Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 45 artiklit

eba|otstarbekas

põhjendamata ja mõttetu; ebamõistlik, arutu
epä|tarkoituksenmukainen, epä|asianmukainen, tarkoitukseton
turha

▪ raha kasutamine sellisel viisil on ebaotstarbekas rahan käyttäminen sillä tavalla on epätarkoituksenmukaista

▪ pean kalli korteri üürimist ebaotstarbekaks pidän kalliin asunnon vuokraamista turhana

edasi

‹adv›

1 enda ees olevas suunas; liikumise pärisuunas
Vastand tagasi
eteen|päin

▪ minge otse edasi menkää suoraan eteenpäin

▪ ei pääse rahvasummas edasi ega tagasi ei pääse väentungoksessa eteen- eikä taaksepäin

▪ kell keeratakse tunni võrra edasi kelloa siirretään tunti eteenpäin

2 jätkuvalt, (ikka) veel
edelleen, yhä, vielä

▪ poiss magas rahulikult edasi poika nukkui edelleen rauhallisesti

▪ Räägi edasi! Kerro lisää!

▪ pean lõnga juurde ostma, siis saan kampsunit edasi kududa minun täytyy ostaa lankaa, sitten voin jatkaa puseron neulomista

3 ajas kaugemale, eelseisvale ajale; eelseisval ajal, tulevikus
(ajasta)
eteen|päin, edemmäksi
sitten, seuraavaksi

▪ koosoleku algus lükati edasi kokouksen alkua lykättiin tuonnemmaksi

▪ mis edasi saab, ei tea mitä sitten tapahtuu, sitä en tiedä

■ järgnevalt; (varasemale, eelmisele) lisaks, veel
edelleen, lisäksi, sitten

▪ esimesena ilmuvad keskmised lõikehambad, edasi välimised lõikehambad ensin puhkeavat keskimmäiset etuhampaat, sitten ulommat etuhampaat

▪ sõidan rongiga Tartusse ja edasi bussiga Võrru matkustan junalla Tarttoon ja sieltä edelleen bussilla Võruun

4 osutab arenemisele või arendamisele, kõrgemale tasemele liikumisele
(kehittymisestä tms. etenemisestä)
edelleen, pitemmälle, laajemmalti

▪ pärast gümnaasiumi lõpetamist läksin edasi õppima lukion lopettamisen jälkeen lähdin opiskelemaan lisää

5 osutab millegi vahendamisele, üleandmisele
eteen|päin, edelleen, pitemmälle

▪ võid talle edasi öelda, et kohtumine jääb ära voit kertoa eteenpäin hänelle, että tapaaminen on peruutettu

ees

‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]

1 liikumise või esikülje poolses suunas, eespool
Vastand taga
edessä, edellä

▪ laps kõnnib, selg ees lapsi kävelee selkä edellä

▪ ma ei näe, mis seal ees toimub en näe, mitä tuolla edessä tapahtuu

▪ nii nad läksid, naine ees ja mees järel niin he lähtivät: vaimo edellä, mies perässä / niin he menivät: nainen edellä, mies perässä

▪ kokku saadi kohviku ees tavattiin kahvilan edessä

▪ juuksed sorakil näo ees tukka roikkuu kasvojen edessä

▪ olime järjekorras üsna ees olimme jonossa aika kärjessä

■ ette kinnitatud või asetatud, oma otstarbeks valmis
edessä

▪ ettekandjal oli valge põll ees tarjoilijalla oli valkoinen esiliina edessä

▪ augu ees pole prunti reiässä ei ole tappia

▪ poole tunni pärast on auto ees puolen tunnin kuluttua auto on ovella

■ ajaliselt eespool, tulemas; kavatsusel, teoksil
ajallisesti myöhemmin; suunnitteilla, tekeillä
edessä, tulossa

▪ ees on kaks vaba päeva edessä on kaksi vapaapäivää

▪ Mis sul täna õhtul ees on? Mitä sinulla on tänä iltana?

2 (eespool) takistamas
edessä, tiellä

▪ turvamees seisis ukse peal ees turvamies seisoi ovella

■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistava, tülika tegurina, segamas
esteenä
edessä, tiellä

▪ ma ei saa aru, kellel ma ees olen, miks minust lahti tahetakse saada en käsitä, kenen tiellä minä olen, miksi minusta halutaan päästä eroon

3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või ollakse jõudmas
edessä

▪ olin keerulise valiku ees olin vaikean valinnan edessä

4 eelnevalt, enne kedagi teist või teisi, kellestki varem
edellä

▪ Kas ootan su ära või hakkan ees minema? Odotanko sinua vai alanko mennä edellä?

▪ laps matkib seda, mis teised ees teevad lapsi matkii sitä, mitä muut tekevät edellä

■ varem kohal, varem olemas
aiemmin

▪ saarele sattusime seetõttu, et siin oli üks tuttav pere juba ees saarelle satuimme sen takia, että täällä oli jo aiemmin yksi tuttu perhe

▪ kiilu on kõige kergem sinna lüüa, kus pragu ees kiila on helpointa lyödä sinne, missä on jo valmiiksi rako

5 tasemelt, edasijõudmiselt, saavutustelt kedagi edestamas
edellä

▪ matemaatikas on ta teistest pikalt ees, klassi parim matematiikassa hän on pitkällä muita edellä, luokan paras

▪ pikkuselt on poiss pea jagu isast ees poika on isäänsä päätä pitempi

■ (kella näidu kohta:) õigest ajast ette jõudnud
edellä

▪ kell on paar minutit ees kello on pari minuuttia edellä

6 kellegi juuresolekul, nähes või kuuldes; kuskil küsitletavana vms
jonkun läsnä ollessa, jonkun nähden tai kuullen; jossakin kuultavana tms.
–

▪ esimene ülesastumine publiku ees ensimmäinen esiintyminen yleisölle

▪ rektor annab ametivande ülikooli nõukogu ees rehtori vannoo virkavalansa yliopiston neuvostolle

▪ süüdlane kahetses kohtu ees oma tegu syyllinen katui tekoaan oikeudessa

7 osutab sellele, kelle või mille suhtes midagi tehakse, miski toimub või on olemas
viittaamassa siihen, jonka suhteen jotakin tehdään, jotakin tapahtuu tai jokin on olemassa
-lta, -ltä

▪ pean teie ees vabandama minun pitää pyytää teiltä anteeksi

▪ hirm valu ees kivun pelko

▪ meil pole teineteise ees saladusi meillä ei ole salaisuuksia toisiltamme

■ millegagi, kellegagi võrreldes
[johonkin/johonkuhun] verrattuna, [johonkin/johonkuhun] nähden

▪ tal on sinu ees mõningaid eeliseid sinuun verrattuna hänellä on joitakin etuja

■ osutab kellegi suhtumisele, vaatenurgale; millegi seisukohalt
edessä, silmissä

▪ Ära tee end maailma ees naeruks! Älä tee itseäsi naurettavaksi maailman edessä!

▪ seaduse ees on kõik võrdsed kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä

‹konj›

1 kõrvallauset alustav sidesõna
että
jotta

▪ olukord oli säärane, et pidime kiiresti lahkuma tilanne oli sellainen, että meidän piti poistua kiireesti

▪ saavutasime niipalju, et koosolek lükati edasi saimme aikaan sen verran, että kokousta lykättiin tuonnemmas

▪ tundub, et kedagi pole tuntuu, että ketään ei ole

▪ kuulsin, et koer hakkas haukuma kuulin, kun koira alkoi haukkua

▪ tal oli tegemist, et võlgadest lahti saada hänellä oli täysi tekeminen päästä eroon veloista

▪ tõusti kikivarbaile, et paremini näha noustiin varpailleen, jotta nähtäisiin paremmin

2 alustab käsku, soovi, imestust väljendavat iseseisvat lauset
käskyä, toivetta, ihmetystä tms. ilmaisevan lauseen alussa
–

▪ Et see homseks korda tehtud oleks! Sen tulisi olla korjattu huomiseksi!

▪ Ah et sa ei teadnudki! Ai että sinä et tiennytkään!

■ esineb lauses täitesõnana
täytesanana
–

▪ Et mina pean minema? Pitääkö minun mennä vai?

▪ viimased meetrid läbis ta peaaegu et vaarudes viimeisistä metreistä hän suoriutui lähes hoiperrellen

▪ lund on vaata et vööni lunta on melkein vyötärön korkeudelle

hamba alla saama
sööma, süüa saama
syödä
saada murua rinnan alle

▪ pean midagi hamba alla saama, muidu ei jaksa ma ennast liigutadagi minun pitää saada murua rinnan alle, muuten en jaksa liikahtaakaan

häbi

‹s›

sobimatust käitumisest, ebaväärikast teost tingitud hingepiin, tugev kahetsus- või piinlikkustunne
(tunteesta)
häpeä, nolous, häpy

▪ Kristiina tundis häbi ja punastas Kristiina tunsi häpeää ja punastui / Kristiinaa nolotti, ja hän punastui

▪ päris häbi tunnistada, et ma nii laisk olen ihan hävettää tunnustaa, että olen niin laiska

▪ Häbi peaks sul olema! Sinun sietäisi hävetä!

■ see, mis alandab, häbistab; alandav, häbistav olukord
(tunteen aiheuttavasta seikasta tai tilanteesta)
häpeä

▪ tugevale vastasele pole häbi kaotada ei ole häpeä hävitä vahvalle vastustajalle

▪ pean oma häbiks tunnistama, et ma ei tea minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, etten tiedä

▪ ta teeb oma vanematele häbi hän on vanhemmilleen häpeäksi

■ (häbistamis-, hurjutamissõnana)
(moittivissa ilmauksissa)
häpeä, hävetkää

▪ Häbi-häbi, proua minister! Hävetkää, rouva ministeri!

ilm|selge

täiesti selge, ilmne
täysin selvä, ilmeinen
ilmi|selvä

▪ ma pean seda ilmselgeks liialduseks pidän sitä ilmiselvänä liioitteluna

ilmutus

‹s›

1 jumala vahetu tahteavaldus nähtavakssaamise, sõna või teo kaudu ja temalt lähtuv sõnum
jumalan välitön tahdonilmaus
ilmoitus usk., ilmestys vars. usk.

▪ kristlased usuvad jumalikku ilmutust kristityt uskovat jumalalliseen ilmoitukseen

▪ ilmutus võib tulla unenäona, nägemusena või teadmisena ilmestys voi tulla unessa, näkynä tai tietona

2 äkiline äratundmisele või selgusele jõudmine; see, mille abil nii kaugele jõutakse (tähtis info vms)
äkillinen jonkin ymmärtäminen; jokin, jonka avulla ymmärtämiseen päästään (tärkeä tieto tms.)
–

▪ mulle oli see väide ilmutuseks se väite oli minulle kuin ilmestys

▪ pean tõeliseks ilmutuseks oma eluteel õpinguid maailmakuulsa lavastaja käe all Moskvas pidän elämälleni ratkaisevana opintojani maailmankuulun ohjaajan ohjauksessa Moskovassa

3 säritatud fotomaterjali teatud vahendite abil nähtavaks muutmine
kehitys valok.

▪ pidin fotod ilmutusest ära tooma minun piti hakea valokuvat kehityksestä

ilus tervis
üllatust, rahulolematust vms väljendav hüüatus; sõbramehelik tervitus või hüvastijätt
yllätystä, tyytymättömyyttä tms. ilmaiseva huudahdus; ystävällinen tervehdys tai hyvästijättö
–

▪ Ilus tervis! Mina pean kõik üksi ära tegema! Taivahan talikynttilät! Minun pitää tehdä kaikki yksin!

jah ‹adv›
1 kinnitust, nõusolekut väljendav või seda tugevdav sõna; küll, tõepoolest
Vastand ei
(vahvistusta, myöntymistä ilmaisemassa)
kyllä, joo ark., jep ark.
niin, tosiaan

▪ Kas tuled? - Jah, kindlasti. Tuletko? – Tulen tietenkin. / Tuletko? – Kyllä, tietenkin.; Tuletko? – Joo, toki. ark.

▪ Kas sina tegid seda? - Jah. Teitkö sinä sen? – Tein.

▪ seda oli kuulda jah se oli kuultavissa kyllä / se oli tosiaan kuultavissa

▪ sina jah niin, sinä

▪ ei saa jah ei tosiaan voi

▪ on jah ilus tüdruk on kyllä kaunis tyttö / on tosiaan kaunis tyttö

2 ‹küsilauses› osutab eeldatavale jaatavale vastusele või kaasvestleja innustamisele
(myönnyttelevissä kysymyksissä)
vai, niin, no

▪ Ei meeldi, jah? Eikö kelpaa, vai?; Etkö tykkää, vai? ark.

▪ Pean sulle midagi rääkima. - Jah? Minun pitää kertoa sinulle jotain. – Niin? / Minun pitää kertoa sinulle jotain. – No?

3 osutab kahtlusele, uskumatusele või rahulolematusele
(epäilystä, epäuskoa tai tyytymättömyyttä ilmaisemassa)
muka, vai

▪ Võtab ta sul, jah, õppust! Hän muka ottaa opikseen!

jutlus

‹s›

(hrl jumalateenistuse ajal peetav) vaimulik kõne
saarna

▪ pärast jutlust jagas piiskop armulauda saarnan jälkeen jakoi piispa ehtoollista

■ (noomitus-, manitsus- või õpetuskõne kohta)
saarna, läksytys

▪ ma pean samasuguse jutluse oma ämmale pidama minun täytyy pitää samanlainen saarna anopilleni

juurde

‹postp› [kelle/mille], ‹adv›

1 kellegi, millegi vahetusse lähedusse, täiesti lähedale
luo, luokse, tykö murt., ylät.

▪ astus akna juurde meni ikkunan luo

▪ sinna ei pääse autoga juurde sinne ei pääse autolla lähelle

■ kellegi asu-, elu- või töökohta; kellegi vastuvõtule või jutule
luo, luokse, tykö murt., ylät.

▪ sõidame nädalavahetuseks maale vanaema juurde menemme viikonlopuksi maalle isoäidin luo / menemme viikonlopuksi maalle mummolaan

▪ pean arsti juurde minema minun pitää mennä lääkäriin

■ osutab asutusele vms, mille alluvusse või koosseisu miski või keegi jääb
viittamassa instanssiin tms., jonka alaisuuteen tai kokoonpanoon jokin tai joku jää
–

▪ linnavalitsuse juurde moodustati mitu komisjoni kaupunginhallituksen yhteyteen muodostettiin monta lautakuntaa

2 osutab tegevusele, otsusele või seisundile, milleni jõutakse või millel otsustatakse püsida
viittaamassa toimintaan, päätökseen tai tilanteeseen, johon päästään tai jossa päätetään pysyä
–

▪ viimastel aastatel on kunstnik pöördunud tagasi õlimaali juurde viime vuosina taiteilija on palannut öljymaalaukseen

▪ isa jäi oma tahtmise juurde kindlaks isä pysyi vankkumatta mielipiteessään

▪ Tule mõistuse juurde, mees! Tule järkiisi, mies!

3 millelegi lisaks
lisää, kanssa

▪ Viska kaminasse paar halgu juurde! Heitä takkaan pari puuta lisää!

▪ hea töö eest pandi palka juurde hyvästä työstä annettiin lisää palkkaa

▪ kohvi juurde pakuti konjakit kahvin kanssa tarjottiin konjakkia

järele minema ‹v›
1 [kellele/millele] kellegi või millegi järel liikuma, kellelegi järgnema
liikkua jonkun tai jonkin perässä
–

▪ kaks turvatöötajat läksid vaikselt vargale järele kaksi vartijaa lähti ääneti varkaan perään

2 [kellele/millele] kedagi või midagi ära tooma minema
hakea [joku/jokin]

▪ ma pean raamatule ise kirjastusse järele minema minun pitää itse hakea kirja kustantamosta

▪ Kes täna lapsele lasteaeda järele läheb? Kuka tänään hakee lapsen päiväkodista?

järelt

‹postp› [mille]

asukohalt kellegi või millegi tagant
jäljestä, perästä

▪ lõin enda järelt ukse kinni. löin oven kiinni perässäni

■ mingi vahemaa või aja möödudes
päästä

▪ iga kümne meetri järelt võeti pinnaseproove. joka kymmenen metrin päästä otettiin maaperänäytteitä

■ osutab isikule, kellelt tema teadmata midagi võetakse
-lta/-ltä

▪ näppas isa järelt mõned sigaretid. kähvelsi isältä muutaman tupakan

■ osutab isikule, pärast kelle tegevust midagi korrastatakse
jäljiltä

▪ Miks pean mina alati tema järelt koristama! Miksi minun on aina siivottava hänen jäljiltään!

järgi

‹postp› [mille]

1 millegi kohaselt, millestki lähtudes
[jonkun/jonkin] mukaan, [jonkin] mukaisesti

▪ poisile pandi vanaisa järgi nimeks Mihkel pojalle annettiin isoisän mukaan nimeksi Mihkel

▪ tegutsesin tema nõuande järgi toimin hänen neuvonsa mukaisesti

▪ kohaliku aja järgi on kell kümme kello on kymmenen paikallista aikaa

▪ orienteeruti kompassi järgi suunnistauduttiin kompassin avulla

■ millegi põhjal, alusel
[jonkin] perusteella, [jostakin] päätellen

▪ välimuse järgi otsustades ulkonäön perusteella / ulkonäöstä päätellen

▪ tundsin su hääle järgi ära tunnistin sinut äänestä / tunnistin sinut äänen perusteella

2 osutab sobivusele või vastavusele
(ilmaisemassa sopivuutta tai vastaavuutta)
[jonkin] mukainen

▪ kingad peaksid olema jala järgi kenkien pitäisi olla jalan mukaiset

▪ see riie on liiga kallis, pole mulle rahakoti järgi tämä vaate on liian kallis, ei sovi kukkarolleni

3 järele
[jonkun/jonkin] perään, [jonkun/jonkin] jälkeen

▪ Kaua ma pean sinu järgi ootama? Kuinka kauan minun pitää odottaa sinua?

▪ me jõuame talle varsti järgi ehdimme pian hänen peräänsä

kiirustama

kiiresti, kiiruga kuhugi minema, kiiresti liikuma
kiirehtiä, kiiruhtaa, pitää kiirettä, rientää

▪ pean tööle kiirustama minun pitää kiirehtiä töihin

▪ kohale kiirustanud politsei pidas varga kinni paikalle kiiruhtanut poliisi pidätti varkaan

▪ kiirustada on vastik, hilineda ka kiirehtiminen on epämiellyttävää, samoin myöhästyminen

■ kiiresti, kiiruga midagi tegema, millegagi kiire olema
kiirehtiä, kiiruhtaa, pitää kiirettä

▪ mehed tõmbasid kiirustades suitsu miehet polttivat tupakkaa kiirehtien

▪ ei maksa järeldustega kiirustada ei kannata kiirehtiä johtopäätösten tekemisessä

▪ söömiseks peab võtma aega, mitte kiirustama pitää syödä rauhassa, ei kiirehtien

Seotud sõnad
kiirustamine ‹s›
kiirehtiminen, kiiruhtaminen, rientäminen

kuis

‹adv›

kõnek kuidas
kuin, kuinka yleisk.

▪ olgu teistega kuis on, mina pean eestlasi araks olkoon muiden laita kuinka on, minä pidän virolaisia arkoina

▪ Kuis nii? Kuin niin?

■ (tunderõhulisena:) kui väga
(tunnetilaa painottamassa)
kuinka, miten

▪ Oo, kuis seal kõik lõhnas! Oi, kuinka kaikki siellä tuoksui!

kuuse all
⇒ Samas sarjas kuuse alla
eluasemelt välja aetud või sellest ilma jäänud, ilma peavarjuta
asunnostaan häädetty tai asuntonsa menettänyt, asunnoton
–

▪ Pangast öeldi, et laenu ei anta, kas pean siis kuuse all elama või? Pankista sanottiin, ettei lainaa myönnetä. Pitääkö minun sitten asua taivasalla?

küll1 ‹adv›
1 rõhutav üldlaiend, tugevdab väite jaatamist
kyllä

▪ ole mureta, küll me saame hakkama ole rauhassa, me pärjäämme kyllä

▪ nüüd ma pean küll minema nyt minun täytyy kyllä mennä

■ (kinnitab vastust)
(vastausta vahvistamassa)
kyllä, toki

▪ Kas jääb meelde? – Jääb küll Muistatko? – Muistan kyllä / Muistatko? – Muistan toki

■ (esineb mitmesugustes hüüatustes)
(erilaisissa huudahduksissa)
kyllä

▪ Küll alles tuiskab! Kylläpä tuiskuttaa!

▪ Jumal küll, mis nüüd saab! Voi luoja, mitä tästä nyt tulee!

■ (rõhutab kõhklust, imestust, nõutust vm tundetooni)
(korostaa epäuskoisuutta, ihmettelyä, neuvottomuutta tms.)
kyllä

▪ kurb küll, aga nii see on surullista kyllä, mutta niin se on

▪ Mis sa temas küll leiad? Mitä sinä oikein hänessä näet?

2 kinnitav, rõhutav sõna mingi vastanduse korral; rõhutab täpsustust või piiravat väidet
vahvistava sana jossakin vastakkainasettelussa; korostamassa täydennystä tai rajoittavaa väitettä
kyllä

▪ ma pole küll päris terve, kuid tulen siiski kaasa en kyllä ole aivan terve, mutta tulen silti mukaan

▪ põnev ehk küll, aga loomuvastane jännittävää varmaan kyllä, mutta luonnotonta

▪ mees olevat jälle ametis, küll mitte enam juhtkonnas mies kuuluu olevan taas töissä mutta ei kuitenkaan enää johtajistossa

■ seob rõhutades korduvaid lauseliikmeid või eri lauseid
sitomassa korostavasti toistuvia lauseenjäseniä tai eri lauseita
–

▪ mindi küll üksikult, küll hulgakesi mentiin niin yksin kuin porukalla

3 küllalt, piisaval määral, piisavalt
riittämiin, riittävästi, kyllin

▪ raha on veel küll rahaa on vielä kyllin

■ ‹korduvana› külluses, hästi palju
hyvin paljon
–

▪ selliseid juhtumeid on olnud küll ja küll sellaisia tapauksia on ollut paljon

küllaltki

‹adv›

(pehmendab omadust või asjaolu:) peaaegu täiel määral
verraten, jokseenkin, melko, aika

▪ ma olen veel küllaltki noor olen vielä verraten nuori

▪ pean küllaltki tõenäoliseks, et .. pidän jokseenkin todennäköisenä, että...

küsima

1 küsimus(t)e abil midagi teada tahtma
kysyä, kysellä, tiedustella

▪ sõber küsis, kas tulen temaga kaasa ystävä kysyi, tulenko hänen mukaansa

▪ ostja küsis, kui pikk on kaubale antav garantii ostaja kysyi, kuinka pitkä takuu tavaralle annetaan

▪ küsiti palju, ent esinejal oli igale küsimusele vastus olemas kyseltiin paljon, mutta esiintyjällä oli vastaus joka kysymykseen

▪ ta rääkis kõigest ise, ilma küsimata hän kertoi kysymättä itse kaikesta

▪ vaktsineerimise kohta küsige lisainfot oma arstilt kysykää lääkäriltänne lisätietoja rokottamisesta

■ kõnek esineb osatavas vastuses küsimusele millegi enesestmõistetava kohta
vastauksessa jostakin itsestäänselvästä
–

▪ Kas sa seda lugu tead? – Küsi lolli, mitte ei mäleta Tiedätkö sen jutun? – Kysytkin vielä, en muista

■ mingis õppeaines küsitlema, mingit õppeainet vastata laskma
kysellä oppiaineessa
kysyä [joltakulta], kysellä [joltakulta]

▪ küll ma kartsin, et õpetaja küsib just mind pelkäsin niin, että opettaja kysyy juuri minulta

2 ütlema, paluma või taotlema, et midagi antaks või teha võimaldataks
kysyä, pyytää

▪ küsisin pildistamiseks luba kysyin lupaa valokuvata / pyysin lupaa ottaa kuvia

▪ ära karda vajadusel abi küsida älä pelkää kysyä apua tarpeen vaatiessa / älä pelkää pyytää apua, jos tarvitset sitä

▪ küsisin ennast töölt vabaks pyysin vapaata töistä

▪ maja ehitamiseks tuli pangast laenu küsida talon rakentamista varten piti pyytää pankista lainaa

▪ müüja küsis suitsu ostvalt noorukilt dokumenti myyjä kysyi tupakkaa ostavalta nuorukaiselta papereita

■ [kelle järele, keda] kõnek kedagi otsima (kokkusaamiseks)
kysyä [jotakuta] yleisk., kaivata [jotakuta] yleisk., etsiä [jotakuta] yleisk.

▪ Ega minu järele pole vahepeal küsitud? Eihän minua ole kysytty tässä välillä? / Eihän minua ole kaivattu tässä välillä?

▪ keegi küsis sind, aga ma ei osanud midagi öelda joku etsi sinua, mutta en osannut sanoa mitään

■ (koera kohta:) haugatades midagi paluma
(koirasta:) pyytää jotakin haukahtamalla
pyytää

▪ pean riidesse panema, koer küsib õue minun pitää pukeutua, koira pyytää ulos

3 [millest] kellestki või millestki hoolima
kiinnostaa [jokin], välittää [jostakin]

▪ Kes meie tahtmisest küsib! Ketä meidän tahtomme kiinnostaa! / Kuka meidän tahdostamme välittää!

▪ armastus ei küsi vanust rakkaus ei katso ikää kuv.

laekuma

(raha kohta:) kassasse sisse tulema või pangakontole jõudma
rahan kertymisestä kassaan t. tilille
kertyä, karttua

▪ raha laekub arvele paari päeva pärast raha tulee tilille parin päivän päästä

■ (andmete, kirjalike materjalide jm kättesaamise, saabumise kohta)
(tietojen, kirjallisten aineistojen ym. saamisesta, saapumisesta)
saapua, tulla, kertyä

▪ ootame, kuni laekub rohkem infot odotamme, että kertyy lisää tietoa

▪ võistlusele laekus sadakond tööd kilpailuun saapui satakunta työtä

■ kõnek (inimeste kohta:) kohale jõudma, saabuma
ilmaantua

▪ õhtul pean kella üheteistkümneks koju laekuma illalla minun pitää ilmaantua kotiin yhteentoista mennessä

laius

‹s›

1 (suurim) ulatus rõhtsuunas; kujundi lühema külje pikkus
leveys

▪ ristküliku pikkus ja laius suorakulmion pituus ja leveys

▪ kampsun venib laiusesse villapusero venyy leveyttä

▪ jõgi pole laevatatav kogu laiuses joki ei ole purjehduskelpoinen koko mitaltaan

■ (teadmiste vm suure mahu kohta)
laajuus

▪ pean imekspandavaks tema silmaringi laiust pidän hänen tietämyksensä laajuutta hämmästyttävänä

2 ekvaatoriga paralleelne mõtteline vöönd maakeral (täpsustatav laiuskraadiga)
leveys|aste maant., leveys maant., latitudi maant.

▪ viimase poolteistsaja aasta jooksul on õhutemperatuur kõige rohkem tõusnud põhjapoolkera suurtel laiustel viimeisen sadanviidenkymmenen vuoden aikana ilman lämpötila on noussut eniten pohjoisen pallonpuoliskon suurilla leveysasteilla

lapse|kari

, laste|kari

‹lapsekari märgib sagedamini ühe pere lapsi, lastekari märgib nii mitme kui ühe pere lapsi› suur hulk lapsi
lapsi|katras vars. leik., lapsi|lauma, lapsi|liuta

▪ veidi hirm on ka, et kuidas see lapsekari saab üles kasvatatud vähän pelottaa, miten tämän lapsilauman onnistuu kasvattamaan

▪ õues kargles ja käratses suur lastekari pihalla hyppeli ja melusi iso lapsilauma

■ lapse+karjas, laste+karjas (lapse või laste järele vaatamise kohta)
lapsen|vahtina

▪ ma pean kõik õhtud lapsekarjas olema minun pitää olla lapsenvahtina kaiket illat

■ lapse+karja, laste+karja (lapse või laste järele vaatamise kohta)
lapsen|vahdiksi

▪ vanaema jääb õhtul lastekarja mummu jää illalla lapsenvahdiksi / mummu on illalla lapsenvahtina

lippama

kergelt ning kiiresti jooksma; (inimese kohta ka:) tõtates käima
vilistää, vipeltää, kipittää, kipaista, hilpaista

▪ koer lippab rõõmsalt ringi koira vilistää iloisena ympäriinsä

▪ lapsed lippasid ümber maja lapset vipelsivät ympäri taloa

▪ pean nüüd tööle lippama minun pitää nyt hilpaista töihin

■ (suuskade kohta:) (hästi) libisema; (auto vm liiklusvahendi kohta:) kiiresti (ja sujuvalt) sõitma
(suksista:) liukua (hyvin); (autosta tms.:) kulkea nopeasti (ja sujuvasti)
luistaa
kiitää

▪ teisel ringil lippasid suusad paremini toisella kierroksella suksi luisti paremmin

▪ auto lippab soovi korral edasi kui lingust lastud auto kiitää haluttaessa kuin lingottuna

■ (aja kiire möödumise kohta)
(ajan nopeasta kulumisesta)
vieriä kuv., lentää kuv.

▪ ja nii need nädalad lippavad, esmaspäevast reedeni on nagu üks pikk päev ja siis sorts nädalavahetust vahele ja niin ne viikot vierivät, maanantaista perjantaihin on kuin yhtä pitkää päivää, ja sitten loraus viikonloppua väliin

loeng

‹s›

õpetav või teavet andev suuline ettekanne; vastav õppetöö vorm kõrgkoolis
luento, esitelmä

▪ ta on pidanud loenguid Harvardi ülikoolis hän on pitänyt luentoja Harvardin yliopistossa

▪ avalik loeng yleisöluento

▪ e-loeng nettiluento

▪ loengutes käimine võtab oma aja luennoilla käyminen vie aikansa

▪ pean kohe loengule jooksma minun pitää nyt juosta luennolle

■ pikk tõsine (manitsev) jutt
saarna

▪ liikluspolitseinikud pidasid mulle pika loengu liikennepoliisi piti minulle pitkän saarnan

lugu pidama
[kellest/millest] kellessegi austusega suhtuma, midagi kõrgelt hindama
arvostaa [jotakuta/jotakin], kunnioittaa [jotakuta/jotakin]

▪ kes peab lugu enesest, seda austavad ka teised sitä, joka kunnioittaa itseään, kunnioittavat muutkin

▪ pean lugu kodumaisest toidust arvostan kotimaista ruokaa

meeldiv

‹adj›

selline, mis meeldib, tekitab hea tunde
miellyttävä, mukava, mieluinen

▪ ees ootab nii mõnigi meeldiv üllatus odotettavissa on yksi jos toinenkin mukava yllätys

▪ pean nüüd teie meeldivast seltskonnast lahkuma joudun nyt poistumaan miellyttävästä seurastanne

Seotud sõnad
meeldivalt ‹adv›
miellyttävästi, miellyttävän, mukavasti, mieluisasti

minema

1 (eemaldudes) liikuma (käima, sõitma vms); midagi tegema suunduma
mennä, kulkea, lähteä

▪ Kas lähme jalgsi või autoga? Menemmekö jalkaisin vai autolla?

▪ Mis kell sa tavaliselt magama lähed? Mihin aikaan menet yleensä nukkumaan?

▪ Matilda läks ees, Mattias tema järel Matilda meni edellä, Mattias hänen perässään / Matilda kulki edellä, Mattias hänen perässään

▪ poisid läksid kinno pojat menivät elokuviin / pojat lähtivät elokuviin

▪ vaatasime kaldal, kuidas laev läheb katsoimme rannalla, kuinka laiva lähtee

■ ‹sariühendis, koos samas vormis järgneva verbiga› (lisab ütlusele otsustavust, tugevdab palvet, käsku)
mennä

▪ lähen vaatan veel sinna kasti menen vielä katsomaan siitä laatikosta

▪ Mine too mulle juua! Mene hakemaan minulle juotavaa!

■ ‹käskivas kõneviisis, väljendites› (tõrjuvalt)
‹imperatiivimuodossa, sanonnoissa› (torjuvasti)
mennä, painua

▪ Mine metsa oma jutuga! Mene metsään puheinesi!

▪ Mine kassi saba alla! Painu sinne missä pippuri kasvaa!

■ läks! (käsklusena mingi liikumise või tegevuse alustamiseks)
nyt!, hep!

▪ Tähelepanu! Valmis olla! Läks! Paikoillanne! Valmiina! Nyt! / Paikoillanne! Valmiina! Hep!

■ kuskil paiknema, seal liikumist või sealt läbipääsu võimaldama
mennä, kulkea, johtaa

▪ tee läheb läbi metsa tie menee metsän läpi / tie kulkee metsän läpi

▪ esikust läheb üks uks kööki, teine tuppa eteisestä menee yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen / eteisestä johtaa yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen

■ (suunatud või juhuslike liigutuste või liikumise kohta)
mennä

▪ käsi läks taskusse käsi meni taskuun

▪ pilved tulevad ja lähevad pilvet tulevat ja menevät

▪ päike läheb pilve taha aurinko menee pilveen

▪ pall läks korvi pallo meni koriin

■ (seoses sõnalise vm abstraktsema tegevusega, nt omanduse, alluvuse vahetamisega)
(sanalliseen tai muuhun abstraktiin toimintaan, esim. omistajan vaihtumiseen liittyen)
mennä, päätyä, siirtyä, lähteä, käydä

▪ maja läks pärijatele talo meni perillisille

▪ päris vana uudis läks lehte melko vanha uutinen päätyi lehteen

▪ jutt läks teisele teemale keskustelu siirtyi toisiin uomiin

▪ need sõnad läksid mulle südamesse nuo sanat kävivät sydämeen

2 lahkuma, eemalduma; (öeldisverbi tugevdavalt:) ära
poistua, alkaa mennä (pois); (vahvistussanana)
lähteä, mennä
pois

▪ pean nüüd minema minun pitää nyt mennä

▪ lõi ukse kinni ja läks pamautti oven kiinni ja lähti

▪ auto sõitis minema auto lähti matkaan / auto ajoi pois

▪ Mine minema, enne kui ma lõplikult vihastan! Mene pois, ennen kuin suutun todella!

■ (suremise kohta)
(kuolemisesta)
lähteä

▪ ta on väga haige, päris minemas hän on hyvin sairas, lähtö on lähellä

3 (esemete, olukordade kohta:) kaduma, ära võetud saama või olematuks muutuma
(esineistä, tilanteista:) hävitä, muuttua olemattomaksi tms.
–

▪ järsku avastasin, et rahakott on läinud yhtäkkiä huomasin, että lompakkoni on kadonnut

▪ varsti on kevad käes ja lumi läinud pian on kevät ja lumi on poissa

■ (millegi peale) kuluma
kulua, huveta
mennä

▪ mida rohkem raha saad, seda rohkem seda läheb mitä enemmän rahaa saat, sitä enemmän sitä menee

▪ talvel läks palju kütet talvella meni paljon polttoainetta

■ (aja kohta:) kuluma, mööduma
(ajasta:) kulua
mennä

▪ läks palju aega, enne kui liikuma pääsesime meni paljon aikaa, ennen kuin pääsimme liikkeelle

4 (seisundi, oleku või asendi muutumise ja kujunemise kohta)
(tilan tms. muutoksiin liittyvissä ilmauksissa)
mennä

▪ uks läks sneprisse ovi meni takalukkoon

▪ äri läks pankrotti liike meni konkurssiin / liike teki konkurssin

▪ osa andmeid on kaduma läinud osa tiedoista on kadonnut / osa tiedoista on joutunut kadoksiin

▪ Mis edasi-tagasi sõit maksma läheb? Mitä meno-paluumatka maksaa?

▪ onu on paksuks läinud setä on lihonut

▪ läksin näost punaseks punastuin

■ ‹ka isikuta lauses› (ilmamuutustega seoses)
(säänmuutoksiin liittyen)
tulla

▪ läheb vist sulale taitaa tulla suoja

■ [kellesse] välimuselt või loomult kellegi sarnaseks kujunema
tulla jonkun tapaiseksi, luonteiseksi, näköiseksi tms.
tulla

▪ poiss on läinud isasse poika on tullut isäänsä

■ [mida tegema, milleks] ‹3. isikus› (seoses mingi protsessi või tegevuse algamise, alustamisega)
alkamiseen tai aloittamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ vesi läks keema vesi alkoi kiehua

▪ mehed läksid kaklema miehet alkoivat tapella

▪ ma ei taha kellegagi tülli minna en halua riitaantua kenenkään kanssa

▪ auto ei lähe käima auto ei käynnisty

▪ läheb vist löömaks taitaa tulla tappelu

5 ‹3. isikus› sujuma, edenema
‹3. persoonassa›
mennä, sujua, luonnistua, edistyä

▪ Kuidas elu läheb? Miten menee?

▪ töö ei lähe ega lähe työ ei suju sitten ollenkaan

▪ maandumine läks viperusteta laskeutuminen sujui ilman kommelluksia

■ ‹3. isikus› kujunema, juhtuma
käydä

▪ kahju, et nii läks harmi, että piti käydä näin

6 ‹3. isikus› sobima, kõlbama, sünnis olema
‹3. persoonassa›
käydä, sopia

▪ see pole viisakas, see lihtsalt ei lähe se ei ole kohteliasta, se ei yksinkertaisesti käy

▪ punane värv läheb talle punainen väri sopii hänelle

7 mahtuma; mõõtmetelt sobima
mahtua, sopia mitoiltaan
mennä, mahtua, sopia

▪ püksid ei lähe enam jalga housut eivät mene enää jalkaan / housut eivät sovi enää jalkaan

▪ kilosse läheb marju poolteist liitrit yhteen kiloon menee puolitoista litraa marjoja

8 (tarvis, vaja) olema, mingiks tarbeks ära kuluma
(tarpeellisuutta merkitsevissä ilmauksissa)
tulla

▪ võta need vidinad endale, ehk läheb tarvis ota sinä nämä kapistukset, ehkä tulevat tarpeeseen

9 ostetav, nõutav, menukas olema
(kaupaksi käymistä merkitsevissä ilmauksissa)
mennä

▪ miskipärast sellised raamatud ei lähe üldse jostain syystä tällaiset kirjat eivät mene ollenkaan kaupaksi

▪ lumelabidad läksid nagu soojad saiad lumilapiot menivät kuin kuumille kiville

■ (menuka esituse kohta)
menestyksekkääseen esitykseen liittyen
–

▪ kõik kontserdid läksid täissaalidele kaikki konsertit soitettiin täysille saleille

mõtlema

1 mõistuse abil seoseid leidma ja järeldusi tegema; mõttes asjaolusid või öeldavat kaaluma
ajatella, miettiä, pohtia, tuumia

▪ pean asjad enda jaoks selgeks mõtlema minun täytyy miettiä asiat selviksi itselleni

▪ inimesed ei mõtle, mida nad ütlevad ihmiset eivät ajattele, mitä sanovat

▪ ära kohe vasta, mõtle enne natuke älä vastaa heti, mieti ensin vähän

■ oma mõtteid millelegi konkreetsele suunama või keskendama; kedagi konkreetset silmas pidama, midagi väljendada tahtma
ajatella [jotakuta/jotakin]
tarkoittaa [jotakuta/jotakin]

▪ Millest sa mõtled? Mitä ajattelet?

▪ Mõtle millegi ilusa peale! Ajattele jotakin kaunista!

▪ ma kogu aeg mõtlen, et kõik läheb nagunii halvasti ajattelen koko ajan, että kaikki menee kuitenkin pieleen

▪ ma ei mõtle sind, mõtlen üldiselt en tarkoita sinua, tarkoitan yleisesti ottaen

▪ Mida sellega mõeldud on? Mitä tällä on tarkoitettu?

■ teatud viisil suhtuma, teatud arvamusel, seisukohal olema
ajatella, arvella

▪ Mõtle positiivselt! Ajattele positiivisesti!

▪ ei tasu teistest halvasti mõelda ei kannata ajatella pahaa toisista

▪ mõnikord ma mõtlen, et saan sellega hakkama küll joskus arvelen pystyväni siihen kyllä

2 kavatsema, plaanitsema
ajatella, aikoa
tarkoittaa

▪ mõtlesin õhtuks teha pastarooga ajattelin tehdä illaksi pastaruokaa

▪ Jägermeister oli algselt mõeldud köha ravimiseks Jägermeister oli alun perin tarkoitettu yskänlääkkeeksi

▪ mõeldud – tehtud (otsustamise ning kiiresti järgneva tegutsemise kohta) sanottu ja tehty

3 ‹hrl koos asesõnaga end› ette kujutama
kuvitella

▪ mõtle ennast minu asemele asetu minun asemaani / kuvittele itsesi minun asemaani

■ ‹käskiva kõneviisi 2. isikus, tingivas kõneviisis või da-tegevusnimena› (juhib millelegi tähelepanu, tõstab emotsionaalselt esile)
ajatella vars. ark.

▪ mõtelge, missugune raha lihtsalt maas vedeleb ajatelkaa, mikä määrä rahaa vain lojuu maassa

▪ mõtleks, mida kõike välja ei nuputata ajatteles, mitä kaikkea keksitään

▪ Mõelda vaid, millest me kõik oleks ilma jäänud! Ajatella, mistä me kaikki olisimme jääneet paitsi!

mööndus

‹s›

(osaline) loobumine oma kavatsusest, otsusest või seisukohast
myönnytys

▪ siinkohal pean tegema väikese möönduse tässä kohtaa minun pitää tehdä pieni myönnytys

natukeseks

‹adv›

(üsna) lühikeseks ajaks, viivuks
hetkeksi, toviksi

▪ vestlus vaibus natukeseks keskustelu laantui hetkeksi

▪ pean natukeseks ära minema minun täytyy poistua toviksi

paus

‹s›

vahepealne katkestus kõnes vm tegevuses
tauko, paussi

▪ mees rääkis peaaegu pausideta mies puhui lähes tauotta

▪ mõnetunnise töörügamise peale tegime pausi muutaman tunnin raatamisen jälkeen pidimme tauon

▪ jätan suvel liha söömise vahele, pean pausi pidän kesällä taukoa lihan syömisestä

▪ õppimises on pikk paus olnud opinnoissa on ollut pitkä paussi

■ määratud vältusega vaikimine muusikateose ühes või mitmes hääles
tauko mus.

pidama2
1 [mida tegema] sunnitud või kohustatud olema midagi tegema
olla pakotettu tai velvoitettu tekemään jotakin
pitää [tehdä jotakin] yks.3.p, täytyä [tehdä jotakin], joutua [tekemään jotakin], tulla [tehdä jotakin]

▪ kõik peavad kohal olema kaikkien pitää olla paikalla

▪ lapsed peavad vanemate sõna kuulama lasten täytyy totella vanhempiaan

▪ ta pidi vaikides ülekohut taluma hän joutui vaikenemaan ja kärsimään epäoikeudenmukaisuutta

■ [mida tegema] (sisetundest lähtudes:) midagi tegemata jätta mitte suutma
olla pystymättä jättämään jotakin tekemättä
pitää [tehdä jotakin] yks.3.p, täytyä [tehdä jotakin]

▪ kahjuks pean ma natuke kulutama teie aega valitettavasti minun pitää viedä hiukan aikaanne

▪ pidin sind veel korra nägema minun täytyi saada nähdä sinut vielä kerran

2 [mida tegema] põhjust, alust omama või olema; otstarbekaks, vajalikuks osutuma
viittaamassa syyhyn; osoittautua asianmukaiseksi, tarpeelliseksi
pitää [tehdä jotakin], täytyä [tehdä jotakin]

▪ ka suusõnaline lepe peaks lugema myös suullisen sopimuksen pitäisi päteä

▪ selle üle peab järele mõtlema sitä pitää miettiä; tätä täytyy miettiä

▪ tähele peaks panema ka seda, et .. pitäisi huomata myös, että...

■ kavatsema, plaanitsema; plaanis, ettenähtud olema
aikoa, suunnitella; olla suunnitelmissa, tarkoitus
pitää [tehdä jotakin]

▪ pidite ju Pärnusse sõitma teidänhän piti mennä Pärnuun

▪ temast pidi ju arst saama hänestähän piti tulla lääkäri

▪ Ma pidin saama üksi olla! Minun piti saada olla yksin!

■ (esineb kurtvates, kahetsevates hüüatustes, etteheidetes vm)
(valittavissa, valittelevissa huudahduksissa, syytöksissä tm.)
pitää [tehdä jotakin]

▪ Pidid sa nüüd nii halvasti ütlema! Pitikö sinun nyt sanoa niin pahasti!

3 [mida tegema] osutab mingi asjaolu esinemise või millegi toimumise võimalikkusele
viittaamassa jonkin esiintymiseen tai jonkin tapahtumisen mahdollisuuteen
pitää [tehdä jotakin]

▪ homme või ülehomme peaksime mägedeni jõudma huomenna tai ylihuomenna meidän pitäisi päästä vuorille

▪ see pidi juhtuma 1988. aasta suvel sen piti tapahtua kesällä 1988 / sen piti tapahtua vuoden 1988 kesällä

■ osutab kaudsele teadmisele, kuuldusele, ütlusele kellegi või millegi suhtes
viittaamassa epäsuoraan tai kuultuun tietoon
pitää [tehdä jotakin]

▪ intervjuu pidi minema eetrisse pühapäeval haastattelun piti mennä eetteriin sunnuntaina

■ osutab millelegi, mis oleks võinud juhtuda või peaaegu oleks juhtunud
viittaamassa johonkin, joka olisi voinut tapahtua tai melkein tapahtui
–

▪ üks päev pidin auto alla jääma yhtenä päivänä olin jäädä auton alle

■ [mida tegema] ‹hrl tingivas kõneviisis› osutab kõneleja oletusele või ära arvata püüdmisele mingi asjaoluga ühenduses
viittaamassa puhujan oletukseen tai pyrkimykseen arvata jotakin suhteessa johonkin asiaan
pitää [tehdä jotakin], täytyä [tehdä jotakin]

▪ Ivariga kokkusaamist peab vist esialgu vältima Ivarin tapaamista pitää ilmeisesti alkuun välttää

▪ Milleks see küll vajalik peaks olema? Miksi se oikein olisi tarpeellista?

4 [mida tegema] ‹eitusega› van tohtima (väljendab hrl keeldu, harvemini etteheidet)
saada tehdä jotakin (tavallisesti kielloissa, harvemmin syytöksissä)
pitää [jotakin tekemän] vanh.

▪ Sina ei pea mitte varastama! Sinun ei pidä varastaman!

pöialt pidama
millegi kordaminekut, õnnestumist, teostumist tugeva kaasaelamisega soovima
toivoa myötäeläen jonkin onnistumista tai tapahtumista
pitää peukkua kuv.

▪ pean pöialt, et sa oma murele ruttu lahenduse leiaksid pidän peukkua, että löytäisit ratkaisuun ongelmaasi

ruttama

kiiresti, kiiruga kuhugi minema, kiiresti liikuma
kiirehtiä, kiiruhtaa, rientää, pitää kiirettä

▪ abikaasa ruttas ust lahti tegema puoliso kiirehti avaamaan ovea

▪ oi, buss tuli ette, pean ruttama oi, bussi tuli, minun pitää kiiruhtaa

■ kiiresti, kiiruga midagi tegema, millegagi kiire olema
kiirehtiä, kiiruhtaa, pitää kiirettä

▪ ruttasin seletama, et ei midagi kiirehdin selittämään, että ei tässä mitään

▪ ma ei rutanud tuld süütama en pitänyt kiirettä tulen sytyttämisessä

▪ ei maksa sündmustest ette rutata ei kannata kiirehtiä tapahtumien edelle

seadus|kuulekas

, seadus|kuulelik

seadusi järgiv, seadustele alluv
lain|kuuliainen

▪ pean end seaduskuulelikuks kodanikuks pidän itseäni lainkuuliaisena kansalaisena

Seotud sõnad
seadus|kuulekus ‹s›
lain|kuuliaisuus

silmas pidama
1 arvesse võtma, arvestama; (selgitamise kohta, keda või mida öelduga mõeldakse, kellest või millest jutt käib)
ottaa huomioon, kiinnittää huomiota [johonkin]
tarkoittaa, ajatella
noudattaa

▪ Milliseid omadusi tuleks nutitelefoni ostmisel silmas pidada? Millaisiin ominaisuuksiin pitää kiinnittää huomiota älypuhelinta ostaessa?

▪ igas kodus olid haldjad, kelle vajadusi peeti hoolega silmas joka kodissa oli haltijoita, joiden tarpeet otettiin huomioon tarkkaan

▪ mereandide all pean silmas krevette, kalmaare, sinikarbi liha, mitte kala merenelävillä tarkoitan katkarapuja, kalmareita ja sinisimpukoita mutta en kalaa

2 midagi jälgima
tarkkailla, seurata, pitää silmällä, havainnoida

▪ jänes pidas hoolega ümbrust silmas jänis seurasi ympäristöään tarkasti

täpsustama

selgemaks, täpsemaks vms tegema; täpsemalt välja selgitama
tehdä selvemmäksi, tarkemmaksi tms.; ottaa tarkemmin selvää
täsmentää, tarkentaa, selventää
tarkistaa, tsekata slg.

▪ määrus täpsustab keeleoskusnõudeid asetus tarkentaa kielitaitovaatimuksia

▪ pean täpsustama, kui palju lend hilineb minun pitää tarkistaa, paljonko lento on myöhässä

tülitama

kedagi segama või häirima
häiritä, ahdistella, haitata

▪ Palun mitte rohkem tülitada! Ei saa häiritä enempää!

▪ parmud loomi ei tülitanud paarmat eivät häirinneet eläimiä

■ kellegagi tüli norima
ahdistella, haastaa riitaa

▪ noorukid tülitasid tänaval möödakäijaid nuoret ahdistelivat kadulla ohikulkijoita / nuoret haastoivat kadulla riitaa ohikulkijoiden kanssa

■ (viisakal pöördumisel kasutatav sõna)
(kohteliaissa puhutteluissa)
häiritä, vaivata

▪ andke andeks, ma pean teid veel tülitama suokaa anteeksi, minun pitää vielä vaivata teitä

udu

‹s›

veepiisakeste või jääkristallide kogum maapinna kohal
sumu, usva, utu

▪ hommikuudu aamuinen usva

▪ mereudu merisumu

▪ eksisime tihedas udu ära eksyimme sankassa sumussa

■ kondenseerunud auru kord klaasi vms pinnal
huuru

▪ udu aknaklaasil huurua ikkunaruudussa

■ (muu udutaolise hõljumi kohta; väga peene pihu kohta)
(muista edellä mainitun kaltaisista aineista t. muodostumista)
sumu
■ taevalaotusel udulaiguna nähtav moodustis
galaksi täht., sumu täht., tähti|sumu täht.
■ (ebamäärase, ka keerutava jutu kohta)
huuhaa ark.

▪ ma pean seda lihtsalt uduks, mida te räägite pidän pelkkänä huuhaana sitä, mistä puhutte

▪ ministeerium selget vastust ei anna, vaid ajab udu ministeriö ei anna selvää vastusta, vaan puhuu epämääräisiä

vaene

1 ‹adj› varatu või vähese varaga, ilma rahata
Vastand rikas (1. täh)
köyhä, rahaton, vaivainen murt.

▪ miljonäri poeg abiellus vaese neiuga miljonäärin poika meni naimisiin rahattoman tytön kanssa

■ ‹s› selline inimene
Vastand rikas (1. täh)
varaton, vähä|varainen

▪ fond abistab vaeseid säätiö antaa apua vähävaraisille

2 ‹adj, s› (kahetsevalt kedagi raskes olukorras olevat iseloomustades)
ressu, raukka ‹adj.›, rukka, raiska ‹adj.›

▪ Vaene laps, kas oli väga valus? Voi lapsiraukka, sattuiko kovasti?

▪ oh mind vaest, pean veel pikalt kõndima voi minua ressukkaa, on vielä käveltävä pitkälle

3 ‹adj› millegi poolest vilets, midagi vähe sisaldav jms
Vastand rikas (2. täh)
köyhä, vähä-, niukka-

▪ vitamiinide poolest vaene toit niukkavitamiinista ruokaa

▪ hapnikuvaene vähähappinen

õnne|soov

‹hrl mitm› õnne ja edu sooviv pöördumine sünnipäeva vms puhul
onnen|toivotus, onnittelu

▪ talvel võtan õnnesoove vastu, suvel pean pidu onnentoivotukset otan vastaan talvella, juhlin kesällä

ära1 ‹adv›
1 mujal, teisal, mitte siin; mujale, teisale
poissa, muualla, toisaalla
pois, muualle, toisaalle, menemään, vek slg.

▪ pani raamatu (käest) ära pani kirjan pois

■ (mujale liikumisega seoses:) eemal või eemale
poissa
pois

▪ peremees on kodunt ära isäntä on poissa kotoa

▪ Tule teistel jalust ära! Tule pois toisten jaloista!

▪ Eest ära! Pois alta! / Pois edestä! / Pois tieltä!

▪ poiss kutsus koera ära poika kutsui koiran pois

■ (suunda vahetades:) kõrvale, mujale
(suunnasta)
sivuun, toisaalle

▪ teelt pöörab ära kitsas rada tieltä kääntyy kapea polku

2 millegi küljest maha või lahti, millestki vabaks, lahti
irtoamiseen, vapautumiseen tms. liittyvästi
–

▪ hammas tuli ära hammas lähti

▪ kooris kompvekil paberi ümbert ära kuori karamellin paperista

▪ võtsin saapad (jalast) ära otin kengät pois

▪ kapuuts käib ära trukkidega huppu irtoaa neppareilla

▪ ainult mõnest tunnist pean ära küsima vain joiltakin tunneilta pitää pyytää lupa poissaoloon

■ endale, enda omaks või valdusse
itselleen, omakseen tai haltuunsa
–

▪ koer püüdis lapse käest võileiba ära krahmata koira yritti kahmaista lapselta voileivän

3 esineb ühendites, mis osutavad mingi olukorra, seisundi, oleku muutumisele
olojen, tilanteen, olemuksen muutokseen viittaavissa ilmauksissa
–

▪ ilm pööras ära sää huononi

▪ vool läks ära virta katkesi

▪ tuli kustus ära valo sammui

■ [millest] väljendab korrasolust, asjade heast seisust väljas olekut või välja minekut
ilmaisemassa huonoon kuntoon tai epäkuntoon menoa taikka poistumista
–

▪ moest ära kübar hattu, joka on poissa muodista

▪ kõht läks korrast ära maha meni sekaisin

▪ söömine läks meelest ära syöminen unohtui

▪ selg on paigast ära selkä on huonossa kunnossa

■ (mingi tegevusega kahjustamise, rikkumise kohta)
vahingoittamiseen, rikkomiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ laud on ära kraabitud pöytä on naarmuuntunut

4 ‹ühendverbi osana› rõhutab, et mingi tegevus või protsess on lõppenud; osutab millegi lõplikkusele, tulemuslikkusele või tulemusele
(yhdysverbien osana:) painottamassa jonkin toiminnan tai tapahtumisen loppumista; osoittamassa jonkin lopullisuutta, tuloksellisuutta tai tulosta
–

▪ lilled on ära õitsenud kukat ovat kukkineet loppuun

▪ sõi võileiva ära söi voileivän

▪ lumi sulas ära lumi suli

▪ haiglasse sattunud mees suri ära sairaalaan joutunut mies kuoli

▪ tablett võttis valu ära tabletti poisti kivun

▪ taipas kohe ära, milles asi tajusi heti, mistä on kyse

▪ armusin temasse kõrvuni ära rakastuin häneen korviani myöten

▪ Lepime ära! Tehdään sovinto!

▪ õppisin kiiresti ära tein läksyt nopeasti; opin sen äkkiä

▪ kulutas raha ära tuhlasi kaikki rahat

▪ vähipüük keelati ära ravustus kiellettiin

▪ kaotas lapse ära (tegi aborti) keskeytti raskauden

5 esineb emotsionaalse värvinguga ütlustes, mis väljendavad üleolevat suhtumist, millegagi leppimist vms
tunneväritteisissä ilmauksissa, jotka ilmaisevat jonkin asian yläpuolella olemista, sietämistä tms.
–

▪ Mis see väike kukkumine siis ära ei ole! Ei tämä pieni putoaminen haittaa!

▪ mis sa teed ära, tuleb edasi elada minkäs sille mahtaa, täytyy elää jatkossakin

ära viima ‹v›
1 kusagilt minema, mujale viima; kaasa viima
viedä

▪ poiss viidi kiirabiga ära poika vietiin ambulanssilla

▪ viisin taara ära vein pullot

▪ vargad viisid ära kolm arvutit varkaat veivät kolme tietokonetta

2 kohale või kätte viima
viedä [jonnekin/jollekulle]

▪ sõber oli nõus mu Järvevana teele ära viima ystävä suostui viemään minut Järvevana-tielle

▪ pean Tanelile trummi ära viima minun pitää viedä rumpu Tanelille

3 millegi kadumist põhjustama
aiheuttaa jonkin katoaminen
viedä

▪ Oleks mingi jõud, mis valu ära viiks! Kunpa jokin veisi kivun!

▪ halb treener võib terveks eluks spordihuvi ära viia huono valmentaja voi viedä halun harrastaa liikuntaa loppuiäksi

veebiliides @ veebihaldur