Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 328 artiklit, väljastan 50

abielu|draama
M
abikaasade omavahelisi suhteid käsitlev näidend või film; abikaasade omavahelised pingsad suhted
avio|draama
▪ Linnateatri lavale jõuab inglise abieludraama Kaupunginteatterin näyttämölle tulee englantilainen avioliittodraama
▪ ma olen näinud nutvaid täismehi, abieludraamasid ja hullematki olen nähnyt itkeviä aikamiehiä, avioliittodraamoja ja hullumpaakin
aeroobika
M
‹s›
intensiivne rütmikas võimlemine või tantsimine muusika saatel; vastav treeningutund
aerobikki, aerobic [aerobik]
▪ olen aastaid aeroobikas käinud olen käynyt aerobikissa vuosia
aga ‹konj, adv, s›
1 ‹konj› vastandav sidesõna: seob vastandatavaid komponente sisaldavaid lauseid ja lauseosi või alustab piiravat, täpsustavat lauseosa
mutta
▪ olen kuulnud küll, aga ei tule meelde olen kyllä kuullut, mutta en nyt muista
▪ Andres on koduhoidja tüüp, aga mina mitte Andres on kotimies-tyyppiä, mutta minä en
▪ lootust on, aga vähe toivoa on, mutta vähän
■ iseseisva lause algul seostab seda eelneva kontekstiga; esineb ütlust sissejuhatava sõnana
mutta
▪ aga siis jäi see kõik sinnapaika, nagu poleks olnudki mutta silloin kaikki jäi sikseen, ihan kuin mitään ei olisi ollutkaan
■ esineb ühendava sidesõnana variante loetlevas lauses
mutta
▪ Mis su lapsed teevad? – Vanem poiss käib koolis, aga noorem lasteaias Mitä lapsesi tekevät? – Vanhempi poika on kolussa, mutta nuorempi lastentarhassa
2 ‹adv› rõhutav sõna: aitab tugevdada lausesisu või täpsustada väite tuuma
vain
▪ reisida võiks igale poole, oleks aga raha voisi matkustaa minne vain, jos vain olisi rahaa
▪ püüdis tööst kõrvale hiilida, kui aga vähegi võimalus avanes yritti pinnata työstä, kun vain avautui pienikin mahdollisuus
▪ Astuge aga sisse! Tulkaa vain sisään!
▪ kes aga ette sattus, see sõimata sai joka vain jäi tielle, sai haukut
■ (hrl imestust, üllatust väljendavates hüüatustes:) alles, ikka
-pa/-pä
▪ Oled sina aga hea südamega! Oletpa sinä hyväsydäminen!
▪ Pannakse aga lastele isevärki nimesid! Kylläpä lapsille annetaan erikoisia nimiä!
■ ‹vahel koos verbi kordamisega käskivas kõneviisis› väljendab või rõhutab etteheidet või ähvardust
moitetta tai uhkausta ilmaisemassa
–
▪ Aga sa nüüd saad, et mind nii vara üles ajasid! Siitäs saat, kun herätit minut näin aikaisin!
▪ vaata aga vaata, mille ta kogemata välja ütles kas kummaa, minkä hän vahingossa sanoi ilmi
3 ‹s› häiriv, kahtlust tekitav asjaolu
mutta
▪ üldjoontes loogiline jutt jättis õhku mitmeid agasid pääpiirteissään looginen puhe jätti ilmaan monia muttia
▪ kõik oleks justkui korras, ainult ühe agaga kaikki tuntuu muka olevan kunnossa, vain yksi mutta siinä on
alias [alias] ‹adv›, alias ‹s›
1 ‹adv› ‹tsitaatsõnana› teise nimega
‹sitaattisanana› toiselta nimeltään, eli
alias
▪ Kaido Höövelson alias Baruto Kaido Höövelson alias Baruto
2 ‹s› kõnek varjunimi
nimimerkki
–
▪ mina olen sama aus aliasega nagu ka päris nime alt postitades olen yhtä rehellinen niin nimimerkillä kuin omalla nimellänikin kirjoittaessani
■ ‹s› (arvutinduses:) sama faili, aadressi jne alternatiivne nimi
(tietotekniikassa:) saman tiedoston, osoitteen jne. vaihtoehtoinen nimi
–
alles
M
‹adv›
1 (endisest) säilinud, veel või endist viisi olemas
jäljellä, tallella, tallessa
jäljelle
▪ pool leiba on söödud, pool on alles puolet leivästä on syöty, puolet on jäljellä
▪ osakonnast jäi alles ainult 10 inimest osastosta jäi jäljelle vain 10 ihmistä
2 väga vähe aega tagasi, natukese aja eest
vasta, vastikään, juuri
▪ täiesti uus maja, alles sai valmis aivan uusi talo, vastikään valmistunut
▪ alles ostsin uue pastapliiatsi ja nüüd juba kadunud vasta ostin uuden kuulakynän ja nyt se on jo hukassa
▪ hooaeg on alles alanud sesonki on vasta alkanut
3 (osutab millegi kestmisele, pooleli-olekule:) (ikka) veel
vielä, vasta ‹adv.›
▪ võistlus alles käib kilpailu on vielä meneillään
▪ ise alles algaja, aga mängib professionaali itse vasta aloittelija, mutta esittää ammattilaista
▪ uurimistöö on alles algusjärgus tutkimustyö on vasta alkuvaiheessa
■ (ajalist jm järjekorda, järgnevust silmas pidades)
vasta ‹adv.›
▪ ta on järjekorras alles kümnes hän on jonossa vasta kymmenes
▪ tagajärjed ilmnesid alles poole aasta pärast seuraukset ilmenivät vasta puolen vuoden päästä
■ osutab, et midagi on vähem kui vaja või eeldatud
vasta ‹adv.›, vielä
▪ kell on alles neli kello on vasta neljä
▪ õhtu oli alles noor ilta oli vielä nuori
▪ olen alles viiskümmend lehekülge läbi lugenud olen lukenut vasta viisikymmentä sivua
■ (osutab oodatust hilisemale ajale:) mitte varem kui, mitte enne kui
vasta ‹adv.›
▪ alles nüüd taipas Jaak, milles asi vasta nyt Jaak tajusi, mistä on kysymys
4 (esineb imestust vm väljendavates hüüatustes:) ikka, vast
vasta ‹adv.›, -pa/-pä
▪ Kus ta alles kirus vene värki! Kylläpä hän sätti venäläistä meininkiä!
ammugi
M
‹adv›
1 (juba) pikka aega tagasi; (juba) tükk aega
kauan sitten, aikoja sitten
ennestään, vanhastaan
▪ see, et mujal teenitakse rohkem, on ammugi teada se, että muualla ansaitaan enemmän, on tiedetty jo aikoja sitten
▪ olen sarnaste teooriatega juba ammugi tuttav tunnen tällaiset teoriat jo vanhastaan
2 liiatigi, seda enam
saati, saatikka
▪ meil on raske vahel oma pere liikmetelegi andeks anda, ammugi siis teistele inimestele meidän on joskus vaikea antaa anteeksi omille perheenjäsenillemmekin, saati sitten muille ihmisille
■ ‹hrl eitavas lauses› hoopiski (mitte), veel vähem
‹tav. kielteisissä yhteyksissä›
ainakaan, varsinkaan
andeks andma
pahameelt või viha tundmast lakkama; süüdistamast või kättemaksutahtest loobuma
antaa anteeksi, suoda anteeksi
▪ andke andeks, kui ma veidi murelik olen suokaa anteeksi, jos olen hieman huolissani
apaatia
M
‹s›
tundeelu (haiguslik) tuimenemine, ükskõiksus, osavõtmatus, loidus
apatia, välin|pitämättömyys, lamaannus, haluttomuus
▪ sain aru, et olen langenud apaatiasse tajusin vajonneeni apatiaan
▪ ta meeleolu käib kirgastumisest apaatiani hänen mielialansa vaihtelee selkeydestä välinpitämättömyyteen
armastus
M
‹s›
1 sügav kiindumus kellessegi või millessegi; eriline huvi millegi vastu
rakkaus
▪ Sami jääb tema elu armastuseks Sami jää hänen elämänsä rakkaudeksi
▪ neid seob armastus muusika vastu heitä yhdistää rakkaus musiikkiin
▪ loodusearmastus luonnonrakkaus
2 suguline läbikäimine, armatsemine
rakastelu, lemmiskely
▪ tule ja naudime armastust varahommikuni tule niin nautitaan lemmiskelystä aamuvarhaiseen
3 armastatud inimene
rakastettu, rakkaus
▪ ma olen abielus oma kunagise esimese armastusega olen naimisissa vanhan ensirakkauteni kanssa
armuma
M
[kellesse/millesse] kellessegi või millessegi (äkki) kiinduma, kedagi või midagi armastama hakkama
rakastua, ihastua, mieltyä
▪ olen hakanud sinusse ära armuma olen alkanut rakastua sinuun
Seotud sõnad
armunult ‹adv›
rakastuneesti, lemmekkäästi
arutama
M
[mida, kellega] teatavas asjas kellegagi mõtteid, arvamusi vahetama; (mõttes omaette) midagi läbi kaaluma
neuvotella [jonkun kanssa, jostakin], pohtia [jotakin] keskustellen, keskustella [jostakin]
miettiä [jotakin], pohdiskella [jotakin], harkita [jotakin]
▪ komisjon arutas, kuidas raha jaotada toimikunta neuvotteli siitä, kuinka rahaa jaetaan
▪ kunagi oli raadios saade, kus arutati roppuste üle aikoinaan radiossa oli lähetys, jossa keskusteltiin rivouksista
▪ olen endamisi arutanud, et kas nii on õige teha olen pohdiskellut itsekseni, onko oikein tehdä niin
arvustama
M
1 [keda/mida] eeskätt puudusi ning vigu esile tuues hindama
arvostella, kritisoida, moittia
▪ juhte saab tänapäeval suhteliselt vabalt arvustada igaüks jokainen voi nykyaikana arvostella johtajia suhteellisen vapaasti
2 kriitikuna hinnangut andma
arvostella
▪ kogumikke arvustades olen ikka välja toonud enim- ja vähemmeeldinud lood kokoelmia arvostellessani olen aina nimennyt tarinat, joista pidin eniten ja vähiten
asja|ajaja
M
‹s›
asju ajav, asju ajada oskav ning armastav inimene
ihminen, joka osaa hoitaa asioita ja tekee sitä mielellään
–
▪ ma olen nii saamatu asjaajaja, et ma ei saa sellega lihtsalt hakkama olen niin saamaton, etten kerta kaikkiaan pysty hoitamaan tätä asiaa
■ asutuse, organisatsiooni, ürituse vms asjaajamist juhtiv, korraldav ametnik
järjestön, yhdistyksen, komitean tms. toimihenkilö, joka on vastuussa juoksevien asioiden hoitamisesta
sihteeri
▪ töötasin firma asjaajajana veidi üle aasta työskentelin yrityksen sihteerinä hieman yli vuoden
avanema
M
1 suletud olekust avatud olekusse, lahti minema
aueta, avautua
▪ uks avanes ning mees ja naine tulid sisse ovi avautui, ja mies ja nainen astuivat sisään
▪ orkester alustab, eesriie avaneb orkesteri aloittaa, esirippu aukeaa
▪ langevari ei avanenud laskuvarjo ei auennut
▪ õied avanevad õhtuhämaruses ning närbuvad koidikuks kukat avautuvat iltahämärissä ja lakastuvat aamunkoittoon mennessä
■ (akna, ukse, värava vms kohta:) mingis suunas lahti käima
ikkunasta, ovesta, portista tms.
aueta, avautua, antaa [johonkin], olla [jonnekin päin]
▪ suur aken avanes hoovi poole suuri ikkuna antoi pihalle / suuri ikkuna oli pihalle päin
■ (elektroonilise dokumendi vm kohta:) suletud olekust (nt lingist) avatud olekusse minema, oma sisu nähtavale tooma
(sähköisestä dokumentista tms.)
avautua, aueta
▪ fail ei avane normaalselt tiedosto ei avaudu normaalisti
▪ pildil või toote nimel klikkides avaneb suurem pilt kuvaa tai tuotteen nimeä klikattaessa avautuu suurempi kuva
■ suletud, varjatud olekust lahti minema, oma sisemust nähtavale tooma
aueta, avautua, haljeta, revetä
▪ maapõu avanes, laava purskas välja maa aukesi ja laavaa purskahti ulos
2 (lageda, millestki segamata vaatepildi kohta:) silmale nähtavaks muutuma
aueta, avautua
▪ tornist avaneb maaliline vaade kogu vanalinnale tornista avautuu maalauksellinen näköala koko vanhaankaupunkiin
▪ mets lõpeb ja silme ees avaneb järv metsä päättyy ja silmien edessä aukeaa järvi
3 võimalikuks saama, kättesaadavaks muutuma; kasutamiseks, külastamiseks jne lahti tehtama
aueta, avautua, tarjoutua, tulla saataville
▪ olen õnnelik, kui kodakondsuse saamiseks võimalus avaneb olen onnellinen, jos tarjoutuu mahdollisuus kansalaisuuden saamiseksi
▪ ootame uute eurorahade avanemist odotamme uusien eurorahojen käyttöönottoa
■ millestki teadlikuks saama, arusaadavaks muutuma
avautua, aueta, valjeta, tulla ymmärrettäväksi
▪ maailm avanes lõplikult kirjaniku ees maailma avautui lopullisesti kirjailijalle
▪ isa silmad avanesid 1970. aasta tantsupeol isän silmät avautuivat vuoden 1970 tanssijuhlilla
■ nähtavale või ilmsiks tulema, end avaldama või ilmutama
aueta, avautua, valjeta
▪ elavas ettekandes võib salvestisest tuttav teos avaneda värskena levyltä tuttu teos voi live-esityksenä avautuakin uudenlaisena
barjäär
M
‹s›
1 (mõtteline) tõke, takistus mingis tegevuses, suhtumises vms
este, esto psyk., muuri kuv.
▪ olen psühholoogilisest barjäärist üle saanud olen selviytynyt psyykkisestä estosta
▪ ohutunne on väga tugev barjäär integratsioonile vaaran tunne on hyvin vahva integroitumisen este
2 tõkestav, eraldav (madal) tara, võre või poolsein
este, puomi, kaide, aita
▪ barjääriga eraldatud ala puomilla erotettu alue
beebi|ootel
M
‹adv›
⇒ Samas sarjas beebi|ootele
(rase-olemise kohta)
raskaana
▪ avastasin, et olen beebiootel havaitsin olevani raskaana
dieet
M
‹s›
hrl teatud piirangutega, ettekirjutatud toitumiskord
dieetti
▪ ma olen ranget dieeti pidanud neli kuud olen ollut ankaralla dieetillä neljä kuukautta
eales
M
‹adv›
‹eitavas lauses› mitte ühelgi ajal, korral või juhul
‹kielteisissä yhteyksissä›
koskaan, milloinkaan, ikinä
▪ rikkust pole ta eales taga ajanud hän ei ole koskaan tavoitellut rikkautta
■ ‹jaatavas lauses› hrv (rõhutava sõnana:) iganes, iial
‹myönteisissä yhteyksissä› (painottavana sanana)
ikinä, koskaan, vain
▪ teen kõik, mida eales soovid teen kaiken, mitä ikinä toivot / teen kaiken, mitä vain toivot
▪ kõige huvitavam inimene, keda eales olen tundnud kiinnostavin ihminen, jonka olen koskaan tuntenut
eba|normaalne
M
normaalseks, loomulikuks peetavast kõrvale kalduv; selline, nagu ei tohi olla
epä|normaali, luonnoton, poikkeava, poikkeuksellinen
▪ olukord on täiesti ebanormaalne tilanne on kerrassaan poikkeuksellinen
■ kõnek (imelikuks peetava või psüühiliselt hälbelise inimese kohta)
kummallisesta tms. ihmisestä
epä|normaali yleisk., omituinen yleisk., tärähtänyt
▪ teiste arust olen ma vist ebanormaalne toisten mielestä minä olen kai omituinen
Seotud sõnad
eba|normaalselt ‹adv›
epä|normaalisti, poikkeavasti
epä|normaalin, poikkeavan
eelkooli|ealine
M
‹adj› (lapse kohta:) koolis veel mitte käiv, koolimineku eelses eas olev
esikoulu|ikäinen
▪ olen eelkooliealise poisi ema olen esikouluikäisen pojan äiti
■ ‹s› ‹hrl mitm› sellises vanuses laps
esikoulu|ikäinen
▪ onutütar rändas eelkooliealisena tihti vanematega kaasas serkku matkusti esikouluikäisenä usein vanhempiensa mukana
eel|pension
M
mõni aasta enne vanaduspensioni makstav pension, ennetähtaegne vanaduspension
varhais|eläke
▪ töö jaoks liiga vana, eelpensioni saamiseks liiga noor liian vanha tekemään töitä, liian nuori saamaan varhaiseläkettä
■ eel+pensionil märgib olukorda, kus inimene saab ennetähtaegset vanaduspensioni
varhais|eläkkeellä
▪ olen juba terve aasta olnud eelpensionil olen ollut jo vuoden varhaieläkkeellä
■ eel+pensionile märgib olukorda, kus inimene saab ennetähtaegset vanaduspensioni
varhais|eläkkeelle
▪ abikaasa jäi eelpensionile puoliso jäi varhaiseläkkeelle
eel|viimane
M
viimasele vahetult eelnev
viimeistä edellinen, toiseksi viimeinen
▪ olen edetabelis eelviimasel kohal olen rankinglistalla toiseksi viimeisellä sijalla
▪ kuu eelviimasel päeval tabas linna kuumalaine kuukauden viimeistä edellisenä päivänä kaupunkiin saapui helleaalto
ees
M
‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 liikumise või esikülje poolses suunas, eespool
Vastand taga
edessä, edellä
▪ laps kõnnib, selg ees lapsi kävelee selkä edellä
▪ ma ei näe, mis seal ees toimub en näe, mitä tuolla edessä tapahtuu
▪ nii nad läksid, naine ees ja mees järel niin he lähtivät: vaimo edellä, mies perässä / niin he menivät: nainen edellä, mies perässä
▪ kokku saadi kohviku ees tavattiin kahvilan edessä
▪ juuksed sorakil näo ees tukka roikkuu kasvojen edessä
▪ olime järjekorras üsna ees olimme jonossa aika kärjessä
■ ette kinnitatud või asetatud, oma otstarbeks valmis
edessä
▪ ettekandjal oli valge põll ees tarjoilijalla oli valkoinen esiliina edessä
▪ augu ees pole prunti reiässä ei ole tappia
▪ poole tunni pärast on auto ees puolen tunnin kuluttua auto on ovella
■ ajaliselt eespool, tulemas; kavatsusel, teoksil
ajallisesti myöhemmin; suunnitteilla, tekeillä
edessä, tulossa
▪ ees on kaks vaba päeva edessä on kaksi vapaapäivää
▪ Mis sul täna õhtul ees on? Mitä sinulla on tänä iltana?
2 (eespool) takistamas
edessä, tiellä
▪ turvamees seisis ukse peal ees turvamies seisoi ovella
■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistava, tülika tegurina, segamas
esteenä
edessä, tiellä
▪ ma ei saa aru, kellel ma ees olen, miks minust lahti tahetakse saada en käsitä, kenen tiellä minä olen, miksi minusta halutaan päästä eroon
3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või ollakse jõudmas
edessä
▪ olin keerulise valiku ees olin vaikean valinnan edessä
4 eelnevalt, enne kedagi teist või teisi, kellestki varem
edellä
▪ Kas ootan su ära või hakkan ees minema? Odotanko sinua vai alanko mennä edellä?
▪ laps matkib seda, mis teised ees teevad lapsi matkii sitä, mitä muut tekevät edellä
■ varem kohal, varem olemas
aiemmin
▪ saarele sattusime seetõttu, et siin oli üks tuttav pere juba ees saarelle satuimme sen takia, että täällä oli jo aiemmin yksi tuttu perhe
▪ kiilu on kõige kergem sinna lüüa, kus pragu ees kiila on helpointa lyödä sinne, missä on jo valmiiksi rako
5 tasemelt, edasijõudmiselt, saavutustelt kedagi edestamas
edellä
▪ matemaatikas on ta teistest pikalt ees, klassi parim matematiikassa hän on pitkällä muita edellä, luokan paras
▪ pikkuselt on poiss pea jagu isast ees poika on isäänsä päätä pitempi
■ (kella näidu kohta:) õigest ajast ette jõudnud
edellä
▪ kell on paar minutit ees kello on pari minuuttia edellä
6 kellegi juuresolekul, nähes või kuuldes; kuskil küsitletavana vms
jonkun läsnä ollessa, jonkun nähden tai kuullen; jossakin kuultavana tms.
–
▪ esimene ülesastumine publiku ees ensimmäinen esiintyminen yleisölle
▪ rektor annab ametivande ülikooli nõukogu ees rehtori vannoo virkavalansa yliopiston neuvostolle
▪ süüdlane kahetses kohtu ees oma tegu syyllinen katui tekoaan oikeudessa
7 osutab sellele, kelle või mille suhtes midagi tehakse, miski toimub või on olemas
viittaamassa siihen, jonka suhteen jotakin tehdään, jotakin tapahtuu tai jokin on olemassa
-lta, -ltä
▪ pean teie ees vabandama minun pitää pyytää teiltä anteeksi
▪ hirm valu ees kivun pelko
▪ meil pole teineteise ees saladusi meillä ei ole salaisuuksia toisiltamme
■ millegagi, kellegagi võrreldes
[johonkin/johonkuhun] verrattuna, [johonkin/johonkuhun] nähden
▪ tal on sinu ees mõningaid eeliseid sinuun verrattuna hänellä on joitakin etuja
■ osutab kellegi suhtumisele, vaatenurgale; millegi seisukohalt
edessä, silmissä
▪ Ära tee end maailma ees naeruks! Älä tee itseäsi naurettavaksi maailman edessä!
▪ seaduse ees on kõik võrdsed kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä
eest|seisus
M
erakonna, seltsi, koguduse vm ühingu või asutuse juhatus
johto|kunta, hallitus
▪ olen Jaani koguduse eestseisuse liige olen Jaanin seurakunnan hallituksen jäsen / olen Jaanin seurakunnan kirkkoneuvoston jäsen
ellu viima
täide viima, tegelikuks muutma
toteuttaa, panna toimeen, panna täytäntöön
▪ olen suutnud kõik oma plaanid ellu viia olen onnistunut toteuttamaan kaikki suunnitelmani
▪ püüame õpitut ka praktikas ellu viia yritämme toteuttaa opittua myös käytännössä
▪ noored teevad vahvaid asju ja viivad ellu edukaid projekte nuoret tekevät hauskoja asioita ja toteuttavat menestyksekkäitä projekteja
elu
M
‹s›
1 (üleüldiselt:) see, mis eristab elusorganisme surnud organismidest või anorgaanilisest ainest
elämä, eläminen
▪ Kas Marsil on elu? Onko Marsissa elämää?
2 inimese, looma ja taime füsioloogiline seisund sünnist surmani
elämä, henki
▪ ta elu on väljaspool hädaohtu hänen henkensä ei ole vaarassa / hän ei ole hengenvaarassa
▪ arstid võitlesid haige elu eest lääärit taistelivat potilaan hengestä
▪ lõpetas elu enesetapuga päätti elämänsä itsemurhaan / päätti itse päivänsä
■ (nähtuste, esemete eksisteerimise kohta)
elämä, elo, käytössä olo
▪ unustatud idee turgutati uuesti ellu unohdettu idea herätettiin uudelleen eloon
■ kellegi eksisteerimise periood, iga
elämä, ihmis|elämä, elin|ikä, elin|aika
▪ olen elu jooksul nii mõndagi näinud olen nähnyt elämäni aikana monenlaista
▪ sul on pool elu alles ees sinulla on puolet elämästä vielä edessä
■ elus, elu sees ‹eitavas lauses› (mitte) iialgi, kunagi
‹kielteisissä yhteyksissä›
ikinä, ikänä, iki|päivänä
▪ ma ei paneks elu sees oma lapsele sellist nime en ikipäivänä antaisi lapselleni sellaista nimeä
■ (mõnedes mängudes antavate korduvate võimaluste kohta)
(peleissä)
elämä
▪ tal oli alles vaid üks elu hänellä oli vain yksi elämä jäljellä
3 (päevast päeva toimuv) olemine, eksisteerimine, elamiseks oleva aja möödasaatmine
elämä, elely, vointi
▪ Kuidas elu läheb? Kuinka voit? / Millainen on vointi?
▪ elul pole väga vigagi kaikki on ihan hyvin
▪ Mis elu sa oled elanud? Kuinkas olet elellyt?
▪ on oma eluga ummikusse jooksnud elämä on umpikujassa
■ kellegi eksisteerimise viis või laad; põli
elämä, elämän laatu, olot mon.
▪ elab pillavat elu elää tuhlailevaista elämää
▪ otsib kergemat elu tavoittelee helpompaa elämää
▪ noored alustasid ühist elu nuoret aloittivat yhteiselämän
■ (meid ümbritsev) reaalne tegelikkus
elämä, elämän|meno, todellisuus
▪ ei suutnud leida oma kohta elus ei onnistunut löytämään omaa paikkaansa elämässä
▪ elu näinud mees elämää nähnyt mies
■ teatavat elu- või tegevusala iseloomustavad nähtused (nende arengus ja järjestikuses seoses)
elämä, toiminta, olot mon.
▪ isiklik elu yksityiselämä; yksityisyys
▪ seltskondlik elu seuraelämä
▪ kultuurielu kulttuurielämä
4 füüsilise ja vaimse jõu ning energia avaldus
elämä, elin|voima, eloisuus
▪ uudist kuuldes tuli elu tema silmadesse tagasi kun hän kuuli uutisen, elämä palasi hänen silmiinsä
■ eluga kiiresti, ruttu
kiireesti, vikkelästi
▪ Tehke nüüd eluga! Pitäkää kiirettä!
■ elevus, liikumine, tegevus
elo, eloisuus, vilske, hyörinä
▪ seltskonnale tuli elu sisse seurueeseen tuli eloa
▪ sipelgapesas kihab elu muurahaispesä kuhisee elämää
elu|aeg
M
elamise aeg
elin|aika, elämän|aika
▪ raamat ei ilmunud kirjaniku eluajal kirja ei ilmestynyt kirjailijan elinaikana
■ kogu elu; veel elada jääv elu
elin|ikä, ikä, elämä
▪ nad on kogu oma eluaja maal elanud he ovat asuneet maalla koko ikänsä
▪ olen sulle eluaeg tänulik olen ikäni kiitollinen sinulle
elu|koht
M
koht, kus keegi elab, eluneb
asuin|paikka
▪ olen elu jooksul korduvalt elukohta vahetanud olen elämäni aikana toistuvasti vaihtanut asuinpaikkaa
enam|jaolt
M
‹adv›
tavaliselt, üldjuhul, enamasti
enimmäkseen, etu|päässä, suurimmaksi osaksi, pää|asiassa
▪ ma olen teie kirjutised enamjaolt läbi lugenud olen lukenut kirjoituksenne pääosin
endamisi
M
‹adv›
iseendaga vaikselt, mõtetes (arutledes, mõtiskledes)
itsekse(en
▪ päevast päeva istus ta kiriku ukse kõrval endamisi pomisedes päivästä toiseen hän istui kirkon ovella itsekseen mumisten
▪ olen endamisi arutanud, et kas nii on õige teha olen pohdiskellut itsekseni, onko oikein tehdä niin
endasse|sulgunud ‹adj›
teistega vähe suhtlev, teistest eraldunud
sulkeutunut, sisäänpäin kääntynyt, itseensä sulkeutunut
▪ lisaks muule olen ma ka tagasihoidlik, endassesulgunud ja sõnakehv kaiken muun lisäksi olen pidättyväinen, sisäänpäin kääntynyt ja harvasanainen
endast parimat andma
(hea tulemuse nimel) ennast maksimaalselt pingutama, kogu jõuga pühenduma
tehdä parhaa(nsa, panna parasta(an
▪ olen võistluseks valmis ja püüan endast parimat anda olen valmis kilpailemaan ja yritän tehdä parhaani
enne1 ‹adv›, ‹prep› [mida]
1 ajaliselt millestki eespool
ennen, aiemmin, aikaisemmin, varhemmin
▪ olen enne hakkama saanud, saan pärast ka olen aiemminkin pärjännyt, pärjään vastedeskin
▪ katsume enne pimedat koju jõuda yritämme ehtiä kotiin ennen pimeää
■ eelnevalt, esmalt, kõigepealt
ensin
▪ enne mõtle asi läbi, siis otsusta harkitse asiaa ensin, päätä vasta sitten
▪ enne töö, siis lõbu ensin työ, sitten huvi
■ (ruumiliselt eespool)
(sijainnista)
ennen, edellä
▪ enne silda keerab maanteelt rada paremale ennen siltaa maantieltä kääntyy polku oikealle
2 (vastandusega ühenduses:) osutab eelistusele või ülekaalukusele
ennemmin, pikemmin, mieluummin
▪ enne suren nälga, kui liha söön ennemmin kuolen nälkään kuin syön lihaa
erak
M
‹s›
‹s› teistest eraldi elaja või asuja, teisi vältiv inimene
erakko, yksinäinen susi kuv.
▪ olen loomuselt erak olen luonteeltani yksinäinen susi
▪ ta elas erakuna neli kuud hän eli erakkona neljä kuukautta
■ üksildusse mõtisklemiseks või usuliste veendumiste tõttu eemaldunud inimene
erakko, eremiitti
eri|ala
M
ainevaldkond või tegevusala, mille teadmised ja oskused omandatakse hrl õppimise teel
Võrdle kutse|ala
erikois|ala, ala, spesialiteetti
▪ olen tegutsenud oma erialal kümme aastat olen toiminut alallani kymmenen vuotta
▪ ärijuhtimise eriala liikkeenjohdon erikoisala
erk1
M
‹adj›
1 vaimult virge, kiire ja terane
vireä, pirteä, eloisa, reipas, valpas, vilkas
▪ ta on heas vormis ja vaimselt erk hän on hyvässä kunnossa ja henkisesti vireä
▪ olen ergu närvikavaga inimene minulla on herkät hermot
▪ erk fantaasia vilkas mielikuvitus
2 (valguse kohta:) säravalt, silmipimestavalt hele
(valosta)
kirkas, heleä, räikeä
▪ erk suvehommik kirkas kesäaamu
■ (värvi kohta:) puhta, silmatorkava värvitooniga
(väristä)
kirkas, heleä, räikeä
▪ huulepulk ei tohiks olla liiga erk huulipuna ei saisi olla liian kirkas / huulipuna ei saisi olla räikeä
esi|koht
M
esimene koht milleski; juhtiv koht
etu|sija, prioriteetti
kärki|sija
▪ koori repertuaaris kuulub esikoht kirikulauludele kuoron repertoaarissa etusijalla ovat kirkkolaulut
▪ ma olen kindel, et ta saab võistlustel esikoha olen varma, että hän sijoittuu kisoissa kärkisijalle
ette vaatama
1 ‹hrl käskivas kõneviisis 2. isikus› ettevaatlik, tähelepanelik olema (eriti hoiatuses kellelegi)
‹tav. imperatiivin 2. persoonassa›
varoa, pitää vara(nsa, katsoa etee(nsä kuv., olla varuilla(an
▪ Vaata ette, kuhu astud! Katso, mihin astut! / Varo, mihin astut!
▪ Vaata ette, mida sa soovid, sa võid seda saada! Varo mitä toivot, voit saada sen!
▪ Vaadake ette, et te ei kahetse! Olkaa varuillanne, ettette kadu! / Pitäkää varanne, ettette tule katumapäälle!
2 ees ootavale ajale, tuleviku peale mõtlema
ajatella tulevaa aikaa, tulevaisuutta
–
▪ olen hooajale ette vaadates elevil olen innoissani tulevaa kautta ajatellessani
▪ peame kaugele ette vaatama meidän pitää ajatella kauas eteenpäin
fanaatik
M
‹s›
mingi tegevusala, valdkonna kirglik harrastaja ja ihaleja
jonkin alan kiihkeä harrastaja ja ihailija
intoilija, fanaatikko kuv.
▪ olen täielik hispaania keele fanaatik olen todellinen espanjaintoilija
friik
M
‹s›
millegi liialdatud pooldaja või millestki eriti huvitatud isik, vahel kuni veidruseni
friikki ark., intoilija
▪ ma olen suur puhtuse friik olen suuri puhtausfriikki
▪ kontrollifriik kontrollifriikki
fänn
M
‹s›
hrl väljapaistva isiku, võistkonna, bändi vms kirglik austaja, ihaleja või järgija
fani [fani] ark., ihailija, kannattaja
▪ mu ema oli sel ajal Marilyn Monroe fänn äitini oli siihen aikaan Marilyn Monroe -fani
▪ Eesti koondise fännid Viron joukkueen kannattajat
■ mingi tegevusala, valdkonna kirglik harrastaja ja ihaleja
jonkin alan kiihkeä harrastaja ja ihailija
intoilija, fanaatikko kuv.
▪ mina käin suusatamas, olen tõsine fänn kävin hiihtämässä, olen todellinen fanaatikko
▪ klassikalise muusika fänn klassisen musiikin harrastaja
▪ olen suur idamaise toidu fänn olen itämaisen ruoan suuri ystävä
genealoogia ‹s›
ajalooteaduse haru, mis uurib sugukondade, perekondade ja üksikisikute põlvnemist ja sugulussuhteid
genealogia, suku|tutkimus, suku|historia
■ põlvnemine, päritolu; sugupuu
suku|puu
▪ olen uurinud oma suguvõsa genealoogiat olen tutkinut sukuani
generatsioon
M
‹s›
samaaegselt elavad lähedase vanuse, tegevusala või elukogemusega inimesed
suku|polvi, polvi, ikä|polvi
▪ näitleja ei põe, et noor generatsioon teda ei tunne näyttelijää ei häiritse, että nuori sukupolvi ei tunne häntä
▪ ma olen üks viimastest sellest generatsioonist olen yksi viimeisiä sen polven ihmisiä
hakitud
lühikeste juppide kaupa toimuv, ebaühtlaselt katkev ja korduv
katkonainen, epä|yhtenäinen
▪ ma ei armasta mahukaid tekste, olen harjunud hakitud ajalehestiiliga en välitä laajoista teksteistä, olen tottunut katkonaiseen sanomalehtityyliin
▪ metsast kostis kile, hakitud ulgumine metsästä kuului kimeä, katkonainen ulina
hale vari
(kellegi või millegi kohta, mis meenutab võrdlusobjekti väga nõrgalt)
vain varjo [jostakin]
▪ olen iseenda hale vari olen vain varjo itsestäni
▪ kunagisest hiilgusest on alles vaid hale vari entisestä loistosta on vain varjo jäljellä
hall1
1 ‹adj› tuha, hiire värvi, musta ja valge vahepealne
harmaa
▪ hallid juuksed harmaat hiukset
▪ tumehall tummanharmaa
▪ helehall vaaleanharmaa
■ (näo kohta:) kahvatu, jumetu, haiglane
harmaa, kelmeä, väritön
▪ näost hall kasvoista harmaa
■ (ilma kohta:) pilves, udune ja hämune
(säästä)
harmaa, ankea, pilvinen
▪ hall hommik harmaa aamu
■ ‹s› selline värv või sellist värvi asi, inimene, loom vm
harmaa
▪ juustes on halli hiuksissa on harmaata
▪ moes on hall (halli värvi riietus) harmaa on muotia
2 ‹adj› kaugesse minevikku ulatuv, ajaloo hämarusse kaduv
kaukaisesta menneisyydestä, historian hämärästä
–
▪ vanal hallil ajal hamassa menneisyydessä
3 ‹adj› (olemuse kohta:) mitte muljet avaldav, ebahuvitav
harmaa kuv., väritön kuv., valju, mitään|sanomaton
▪ hall argipäev harmaa arki
▪ olen pigem hall hiireke, kes ei taha tähelepanu olen pikemminkin harmaa hiirulainen, joka ei halua huomiota
hambad ristis
⇒ Samas sarjas hambad risti
(kannatamise, pingutamise, vastupidamise, tugeva enesevalitsemise kohta)
kärsimisestä, ponnistelemisesta, kestämisestä, vahvasta itsehallinnasta
–
▪ viimased kuud olen, hambad ristis, maksnud kõik maksud ära viimeiset kuukaudet pidän pintani kaikki laskut maksaneena / viime kuukausien aikana olen saanut hampaat irvessä kaikki laskut maksetuiksi
harja (kinni) kargama
kellelegi käsitsi või sõnadega kallale minema, kedagi ründama
käydä jonkun kimppuun fyysisesti tai sanoin, hyökätä
käydä [jonkun] kraiveleihin kiinni ark. {ottaa kauluksesta tai kurkusta kiinni}, ottaa [jonkun] kraivelista kiinni ark. {ottaa kurkusta kiinni}, lynkata [joku] ark., kuv.
▪ Olen selles teemas võhik, palun mitte harja karata! Olen tässä asiassa maallikko, älkää lynkatko minua!
hea
M
1 ‹adj› meeldivat tunnet tekitav, rõõmu või rahulolu esile kutsuv
Vastand halb, paha
hyvä
▪ mõni päev toob halbu, teine häid uudiseid toinen päivä tuo huonoja uutisia, toinen hyviä
▪ selles restoranis on alati head söögid-joogid tuossa ravintolassa on aina hyvät ruoat ja juomat
▪ emal on poja edusammude üle hea meel äiti on iloinen pojan edistysaskeleista
▪ jõuluvana küsis: „Kas siin häid lapsi on?“ joulupukki kysyi: "́Onko täällä kilttejä lapsia?”
■ ‹adj› sõbralik ja lahke, positiivsete omadustega, moraalselt väärtuslik
Vastand halb, paha
hyvä
▪ küll sul on ikka hea naine onpa sinulla hyvä vaimo
▪ riikidevahelised head suhted valtioiden väliset hyvät suhteet
▪ ole hea tüdruk, ära kiusa väiksemaid ole kiltti tyttö, älä kiusaa pienempiä
■ lähedane või intiimne
hyvä
▪ ta on mu hea kolleeg, julgen kindlasti abi paluda hän on hyvä kollegani, varmaankin uskallan pyytää apua
▪ igaühel peaks mõni väga hea sõber olema jokaisella pitäisi olla muutama erittäin hyvä ystävä
2 ‹adj› oma laadi, omaduste, kvaliteedi poolest hinnatav, väärtuslik, nõuetele vastav
Vastand halb
hyvä
▪ uues filmis teevad kaasa väga head näitlejad uudessa elokuvassa ovat mukana erittäin hyvät näyttelijät
▪ mul on üsna hea tervis minulla on aika hyvä terveys
▪ tema head maitset tasub usaldada hänen hyvään makuunsa on syytä luottaa
▪ heast kangast ülikond hyvästä kankaasta tehty puku
▪ poisil on head kombed pojalla on hyvät tavat
▪ see on tõeliselt hea raamat se on todella hyvä kirja
■ ‹s› „rahuldavast“ kõrgem hinne (4), hrl koolis
arvosana
hyvä, hyvät tiedot
■ ‹adj› mingis suhtes soodus, kasulik või sobiv
hyvä
▪ tänu heale juhusele leidsin uue töökoha onnellisen sattuman kautta löysin uuden työpaikan
▪ väga hea, et sa tulid erittäin hyvä, että tulit
3 ‹adj› mugav, lihtne ja kerge
hyvä
▪ Sul hea naerda! Hyvä sinun on nauraa!
▪ jalgrattaga on hea koolis käia pyörällä on hyvä käydä koulussa
4 ‹s› miski väärtuslik, hinnatav, meeldiv või kasulik
hyvä
▪ võitlus hea ja kurja vahel taistelu hyvän ja pahan välillä
▪ tema kohta olen ma ainult head kuulnud olen kuullut hänestä ainoastaan hyvää
▪ katsuks õige heaga läbi ajada jos yritettäisiin tulla toimeen hyvällä
▪ Mis hea pärast ma peaksin talle andestama? Mistä hyvästä minun pitäisi antaa hänelle anteeksi?
5 ‹adj› (kogust, kvantiteeti, hulka märkivalt või rõhutavalt:) rohke, tugev või suur
hyvä
▪ mitu head aastat tagasi monen monta vuotta sitten
▪ mul oli teiste ees hea edumaa minulla oli hyvä etumatka muihin
■ ‹omadussõna vm sõna ees› kõnek (intensiivistab sellega väljendatut:) üsna, võrdlemisi
vahvistussanana
–
▪ hilinesin hea mitu korda myöhästyin aika monta kertaa
6 ‹adj› murd (suuna kohta:) parem
Vastand kura
(suuntaan viittaamassa)
oikea yleisk.
hoiduma
M
1 [millest, mida tegemast] ebasoovitavat olukorda vältida püüdma
pidättäytyä [jostakin], pidättyä [jostakin], välttää [jotakuta/jotakin], pysytellä erossa [jostakusta/jostakin]
varoa [jotakin]
▪ ma olen teadlikult hoidunud rasvasest õhtusöögist olen tietoisesti välttänyt rasvaisia ilta-aterioita
▪ nad hoidusid teineteisele otsa vaatamast he välttivät katsomasta toisiaan silmiin
▪ Hoidu rongi eest! Varo junaa!
2 mingit liikumissuunda või asendit säilitama või säilitada püüdma
pysytellä [jossakin], pitäytyä [jossakin]
▪ ta hoidus majaseina ligi hän pysytteli lähellä talon seinää
▪ hoiduge kogu aeg paremale pysytelkää koko ajan oikealla
■ kellegi poolele asetuma
asettua [jonkun] puolelle, asettua [jonkun/jonkin] kannalle, kääntyä [jonkun] puoleen
▪ ma ei teagi enam, millise erakonna poole hoiduda en tiedä enää, minkä puolueen kannalle asettua

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur