[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 18 artiklit

aa
M
interj
väljendab märkamist, taipamist, meenumist, imestust või üllatust
haa, ahaa
aa, seal sa lõpuks oled ahaa, siinä sinä lopultakin olet
aa, selle peale ma ei tulnudki haa, sitä en tullut ajatelleeksikaan
aa – ma mäletan teid ahaa – minä muistan teidät
aevastama
M
nina limaskesta ärrituse tõttu õhku ninast (ja suust) välja purskama
aivastaa
tolm ajas aevastama pöly aivastutti
(väljendab halvustavat, üleolevat, tühiseks pidavat jne suhtumist)
vähät välittää [jostakin], viis veisata [jostakin] kuv.
ma aevastan selle peale, mida sina asjast arvad minä vähät välitän siitä, mitä mieltä sinä asiasta olet
ei tee teist nägugi
ükskõikseks jääma, üldse mitte reageerima
(näennäisesti) välinpitämätön
ei ole millänsäkään, ei ole moksiskaan ark.
ta ei teinud teist nägugi, võttis vaid kotist telefoni ja vaatas kella hän ei ollut millänsäkään, otti vain laukusta kännykän ja katsoi kelloa
kumbki koer ei teinud selle peale teist nägugi kumpikaan koira ei ollut siitä moksiskaan
hakkama
M
1 [mida tegema] ‹ka isikuta lausesmingi tegevuse juurde asuma; midagi, mingit uut olukorda alustama
alkaa [tehdä jotakin], ruveta [tekemään jotakin], ryhtyä [tekemään jotakin], puhjeta
kõik hakkasid naerma kaikki alkoivat nauraa; kaikki puhkesivat nauruun
päevad hakkavad pikenema päivät alkavat pidetä
hakkame tööle ryhdytään työhön
vihma hakkas sadama alkoi sataa vettä
mingisse ametisse, tööalale, olukorda asuma
ruveta
ooperisolist kaotas töö ja hakkas vabakutseliseks oopperasolisti menetti työnsä ja rupesi freelanceriksi
onupoeg hakkas taimetoitlaseks serkkupoika rupesi kasvissyöjäksi
algama, peale hakkama
alkaa
etendus hakkab kell seitse esitys alkaa seitsemältä
2ka isikuta lausesväljendab mingi olukorra, aistingu, tunde, meeleolu tekkimist
alkaa, tulla
mul hakkas hirm minua alkoi jänistää / aloin pelätä / minut valtasi pelko
haigest kassipojast hakkas kahju sairasta kissanpentua kävi sääliksi; tuli sääli kipeää kissanpentua
kui külm hakkas, läksime tuppa kun tuli kylmä, menimme sisään
3 millestki kinni võtma, kinni haarama
tarttua, iskeä
kala hakkas lõpuks õnge lopulta kala tarttui onkeen
krants hakkas säärde rakki iski hampaansa sääreen
4 mõjuma, toimima, mõju avaldama
tarttua
ületöötamine hakkab tervisele ylirasitus käy terveydelle
ninna hakkas üks tuttav lõhn nenään tarttui tuttu tuoksu
ema ärevus hakkas ka lastesse äidin kiihtyneisyys tarttui myös lapsiin
millekski suuteline, küündiv olema
olla johonkin kykeneväinen, pystyä johonkin
minu mõistus selle peale ei hakka minun älyni ei sitä oivalla
5 kõnek, van sobiv, kõlblik olema
sopia yleisk., olla sopiva yleisk.
see kleit ei hakka mulle üldse tämä mekko ei sovi minulle lainkaan
hammast ihuma
1 midagi enda valdusse haarata tahtma, midagi ihaldama
tahtoa jotain itselleen, himoita jotakin
kuolata [jonkun] perään kuv., ark.
kompanii on selle maatüki peale ammu hammast ihunud yhtiö on aina himoinnut sitä maapalaa
2 kellegi vastu midagi halba kavatsema, kättemaksu hauduma
aikoa jotakin pahaa toiselle
hautoa kostoa [jollekulle]
mis te ikka üksteise peale hammast ihute, leppige parem ära miksi te vielä haudotte kostoa toisillenne, sopikaa mieluummin
jätma
M
1 mingis kohas, seisundis või olukorras (edasi) olla laskma
jättää
poiss jättis klotsid põrandale ja jooksis isale vastu poika jätti palikat lattialle ja juoksi isää vastaan
jätsin auto parkimismajja jätin auton pysäköintihalliin; jätin auton parkkihalliin ark.
jätsime lapsed koju ja läksime teatrisse jätimme lapset kotiin ja menimme teatteriin
keegi oli lahkudes ukse lahti jätnud joku oli jättänyt lähtiessään oven auki
jätsin otsuse enda teada pidin päätöksen omana tietonani
mingiks otstarbeks hoidma, teatud ajani kõrvale panema
jättää, säästää
kõige suurema koogitüki jätsin vennale suurimman kakkupalan jätin veljelleni
jätame selle vestluse homse peale jätetään tämä keskustelu huomiseksi
punased õunad jäeti jõuluks punaset omenat säästettiin jouluksi
jätan endale õiguse lepingust loobuda pidätän itselleni oikeuden purkaa sopimus
2 mingit olukorda või seisundit tekitama, tulemust või tagajärge andma
saada aikaan jokin tilanne, aiheuttaa jokin seuraus
jättää
tüdruk jättis ülesande lahendamata tyttö jätti läksyn tekemättä
torm jättis tuhanded kodud elektrita myrsky jätti tuhannet kodit ilman sähköä
film ei jäta ruumi kujutlusvõimele elokuva ei jätä tilaa mielikuvitukselle
vein jättis lipsule pleki viinistä jäi tahra solmioon
seltskond jättis halva mulje seurue teki huonon vaikutuksen / seurue antoi huonon vaikutelman
3 lahkudes kellelegi midagi andma
antaa lähtiessään jollekulle jotakin
jättää
jäta mulle oma meiliaadress jätä minulle sähköpostiosoitteesi
jätsin avalduse sekretäri kätte jätin hakemuksen sihteerille
seltskond jättis kelnerile priskelt jootraha seurue jätti tarjoilijalle tuhdit juomarahat
4 lõpetama, lakkama, järele jätma; hülgama, maha jätma
jättää, lopettaa
hylätä, luopua
naine jättis pere ja kolis maailma otsa nainen jätti perheensä ja muutti maailman ääriin
inimesed pidid sõja tõttu oma kodud jätma ja võõrsile pagema sodan vuoksi ihmisten piti jättää kotinsa ja paeta vieraille maille
Jäta see loll jutt! Lopeta tuo typeryys!
tema juba enne ei jäta, kui töö tehtud hän ei hellitä ennen kuin työ on tehty
keerab hauas ringi
[kes] (ütlus ootamatu, pahameelt tekitava või uskumatuna tunduva asjaolu kohta)
ilmaus odottamattomasta, uskomattomalta tuntuvasta asiasta
[joku] kääntyy haudassa(an kuv.
meie esivanemad keeravad hauas ringi selle otsuse peale esivanhempamme kääntyvät haudassaan sen päätöksen vuoksi
kohutav
M
adj
suurt hirmu, kartust, õudu tekitav
suurta pelkoa tai kauhua herättävä
hirvittävä, järkyttävä, hirveä, karmea, kauhea
juhtus kohutav õnnetus tapahtui järkyttävä onnettomuus
mul on kohutav mõelda kõige selle peale, mida ma tegin minusta on hirvittävää ajatella kaikkea sitä, mitä tein
väga ebameeldiv, tugevat vastumeelsust äratav
erittäin epämiellyttävä, vastenmielinen
hirveä, kamala, kauhea, kammottava
kümne meetri raadiuses levis kohutav hais kymmenen metrin säteelle levisi hirveä haju
maailm on kohutavat müra täis maailma on kamalaa melua täynnä
väljendab millegi intensiivsust, suurt määra või ulatust
ilmaisemassa jonkin intensiivisyyttä, runsautta tai suuruutta
hirveä vars. ark., kauhea vars. ark., kamala vars. ark., hirmuinen vars. ark.
kohutava kiirusega lähenev auto hirveällä vauhdilla lähestyvä auto
Arvi oli haiglasse läinud kohutavates valudes Arvi oli mennyt sairaalaan kauheissa kivuissa
Seotud sõnad
kohutavaltadv
hirveästi, järkyttävästi, kauheasti, kamalasti
kohutavuss
hirveys, järkyttävyys, kauheus, kamaluus
kostma
M
1 kuulda olema
kuulua, kantautua
jooksin sinnapoole, kust hääled kostsid juoksin sinne päin, mistä äänet kuuluivat
ootamatult kostab koputus uksele odottamatta kuului koputus ovelta
kõrvaltoast kostis naeru viereisestä huoneesta kuului naurua
hääletoonist läbi kõlama või aimatav olema
olla havaittavissa äänensävystä
kuulua
sõnavõttudest kostab üha enam nurinat puheenvuoroissa kuuluu yhä enemmän napinaa
2 hrl kellegi küsimuse, pärimise, jutu peale (vastuseks) midagi ütlema
vastata
„Mina ei tea,“ kostis poeg emale ”En tiedä”, vastasi poika äidille
selle peale ei kostnud keegi midagi siihen kukaan ei vastannut mitään
retoorilistes hüüatustes väljendab imestust, üllatust või jahmatust
retorisissa kysymyksissä ihmetystä tai yllätystä ilmaisemassa
Mis sa kostad, läkski mehele! Menikin naimisiin, mitäs siihen voi sanoa! / Jopas jotain, hän menikin naimisiin!
3 kellegi heaks, kasuks midagi ütlema või tema eest välja astuma
puhua jonkun puolesta tai puolustaa jotakuta
kosta minu eest ka, kui direktori jutule lähed puhu myös minun puolestani, kun menet johtajan puheille
suur poiss, suudab ise enda eest kosta iso poika, osaa itse puolustaa itseään
kusema
M
oma kusepõit tühjendama, uriini organismist väljutama
virtsata, heittää vettä, kusta ark., pissata ark., liriä ark., pissiä last.
keegi on meie trepikotta kusnud joku on pissannut meidän rappukäytävään
Ma kusen selle peale! (ükskõiksust, hoolimatust, väljendav ütlus) Minä siitä viis veisaan!
muuseas
M
adv
1 (osutab, et midagi mainitakse kõrvalepõikena, vahemärkusena)
muuten, sivumennen sanoen
ma muuseas mõtlesin selle peale minä muuten mietin sitä
muuseas, mul on südamest kahju, et mul ei õnnestunud sind veenda muuten, olen syvästi pahoillani, etten onnistunut vakuuttamaan sinua
2 niisama, pooljuhuslikult, (nagu) märkamata
noin vain, puolivahingossa, (kuin) huomaamatta
oma lapsed kasvatasin justkui muuseas üles kasvatin lapseni aivan kuin huomaamattani
passikontrollist saime läbi otsekui muuseas pääsimme läpi passintarkastuksesta kuin huomaamatta / pääsimme läpi passintarkastuksesta tuosta vain
panema
M
1 hrl käeliigutusega midagi kuskile asetama
panna, laskea, laittaa, pistää ark.
pane piim külmkappi pane maito jääkaappiin
Maria paneb näputöö käest ja läheb ust avama Maria laskee käsityön kädestään ja lähtee avaamaan ovea
(koos koha osutusega väljendab mingit sooritust)
panna
panin lehte kuulutuse panin lehteen ilmoituksen
pane lepingule allkiri allekirjoita sopimus
ma ei pane raha ettevõtmisse, mis mind ei huvita en sijoita rahaa sellaiseen, mikä minua ei kiinnosta
raske on oma tundeid sõnadesse panna (sõnadega väljendada) on vaikea ilmaista tunteitaan sanoin
(tegevust, tööd märkivates väljendites, milles koht pole näidatud)
tekemistä, työtä merkitsevissä ilmauksissa
kartuleid panema (mulda kasvama panema) istuttaa perunaa
tule mulle appi tapeeti panema (seinale liimima) tule auttamaan minua tapetoimisessa
homme hakatakse põrandat panema (ehitama) huomenna aletaan tehdä lattiaa
2 hrl käeliigutus(t)ega teise asendisse, seisundisse, olukorda seadma
panna
Kas ma ikka panin ukse lukku? Paninko varmasti oven lukkoon?
mees taltus alles siis, kui tal käed raudu pandi mies rauhoittui vasta sitten, kun hänelle pantiin käsiraudat
tõused hommikul üles, paned riidesse, lähed tööle nouset aamulla ylös, pukeudut, lähdet töihin
kedagi kuhugi, mingisse uude olukorda suunama, saatma, viima
panna
teda tuleks ravida, mitte vanglasse panna häntä pitäisi hoitaa eikä panna vankilaan
laps pandi eesti lasteaeda lapsi pantiin vironkieliseen päiväkotiin
3ahelverbi osanamingit tegevust või seisundit esile kutsuma
saada, panna
sibul paneb nutma sipuli saa itkemään
jäine õhk pani ta külmast värisema jäätävä ilma sai hänet värisemään kylmästä
mind paneb imestama, et sa ise ei ole selle peale tulnud minua ihmetyttää, että hän ei itse keksinyt sitä
sundima, veenma vm tahtelise tegevuse kohta
panna, saada
surume nad põlvili ja paneme nad armu paluma panemme heidät polvilleen ja anomaan armoa
mul õnnestus ta enesetapumõtteist loobuma panna minun onnistui saada hänet luopumaan itsemurha-ajatuksista
4 määrama; kellelegi või millelegi mingit käsku, soovi, mõtet suunama
asettaa
kasumi teenimist takistavad firmale pandud kohustused yritykselle asetetut velvoitteet haittaavat voiton saamista
tulemused pandi kahtluse alla tulokset asetettiin epäilyksenalaisiksi
tänavu ei saa kartulisaagile suuri lootusi panna tänä vuonna perunasadolta ei voi odottaa suuria
(hinnangu või nime andmisega seoses)
arvion tai nimen antamisesta
antaa
patsienti nägemata on raske diagnoosi panna potilasta näkemättä on vaikea määritellä diagnoosia
tahame lapsele panna ilusa eesti nime haluamme antaa lapselle kauniin virolaisen nimen
5 kõnek väljendab aktiivset, hoogsat tegevust
aktiivisesta, nopeasta tekemisestä
rahvas pani tantsu nii et maa tolmas väki tanssi niin että maa pölysi
(kiiresti jooksmise, käimise, sõitmise kohta)
nopeasti juoksemisesta, kävelemisestä, ajamisesta
viimasel kilomeetril panin veel mitmest jooksjast mööda viimeisellä kilometrillä pääsin vielä monen juoksijan ohi
(löömise, virutamise kohta)
lyömisestä
järgmisel korral, kui sama juhtub, pane talle vastu hambaid kun sama seuraavan kerran tapahtuu, lyö häntä turpaan
(alkoholi joomise, narkootikumide tarvitamise jms kohta)
alkoholin juomisesta, huumeiden käyttämisestä tms.
mees armastab kärakat panna mies rakastaa ryyppäämistä
triipu panema vetää nenäänsä {huumetta}
ta pani kõike läbisegi – viina, tavalist suitsu, hašišit, hapet ja kokaiini hän käytti kaikkea sekaisin – viinaa, tupakkaa, hasista, happoa ja kokaiinia
■ [keda] vulg (mehe kohta:) kellegagi seksima
seksistä
panna
6ahelverbi osanakõnek äkitselt, hoogsalt midagi tegema hakkama (hrl häälitsemise või liikumise kohta)
alkaa tehdä jotakin yhtäkkiä, nopeasti (tavallisesti ääntelystä tai liikkumisesta)
kõik panid naerma, mina muidugi kõige kõvemini kaikki repesivät nauramaan, minä tietenkin kaikkein kovimmin
sireen pani undama sireeni alkoi ulvoa
röövlid panid kabuhirmus põgenema varkaat lähtivät pakenemaan pakokauhun vallassa
peale
M
postp› [mille], ‹adv›, ‹prep› [mille, mida]
1 millestki või kellestki ülespoole, kõrgemale, millegi pealispinnale
päälle, ylle, -lle
ema pani potile kaane peale äiti pani kattilalle kannen
määrisin võid leiva peale levitin voita leivälle
ehitas majale teise korruse peale rakensi taloon toisen kerroksen
kirjuta vihikule nimi peale kirjoita nimesi vihkoon / kirjoita nimesi vihkon kanteen
selles peatuses ei tulnud kedagi peale siltä pysäkiltä ei tullut ketään kyytiin
katteks, varjama
päälle, ylle
pani lapsele teki peale pani lapselle peiton päälle
(kehaasendist kõneldes:) nõnda et põhisõnaga märgitud kehaosa jääb alla
(vartalon asennosta:) niin että mainittu kehonosa jää alle
-lle(en
keeras end selja peale kääntyi selälleen
komistas, ent jäi ometi jalge peale kompastui, mutta pysyi kuitenkin jaloillaan
võitjaks, valitsema
voitolle
vaidluses jäi minu arvamus peale väittelyssä minun mielipiteeni jäi voitolle
poiste omavahelises jõukatsumises jäi Oskar enamasti peale poikienvälisessä voimainkoettelussa Oskar oli enimmäkseen voitolla
2 osutab suunale või kohale, kuhu keegi läheb
-lle
poisid läksid paadiga järve peale pojat lähtivät veneellä järvelle
ta kiirustas rongi peale hän kiirehti junalle
ema tuli ukse peale (ukselävele) äiti tuli ovelle
õhtul läksime niisama linna peale illalla lähdimme muuten vain kaupungille
teatud kaugusele, teatud vahemaa taha
tietylle etäisyydelle, tietyn matkan päähän
oli nii pime, et paari sammu peale polnud midagi näha oli niin pimeää, että parin askeleen päähän ei näkynyt mitään
ta tuli meile poole tee peale vastu hän tuli meitä vastaan puolitiehen
suunas, poole
jonkin suuntaan
üks tee läheb Valga, teine Pärnu peale yksi tie menee Valgan, toinen Pärnun suuntaan
osutab ametile, tööle, tegevusele, seisundile või olukorrale
viittaamassa ammattiin, työhön, toimintaan tai tilanteeseen
ta sai tähtsa koha peale hän sai tärkeän paikan
ta on töökusega kindla järje peale jõudnud hän on työteliäisyydellään päässyt hyvään tilanteeseen / hän on työteliäisyydellään päässyt hyvään taloudelliseen tilanteeseen
läks poole jutu pealt inglise keele peale üle vaihtoi kielen kesken kaiken englantiin
uni kippus kangesti peale alkoi väsyttää kovasti / alkoi unettaa kovasti
nii jube, et ajab hirmu peale niin kamalaa, että alkaa pelottaa
3 osutab objektile, kuhu on suunatud mingi tegevus või mõju
viittaamassa objektiin, johon jokin toiminta tai vaikutus on suunnattu
Ära karju mu peale! Älä huuda minulle!
me ei saa otsimise peale rohkem aega raisata emme voi hukata enempää aikaa etsimiseen
sinu peale lootsin ma kõige rohkem sinuun luotin kaikkein eniten
riik pani elanikele suured maksud peale valtio sääti asukkaille suuret verot
sügisene päike ei hakka enam peale syysaurinko ei enää rusketa
käis oma soovidega peale nagu uni piinasi toiveillaan peräänantamattomasti
osutab objektile, mida või keda märgatakse ootamatult, poolkogemata
viittaamassa objektiin, johon tai johonkuhun törmätään odottamatta
sattusin raamatukogus huvitava ajakirja peale törmäsin kirjastossa mielenkiintoiseen aikakauslehteen
jahimehed juhtusid karukoopale peale metsästäjät törmäsivät karhunpesään
(kulutamise või kulumise kohta)
kuluttamisesta tai kulumisesta
toidu peale läheb nende peres palju raha ruokaan heidän perheessään kuluu paljon rahaa
seda laadi töö peale kulub kolm päeva sellaiseen työhön menee kolme päivää
osutab hulgale või üksusele, kelle või mille kohta midagi tuleb
kohti, kohden
saate viiskümmend krooni nina peale saatte viisikymmentä kruunua henkeä kohti; saatte viisikymmentä kruunua jokainen; saatte viisikymmentä kruunua per nenä ark.
jõime kahe peale ära pudeli veini joimme kahdestaan pullollisen viiniä
Kui suur on auto kütusekulu 100 km peale? Kuinka paljon auto kuluttaa 100 kilometrillä?
mingil alal või millegi suhtes hakkamas, valmis
jollain alalla tai jossakin pärjäämisestä
ta on iga töö peale meister hän on joka työssä mestari
poisil on muusika peale andi pojalla on lahjoja siihen musiikkiin
Teisi tüssata - selle peale on ta mees! Toisia huijaamaan hän on kyllä kova!
4 osutab sellele, millest ajendatuna või mille pärast midagi toimub
viittaamassa siihen, minkä vuoksi jotakin tapahtuu
ärkasin mingi krõbina peale heräsin johonkin rapinaan
uks avati mitmekordse koputamise peale ovi avattiin, kun oli koputettu monta kertaa
nagu käskluse peale pöörasid kõik ümber kaikki kääntyivät kuin käskystä
tema sõnade peale hakkasid kõik naerma kaikki alkoivat nauraa hänen sanoilleen
5 osutab, millele tuginedes või mis tingimustel midagi tehakse; kinnituseks
viittaamassa siihen, mihin tukeutuen tai millä ehdoilla jotakin tehdään; vakuutukseksi
merele mindi hea usu peale merelle mentiin vain luottavaisina / merelle mentiin vain hyvään onneen luottaen
kogu äriajamine toimus ausõna peale kaikki kaupanteko perustui vain luottamukseen
mul ei ole aega, mul on kella peale minek minulla ei ole aikaa, minun pitää lähteä tiettyyn aikaan / minulla ei ole aikaa, minulla on tiukka aikataulu
mängivad raha peale kaarte pelaavat korttia rahasta
Küll poiss hakkama saab – minu käsi selle peale! Kyllä poika pärjää – minä vakuutan!
6 osutab millegi hõlmavusele või lõpetatusele
viittaamassa jonkin kattavuuteen tai siihen, että jokin on lopetettu
tegime kogu saarele ringi peale kiersimme koko saaren
7 välja arvatud
paitsi
kõik peale isa olid kodus kaikki paitsi isä olivat kotona
8 kellelegi või millelegi lisaks, juurde
lisäksi, ohella
peale raamatute hävis tules ka väärtuslikke käsikirju kirjojen lisäksi tulipalossa tuhoutui myös arvokkaita käsikirjoituksia
sellist filmi ei vaataks ma ka siis, kui peale makstaks sellaista elokuvaa en katsoisi vaikka maksettaisiin
laps sööb putru ja joob piima peale lapsi syö puuroa ja juo maitoa päälle; lapsi syö puuroa ja juo lisäksi maitoa
9 (nõustudes:) pealegi
ilmaisemassa myöntymistä
las olla peale, mis sest enam rääkida antaa olla, mitä siitä enää puhumaan
muudkui, alalõpmata
vain, lakkaamatta
ajas aga peale oma joru jatkoi kuitenkin vain höpinäänsä / höpisi kuitenkin lakkaamatta
peale hakkama
1 tööd, tegevust alustama; millegagi algama
aloittaa [jokin, jotakin], ruveta [johonkin], ryhtyä [johonkin], tarttua toimeen, panna toimeksi
alkaa
Tähelepanu, hakkame prooviga peale! Huomio, aloitetaan harjoitukset!
Mis sa vahid, hakka peale! Mitä mietit, tartu toimeen!
raja ettevalmistus hakkas peale juba talvel radan valmistelu alkoi jo talvella
2 [millega] midagi (edaspidi, tulevikus) tegema hakkama
alkaa [tehdä jotakin], ruveta [johonkin], ryhtyä [johonkin]
tehdä [jotakin]
Mida sa pärast kooli lõpetamist peale hakkad? Mitä alat tehdä päätettyäsi koulunkäyntisi? / Mitä alat tehdä koulusta valmistumisen jälkeen? / Mihin ryhdyt koulusta valmistumisen jälkeen?
ei teagi, mida selle rahaga peale hakata en tiedä, mitä teen tällä rahalla
selle infoga ei ole mul midagi peale hakata en tee tällä tiedolla mitään
3 teatud toimet avaldama, mõjuma
aiheuttaa jokin vaikutus, tehota
Küll päike hakkab hästi peale! Kylläpä aurinko tarttuu hyvin!
kivi jäi oma kohale, sest jõud ei hakanud peale kivi jäi paikalleen, koska voimaa ei ollut kylliksi
pisar
M
s
hrl mitmnt nutmisel silmas tekkiv vedelikutilk
kyynel
mul tulid pisarad silma selle loo peale se tarina nosti kyyneleet silmiini
naised pühkisid pisaraid naiset pyyhkivät kyyneleitä / naiset pyyhkivät kyyneliä
poetasin paar pisaratki tirautin pari kyyneltä
vaatajad olid pisarateni liigutatud katsojat liikuttuivat kyyneliin
(muu tilga, piisa kohta)
pisara, tippa, helmi kuv., karpalo kuv.
õiel sätendas kastene pisar kukalla kimmelsi kastehelmi
higi voolas pisaratena otsmikult alla hikikarpalot valuivat otsalta
(õige vähese alkoholikoguse kohta)
hyvin pienestä määrästä alkoholia
pisara, tilkka
valasin endale pisara armanjakki kaadoin itselleni tilkan armanjakkia
see
M
pron
1substantiivselt ja adjektiivselt(otsesel viitamisel ümbritsevale reaalsusele) osutab lähedal asuvale või muidu tähelepanu objektiks olevale isikule, loomale, esemele või olukorrale
se, tuo, tämä
ne mon., nuo mon., nämä mon.
Kes see on? Kuka tuo on?
see on minu sõber se on minun ystäväni
Mida see peaks tähendama? Mitä tämä tarkoittaa?
see tüüp tundub kahtlane tuo tyyppi tuntuu epäilyttävältä
Missugust õuna tahad? – Seda. Minkä omenan haluat? – Tämän.; Minkä omenan haluat? – Tuon.
nendest kingadest küll enam asja ei saa näitä kenkiä ei kyllä saa enää korjattua
(hüüatustes)
(huudahduksissa)
tämä, se
Oh seda õnne ja rõõmu! Voi tätä onnea ja iloa!; Voi sitä onnea ja iloa!
2adjektiivseltviitab parajasti kulgevale ajale, hetkel esinevale olukorrale jms
tämä
poiss läheb sel aastal esimesse klassi poika menee tänä vuonna ensimmäiselle luokalle
tema töö oli seks korraks tehtud hänen työnsä oli täksi kerraksi tehty
3substantiivselt ja adjektiivseltviitab tekstis mainitud esemele, inimesele, nähtusele, tegevusele, olukorrale või varem öeldule
viittaamassa johonkin edellä mainittuun sanaan tai asiaan
se
ma otsin Reinu juba tükk aega, aga see mees on kuhugi kadunud olen etsinyt Reiniä jo jonkin aikaa, mutta se mies on kadonnut jonnekin
tubade vahel on uks, ja see uks ei käi lukku huoneiden välissä on ovi, eikä sitä voi lukita
ta ei jõudnud õigeks ajaks ja see ärritas teda väga hän ei ollut ajoissa ja se ärsytti häntä kovasti
tulge nädala pärast, ehk selle aja peale selgub midagi tulkaa viikon päästä, ehkä siihen mennessä selviää jotakin
viitab täpsustavale kõrvallausele
viittaamassa tavallisesti jäljessä seuraavaan sivulauseeseen tai sivulauseen määrittämään sanaan
se
ne mon.
pall oligi see, mida ma saada tahtsin pallo olikin se, mitä halusin saada
ta käis nähtavasti sel ajal, kui ma poes olin hän kävi näköjään sillä aikaa, kun olin kaupassa
kes varem tulid, neile ma juba rääkisin niille, jotka tulivat aikaisemmin, kerroinkin jo
■ ‹koos adjektiivi või adverbi komparatiiviga, koos sõnaga midaesineb kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvates ühendeis mida .. seda või seda .. mida
adjektiivin tai adverbin komparatiivin yhteydessä, korrelaattina mida
se
mida varem, seda parem mitä pikemmin, sen parempi / mitä pikemmin, sitä parempi
mida enam ma kiusatusega võitlesin, seda enam see kasvas mitä enemmän kamppailin kiusausta vastaan, sitä suuremmaksi se kasvoi
esineb nõustuvates, möönvates ütlustes
(myöntyvissä, myöntävissä ilmauksissa)
se
Kõvasti tuleb tööd teha. – Selge see. Töitä on tehtävä kovasti. – Selvähän se.
Aega on vähe jäänud. – Seda küll. Aikaa on enää vähän. – Niin on.
4 viitab umbmääraselt kellegi või millegi korduvat esinemist
(toistettuna viittaamassa johonkin tai johonkuhun, jota ei haluta sanoa täsmällisesti)
se
pandi kirja, et see ja see on temalt nii ja nii palju laenanud merkittiin muistiin, että se ja se on lainannut häneltä niin ja niin paljon
see ja see asi veel vaja korda ajada se ja se asia täytyy vielä hoitaa
koos asesõnaga teine mitmesugustes väljendites
yksi
eks aja jooksul oli selles peres seda ja teist juhtunud olihan siinä perheessä sattunut aikojen kuluessa yhtä ja toista
mitmed kutsutuist jäid sellel või teisel põhjusel tulemata monet kutsutuista jättivät tulematta syystä tai toisesta
(mittemeenuva või mitte päriselt sobiva sõna asemel)
(korvaamassa sanaa, joka ei tule mieleen tai joka ei aivan sovi)
se
kas sa uut filmi oled näinud, noh seda..., mitte ei tule nimi meelde oletko nähnyt uuden elokuvan, no sen... ei tule millään nimi mieleen
vihjab millelegi sugueluga seotule
(viittaamassa seksiin)
se
ei tea, kas Ants on oma tüdrukuga ka juba seda (asja) teinud onkohan Ants jo tehnyt sitä tyttöystävänsä kanssa
5 kõnek mõnda teist sõna rõhutada aitav sõna, vahel ka lihtsalt täitesõna.
(vahvistamassa edellä olevaa sanaa; täytesanana)
se
Kes see tuli? Kukas se tuli?
Kellel see aega kaks korda käia! Kenellä sitä on aikaa käydä kaksi kertaa!
süttima
M
1 (leegiga) põlema minema
syttyä
korstna lõõrides süttis tahm noki syttyi savupiipun hormeissa
maja süttis põlema talo syttyi palamaan
2 (valgusallika, valguse kohta:) valgust andma, helendama hakkama
syttyä
kippus hämarduma, akendes süttisid tuled alkoi hämärtyä ja valot syttyivät ikkunoissa
3 (tunnete, mõtete vms kohta:) kelleski algust saama, hooga puhkema
syttyä kuv.
naise silmis süttis elujanu naisen silmiin syttyi elämänjano
minu peas süttis üks mõte päähäni pälkähti eräs ajatus
■ [millest] millestki innustuma, millegi peale ägedalt reageerima; ägedamaks minema
innostua jostakin, reagoida johonkin vahvasti
syttyä kuv., innostua, kuumeta kuv.
muuttua kiivaammaksi
selle peale Marit süttiski siitä Marit syttyikin
tagant|järgi
M
adv
kõnek tagantjärele
perästä|päin
tagantjärgi on selle äparduse peale naljakas mõelda perästäpäin ajatellen tämä kommellus tuntuu suorastaan huvittavalta

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur