Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 22 artiklit

ale2
M
1 kõnek allahindlus
ale
2 hinnaalandus
alennus ylät.
▪ poes sai kõva alet kaupasta saatiin kovat alennukset
ess ‹s›
kõnek (eufemistlikult:) sitt või sõnnik
(eufemistisesti:) paska tai sonta
pee
▪ Mis essu te mulle oma poes müüte! Mitä peetä te minulle kaupassanne myytte!
jääk
M
‹s›
üle-, järelejäänud osa
yli tai jäljelle jäänyt osa
jäännös, jäämä, yli|jäämä
jäte, tähde
▪ poes müüdi soodsalt puuvillase kanga jääke kaupassa myytiin edullisesti puuvillakankaan jäännöspaloja
▪ pidulaua jääkidest sai pere mitu päeva süüa juhla-aterian tähteistä riitti perheelle syötävää moneksi päiväksi
▪ pangakonto vaba jääk pankkitilin saldo
■ jagajast väiksem arv, mis jääb üle täisarvu jagamisel etteantud arvuga
jako|jäännös mat.
kamandama
M
[keda] kellelegi käske või korraldusi andma
komentaa, komennella, käskeä, määrätä, määräillä
▪ ema kamandas lapsed voodisse äiti komensi lapset sänkyyn
▪ ennast pole ollagi, aga muudkui kamandab pieni kuin mikä, mutta sen kuin vain komentelee
▪ treener kamandas mängija varumeeste pingile valmentaja käski pelaajan vaihtopenkille
▪ mees käib poes, teeb süüa ja koristab, naine ainult kamandab mies käy kaupassa, laittaa ruokaa ja siivoaa, nainen vain määräilee
keskkonna|säästlik
M
keskkonda, loodust kahjuliku mõju eest säästev või kaitsev
ympäristöä säästävä, ympäristö|ystävällinen
▪ poes on müügil keskkonnasäästlikud korduva kasutusega riidekotid kaupassa myydään ympäristöystävällisiä kangaskasseja
kõrgus
M
‹s›
1 pikkus alt üles, pikkus püstsuunas
korkeus
▪ kapi kõrgus on kaks meetrit kaapin korkeus on kaksi metriä
▪ muudetava kõrgusega töölaud työpöytä, jonka korkeutta voi säätää
▪ selles männikus ulatub puude kõrgus 30 meetrini tämän männikön puiden korkeus on jopa 30 metriä
▪ Väikese Munamäe kõrgus on veidi üle 80 meetri Pienen Munamäen korkeus on hieman yli 80 metriä
■ pikim ristlõik, mis on tõmmatud kujundi punktidest selle sirgjoonelisele või tasandilisele alusele; selle lõigu pikkus
korkeus|jana geom., korkeus geom.
▪ ülesandes tuli leida kolmnurga kõrgus tehtävässä piti ratkaista kolmion korkeus
■ kõnek kõrgushüpe
korkeus urh.
▪ kõrguses olin parim, kauguses mul nii hästi ei läinud korkeudessa olin paras mutta pituudessa minulla ei mennyt niin hyvin
2 teatud eseme või objekti kaugus maapinnast või alustasandist
tietyn esineen tai objektin etäisyys maanpinnasta tai alustasta
korkeus
▪ pilt on tehtud saja meetri kõrguselt kuva on otettu yli sadan metrin korkeudesta
▪ uued tooted paigutatakse poes silmade kõrgusele, et oleks kohe näha uudet tuotteet sijoitetaan kaupassa silmän korkeudelle, että ne huomaisi heti
■ nurk taevakeha suuna ja horisondi tasandi vahel
korkeus|kulma täht., korkeus täht.
▪ päikese kõrgus muutub pidevalt auringon korkeus muuttuu jatkuvasti
3 ‹ka mitm› kõrguv (õhu)ruum või taevalaotus
korkeus
▪ lennuk kadus kõrgustesse lentokone katosi korkeuksiin
▪ kõrgusse pürgivad büroohooned korkeuksiin kurkottelevat toimistorakennukset kuv.
4 seisuselt, positsioonilt teistest tähtsam isik, nt monarh
korkeus, ylhäisyys
▪ Teie kuninglik kõrgus! Teidän kuninkaallinen korkeutenne!
5 taotluste, unistuste, püüdluste vms kõrge tase
pyrkimysten, unelmien tms. korkea aste
–
▪ hea uudis viis meeleolu kõrgustesse hyvä uutinen nosti mielialan korkealle
■ kõrgusel [mille] teatud nõuetele vastaval tasemel
[jollakin] tasolla
▪ uus töötaja ei ole oma ülesannete kõrgusel uusi työntekijä ei ole tehtäviensä tasolla
■ kõrgusele [mille] teatud nõuetele vastavale tasemele
[jollekin] tasolle
▪ vabrikud tuleb tingimata nõuete kõrgusele viia tehtaat tulee ehdottomasti saattaa vaatimusten mukaisiksi
6 muus heli iseloomustav tunnus, mille aluseks on heliallika võnkesagedus
sävel|korkeus mus., korkeus, taso mus.
▪ erineva kõrgusega helid eri korkuiset sävelet
lahtine
M
‹adj›
1 selline, mis võimaldab läbipääsu, lahti olev, avatud; pealt või ümbert katmata
Vastand kinnine
avoin, avonainen, aukinainen, avo-
▪ Ära seisa lahtise akna all! Älä seiso avoimen ikkunan alla!
▪ lahtine sportauto urheiluavoauto
▪ mõnel korteril on klaasitud, mõnel lahtine rõdu joissakin asunnoissa on lasitettu, joissakin avoin parveke
■ (riietusesemete, jalanõudega seoses:) osalt, vähe kattev või varjav
Vastand kinnine
avonainen, avo-
▪ lahtise kaelusega džemper avokaulainen neulepusero
▪ lahtised kingad avokkaat
■ (toiduainete kohta, mida müüakse pakendamata)
irto-
▪ mõnes poes müüakse ka lahtist piima joissakin kaupoissa myydään myös irtomaitoa
■ selline, kus iga huviline võib osaleda, laiemale ringkonnale ligipääsetav
Vastand kinnine
avoin, julkinen
▪ Prantsusmaa lahtised tennisemeistrivõistlused Ranskan avoin tennisturnaus
▪ lahtine koosolek avoin kokous
2 (millegi külge) kinnitamata, kergesti (paigast) liikuv; tervikust eralduv või eraldunud
Vastand kinnine
irtonainen, irto-, irrallinen, irtain, valtoin
▪ tuul keerutas lahtist liiva tuuli lennätti irtohiekkaa
▪ pikkade lahtiste juustega tüdruk tyttö, jonka pitkät hiukset ovat valtoimenaan
▪ trahviti lahtise turvavööga sõitjaid ilman turvavyötä matkustavia sakotettiin
3 (sportmängudes olukorra kohta, kus jätkub tegutsemisvõimalusi ja mäng ei takerdu)
sujuva
▪ teine poolaeg algas kiirema tempoga ja mäng muutus lahtisemaks toinen puoliaika alkoi nopeatempoisempana ja pelistä tuli sujuvampaa
4 (lõplikult) lahendamata, otsustamata või selgumata
avoin, ratkaisematon
▪ küsimus jäi lahtiseks kysymys jäi auki / kysymys jäi avoimeksi kuv.
▪ tulevik on lahtine tulevaisuus on avoin
▪ kohtuprotsessi alguskuupäev on veel lahtine oikeusprosessin aloituspäivämäärä on vielä avoin
5 loomult avatud, oma mõtteid ja tundeid vabalt avaldav
Vastand kinnine
avoin
▪ soe ja lahtine inimene lämmin ja avoin ihminen
▪ napsiklaasi juures muutus mees lahtisemaks viinalasin ääressä mies muuttui avoimemmaksi
6 selline, millega kaasneb (rohke) eritus
Vastand kinnine
–
▪ lahtine köha (rögaga) limainen yskä
▪ lahtine nohu valuva nuha
▪ lahtine kõht löysä vatsa
lapse|king
M
‹hrl mitm› laste tarbeks valmistatud king
lasten|kenkä tav. mon.
▪ selles poes lastekingi ei müüda tässä kaupassa ei myydä lastenkenkiä
laste|pesu
M
laste aluspesu
lasten alusvaatteet mon.
▪ poes on suur valik lastepesu kaupassa on iso valikoima lasten alusvaatteita
■ pestavad laste riideesemed
lasten|pyykki, lasten pyykki
▪ lastepesu pesemiseks tuleb valida võimalikult neutraalne pesupulber lastenpyykin pesuun pitää valita mahdollisimman neutraali pesujauhe
mahla|jook
M
vähese mahlasisaldusega jook
mehu|juoma
▪ poes on müügil mahlad, nektarid ja mahlajoogid kaupassa on myytävänä mehuja, nektareita ja mehujuomia
maksma
M
1 millegi eest raha andma
antaa jotakin maksuksi jostakin
maksaa
▪ palka maksma maksaa palkkaa
▪ poes maksan enamasti kaardiga maksan kaupassa yleensä kortilla
▪ Kas elu mõte ongi käia tööl ja maksta arveid ning makse? Onko elämän tarkoitus tosiaan käydä töissä ja maksaa laskuja ja veroja?
2 mingi hinnaga olema, teatud rahasummat väärt olema
olla jonkin hintainen tai arvoinen
maksaa
▪ pilet maksis 60 eurot lippu maksoi 60 euroa
▪ Palju maksab advokaadi töötund? Paljonko asianajajan työtunti maksaa?
■ millegi minetamist, kaotust põhjustama
maksaa kuv.
▪ suigatamine võib maksta alpinistile elu vuorikiipeilijä voi joutua maksamaan torkahtamisesta hengellään
▪ klientide kommenteerimine Facebookis maksis klienditeenindajale töökoha asiakaspalvelija menetti työpaikkansa kommentoituaan asiakkaita Facebookissa
▪ ta tegi vea ja maksis oma eluga hän teki virheen ja maksoi siitä hengellään
3 [mida teha] ‹3. isikus, hrl eitusega› osutab sellele, mida hrl ei ole otstarbekas teha
Võrdle tasuma (3. täh)
‹3. persoonassa, tav. kielteisessä yhteydessä›
kannattaa, sietää
▪ asjaga ei maksa kiirustada asian kanssa ei kannata pitää kiirettä
▪ ei maksa solvuda, nii see on ei kannata loukkaantua, niin se on
▪ seda tüüpi maksaks vältida sitä tyyppiä sietäisi vältellä
4 kehtima; tähtsust või mõjuvõimu omama
päteä, olla voimassa
▪ siin maksavad teised reeglid täällä pätevät toiset säännöt
▪ seadus hakkab maksma 1. juulist laki astuu voimaan 1. heinäkuuta
▪ tühi jutt ei maksa midagi tyhjä puhe ei ole minkään arvoista
▪ liidri sõna maksab johtajan sana on laki
müük
M
‹s›
kauba või teenuse vahetamine raha vastu, müümine
myynti, kauppa
▪ uute autode müük on kasvanud uusien autojen myynti on kasvanut
▪ kes kasvatab kartulit müügiks, kes oma tarbeks kuka kasvattaa perunaa myyntiin, kuka omaan käyttöön
▪ kallid kaubad kirbuturul müügiks ei lähe (neid ei osteta) kalliit tuotteet eivät käy kirpputorilla kaupaksi
▪ alkoholimüük alkoholin myynti
▪ piletimüük lipunmyynti
■ ‹kohakäänetes› (märgib olukorda, kus teatav kaup või asi on ostmiseks saadaval)
olla myynnissä, olla myytävänä, olla kaupan
▪ poes on müügil igasuguse maitsega õlut kaupoissa on myytävänä kaiken makuisia oluita
▪ raamat tuleb müügile maikuus kirja tulee myyntiin toukokuussa
▪ festivali piletid jõuavad müüki esmaspäeval festivaaliliput tulevat myyntiin maanantaina
▪ maja on müügis talo on myytävänä
nööbist (kinni) võtma
[kellel] kedagi rääkimiseks, hrl veenmiseks peatama
pysäyttää joku keskustelemaan, tavallisesti vakuutettavaksi jostakin
vetää [jotakuta] hihasta
▪ agaramad poliitikud võtavad sul poes nööbist kinni või tulevad suisa koju innokkaimmat poliitikot vetävät sinua hihasta kaupassa tai tulevat suorastaan kotiin
puhkema
M
1 (õite, lehtede, pungade kohta:) suletud olekust avatuks minema
(kukista, lehdistä tms.)
puhjeta, aueta, avautua
▪ lehed on puhkedes punased, hiljem rohelised lehdet ovat puhjetessaan punaiset, myöhemmin vihreät
■ (taime kohta:) õide või lehte minema
(kasveista)
puhjeta
▪ Jaapanis on kirsid juba õide puhkemas Japanissa kirsikkapuut ovat jo puhkeamassa kukkaan
■ hooga lahti, valla pääsema
puhjeta, tulvahtaa, ryöpsähtää
▪ õhtul puhkesid looteveed ning läksin haiglasse illalla menivät lapsivedet ja lähdin sairaalaan
2 (hrl pingelise, ohtliku seisundi kohta:) algama, ootamatult tekkima
alkaa äkisti
puhjeta, syttyä
▪ poes puhkes paanika kaupassa puhkesi paniikki
▪ meeste vahel puhkes sõnavahetus, mis kiiresti kakluseni viis miesten välillä puhkesi kiista, joka johti nopeasti tappeluun
▪ tulekahju puhkes keldri saunaruumis tulipalo syttyi kellarin saunatiloissa
■ [mida tegema] (hrl naerma või nutma) hakkama
puhjeta, ratketa, ruveta
▪ üks itaallanna puhkes nutma eräs italialaisnainen puhkesi kyyneliin
▪ terve klass puhkes naerma koko luokka ratkesi nauramaan
ringi vaatama ‹v›
1 mitmel pool liikuma ja huvipakkuvat vaatama; vaadates, (otsivalt) silmitsedes ringi kõndima
liikkua eri puolilla ja katsella kiinnostavia asioita; kävellä ympäriinsä katsellen (tai etsien)
–
▪ vaatasin paar päeva Dublinis ringi kiertelin Dublinia pari päivää
▪ giid andis meile aega iseseisvalt ringi vaadata opas antoi meille aikaa liikkua itsenäisesti
▪ vaatasin poes korra ringi ja lahkusin tühjade kätega kiertelin kaupassa katselemassa ja poistuin tyhjin käsin
■ veebis vm siit-sealt vaatama või uurima
(internetistä)
selailla, surffata kuv.
▪ internetis ringi vaadates tuli välja, et .. internetiä selaillessa ilmeni, että... / internetissä surffatessa tuli ilmi, että...
■ [kelle/mille järele] järele kuulates otsima
etsiä tiedustellen jotakuta tai jotakin
–
▪ pole saladus, et pank vaatab ringi uue suuromaniku järele ei ole salaisuus, että pankki etsii uutta suuromistajaa
2 mitmes suunas vaatama
katsoa useaan suuntaan
katsella ympärille(en
▪ vaatasin ringi, ega kedagi kuskil nägemas pole katselin ympärilleni, ettei ketään vain ole näkemässä
see
M
‹pron›
1 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› (otsesel viitamisel ümbritsevale reaalsusele) osutab lähedal asuvale või muidu tähelepanu objektiks olevale isikule, loomale, esemele või olukorrale
se, tuo, tämä
ne mon., nuo mon., nämä mon.
▪ Kes see on? Kuka tuo on?
▪ see on minu sõber se on minun ystäväni
▪ Mida see peaks tähendama? Mitä tämä tarkoittaa?
▪ see tüüp tundub kahtlane tuo tyyppi tuntuu epäilyttävältä
▪ Missugust õuna tahad? – Seda. Minkä omenan haluat? – Tämän.; Minkä omenan haluat? – Tuon.
▪ nendest kingadest küll enam asja ei saa näitä kenkiä ei kyllä saa enää korjattua
■ (hüüatustes)
(huudahduksissa)
tämä, se
▪ Oh seda õnne ja rõõmu! Voi tätä onnea ja iloa!; Voi sitä onnea ja iloa!
2 ‹adjektiivselt› viitab parajasti kulgevale ajale, hetkel esinevale olukorrale jms
tämä
▪ poiss läheb sel aastal esimesse klassi poika menee tänä vuonna ensimmäiselle luokalle
▪ tema töö oli seks korraks tehtud hänen työnsä oli täksi kerraksi tehty
3 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› viitab tekstis mainitud esemele, inimesele, nähtusele, tegevusele, olukorrale või varem öeldule
viittaamassa johonkin edellä mainittuun sanaan tai asiaan
se
▪ ma otsin Reinu juba tükk aega, aga see mees on kuhugi kadunud olen etsinyt Reiniä jo jonkin aikaa, mutta se mies on kadonnut jonnekin
▪ tubade vahel on uks, ja see uks ei käi lukku huoneiden välissä on ovi, eikä sitä voi lukita
▪ ta ei jõudnud õigeks ajaks ja see ärritas teda väga hän ei ollut ajoissa ja se ärsytti häntä kovasti
▪ tulge nädala pärast, ehk selle aja peale selgub midagi tulkaa viikon päästä, ehkä siihen mennessä selviää jotakin
■ viitab täpsustavale kõrvallausele
viittaamassa tavallisesti jäljessä seuraavaan sivulauseeseen tai sivulauseen määrittämään sanaan
se
ne mon.
▪ pall oligi see, mida ma saada tahtsin pallo olikin se, mitä halusin saada
▪ ta käis nähtavasti sel ajal, kui ma poes olin hän kävi näköjään sillä aikaa, kun olin kaupassa
▪ kes varem tulid, neile ma juba rääkisin niille, jotka tulivat aikaisemmin, kerroinkin jo
■ ‹koos adjektiivi või adverbi komparatiiviga, koos sõnaga mida› esineb kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvates ühendeis mida .. seda või seda .. mida
‹adjektiivin tai adverbin komparatiivin yhteydessä, korrelaattina mida›
se
▪ mida varem, seda parem mitä pikemmin, sen parempi / mitä pikemmin, sitä parempi
▪ mida enam ma kiusatusega võitlesin, seda enam see kasvas mitä enemmän kamppailin kiusausta vastaan, sitä suuremmaksi se kasvoi
■ esineb nõustuvates, möönvates ütlustes
(myöntyvissä, myöntävissä ilmauksissa)
se
▪ Kõvasti tuleb tööd teha. – Selge see. Töitä on tehtävä kovasti. – Selvähän se.
▪ Aega on vähe jäänud. – Seda küll. Aikaa on enää vähän. – Niin on.
4 viitab umbmääraselt kellegi või millegi korduvat esinemist
(toistettuna viittaamassa johonkin tai johonkuhun, jota ei haluta sanoa täsmällisesti)
se
▪ pandi kirja, et see ja see on temalt nii ja nii palju laenanud merkittiin muistiin, että se ja se on lainannut häneltä niin ja niin paljon
▪ see ja see asi veel vaja korda ajada se ja se asia täytyy vielä hoitaa
■ koos asesõnaga teine mitmesugustes väljendites
yksi
▪ eks aja jooksul oli selles peres seda ja teist juhtunud olihan siinä perheessä sattunut aikojen kuluessa yhtä ja toista
▪ mitmed kutsutuist jäid sellel või teisel põhjusel tulemata monet kutsutuista jättivät tulematta syystä tai toisesta
■ (mittemeenuva või mitte päriselt sobiva sõna asemel)
(korvaamassa sanaa, joka ei tule mieleen tai joka ei aivan sovi)
se
▪ kas sa uut filmi oled näinud, noh seda..., mitte ei tule nimi meelde oletko nähnyt uuden elokuvan, no sen... ei tule millään nimi mieleen
■ vihjab millelegi sugueluga seotule
(viittaamassa seksiin)
se
▪ ei tea, kas Ants on oma tüdrukuga ka juba seda (asja) teinud onkohan Ants jo tehnyt sitä tyttöystävänsä kanssa
5 kõnek mõnda teist sõna rõhutada aitav sõna, vahel ka lihtsalt täitesõna.
(vahvistamassa edellä olevaa sanaa; täytesanana)
se
▪ Kes see tuli? Kukas se tuli?
▪ Kellel see aega kaks korda käia! Kenellä sitä on aikaa käydä kaksi kertaa!
süda (on) täis
(vihane olemise kohta)
(vihaisena olemisesta)
mitta on täysi
▪ rahval on niigi süda täis – poes pole toitu ihmisillä on muutenkin mitta täysi – kaupassa ei ole ruokaa
taas|avama
M
(millegi kohta, mis on olnud vahepeal suletud, kasutuselt kõrvaldatud, eemaldatud vms:) uuesti, jälle avama
avata uudelleen
▪ tegin ostud taasavatud poes tein ostoksia uudelleen avatussa kaupassa
Seotud sõnad
taas|avamine ‹s›
uudelleen avaaminen
talong
M
‹s›
(rebitav, lõigatav) väike kaart või leht, mis on aluseks millegi saamisel
kortti {tarvikkeiden säännöstelyssä käytettävistä ostokorteista}
kuponki
▪ jahu ja suhkrut sai osta talongide eest jauhot ja sokeri olivat kortilla
▪ allahindluse saamiseks tuli talong ajakirjast välja lõigata ja poes esitada alennuksen saamiseksi kuponki piti leikata lehdestä ja esittää kaupassa
■ ühistranspordi ühekordseks kasutamiseks mõeldud pilet, mis tuleb transpordivahendisse sisenemisel komposteerida
joukkoliikenteen leimattava kertalippu
–
■ väärtpaberi põhiosa
kanta|lippu, talonki
tõeline
M
‹adj›
1 päriselt olemasolev, tõele vastav
Vastand oletatav
todellinen, reaalinen, tosi taipum., varsinainen
▪ esimene hääletus näitas tõelist häälte vahekorda ensimmäinen äänestys näytti äänimäärien todellisen suhteen
▪ õigeusu kirik võiks rohkem näidata oma tõelist palet ortodoksikirkko voisi paljastaa todelliset kasvonsa useammin
■ loomulikus, õiges olekus olev, mitte järeletehtud
aito, oikea
▪ seal toimus tõeline lahing siellä oli oikea taistelu
▪ pildid ja slaidid ei asenda tõelist surnukeha kuvat ja diat eivät korvaa oikeaa ruumista
▪ peibutised meenutasid tõelisi linde houkutuslinnut muistuttivat oikeita lintuja
2 igas suhtes mõõtu välja andev, väga hea
todellinen, oikea
▪ mõlemad naiste poolfinaalid on publikule tõeline maiuspala molemmat naisten semifinaalit ovat todellista herkkua yleisölle
▪ Merle on tõeline professionaal Merle on oikea ammattilainen
■ (aitab väidet tugevdada, öeldut rõhutada)
todellinen, varsinainen, suoranainen, oikea, täysi
▪ See on tõeline avastus! Tämä on todellinen löytö! / Tämä on oikea löytö!
▪ sinuga on tõeline piin poes käia sinun kanssasi ostoksilla käyminen on varsinaista tuskaa / sinun kanssasi ostoksilla käyminen on täyttä tuskaa
võlgu jääma
[kellele] kellegi suhtes võlakohustusse jääma; (ka tänuvõla kohta)
jäädä velkaa [jollekulle]
jäädä kiitollisuudenvelkaan [jollekulle]
▪ poisike jäi poes võlgu poikanen jäi kaupassa velkaa
▪ jään sulle surmani võlgu jään loppuiäkseni kiitollisuudenvelkaan sinulle
üle
M
‹prep› [kelle/mille], ‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 (liikumisel või asetsemisel:) osutab mingi pinna või takistuse ületamisele
yli ‹postp., prep., adv.›, ylitse ‹postp., prep., adv.›
▪ poiss ronis üle aia poika kiipesi aidan yli
▪ läksin üle tänava menin kadun yli
▪ istusin, jalg üle põlve istuin polvi toisen päällä
▪ üle järve on veel üks maja järven vastaapäisellä rannalla on vielä yksi talo
▪ jõest viib üle uhke sild upea silta kulkee joen ylitse
▪ ta pilk libises minust üle hänen katseensa liukui ylitseni
▪ piim kees üle (üle nõu ääre) maito kiehui ylitse
▪ vaatas üle õla tagasi katsoi yli olan taaksepäin
■ (sõidul:) mingi koha või vahepunkti kaudu
kautta
▪ sõitsime Riiga üle Pärnu matkustimme Riikaan Pärnun kautta
■ (ajaliselt:) mingi ajavahemiku järel
(aikaan viittaamassa:) jonkin ajanjakson jälkeen
–
▪ üle hulga aja sajab lund pitkästä aikaa sataa lunta
▪ loengud toimuvad üle nädala luennot ovat joka toinen viikkko
2 osutab sellele, mida miski hõlmab või katab, kus miski valitsev on
viittaamassa sellaiseen, jonka jokin käsittää tai jota jokin peittää, jossa jokin on vallitsevana
–
▪ naer kõlas üle toa nauru kaikui halki huoneen
▪ punastasin üle kogu näo punastuin korviani myöten
▪ puistas piruka riivitud juustuga üle ripotteli piirakan pinnalle juustoraastetta
▪ kurjus võidutses headuse üle pahuus voitti hyvyyden
■ osutab kohale või kollektiivile, kus keegi on millegi poolest kõige parem
osoittamassa paikkaa tai yhteisöä, jossa joku on jossain suhteessa paras
–
▪ üle küla tüdruk kylän kaunein tyttö
▪ Anne oli üle kooli baleriin Anne oli koulun paras ballerina
▪ just seal poes tundub olevat üle linna kalalett juuri siinä kaupassa tuntuu olevan kaupungin paras kalatiski
■ (ajaliselt:) millegi jooksul, kestel; mingi aeg läbi
yli
▪ muusika, mis kestab üle aegade musiikki, joka kestää yli aikojen
■ osutab sellele, millest räägitakse või mõeldakse
osoittamassa, mistä puhutaan tai mitä ajatellaan
–
▪ arutleti moodsa kunsti üle keskusteltiin modernista taiteesta
▪ kurtis väsimuse üle valitti väsymystä
▪ Mille üle sa kurvastad? Mittä murehdit? / Mitä suret?
3 (asendilt, ulatuselt) millestki kõrgemal(e), kaugemal(e), millegi kohal
yli, yläpuolella
▪ lipud lehvisid üle inimeste peade liput liehuivat ihmisten päiden yläpuolella
▪ üle põlve ulatuvad saapad ((altpoolt, saabastest lähtudes:) põlvest kõrgemale) polven yli ulottuvat saappaat / ylipolvensaappaat
▪ seelik ulatus üle põlve ((ülaltpoolt, vöökohast lähtudes:) põlvest allapoole) hame ulottui polven alapuolelle
■ mingist määrast, piirist rohkem, rohkem kui
yli
▪ temperatuur tõusis üle 30 kraadi lämpötila nousi yli 30 asteen
▪ üle kuuekümnene mees yli kuudenkymmenen ikäinen mies
▪ kell oli juba üle kesköö kello oli jo yli keskiyön
▪ töö käis üle jõu työ kävi yli voimien
▪ armastas üle kõige voodis lesida tykkäsi yli kaiken sängyssä loikoilusta
▪ leping oli tähtajast üle läinud sopimus oli mennyt määräajan yli
■ liiga palju, rohkem kui vaja või kasulik
yli, liikaa
▪ mootor kuumenes üle moottori kuumeni liikaa
▪ mõned kipuvad end üle hindama joillakuilla on taipumus yliarvioida itsensä
▪ olen üle töötanud olen työskennellyt liikaa
4 osutab muutunud, uuele asukohale või olukorrale
osoittamassa muuttunutta tai uutta sijaintipaikkaa tai tilannetta
–
▪ kolis Tartust üle Tallinna muutti Tartosta Tallinnaan
▪ Ameerika börsi langus kandus üle ka Euroopale Amerikan pörssin lasku tarttui myös Eurooppaan
▪ läks vastase poolele üle loikkasi vihollisen puolelle
5 (kontrollivalt) uuesti
vielä kerran, uudestaan
▪ luges rahatähed hoolikalt üle laski setelit vielä kerran
▪ küsi üle, mis ta tahtis kysy vielä kerran, mitä hän halusi
6 lõppenud, lakanud, möödas
ohi
▪ õhtuks oli tuisk üle illaksi tuisku oli ohi

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur