[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 55 artiklit, väljastan 50

adrenaliin
M
s
neerupealiste hormoon, mis reguleerib organismi talitlust pingeseisundi korral
adrenaliini fysiol.
hirm tõstab adrenaliini taset veres pelko nostaa adrenaliinin määrää veressä
■ ‹ka väljendites(naudingut pakkuva põnevuse, erutuse kohta)
ilmauksissa nautintoa tuottavasta jännityksestä
lotot mängivad paljud mitte raha pärast, vaid et väike annus adrenaliini kätte saada monet eivät lottoa rahan vaan jännityksen vuoksi
agressiivne
M
adj
1 (jõuga, sõnadega) kallale tungiv või rünnata tahtev
aggressiivinen, hyökkäävä, offensiivinen, päälle|käyvä ark.
kiusamine on tavaliselt haigettegev ja tahtlik agressiivse käitumise vorm kiusaaminen on tavallisesti vahingollinen ja tahallinen aggressiivisen käyttäytymisen muoto
erakond valis liiga agressiivse retoorika puolue käytti liian aggressiivista retoriikkaa
teist riiki relvadega ähvardav; vallutushimuline
valtiosta
aggressiivinen
julgeolek satub ohtu, kui kasvab strateegilisi relvi omavate agressiivsete riikide hulk turvallisuus on vaarassa, jos strategisia aseita omistavien aggressiivisten valtioiden määrä kasvaa
(liikluses:) kaasliiklejate turvalisust mitte arvestav, vihaselt reageeriv
liikenteessä
aggressiivinen
agressiivne juht võib olla ohtlikum kui joobes juht aggressiivinen kuljettaja voi olla vaarallisempi kuin päihtynyt kuljettaja
(müügi ja turunduse valdkonnas:) jõuliselt pealekäiv või midagi peale suruv
myynnissä ja markkinoinnissa
aggressiivinen
agressiivne kampaania aggressiivinen kampanja
2 keem korrodeerides või muul viisil keemiliselt purustav
aggressiivinen, syövyttävä
agressiivse vee tõttu on paljud torud läbi roostetanud monet putket ovat ruostuneet puhki aggressiivisen veden vuoksi
Seotud sõnad
agressiivseltadv
aggressiivisesti, hyökkäävästi
agressiivsuss
aggressiivisuus, hyökkäävyys
aktiivne1
M
adj
1 innukalt, energiliselt toimiv või toimuv
Vastand passiivne (1. täh)
aktiivinen, toimelias, oma-aloitteinen, tehokas
paljud loomaliigid on aktiivsed ainult öösel monet eläinlajit ovat aktiivisia vain öisin
2 keem (aine kohta:) suure reageerimisvõimega
Vastand passiivne (2. täh)
aktiivinen
Seotud sõnad
aktiivseltadv
aktiivisesti, toimeliaasti, oma|toimisesti, tehokkaasti
aktiivsuss
aktiivisuus, toimeliaisuus, oma|toimisuus, tehokkuus
allergiline
M
adj
1 allergiast põhjustatud või tulenev
allerginen lääk.
allergilised haigused allergiset sairaudet
allergiline nohu allerginen nuha
2 [mille vastu, mille suhtes] ülitundlik, mingit ainet mitte taluv
allerginen [jollekin] lääk., yli|herkkä lääk.
paljud inimesed on allergilised mesilasmürgi suhtes monet ihmiset ovat allergisia mehiläisen myrkylle
allergiline penitsilliini vastu allerginen penisilliinille
asutus
M
s
ühiskonnas kindlaid, nt halduslikke, hariduslikke vm ülesandeid täitev iseseisev, ainelise tootmisega mitte tegelev organisatsioon (nt pank, haigla, ülikool)
taho, jolla on yhteiskunnassa tiettyjä hallinnollisia, koulutukseen liittyviä tai muita tehtäviä, joihin ei liity aineellista tuotantoa (esim. pankki, sairaala, yliopisto)
laitos, virasto, toimisto
paljud asutused on nädalavahetusel suletud monet laitokset ovat kiinni viikonloppuisin
vanglad, arestimajad ja muud kinnised asutused vankilat, poliisivankilat ja muut suljetut laitokset
tuli ühendust võtta tõlketeenust osutava asutusega täytyi ottaa yhteyttä tulkkauspalveluita tarjoavaan tahoon / täytyi ottaa yhteyttä tulkkauspalveluiden tarjoajaan
blogima
blogi pidama, veebipäevikut kirjutama
blogata, blogittaa, pitää blogia
suvel pole olnud mahti blogida kesällä en ehtinyt blogata
paljud ütlevad, et panevad blogimise maha monet sanovat, että luopuvat bloggaamisesta
Seotud sõnad
blogijas
bloggaaja, bloggari, blogisti
edasi elamav
1 jätkuvalt olemas olema, ajas edasi kestma
olla aina vain olemassa
vehklemine elab edasi põlvest põlve polvesta polveen miekkaillaan
vabadussõja vaim elab edasi vapaussodan henki elää
2 (hoolimata raskustest) oma eluga jätkama
jatkaa elämäänsä (vaikeuksista huolimatta)
pidime edasi elama, kuigi paljud küsisid – kuidas sa suudad meidän piti jatkaa elämäämme, vaikka monet kysyivät, kuinka pystymme
hammasrataste vahele jääma
(millegagi mittetoimetulemise, mingis mõttes halvasti minemise kohta)
(jonkin kanssa toimeen tulemattomuudesta, jollain tavalla huonosti menemisestä)
pudota väliin kuv.
paljud tunnevad, et on elu hammasrataste vahele jäämises ise süüdi monet tuntevat olevansa itse syypäitä väliin putoamiseensa
harima
M
1 maad viljelema, külviks ette valmistama
viljellä, muokata {viljelymaata}
paljud metsad on aegade jooksul põldudeks haritud monet metsät on aikojen saatossa muokata pelloiksi
2 teadmisi, haridust andma, silmaringi laiendama
sivistää, kouluttaa, opettaa, valistaa
püüan ennast kirjanduse lugemisega harida yritän sivistää itseäni lukemalla kirjallisuutta
ma hakkasin end täiendavalt harima psühholoogia alal aloin täydentää psykologian tietojani
haritud (suhteliselt) kõrgel haridustasemel olev, laialdaste teadmistega; sellisele inimesele omane või kuuluv
sivistynyt, koulutettu, oppinut, valistunut
noor haritud pere nuori sivistynyt perhe
Kas nii haritud mehel midagi targemat ei ole öelda? Eikö noin oppineella miehellä ole mitään viisaampaa sanottavaa?
harimata hariduse poolest väheste teadmistega, käitumiselt või kommetelt lihvimata
sivistymätön, kouluttamaton, oppimaton, valistumaton
harimata inimesel on kerge halli massiga pärivoolu ujuda kouluttamattoman ihmisen on helppo kulkea massan mukana
3 porist, tolmust, prahist vm puhtaks tegema
puhdistaa, putsata ark., siistiä, siivota
korstnapühkija tuli vanatädikese korstnat puhtaks harima nuohooja tuli puhdistamaan vanhan tädin savupiippua
jalust
M
adv, postp
Samas sarjas jalus1, jalgu
takistamast, tülinast ära
jaloista
Lapsed, jalust ära! Lapset, pois jaloista!
mind saadeti jalust ära minut lähetettiin pois jaloista
tegevus- või mõjupiirkonnas
jaloista
paljud pagesid sõja jalust monet pakenivat sodan jaloista
järglane
M
s
1 soo või liigi jätkaja
jälkeläinen, perillinen
paljud kunagiste väljarännanute järglased on emamaale tagasi jõudnud monet entisten maastamuuttaneiden jälkeläiset ovat palanneet kotimaahan
2 kellegi töö, tegevuse, traditsioonide jätkaja
seuraaja, jatkaja
Kes saab ta järglaseks? Kenestä tulee hänen seuraajansa?
kadestama
M
[keda] kellegi peale, millegi pärast kade olema, kadedust tundma
kadehtia [joltakulta, jotakin], olla kateellinen [jollekulle, jostakin]
tema andeid ja ilu kadestavad paljud monet kadehtivat hänen lahjakkuuttaan ja kauneuttaan
Kui hästi sa oskad lastega suhelda – ma lihtsalt kadestan sind! Osaatpa seurustella lasten kanssa hienosti – olen kerta kaikkiaan kateellinen sinulle!
kannatama
M
1 [mille all, mille tõttu, mille käes, mille pärast] midagi rasket, ebameeldivat kogema või läbi elama
kärsiä [jotakin, jostakin]
tsirkuseloomad kannatavad stressi all sirkuseläimet kärsivät stressistä
paljud pered kannatavad tühja kõhtu monet perheet kärsivät nälästä / monet perheet kärsivät nälkää
2 kahjustada, viga saama
loukkaantua, vahingoittua, kärsiä
plahvatuses sai kannatada 25-aastane noormees räjähdyksessä loukkaantui 25-vuotias nuorukainen
mõni ülesanne saab pisut ülejala tehtud ja tulemus kannatab muutamat tehtävät tehdään huolimattomasti ja lopputulos kärsii
3 midagi taluma, millelegi vastu pidama, midagi teha saama; sellisel moel mingit tegevust või olukorda võimaldama
kärsiä, kestää, sietää
voida, saattaa
ma ostsin sellise nari, mille hiljem kannatab teha eraldi vooditeks ostin sellaisen makuulaverin, josta voi myöhemmin tehdä erilliset sängyt
Ma ei kannata seda korralagedust! En kestä tätä epäjärjestystä! / En voi sietää tätä epäjärjestystä!
4 kannatlikult ootama; oodata läbema, kannatlik olema
odottaa, malttaa
olla kärsivällinen
Eksamitulemused pole veel teada, kannata veel natukene! Tenttitulokset eivät ole vielä selvillä, malta vielä vähän!
edasilükkamist vms võimaldama, oodata andma
(lykkäämisen mahdollisuudesta, odottamisen sallimisesta)
voida, joutaa
tööd küll oli, kuid kõik kannatas oodata töitä oli kyllä, mutta ne voivat kaikki odottaa / töitä oli kyllä, mutta ne joutivat kaikki odottamaan
keel
M
s
1 söömisel ning häälitsemisel osalev liikuv elund suuõõne põhjas, inimesel kõneelund
kieli anat.
poiss näitas keelt ja jooksis minema poika näytti kieltä ja juoksi tiehensä
niisutas keelega huuli kostutti kielellä huuliaan
koeral palavaga keel ripakil koiralla roikkuu helteellä kieli pitkällä
loomade vastav elund toiduna
kieli ruok.
keedetud keel aedviljatarrendis keitettyä kieltä ja kasvishyytelöä
(kõneelundina, hrl rääkimisviisi, kõnetakistust, jutu usaldatavust vms iseloomustades)
(puhumiseen liittyvissä ilmauksissa)
kieli
paljud kartsid naise teravat keelt monet pelkäsivät naisen terävää kieltä
2 kuju poolest keelt meenutav osa millelgi
jostakin ulkoneva (pienehkö) osa, kieleke, läppä
kieli
pikk kitsas kaugele esileulatuv maa- vm riba
kieleke
neem ulatub kitsa keelena kaugele merre niemi ulottuu kapeana kielekkeenä kauas merelle
kinga või saapa paeltealune poollahtine nahalapp
kieli, kengän|kieli, iltti
keel oli jäänud kingapaelte alla kortsu kengänkieli oli jäänyt kengännauhojen alle kurttuun
võtme osa, mis lukustusriivile vajutades kas suleb või avab luku
avaimen osa, joka avaa tai sulkee lukon
terä
võtmel murdus keel avaimesta katkesi terä / avain katkesi
3 inimese olulisim suhtlemisvahend, mõtete ja tunnete vahendaja
(ihmisen puheen järjestelmä ja sen kirjoitetut vastineet)
kieli
suuline keel puhuttu kieli
soome-ugri keeled suomalais-ugrilaiset kielet
klassikalised keeled (kreeka ja ladina keel) klassiset kielet
valdab vabalt mitut keelt osaa sujuvasti monta kieltä
sõnadeta väljendus või informatsioon millegi kaudu
kieli kuv.
pilkude keel katseiden kieli
selge ja täpne arvude keel selkeä ja tarkka lukujen kieli
kunstnik kõneleb värvide ja kujundite keeles taiteilija puhuu värien ja kuvioiden kielellä
(inimese kui tunnete ja mõtete vahendaja kohta)
(ihmisestä tunteiden ja ajatusten välittäjänä)
kieli
kurjad keeled rääkisid tüdruku kohta laimujutte pahat kielet kertovat tytöstä parjaavia juttuja
4 millegi traatjas pinguldatud osa
jänne
reketil läks keel katki ja nüüd tuleb vahetada kogu keelestu mailasta katkesi jänne, ja nyt pitää vaihtaa koko jänneverkko
üle kahe tugialuse pinguldatud häälestatav heliallikas
kieli
viiulikeel viulunkieli / viulun kieli
kimp
M
s
kokku seatud või korjatud (väiksem) hulk taimi, lilli
kimppu
suur kimp roose suuri kimppu ruusuja / iso ruusukimppu
Ilona passitas õisi kimbuks Ilona sovitteli kukkia kimpuksi
lõigake väike kimp peterselli peeneks hienonna pieni nippu persiljaa / hienonna pieni kimppu persiljaa
mingil viisil ühendatud, kokkukuuluvad esemed
kiinteä, säilytystä tms. varten yhteen kiinnitetty tai sidottu joukko esineitä
nippu, tukku, kimppu
peremees tõmbas taskust kilose kimbu võtmeid isäntä veti taskustaan kilon painoisen avainnipun
(abstraktsemalt:) hulk ühendatud asju, millegi kogum
kimppu kuv., nippu kuv., tukku
paljud nendest molekulidest paiknevad kimpudena koos monet näistä molekyyleistä esiintyvät kimppuina
kimp luuletusi tukku runoja
konjugeeruma
biol konjugatsiooni toime panema
konjugoida biol.
kõik aminohapped ja paljud suhkrud võivad auksiinidega konjugeeruda kaikki aminohapot ja monet sokerit voivat konjugoida auksiinien kanssa
krabama
M
äkki, järsku (millestki kinni, enda kätte) haarama
kahmaista, siepata, napata, kaapata, kopata
krabasin laualt koti sieppasin pöydältä laukun
kull krabas kinni jänese haukka nappasi jäniksen
kõige kenamad mehed on juba ära krabatud komeimmat miehet on jo napattu kuv.
endale varandust, raha ahnitsema
ahnehtia itselleen omaisuutta, rahaa
kahmia
paljud on jõudnud endale kenakese varanduse kokku krabada monet ovat ehtineet kahmia itselleen sievoisen omaisuuden
kõla|pind
M
(soodus) keskkond, kus millelgi on vastukõla, märgatav mõju
kaiku|pohja kuv.
häid ideid on küll, aga paljud neist ei leia kõlapinda hyviä ideoita kyllä on, mutta monet niistä eivät saa kaikupohjaa
kõnetama
M
midagi öeldes kellegi poole pöörduma (hrl vestluse alustamiseks)
kääntyä jonkun puoleen sanomalla hänelle jotakin (tav. keskustelun aloittamiseksi)
puhutella
kui ma teda kõnetan, äkki ta arvab, et löön talle külge jos puhuttelen häntä, hän saattaa luulla, että yritän iskeä häntä
pöördumisel kedagi kuidagi nimetama
käyttää jostakusta hänelle puhuessaan jotakin arvo- tms. nimeä
puhutella
teda kõnetati tiitlitega õpetaja häntä puhuteltiin opettajaksi
juuksur kõnetas mind eesnimega parturi puhutteli minua etunimeltä / kampaaja puhutteli minua etunimellä
olulisena korda minema, hrl positiivselt mõjutama, tunnetele mõjuma
vaikuttaa, tehota
puhutella kuv.
Setomaa on mind kõnetanud Setomaa on puhutellut minua
paljud raamatud kõnetavad kedagi monet kirjat puhuttelevat jotakuta
Seotud sõnad
kõnetus1s
puhuttelu
lapse|voodi
M
1 lastele mõeldud voodi
lasten|sänky
2 van (sünnituse ja sünnitusjärgse aja kohta)
lapsi|vuode
tollal surid paljud naised lapsevoodis siihen aikaan moni nainen kuoli lapsivuoteeseen
linna|inimene
M
linnas elav (ja seal tegutsev) inimene
Võrdle maa|inimene
kaupunkilainensubst.
paljud linnainimesed suvitavad maal monet kaupunkilaiset viettävät kesää maalla
madalmaalane
M
s
Madalmaadeks nimetatud ajaloolise maa-ala elanik
alanko|maalainensubst.
paljud Hispaania kunstnikud õppisid madalmaalaste juures monet espanjalaiset taiteilijat opiskelivat alankomaalaisten luona
(tänapäeval:) Hollandi elanik
alanko|maalainensubst.›, hollantilainensubst.
maha salgama
midagi olematuks tunnistama, mitte avaldama; midagi eitama või ümber lükkama, millelegi vastu vaidlema
salata, salailla, peitellä kuv., pimittää
ma ei taha midagi maha salata en halua salata mitään
paljud salgavad maha oma tegelikud huvid monet salaavat todelliset intressinsä
metsa|kõdu
M
metsa all kuivanud lehtedest ja okstest tekkiv kõdukiht, millest aegamööda moodustub huumus
karike usein mon.
paljud putukad talvituvad metsakõdus sooja lumevaiba all monet hyönteiset talvehtivat karikkeissa lämpimän lumipeitteen alla
nälg
M
s
1 tugev tühja kõhu ning süüatahtmise tunne
nälkä
mul on nälg minulla on nälkä / minun on nälkä; minua nälättää ark.
enne lõunat võitlen näljaga, pärast lõunat unega ennen lounasta taistelen nälkää ja lounaan jälkeen nukahtamista vastaan
pidev puudulik toitumine; sellest tingitud haiguslik seisund
nälkä
põgenikelaagrites on lapsed näljas pakolaisleireissä lapset näkevät nälkää
paljud surid nälga ja haigustesse monet kuolivat nälkään ja tauteihin
kassil on oht hambavalu tõttu nälga jääda kissa on ollut vaarassa nälkiintyä hammassäryn takia
(näljaaja, näljahäda kohta)
nälän|hätä
algas nälg ja kodusõda alkoi nälänhätä ja sisällissota
2 tugev vajadus või iha millegi järele
nälkä kuv., himo, halu, hinku ark.
nälg hariduse järele sivistyksen nälkä
infonälg tiedonnälkä
seksinälg seksinnälkä
orienteerima
M
hrl tud-vormisüht kindlat, soovitud asendit või suunda andma, millelegi suunama
tav. tud-muodossaantaa jokin tietty ja toivottu asento tai suunta, suunnata johonkin
tööle orienteeritud elulaad työhön keskittyvä elämäntapa
tooted orienteeritakse suurtele turgudele tuotteet suunnataan suurille markkinoille
paljud ettevõtted on end ümber orienteerinud globaalsele turule monet yritykset ovat suunnanneet toimintansa uudelleen maailmanlaajuisille markkinoille
maja merepoolne, lõunasse orienteeritud külg on mängulisem, klaasirikkam talon merenpuoleinen, etelään antava sivu on leikkisämpi ja siinä on enemmän ikkunoita
orjus
M
s
1 orja seisund, vabadusetus, iseseisvusetus; orjapidamine
orjuus, orjuutus
Ühendriikides keelustati orjus 1865. aastal Yhdysvalloissa orjuus kiellettiin vuonna 1865
paljud müüdi orjusse monet myytiin orjuuteen
2 raske töökohustus, pealesunnitud töö või tegevus; kohustus, vaev
orjuus kuv.
kõige levinum moodsa orjuse põhjus on majanduslikud kaalutlused kaikkein yleisimpänä nykyorjuuden syynä ovat taloudelliset perusteet
laenuorjus velkaorjuus
pai
M
1shellitav silitus
silitys, paijaus
tegin lapsele pai silitin lasta
2adjhea, armas, sõnakuulelik (eriti laste kohta või laste keeles)
kiltti
paljud väänikud on vanemate meelest paid poisid ja õpetajad lihtsalt kiusavad neid monet pojanvintiöt ovat vanhempiensa mielestä kilttejä poikia ja opettajat vain kiusaavat heitä
tüdruk tegi pai näo pähe tyttö otti kiltin ilmeen
(pöördumisel, hrl soovi või palve esitamisel)
(tav. esitettäessä pyyntöä)
kiltti
Pai Merilin, ole ainult nõus! Kiltti Merilin, suostuisit nyt!
ole nii pai ja saada mulle oma telefoninumber ole niin kiltti ja lähetä minulle puhelinnumerosi
peal
M
postp› [mille], ‹adv
1 millestki või kellestki pealpool, ülalpool, kõrgemal, millegi pealispinnal
Vastand all
päällä, ylä|puolella
raamat on kapi peal kirja on kaapin päällä
õlu on all, vaht on peal olut on alla, vaahto on päällä
vanamees istus kännu peal ja puhkas jalga vanha mies istui kannonnokassa ja lepuutti jalkojaan / vanha mies istui kannon päällä ja lepäsi
pilt on seina peal kuva on seinällä
katmas, varjamas
päällä
magajal oli kaks tekki peal nukkujalla oli kaksi peittoa päällään
(kehaasendist kõneldes:) nii et põhisõnaga märgitud kehaosa on all, sellele toetutakse
-lla(an/-llä(än
laps roomab kõhu peal lapsi ryömii vatsallaan
magab selja peal nukkuu selällään
otsustajana, võitjana
voitolla
vaidluses oli kord üks, kord teine peal väittelyssä oli voitolla välillä toinen, välillä toinen
2 osutab kohale, kus miski või keegi on või kus mingi tegevus toimub
viittaamassa paikkaan, jossa jokin tai joku on tai jossa jokin tekeminen tapahtuu
mehed olid paadiga mere peal miehet olivat veneellä merellä
hoovi peal käib ehitus pihassa rakennetaan
lageda peal tuul tõmbab tasaisella tuulee kovasti
hulgub küla peal ringi maleksii kylällä
krundil on juba hooned peal tontilla on jo rakennuksia; tontilla on jo rakennukset / tontti on jo rakennettu
teatud kaugusel, teatud vahemaa taga
tietyn etäisyyden päässä
olime juba poole tee peal olimme jo puolimatkassa
osutab ametile, tööle, tegevusele, seisundile või olukorrale
viittaamassa ammattiin, työhön, toimintaan tai tilanteeseen
ta on kõrge koha peal hän on korkeassa asemassa
traktorist töötab suvel kombaini peal traktorinkuljettaja ajaa kesällä leikkuupuimuria
naabripere on hea järje peal naapurin perheellä menee hyvin / naapurin perheellä menee taloudellisesti hyvin
autol on kõva kiirus peal auto ajaa kovaa
mul on hirm peal minua pelottaa / minä pelkään
3 osutab sellele, mille varal elatakse või mille abil midagi tehakse
viittaamassa siihen, millä eletään tai minkä avulla jotakin tehdään
ta oli kogu elu viletsa toidu peal olnud hän oli syönyt kehnoa ruokaa koko elämänsä / hän oli elänyt kehnolla ruoalla koko elämänsä
Mis viga vanemate rahakoti peal elada! Mikäs hätä vanhempien rahoilla on elää!
mängi see pala klaveri peal ette soita se kappale pianolla
teritas nuga käia peal teroitti veistä tahkolla
4 (mingi ajahetke fikseerimise kohta)
jonkin hetken määrittelemisestä
mul on selle raamatu lugemine alles poole peal minulla on sen kirjan lukeminen vasta puolessavälissä
koosolekul on kohe lõpp peal kokous päättyy pian / kokous on päättymäisillään
tema heal elul on ots peal hänen hyvä elämänsä on ohi
kell on kümme minutit viie peal (kümme minutit neli läbi) kello on kymmenen minuuttia yli neljä
5 osutab tegevuse eesmärgile või iseloomule
viittaamassa tekemisen tarkoitukseen tai luonteeseen
kelm oli teiste petmise peal väljas kelmin tarkoituksena oli huijata toisia
paljud on omakasu peal väljas monet tavoittelevat omaa hyötyään
loomad olid viljapõllus paha peal eläimet tekivät viljapellossa pahojaan
töödega on pidevalt tamp peal töiden kanssa on koko ajan kova kiire
6 osutab sellele, kellel või millel miski lasub, on kohustuseks vms
viittaamassa siihen, johon jokin kohdistuu, jolla on jokin velvollisuus tms.
kahtlus on tema peal häntä epäillään
kogu majapidamine oli minu peal minä vastaan koko taloudenhoidosta
ettevõttel on suured võlad peal yrityksellä on suuret velat
7 osutab mingile käimasolevale tegevusele, protsessile, mille ajal midagi toimub või juhtub
viittaamassa johonkin tapahtuvaan tekemiseen, prosessiin, jonka aikana tapahtuu jotakin
võttis käigu peal mantli seljast otti kävellessään takin päältään
laadis jooksu peal püssi latasi asetta juostessaan
taat on päris mineku peal (suremas) ukolla on jo lähtö lähellä / ukko on jo kuoleman kielissä
peidu|paik
M
koht, kus miski või keegi on peidetuna, varjatuna või redus
pako|paikka, piilo|paikka, kätkö|paikka, kätkö, piilo
paljud olid sunnitud arreteerimisest pääsemiseks peidupaikades redutama monien oli pakko piileskellä pakopaikoissa välttääkseen pidätyksen
pinge|rida
M
järjestus mingi tunnuse intensiivsuse põhjal; paremusjärjestus
järjestys
paremmuus|järjestys
suurlinnade elukalliduse pingerida suurkaupunkien järjestys niiden elinkustannuksien mukaan
paljud ei pea õigeks koolide pingeritta seadmist monet eivät pidä oikeana koulujen panemista paremmuusjärjestykseen
keem metallide ja vesiniku järjestus elektrokeemilise aktiivsuse järgi
jännite|sarja
poeg
M
s
1 poiss või mees kellegi lapsena
poika
Mardi peres on kaks teismelist poega Martin perheessä on kaksi teini-ikäistä poikaa
mees oma maa, rahva vms esindajana
mies maansa, kansansa tms. edustajana
paljud Eestimaa pojad ja tütred põgenesid kommunistide eest Läände monet Viron pojat ja tyttäret pakenivat kommunisteja länteen
2 looma otsene järglane; noor loom, lind, kala vm
poikanen, pentu, penikka, poika
kassil on pojad kissalla on pennut
rongapoeg korpinpoikanen / korpinpoika
kõnek tütartaim, pistik vms
pistokas
Kas õitsvalt kaktuselt tohib poega võtta? Voiko kukkivasta kaktuksesta ottaa pistokkaan?
poegagieitusega(välistavates väljendites:) väikseimatki, vähimatki (raha vm)
(poissulkevissa ilmauksissa:) ei mitään (rahaa tms.)

3hrl suure algustähega(Kristuse kohta)
(Kristuksesta)
Poikaerisn.
Isa, Poja ja Püha Vaimu nimel Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Raam. usk.
(kirikuhierarhias alama kohta)
kirkkohierarkiassa alemmasta
päevik
M
s
1 kaustik vms, kuhu tehakse ülestähendusi elusündmuste ja läbielatu kohta
päivä|kirja
paljud noored kirjutavad päevikut monet nuoret kirjoittavat päiväkirjaa
internetipäevik nettipäiväkirja
2 õpilaspäevik või klassipäevik
luokan päiväkirja, oppilas|päiväkirja
kolmanda klassi päevik kolmannen luokan päiväkirja
õpetaja täitis päevikut opettaja täytti päiväkirjaa
reaal|poliitika
M
tegelikkust arvestav, olukorrast lähtuv poliitika
reaali|politiikka
paljud riigid on pidanud reaalpoliitikat idealismist olulisemaks monet maat ovat pitäneet reaalipolitiikkaa tärkeämpänä kuin idealismia
Seotud sõnad
reaal|poliitiks
reaali|poliitikko
reostama
M
keskkonda tööstuslike jäätmete, heitgaaside, heitvete vm ohtlike ainetega kahjustama
saastuttaa
põlevkivi kaevandamine reostas põhjavett palavankiven louhinta saastutti pohjavettä
Ameerikas on paljud piirkonnad reostatud Amerikassa monet alueet ovat saastuneet
prahi, risu, rämpsu, roojaga jne räpaseks, määrdunuks tegema
liata, sotkea
roskata
pidutsejaid on kõik pargid täis, reostavad ümbrust puistot ovat täynnä juhlijoita, jotka sotkevat ympäristöä
plastpudel võib loodust reostada aastakümneid muovipullo voi roskata luontoa vuosikymmeniä
ruun2s
hrl mitmmuinasgermaanlaste kirjamärk
riimu hist., riimu|kirjain hist.
paljud peremärgid sarnanevad ruunidega useat puumerkit muistuttavat riimukirjaimia
rütm
M
s
1 liikumise, heli vm (tugev) korrapärane vaheldumine või kordumine
liikkeen, äänen tms. säännöllisen vaihtelun aiheuttama jaksottaisuus
rytmi, tahti, poljento {varsinkin runouden, musiikin ja tanssin rytmi}
rahvas hakkas helide rütmis kaasa hüppama väki alkoi hypellä mukana sävelten tahtiin
monotoonne rütm yksitoikkoinen rytmi
ma ei muutnud kõnni rütmi en muuttanut kävelytahtia
jooksurütm juoksutahti / juoksurytmi
tantsurütm tanssin rytmi / tanssin poljento
(hingamis- ja südametegevuse kohta)
(hengitykseen ja sydämen toimintaan liittyen)
rytmi
hingamise rütm on rikutud hengitysrytmi on epätasainen
vererõhu ööpäevane rütm verenpaineen vuorokausirytmi
rõhu vm tunnuste poolest sarnaste kõneüksuste korrapärane kordumine tekstis (hrl luuletuses)
painollisten ja painottomien osien jaksotus tekstissä (yleensä runoudessa)
rytmi, poljento
neis lauseis on mingi rütm näissä lauseissa on jonkinlainen poljento
2 tavapäraste tegevuste vaheldumine elus, tegevuses vm
tavanomaisten toimintojen vuorottelu elämässä, työssä tai muussa toiminnassa
rytmi, tahti
teadmine, et pole vaja tööle minna, andis päevale rõõmsa rütmi tietoisuus siitä, ettei tarvitse mennä töihin, antoi päivälle leppoisan rytmin
treeningurütm harjoitustahti / treenirytmi
(kompositsioonivahend kunstis)
viivojen, linjojen tms. rytmikäs jaksotus taiteessa
rytmi
kujundite ja joonte rütm kuvioiden ja viivojen rytmi
paljud stseenid ei kandnud ja murendasid etenduse rütmi monet kohtaukset eivät toimineet, ja tämä rikkoi esityksen rytmin
sein
M
s
1 hoonet, tuba vm ruumi piirav püstine osa
seinä
seintelt pudenes krohvi ja kive seiniltä varisi laastia ja kiviä
majasein talonseinä / talon seinä
kuurisein ladonseinä / ladon seinä
kivisein kiviseinä
betoonsein betoniseinä
klaassein lasiseinä
eset (külgedelt, tagant) toetav, selle sisemust ümbritsev püstine osa
seinä, seinämä
klaasist seintega lift lasiseinäinen hissi
2 pinnavormi, muldrajatist vm looduslikku kohta piirav või ümbritsev (järsk) nõlv või pind
seinämä, seinä
jõekalda järsk sein joenpenkan jyrkkä seinämä
koopasein luolan seinämä / luolan seinä
kehaosa (õõnsust, sisemust) ümbritsev pind
seinämä
emakasein kohdun seinämä
soolesein suolen seinämä / suolenseinämä
3 (sotsiaalse võrgustiku vm veebilehel:) ala, kuhu saab kirjutada sõnumeid, lisada pilte jms
(sosiaalisessa mediassa yms.)
seinä
Facebooki sein Facebook-seinä
paljud kasutajad tahaksid oma seinalt eemaldada pilte, mis neile ei meeldi monet käyttäjät haluaisivat poistaa seinältään kuvia, joista eivät pidä
4 (millegi ääristava, varjava kohta)
muuri kuv., seinä kuv.
jõe taga kõrgub metsa tume sein joen takana kohoaa metsän tumma muuri
(vaheseina, tõkke kohta inimsuhetes)
muuri kuv.
tunneb, et nende vahelt langes sein tuntee muurin murtuneen heidän väliltään
põrkus bürokraatia ja rumaluse seina vastu törmäsi byrokratian ja typeryyden muuriin
siinne
M
adj
ligidal, siin asuv, esinev, toimiv vms
Vastand sealne
täkäläinen
paljud siinsed põllud on söötis monet täkäläiset pellot ovat kesantona
venekeelsel popmuusikal on siinse publiku hulgas kindel kuulajaskond venäjänkielisellä popmusiikilla on vakiintunut kuulijakuntansa täkäläisen yleisön joukossa
■ ‹ssiin elav inimene
täkäläinen
keegi siinsetest kirjutas tütrele, et ema on väga haige joku täkäläisistä kirjoitti tyttärelle äidin olevan hyvin sairas
siit
M
adv
1 osutab kohale, kust lähtutakse, eemale liigutakse vms
Vastand sealt
täältä, tästä
siit politsei mind ei leia täältä poliisi ei minua löydä
Kui kaua me siit Tallinna sõidame? Kauanko me ajamme täältä Tallinnaan? / Kauanko me ajamme tästä Tallinnaan?
minge siit ära, minge sinna menkää pois täältä, menkää tuonne
2 osutab varem mainitud, teada olevale kohale, olukorrale
täältä, tästä
paljud, kes Tallinnas tegutsevad, on siit ka pärit monet, jotka toimivat Tallinnassa, ovat myös täältä kotoisin
osutab asjaolule, mis midagi põhjustab või millest miski tuleneb
tästä
ja siit kerkibki küsimus .. ja tästä herääkin kysymys...
siit|mailtadv
Samas sarjas siin|mail, siia|maile
kohast, mis asub kõneleja ligidal, siinsamas lähedal
näiltä main, näiltä seuduilta, näiltä tienoilta
paljud on siitmailt lahkunud monet ovat lähteneet pois näiltä main
surm
M
s
1 organismi elutegevuse lakkamine, elu lõppemine
kuolema, hengen|lähtö, kuolo ylät., pois|meno ylät.
saime teate isa surmast saimme tiedon isän kuolemasta
inimene tahab ergas olla kuni surmani sitä tahtoo olla pirteä kuolemaan saakka
lämbumissurm tukehtumiskuolema
surm seisis suu ääres hengenlähtö oli lähellä / lähtö oli lähellä
(millegi lõppemise, hävingu kohta)
loppu, tuho
paljud peavad ühisstarti suusaspordi surmaks monien mielestä yhteislähtö on hiihtourheilun loppu
surmale määratud piimatööstus tuhoon tuomittu meijeriteollisuus
2 kõnek (väga haige ja viletsa inimese või looma kohta)
hyvin sairaasta ja heikosta ihmisestä tai eläimestä
ei sest vanast surmast enam töötegijat ole ei siitä vanhasta raadosta ole enää työntekijäksi
sõnnik
M
s
1 põllumajandusloomade väljaheited (segus allapanuga), hrl väetisena
lanta, sonta
sõnnikut põllule laotama levittää lantaa pellolle
puhta sõnniku peal kasvanud nisu pelkällä lannalla lannoitettu vehnä
hobusesõnnik hevosenlanta
lehmasõnnik lehmänlanta
seasõnnik sianlanta / siansonta
2 (millegi täiesti kõlbmatu või väärtusetu kohta)
paska kuv., ark., saasta kuv., halv.
Üks sõnnik kõik! Kaikki samaa paskaa!
süüdimõistetud ei ole kõnts ega sõnnik, nagu paljud arvavad tuomitut eivät ole saastaa eivätkä roskaväkeä, kuten monet ajattelevat
tarbima
M
toodete ja teenuste ostmise teel vajadusi rahuldama; (üldisemalt:) midagi tarvitama (tarvitatavat manustades)
kuluttaa, käyttää
paljud kliendid tarbivad elektrit väga väikestes kogustes monet asiakkaat kuluttavat sähköä hyvin pienissä määrin
noored hakkavad liiga vara alkoholi tarbima nuoret alkavat käyttää alkoholia liian aikaisin
Seotud sõnad
tarbimines
kulutus, käyttö
tava
M
s
teatud paikkonnale, ajastule, ühiskonnale või inimrühmale omane käitumisviis
tapa, käytäntö, traditio
noor riik asus kujundama omi tavasid nuori valtio alkoi luoda omia perinteitään
matustega seotud vanad tavad elavad Võrumaal tänaseni vanhat hautajaistavat ovat Võrumaalla vieläkin käytössä
paljud India naised on omaks võtnud lääneliku tava kanda teksaseid monet intialaisnaiset ovat omaksuneet länsimaisen tavan pitää farkkuja
kellegi harjumuspärane viis teatud moel toimida või käituda
tapa
poliitikast pole meil tavaks kodus rääkida meillä ei ole tapana puhua kotona politiikkaa
väljakujunenud toimimisviis mingis tegevusvaldkonnas
käytäntö
lepingu avalikustamine enne allakirjutamist olevat rahvusvahelise tava vastu sopimuksen julkistaminen ennen allekirjoittamista lienee ristiriidassa kansainvälisen käytännön kanssa
on kirjutamata tavaks, et enim hääli võtnud erakond saab peaministrikoha on kirjoittamaton käytäntö, että eniten ääniä saanut puolue saa pääministerin paikan
toidu|ahel
M
toitumissuhete alusel reastatud jada organisme
ravinto|ketju biol.
räimed on toiduahelas keskel, paljud meil söödavad röövkalad toituvad neist silakat ovat ravintoketjussa keskellä, monet meillä syötävät petokalat syövät niitä
toituma
M
midagi toiduks tarvitama, toiduvajadust rahuldama
käyttää jotakin ravinnokseen, syödä
paljud röövlinnud toituvad raipeist monet petolinnut käyttävät ravinnokseen haaskoja
merel seilates toitusid mehed riisist ja banaanidest merellä seilatessaan miehet söivät riisiä ja banaaneita ark.
toitugem tervislikult syökäämme terveellisesti
millegi vajalikuga varustuma (säilimiseks või töötamiseks)
saada jotakin tarpeellista
kaev toitub põhjaveest kaivo saa vetensä pohjavedestä / kaivon vesi on pohjavettä
(abstraktsemates seostes:) jõudu, energiat juurde saama
(kuvaannollisesti:) saada lisää voimia, energiaa
mõned inimesed lausa toituvad lahkhelidest ja draamadest jotkut ihmiset suorastaan nauttivat epäsovusta ja dramaattisista tapahtumista
Las Vegas toitubki lõbustustest ja teenindamisest Las Vegashan elää viihteestä ja palveluista
viljakale pinnasele langema
(millegi kohta, mis annab tulemust, on tulemusrikas)
(jostakin, joka antaa hyvin tulosta)
langeta hedelmälliseen maahan kuv., Raam.
üleskutse langes viljakale pinnasele ja protestima kogunesid paljud vetoomus lankesi hedelmälliseen maahan ja monet kokoontuivat protestiksi
võimekas
M
adj
suurte võimetega, milleski andekas
kyvykäs, etevä, lahjakas
võimekas arhitekt kyvykäs arkkitehti
uus seadus jättis paljud võimekad noored kooli ukse taha uusi laki jätti monet etevät nuoret koulun ulkopuolelle
välis|maa
M
mitteoma maa või riik, maa või riik väljaspool kodumaad
Võrdle kodu|maa
ulko|maa usein mon.
sõidan palju välismaa vahet käyn usein ulkomailla
paljud kipuvad välismaale tööle monet haluavat töihin ulkomaille

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur