Eesti-soome sõnaraamat

oma1 ‹pron, adj, s›
1 ‹pron› ‹omastav asesõna› viitab kuulumisele tegevuse tegijale
-ni yks.1.p, -si yks.2.p, -nsa/-nsä yks.3.p
-mme mon.1.p, -nne mon.2.p, -nsa/-nsä mon.3.p
oma

▪ Söö oma kõht täis! Syö vatsasi täyteen!

▪ tema oma jonni ei jäta hän ei lopeta vastaanpanemistaan / hän ei lakkaa panemasta vastaan

▪ nende muusikat ei tasu teiste omaga võrrelda heidän musiikkiaan ei kannata verrata toisten musiikkiin

▪ omad vitsad peksavad saada maistaa omaa lääkettään kuv.

■ ‹s› miski, mis on (kindlalt, vältimatult) kellegi või millegagi seotud
jokin, joka kuuluu jollekulle tai johonkin
oma

▪ lähme sööma, kõht nõuab oma mennään syömään, vatsa valittaa

■ omadega (kellegi või millegi seisundi, oleku kohta)
jonkun tai jonkin tilasta
–

▪ mõtlen, kuidas omadega välja tulla mietin kuinka selvitä

▪ olen omadega täitsa rahul olen aivan tyytyväinen

▪ sain kohe aru, et inimene on omadega täiesti sassis tajusin heti, että hän on aivan hukassa itsensä kanssa

▪ palju ei puudunud, et auto oleks omadega kraavis lõpetanud läheltä piti, ettei auto päätynyt ojaan

■ ‹määratlev, harvemini enesekohane asesõna› osutab tegevuse tegijale
viittaamassa toiminnan tekijään
oma, itse

▪ see on su oma süü se on oma syysi

▪ jätke see oma teada pitäkää se omana tietonanne

▪ ostis omale uue auto osti itselleen uuden auton

2 ‹adj› teatud isikuga seotud, kellelegi või millegi juurde kuuluv
tiettyyn henkilöön liittyvä, jollekulle tai johonkin kuuluva
oma

▪ sai seda tunda omal nahal sai tuntea sen omissa nahoissaan

▪ lihatükk säriseb omas mahlas lihanpala tirisee omassa nesteessään

▪ oma tuba, oma luba oma tupa, oma lupa (sananp.)

3 ‹adj› väga tuttav, omane; samasse perekonda vm kitsasse kollektiivi kuuluv
hyvin tuttu, ominainen; samaan perheeseen tm. pieneen yhteisöön kuuluva
–

▪ kasutab võõrsõnade asemel oma sõnu käyttää vierassanojen sijaan omaperäisiä sanoja

▪ oli tema jaoks oma inimene oli hänelle hyvin tuttu ihminen

■ ‹adj› millegi poolest eriline või iseloomulik
oma, erityinen, ominainen

▪ küpsel armastusel on oma võlu kypsällä rakkaudella on oma viehätyksensä

4 ‹s› ‹hrl mitm› tuttava, omase kollektiivi liige
tutun, oman yhteisön jäsen
oma

▪ omade peale koer ei haugu omia koira ei hauku

▪ publik ergutas omasid yleisö kannusti omiaan

■ ‹s› ‹hrl mitm› mingi koha või kogukonnaga seotud inimene
-lainen/-läinen tav. mon.

▪ Ameerika omad ütlevad, et Venemaal tuleb kollaps amerikkalaiset sanovat, että Venäjällä tapahtuu romahdus