja ei nuputata ajatteles, mitä kaikkea keksitään
Mõelda vaid, millest me kõik oleks ilma jäänud! Ajatella, mistä me kaikki olisimme jääneet paitsi!
närv
M
s
1 nöörjas kiudude kogum, mida mööda liiguvad närviimpulsid
hermo
2hrl mitm, ühendites(tasakaalukuse, enesevalitsusega seostuvate psüühikailmingute kohta)
hermot mon.
peavad head närvid olema, et enda kohta netikommentaare lugeda täytyy olla hyvät hermot, että pystyy lukemaan itseään koskevia nettikommentteja
juhil olgu hea otsustusvõime ja raudsed närvid johtajalla on oltava hyvä arvostelukyky ja rautaiset hermot
loodan suvel närve puhata toivon voivani lepuuttaa hermojani kesällä
närvis (ärritatud, närvilise oleku kohta)
hermostunut
olin enne esinemist suisa närvis olin suorastaan hermostunut ennen esiintymistä
närvi (ärritatud, närvilise oleku kohta)
hermostunut
ole kannatlik ja ära mine närvi ole kärsivällinen äläkä hermostu
parmud ajasid hobuse närvi paarmat kävivät hevosen hermoille
(mingile ajale omase tundelaadi kohta)
hermo kuv.
kunstnik kombineerib sobimatuid asju ja tabab sellega täpselt ajastu närvi taiteilija yhdistelee sopimattomia asioita ja osuu näin täsmälleen ajan hermoon
otsas
M
postp› [mille], ‹adv
1 millegi tipus, ülemise osa peal või küljes
jonkin päässä, päällä tms.
mees istub kännu otsas mies istuu kannonnokassa / mies istuu kannon päällä
linnupesa on puu otsas linnunpesä on puun latvassa
tuleb, kingitus näpu otsas tulee lahja kädessä
käed värisevad otsas kädet vapisevat
kui õnge viskad, on kala kohe otsas kun heität ongen, kala on heti kiinni
2advlõpul, läbi
lopussa
raha on otsas raha on lopussa / rahat ovat lopussa
sellega oli meie jutt otsas siihen meidän juttumme päättyi
tervislikult halvas seisundis, kurnatud
huonossa kunnossa, uuvuksissa
mennyt, kanttuvei ark.
vanaisa on väga otsas isoisä on mennyttä miestä
poldavat
ei oldavat
ei kuulemma olla, ei kuulemma oltu
ei kuulemma ole {liittomuodon osana}, ei kuulemma ollut {liittomuodon osana}
temale teadaolevalt poldavat sellega Eestis rahul hänen tietääkseen Virossa siihen ei kuulemma olla tyytyväisiä
õli poldavat vahetatudki öljyä ei kuulemma olekaan vaihdettu / öljyä ei kuulemma ollutkaan vaihdettu
päriselt
M
adv
1 täiel määral, kogu ulatuses
täysin, täydesti, kokonaan
Eda pole sellega päriselt nõus Eda ei ole siitä täysin samaa mieltä
artiklist ei saa päriselt selgeks, mis lennujaama nimeks saab artikkelista ei täysin selviä, mikä lentoaseman nimeksi tulee
keegi pole päriselt hea ega paha kukaan ei ole kokonaan hyvä eikä paha
2 tegelikkuses, reaalsuses, mitte näiliselt
todellisuudessa
oikeasti, varsinaisesti
Kas see kõik juhtus päriselt või mees kujutas endale kõike ette? Tapahtuiko se kaikki oikeasti vai kuvitteliko mies kaiken?
Martin on mõelnud päriselt Eestisse tagasi tulla Martin on ajatellut palata Viroon kokonaan
jäädavalt, alatiseks
ainiaaksi, iäksi
võta see raamat päriselt endale ota tämä kirja kokonaan itsellesi; ota se kirja omaksesi
seoses
M
postp, prep
osutab asjaolule, mis midagi tingib või põhjustab
yhteydessä, liittyen, liittyvästi
ta reisib ainult tööga seoses hän matkustaa vain työhön liittyen
seoses sellega, et .. liittyen siihen, että...
sulg jookseb
(ladusa, vabalt voolava kirjaliku eneseväljenduse kohta)
sujuvasta, vapaasta kirjallisesta itseilmaisusta
Kas kirjutate luuletust, nagu sulg jookseb, või töötate sellega kauem? Kirjoitatteko runon yhdeltä istumalta vai hiotteko sitä kauemmin?
süvendama
M
1 (vaesuse, puuduse vm keerulise, raske olukorra kohta:) suuremaks, intensiivsemaks, raskemini talutavaks muutma
syventää
sellega süvendatakse kriisi, mitte ei leevendata seda sillä syvennetään kriisiä eikä lievennetä sitä
selline suhtumise süvendab masendust sellainen suhtautuminen syventää masennusta
(arvamuse, huvi või hoiaku kohta:) üha kindlamaks, selgemaks, suuremaks muutma
syventää
võiksime süvendada koostööd erinevatel tasanditel voisimme syventää yhteistyötä eri tasoilla
2 (maapinna, merepõhja vm pinnase kohta:) ümbritsevast, seniolnud pinnast allapoole uuristama, midagi (kaevates) sügavamaks tegema
syventää
roiskunud veega kraave süvendatakse ja tõstetakse välja kogu settemuda ojia, joiden vesi on pilaantunut, syvennetään, ja kaikki liete poistetaan
tagasi toomav
endisesse kohta või olukorda tooma; taastama
tuoda takaisin
palauttaa
rannavalve pidi lohesurfari avamerelt tagasi tooma merivartioston piti tuoda leijalautailija takaisin avomereltä
riigitelevisioon lubab reklaamid tagasi tuua yleisradio lupaa palauttaa mainokset
rahalist tulu andma
antaa tuloa
tuottaa
tuleb arvestada sellega, kust investeering rohkem tagasi toob pitää ottaa huomioon, millainen investointi tuottaa eniten
tiksuma
M
kella käimise rütmilist heli kuuldavale laskma; (ka üldse kella käimise ja vastavate osutisammude kohta)
tikittää, nakuttaa, raksuttaa
seinal tiksub kell kello tikittää seinällä / kello raksuttaa seinällä
(muude mehhanismide ja nende tekitatud samalaadsete helidega ühenduses)
nakuttaa
mootor tiksus ühtlaselt moottori kävi tasaisesti
taksomeeter tiksub (hrl sellega kaasneva rahakulu kohta) taksamittari nakuttaa
(putukate tekitatud helide, linnuhäälte kohta)
nakuttaa
seinapalgis tiksub toonesepp kuolemankello nakuttaa seinähirren sisällä
kuskil tiksus kivitäks jossakin nakutti kivitasku
(aja monotoonse kulu kohta; millegi pidevalt, tasahaaval asetleidva kohta)
(ajan yksitoikkoisesta kulusta; jostakin jatkuvasti, verkkaisesti tapahtuvasta)
minutid tiksuvad minuutit matelevat
päiksepaisteline pärastlõuna tiksub õhtu poole aurinkoinen iltapäivä kallistuu iltaa kohti
toime tulema
(millegagi) hakkama saama
tulla toimeen, selvitä, selviytyä, pärjätä, suoriutua [jostakin]
vanaema aitas tal kaksikutega toime tulla isoäiti auttoi häntä selviämään kaksosten kanssa
et teist lahendust polnud, pidin sellega kuidagi toime tulema koska ei ollut muuta ratkaisua, minun piti pärjätä sen kanssa jotenkin
(teenitud sissetulekuga) ära elama
tulla toimeen, selvitä, selviytyä, pärjätä
on harjunud vähesega toime tulema on tottunut tulemaan vähällä toimeen
jagu saama, võitu saama
pärjätä
nõrga vastasega tuleme toime heikon vastustajan kanssa pärjäämme hyvin

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur