Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 31 artiklit

arutus1
M
‹s›
1 mõtete ja arvamuste vahetus, arutamine millegi üle
keskustelu, neuvottelu, harkinta, käsittely, pohdinta
▪ see on küsimus, mis nõuab põhjalikku arutust tämä on kysymys, joka vaatii perusteellista pohdintaa
2 selgus, selgitus
selitys, selvyys
▪ aeg annab arutust aika näyttää
auditoorium
M
‹s›
1 loengusaal või -ruum, eriti kõrgkoolis
auditorio, luento|sali
▪ auditoorium sai uue sisustuse auditorio sai uuden sisustuksen
2 hrl loengu või kõne kuulajaskond, saate vaatajaskond
auditorio, yleisö, kuulija|kunta, katsojat mon.
▪ esinemine suurema auditooriumi ees nõuab alati teatud eeltööd esiintyminen suuren kuulijakunnan edessä vaatii aina tiettyä valmistautumista
▪ sportlasi vaatab tohutu rahvusvaheline auditoorium urheilijoita katsoo valtava kansainvälinen yleisö
ausus
M
‹s›
1 aus olek, käitumine või tegutsemine, mitte valetamine
rehellisyys, kunniallisuus, rehtiys, reiluus, vilpittömyys
▪ tõele näkku vaatamine nõuab julgust ja ausust vaatii rohkeutta ja rehellisyyttä katsoa totuutta kasvoihin
■ see, kes on väga aus
se, joka on hyvin rehellinen
–
▪ minu isa oli ausus ise isäni oli itse rehellisyys
2 van pöördumissõna kõrgemast seisusest isiku või kõrge ametiisiku kõnetamisel
ennen puhuttelusanana tarkoittamassa hyvin korkeassa asemassa olevaa henkilöä
–
▪ Lubage, teie ausus! Sallinette, teidän korkeutenne!
enamus
M
‹s›
1 arvuline ülekaal
enemmistö, useimmat mon.
▪ riigikogu enamust nõudev hääletus parlamentin enemmistöä vaativa äänestys
▪ klassis on poiste enamus luokassa pojat ovat enemmistönä
2 [keda/mida, kellest/millest] suurem osa
enemmistö, suurin osa
▪ enamus koeri on tänapäeval perekoerad enemmistö koirista on nykyisin perhekoiria
▪ meie turustame seda, mida enamus nõuab markkinoimme sitä, mitä enemmistö haluaa
enese|distsipliin
M
oskus alistuda oma tegevuses iseenda seatud kindlale korrale ning põhimõtetele; võime kontrollida oma käitumist, valitseda oma tundeid
itse|kuri
itse|hillintä
▪ iseõppimine nõuab suurt enesedistsipliini ja meelekindlust itseopiskelu vaatii suurta itsekuria ja mielenlujuutta
eri|varustus
M
mingiks tegevuseks vajalikud erilised, spetsiaalsed seadmed vm vahendid
erityis|varusteet mon., erikois|varusteet mon.
▪ fotograafia nõuab üsna kulukat erivarustust vakokuvaamiseen tarvitaan aika kallit erikoisvarusteet
füüsis
M
‹s›
inimese kehaline olemus, keha füüsiline vorm
ihmisen ruumiillinen olemus, kehon fyysinen kunto
fysiikka
▪ laskmine nõuab ala harrastajalt tugevat füüsist ammunta vaatii harrastajaltaan vahvaa fysiikkaa
habeme|kasv
M
habemekarvade kasvamine või esinemine
parran|kasvu
▪ hoogne habemekasv nõuab hoolikat habemeajamist voimakas parrankasvu vaatii huolellisen parranajon
kannatlik
M
‹adj›
kõike rahulikult taluv, närviliseks või kärsituks muutumatu; rahulikult, ilma rabistamata tehtav
kärsivällinen, maltillinen, pitkä|mielinen, rauhallinen, tyyni
▪ õpetaja oli lastega väga kannatlik opettaja oli lasten suhteen hyvin kärsivällinen
▪ selle muusikateose kuulamine nõuab kannatlikku meelt tämän musiikkiteoksen kuunteleminen vaatii kärsivällistä mieltä
▪ kannatlik ootamine tasus end ära kärsivällinen odotus kannatti
Seotud sõnad
kannatlikult ‹adv›
kärsivällisesti, maltillisesti
kannatlikkus ‹s›
kärsivällisyys, maltillisuus, maltti
kas või malk pooleks
hrv (järeleandmatuse, millestki mitteloobumise kohta:) tulgu mis tuleb, saagu mis tahes
(peräänantamattomuudesta, jostakin luopumattomuudesta:) tulkoon mitä tulee, tapahtukoon mitä tahansa
–
▪ Kanti eetika nõuab, et tuleb järgida kategoorilist imperatiivi, kas või malk pooleks Kantin etiikan mukaan pitää noudattaa kategorista imperatiivia vaikka mikä olisi
kõva
M
1 ‹adj› (materjali, asjade jm kohta:) koostiselt tihe, survele vastupidav
Vastand pehme
kova, luja
▪ graniit on kõva kivi graniitti on kovaa kiveä
▪ kõvade kaantega raamat kovakantinen kirja
▪ hiina traditsiooni järgi peab voodi olema kõva kiinalaisen perinteen mukaan vuoteen pitää olla kova
■ (teatavate ainete kohta:) tahke, mittevedelas, mittesulas olekus
(tietyistä aineista:) kiinteä
kova
▪ kõvaks keedetud muna kovaksi keitetty muna ruok.
▪ jahedas seisnud või on kõva viileässä ollut voi on kovaa
▪ kõvad ja pehmed juustud kovat ja pehmeät juustot
■ (inimese kohta:) iseloomult, käitumiselt järeleandmatu, mingile mõjule mittealistuv
(ihmisestä, luonteesta, käyttäytymisestä)
luja, vahva, voimakas
▪ vallavanema töö nõuab kõva närvi kunnanjohtajan työssä tarvitaan lujia hermoja
▪ Ole kõva, ära anna alla! Ole vahva, älä anna periksi!
2 ‹adj› (füüsiliselt) väga tugev või väga intensiivne; jõuliselt sooritatav või toimuv
kova, luja
▪ võistlustel selgitati välja kõige kõvem rammumees kilpailuissa ratkaistiin, kuka on kaikkein kovin voimamies
▪ ärkasin kõva kloppimise peale heräsin kovaan paukkeeseen
■ (hääle, heli kohta:) hästi, kaugele kostev, väga tugev (ja selge)
(äänestä)
kova, voimakas
▪ hakkas kõva häälega naerma alkoi nauraa kovaan ääneen
■ (ilmastikuga ühenduses:) väga intensiivne, väga tugev
(säätilaan liittyen)
kova, raju, rankka {sateesta}, navakka {tuulesta}
▪ väljas puhus kõva tuul ulkona oli kova tuuli / ulkona oli navakka tuuli
■ (vee kohta:) rohkesti kaltsiumi- ja magneesiumisooli sisaldav
(vedestä)
kova
▪ enamik inimesi peab kõva vett maitsvamaks kui pehmet vett suurin osa ihmisistä pitää enemmän kovan veden mausta kuin pehmeän veden mausta
■ kõnek (kaashäälikute kohta:) suure(ma) jõuga hääldatav
(tietyistä konsonanteista)
kova
▪ kõva p, t kova p, t
3 (inimese võimete kohta:) mingi omaduse või saavutuse poolest silmapaistev; tubli mingil alal, äge midagi tegema
(ihmisen kyvyistä:) jonkin ominaisuuden tai saavutuksen kannalta merkittävä; taitava jossakin, ahkera tekemään jotakin
kova
▪ Kaarel on kõva jutumees Kaarel on kova puhumaan
▪ kõva kakleja kova tappelija
▪ tegi kõva karjääri teki kovan uran
■ (koguse, hulga, mõjujõu kohta:) väga suur
(suuruudesta, määrästä, vaikutuksesta:) hyvin suuri
kova, runsas
▪ tal on kõva palk hänellä on kova palkka
▪ oli kõva pidu oli kovat juhlat
▪ turul on kõva konkurents markkinoilla on kova kilpailu
▪ sõime kõva lõuna söimme runsaan lounaan
4 ‹adj› kõnek (rõhusõnana:) osutab, et midagi on mainitavast hulgast pigem rohkem kui vähem
vähintään yleisk., ainakin yleisk.
▪ see oli kõva kümme aastat tagasi se oli vähintään kymmenen vuotta sitten
▪ sinna tuleb minu juurest kõva kilomeeter sinne on minun luotani ainakin kilometri
5 ‹adj› (kuulmise, mälu kohta:) vilets, halb
kuulosta, muistista
huono
▪ kõva kuulmisega vanamees huonokuuloinen vanha mies
käiku|panek
M
(hrl (lisa)sõiduki töölerakendamise või uue liini avamise kohta)
tavallisesti (lisä)ajoneuvon käyttöön ottamisesta tai uuden linjan avaamisesta
käyttöön ottaminen, avaaminen {linjasta}
▪ kaaluda võiks koolibussi käikupanekut voisi harkita koulubussin käyttöön ottamista
▪ uue laevaliini käikupanek nõuab suuri investeeringuid uuden laivalinjan avaaminen vaatii suuria investointeja
käitumis|muster
M
tavapärane, väljakujunenud viis (teatud olukorras) käituda
käytös|malli
▪ käitumismustrite muutmine nõuab aega ja vaeva käytösmallien muuttaminen vaatii aikaa ja vaivaa
käsi ‹s›
1 inimese või ahvi ülajäse randmest sõrmeotsteni; ülajäse tervikuna, õlast kuni sõrmeotsteni
käsi
▪ vasak käsi vasen käsi; vasuri ark.
▪ seisab, käed puusas seisoo kädet lanteilla
■ (elukutsest, soost, east jne sõltuvate iseärasustega)
ammattiin, sukupuoleen, ikään jne. liittyvästi
–
▪ kapi nihutamine nõuab mehe kätt kaapin liikuttamiseen tarvitaan miestä
▪ tal on sepa käed hänen kätensä kestävät hyvin kuumaa
■ käes, kätte, käest (kinnaste kandmise kohta)
(käsineitten pitämisestä)
kädessä
käteen
kädestä
▪ pane kindad kätte pane käsineet käteen
▪ võtsin kinda käest, et telefonile vastata otin käsineen kädestä vastatakseni puhelimeen
2 (inimese kohta)
ihmisestä
käsi kuv.
▪ kiri sattus õigetesse kätesse kirje osui oikeisiin käsiin
▪ küllap põhjustas põlengu kuri käsi (kurjategija, pahatahtlik inimene) eiköhän tulipalon aiheuttanut joku pahantahtoinen ihminen
■ kõnek üks vajalikest mängupartnereist kaardimängus
yksi korttipeliin tarvittavista pelaajista
–
▪ neljas käsi on puudu neljäs pelaaja puuttuu / neljättä pelaajaa ei ole
3 (töötamise, tegutsemise, toimimise kohta)
työskentelemisestä, toimimisesta
–
▪ tal on kätt aianduse peale hän on taitava puutarhanhoidossa; hänellä on lahjoja puutarhanhoitoon
■ iseloomustab tegutsemise, toimimise, suhtumise laadi
kuvaamassa toimimisen tai suhtautumisen tapaa
käsi kuv.
▪ vanemad jätsid lastele elukutse valikul vabad käed vanhemmat antoivat lapsille vapaat kädet ammatinvalinnassa
▪ saatuse karm käsi kohtalon kova käsi
4 pool, külg, suund
puoli
▪ paremat kätt paistis meri oikealla näkyi meri
▪ istus peremehe vasakul käel istui isännän vasemmalla puolella
liiale minema
millegagi liialdama, mõõdukuse piire ületama
liioitella jossakin, mennä liian pitkälle, yli sopivaisuuden
mennä liiallisuuksiin, mennä mahdottomuuksiin, mennä ylettömyyksiin
▪ see, mida ta minult nõuab, läheb liiale se, mitä hän minulta vaatii, menee liiallisuuksiin
matemaatika
M
‹s›
teadus arvudest, kujunditest jm, nende omadustest ja seostest; vastav õppeaine
matematiikka, laskento vanh.
■ (arvutuse kohta)
laskutoimitus, laskeminen
▪ lihtne matemaatika näitab, et üks meeter rada nõuab 2,5 kuupmeetrit lund yksinkertainen laskutoimitus kertoo, että yksi metri latua vaatii 2,5 kuutiometriä lunta
Seotud sõnad
matemaatik ‹s›
matemaatikko
nõudma
M
1 mingit soovi väga kindlalt esitama; (tungivalt) küsima
vaatia, tivata, tiukata, penätä
▪ prokurör nõudis rangemat karistust syyttäjä vaati ankarampaa rangaistusta
▪ naine nõuab lahutust vaimo vaatii eroa
■ määrama, ette kirjutama, vajalikuks pidama
vaatia, edellyttää
■ tahtma, lootma, ootama
vaatia, edellyttää
▪ kellele on palju antud, sellelt ka palju nõutakse siltä, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan
▪ harrastuskirjanduselt ei saagi nõuda professionaalsust harrastelijakirjallisuudelta ei voikaan vaatia ammattimaisuutta
2 (tungivalt, vältimatult) vajama; millekski tarvis minema
vaatia
▪ kohanemine uue olukorraga nõudis aega uuteen tilanteeseen sopeutuminen vaati aikaa
▪ see väide nõuab selgitust tuo väite vaatii selityksen
■ (seoses kaupade ja teenustega, mille järele on suur vajadus)
kysyä
▪ eesti keele kursus oli väga nõutud viron kielen kurssi oli hyvin kysytty
3 surma vm kahju põhjustama
vaatia
▪ liiklusavarii nõudis neli inimelu liikenneonnettomuus vaati neljä ihmishenkeä
▪ kümnest sõrmest seitse on külm endale ohvriks nõudnud kymmenestä sormesta seitsemän on pakkanen vaatinut uhrikseen
4 kalapüüniseid kontrollima ning neist saaki välja võtma
kokea
▪ äiaga käin vahel merel võrke nõudmas toisinaan käyn appeni kanssa merellä verkkoja kokemassa
Seotud sõnad
nõudja ‹s›
vaatija
ohver
M
‹s›
1 jumalusele annetatav elusolend, ese vm
uhri, uhri|lahja
▪ hiis oli maarahva püha paik, kus nad tõid ohvreid ja palvetasid hiisi oli virolaisten pyhä paikka, jossa uhrattiin ja rukoiltiin
▪ mardipäeval viidi ohvreid põlluvaimule Martin päivänä vietiin uhrilahjoja pellon hengelle
■ vabatahtlik loobumine millestki väärtuslikust või olulisest; see, millest või kellest nii loobutakse
uhraus
▪ näitlejatöö nõuab ohvreid näyttelijäntyö vaati uhrauksia
2 kellegi tõttu, millegi läbi kannatanu, kahjustatu või hukkunu
uhri, kuolon|uhri
▪ poliitiliste repressioonide ohvrid poliittisen sorron uhrit
▪ Miks mõnedest saavad ohvrid ja teistest kiusajad? Miksi toisista tulee uhreja ja toisista kiusaajia?
▪ kommunismiohver kommunismin uhri
3 malendi või kabendi ohverdamine paremuse saavutamiseks
šakki- tai tammipelissä nappulan uhraaminen edullisemman aseman saavuttamiseksi
uhraus šakk.
oma1 ‹pron, adj, s›
1 ‹pron› ‹omastav asesõna› viitab kuulumisele tegevuse tegijale
-ni yks.1.p, -si yks.2.p, -nsa/-nsä yks.3.p
-mme mon.1.p, -nne mon.2.p, -nsa/-nsä mon.3.p
oma
▪ Söö oma kõht täis! Syö vatsasi täyteen!
▪ tema oma jonni ei jäta hän ei lopeta vastaanpanemistaan / hän ei lakkaa panemasta vastaan
▪ nende muusikat ei tasu teiste omaga võrrelda heidän musiikkiaan ei kannata verrata toisten musiikkiin
▪ omad vitsad peksavad saada maistaa omaa lääkettään kuv.
■ ‹s› miski, mis on (kindlalt, vältimatult) kellegi või millegagi seotud
jokin, joka kuuluu jollekulle tai johonkin
oma
▪ lähme sööma, kõht nõuab oma mennään syömään, vatsa valittaa
■ omadega (kellegi või millegi seisundi, oleku kohta)
jonkun tai jonkin tilasta
–
▪ mõtlen, kuidas omadega välja tulla mietin kuinka selvitä
▪ olen omadega täitsa rahul olen aivan tyytyväinen
▪ sain kohe aru, et inimene on omadega täiesti sassis tajusin heti, että hän on aivan hukassa itsensä kanssa
▪ palju ei puudunud, et auto oleks omadega kraavis lõpetanud läheltä piti, ettei auto päätynyt ojaan
■ ‹määratlev, harvemini enesekohane asesõna› osutab tegevuse tegijale
viittaamassa toiminnan tekijään
oma, itse
▪ see on su oma süü se on oma syysi
▪ jätke see oma teada pitäkää se omana tietonanne
▪ ostis omale uue auto osti itselleen uuden auton
2 ‹adj› teatud isikuga seotud, kellelegi või millegi juurde kuuluv
tiettyyn henkilöön liittyvä, jollekulle tai johonkin kuuluva
oma
▪ sai seda tunda omal nahal sai tuntea sen omissa nahoissaan
▪ lihatükk säriseb omas mahlas lihanpala tirisee omassa nesteessään
▪ oma tuba, oma luba oma tupa, oma lupa (sananp.)
3 ‹adj› väga tuttav, omane; samasse perekonda vm kitsasse kollektiivi kuuluv
hyvin tuttu, ominainen; samaan perheeseen tm. pieneen yhteisöön kuuluva
–
▪ kasutab võõrsõnade asemel oma sõnu käyttää vierassanojen sijaan omaperäisiä sanoja
▪ oli tema jaoks oma inimene oli hänelle hyvin tuttu ihminen
■ ‹adj› millegi poolest eriline või iseloomulik
oma, erityinen, ominainen
▪ küpsel armastusel on oma võlu kypsällä rakkaudella on oma viehätyksensä
4 ‹s› ‹hrl mitm› tuttava, omase kollektiivi liige
tutun, oman yhteisön jäsen
oma
▪ omade peale koer ei haugu omia koira ei hauku
▪ publik ergutas omasid yleisö kannusti omiaan
■ ‹s› ‹hrl mitm› mingi koha või kogukonnaga seotud inimene
-lainen/-läinen tav. mon.
▪ Ameerika omad ütlevad, et Venemaal tuleb kollaps amerikkalaiset sanovat, että Venäjällä tapahtuu romahdus
oskus
M
‹s›
õppimise ja harjutamise teel omandatud asjatundlikkus või võime
taito, osaaminen
▪ sain koolist üsna hea prantsuse keele oskuse sain koulusta melko hyvän ranskan kielen taidon
▪ iseseisva mõtlemise oskus itsenäisen ajattelun taito
▪ oskus kõigiga hästi läbi saada taito tulla toimeen hyvin kaikkien kanssa
▪ ka roostikus ogalike püüdmine nõuab oskusi myös kolmipiikkien pyytäminen kaislikossa vaatii taitoa
▪ ujumisoskus uimataito
▪ tantsuoskus tanssitaito
otsus
M
‹s›
tulemus, millele jõutakse pärast asjaolude läbimõtlemist ja kaalumist
päätös, ratkaisu
▪ otsust tegema tehdä päätös; tehdä ratkaisu
▪ otsust langetama tehdä päätös
▪ rikkuse jaotamise põhimõtete ülevaatamine nõuab poliitilisi otsuseid rikkauden jakamisen periaatteiden arviointi vaatii poliittisia päätöksiä
▪ aasta-paar enne valimisi ei luba ükski valitsus endale ebapopulaarseid otsuseid vuotta-paria ennen vaaleja yhdelläkään hallituksella ei ole varaa tehdä epäsuosittuja päätöksiä
▪ žürii üksmeelsel otsusel tunnistati parimaks meesnäitlejaks .. juryn yksimielisellä päätöksellä parhaaksi miesnäyttelijäksi valittiin...
■ kohtuotsus; üksikakt, mille abil lahendatakse õiguslikke küsimusi
tuomio usein oik., määräys
▪ kohus läks otsust tegema oikeus lähti päättämään tuomiosta
▪ süüdimõistev otsus tuli kuriteole kaasaaitamise eest tuomio tuli avunannosta rikokseen
▪ otsust tegema antaa päätös; antaa tuomio; julistaa päätös oik.
pikk meel
kannatlik suhtumine, kannatlikkus
kärsivällinen suhtautuminen, kärsivällisyys
pitkä|mielisyys
▪ see töö nõuab püsivust ja pikka meelt se työ vaatii sitkeyttä ja pitkämielisyyttä
pime
M
1 ‹adj› valguseta või valgustamata; vähese (ebapiisava) valgustusega
pimeä, synkkä
▪ õhtuti läheb järjest varem pimedaks iltaisin pimenee aina aikaisemmin / iltaisin on aina aikaisemmin pimeää
▪ pimedas toas põles küünal pimeässä huoneessa paloi kynttilä
■ ‹s› pimedus; ööpäeva valguseta aeg
pimeä
▪ elekter läks ära, tuleb istuda pimedas tuli sähkökatko, pitää istua pimeässä
▪ töö käis pimedast pimedani (varavalgest hilisõhtuni) työskenneltiin aamuvarhaisesta iltamyöhään
2 ‹adj› selline, kes ei näe, nägemisvõimetu
sokea
▪ pime muusik sokea muusikko
▪ mees on ühest silmast pime miehen toinen silmä on sokea / mies on sokea toisesta silmästään
▪ pimedaks jääma (nägemisvõimet kaotama) soeta; sokeutua
▪ kutsikad on veel pimedad (silmad on alles avanemata) koiranpennut ovat vielä sokeita
■ ‹s› nägemisvõimetu inimene, mittenägija
sokea
▪ pimedate kiri pistekirjoitus; sokeainkirjoitus
▪ pimedate juhtkoer sokean opaskoira
■ ‹adj› (millestki pimestavast põhjustatud ajutise mittenägemise kohta)
sokea, [jonkin] sokaisema
▪ ere valgus võttis silmist pimedaks kirkas valo sokaisi silmät
■ ‹adj› midagi või kedagi mitte märkav; tegelikkuse suhtes taipamatu või sellest mitte hooliv
sokea kuv.
▪ kõrvaklapid peas, kurt ja pime kõige toimuva suhtes kuulokkeet päässä, kuuro ja sokea kaikelle
▪ autor on oma vigade suhtes pime kirjoittaja on sokea omille virheilleen
▪ armastus teeb pimedaks rakkaus tekee sokeaksi
3 ‹adj› täiesti ettenägematu, ootamatult ette sattuv
täysin odottamaton
puhdas kuv.
▪ tagaotsitava jälile viis pime juhus etsintäkuulutetun jäljille vei puhdas sattuma
▪ pime õnn, et nii läks oli puhdasta onnea, että kävi niin
4 ‹adj› arutusse tegevusse tõukav; arutu, mittemõistuslik
hillitön, raivoisa
sokea kuv., silmitön
▪ tegutses pimeda viha ajel toimi sokean vihan vallassa
▪ pime hirm tundmatu ees sokea pelko tuntemattoman edessä / silmitön pelko tuntemattoman edessä
▪ pime fanatism sokea fanatismi
■ ‹adj› ebakriitiline, kahtlusteta
kritiikitön, varaukseton
sokea kuv.
▪ ainult türann nõuab pimedat käsutäitmist ja kuuletumist vain tyranni vaatii sokeaa tottelemista
5 ‹adj› segane, ebamäärane, teadmata; kahtlane, ebaseaduslik
sekava, epämääräinen, tuntematon; epäilyttävä, laiton
hämärä
pimeä kuv.
▪ politseist öeldi: pime asi, tunnistajaid pole poliisista sanottiin, että asia on epämääräinen ja todistajia ei ole
▪ korruptsioon ja pime äri lokkas igal tänavanurgal korruptio ja pimeä kauppa rehottivat joka kadunkulmassa
6 ‹adj› rumal, harimatu, mahajäänud
sivistymätön, valistumaton, takapajuinen
pimeä kuv.
▪ pole päris kohane rääkida pimedast keskajast ei ole aivan sopivaa puhua pimeästä keskiajasta
7 ‹adj› halb, ebameeldiv, negatiivne
huono, epämiellyttävä, negatiivinen
pimeä kuv.
▪ igaühel on oma pimedam pool jokaisella on pimeä puolensa
■ ‹adj› raske, sünge
raskas, synkkä
▪ ka pimedatel aegadel on rahvas elujõudu ammutanud koos laulmisest myös raskaina aikoina on saatu voimaa yhdessä laulamisesta
8 ‹s› kõnek esineb üllatust, jahmatust väljendavates hüüatustes, ka kerge kirumissõnana
yllätystä ilmaisevissa huudahduksissa, myös kevyenä kirosanana
–
pingutus
M
‹s›
1 jõu kokkuvõtmine, vaevanägemine millekski
ponnistelu, ponnistus, pinnistys
▪ iga püsivam suhe nõuab pingutust jokainen pysyvä suhde vaatii ponnistelua / jokainen pysyvä suhde vaatii ponnistuksia
▪ arstid on tal raske füüsilise pingutuse ära keelanud lääkärit ovat kieltäneet häneltä kovan fyysisen ponnistelun
▪ laenu tagasimaksmiseks tuleb teha suuri pingutusi lainan takaisin maksamiseksi pitää ponnistella kovasti
2 pingulolekusse viimine, pingule tõmbamine
jännitys, jännittäminen, pingotus
▪ silmade pingutusest tekkinud peavalu silmien jännityksestä aiheutunut päänsärky
▪ lihaste maksimaalne pingutus lihasten jännittäminen äärimmilleen
▪ vaagnapõhja lihaste pingutuseks mõeldud harjutused lantionpohjan lihasten harjoitukset
rütmi|tunne, rütmi|tunnetus
võime rütmi tajuda, rütmi tajumine
rytmi|taju, rytmi|korva
▪ aeroobika nõuab head rütmitunnet aerobikki vaatii hyvän rytmitajun
sepa|amet
M
(sepa töö kohta)
sepän ammatti, sepän työ
▪ sepaamet nõuab vastupidavust sepän ammatti vaatii sinnikkyyttä
terav
M
‹adj›
1 (lõiketera, lõikevahendi kohta:) õhukese servaga ja hästi lõikav
Vastand nüri (1. täh)
terävä, pistävä
▪ terav nuga terävä veitsi
▪ teravad hambad terävät hampaat
■ (muu eseme kohta, millel on lõikav serv või ots)
(muusta esineestä tai asiasta, jolla on leikkaava reuna tai kärki)
terävä
▪ roosil on teravad okkad ruusulla on terävät piikit
▪ Ettevaatust, klaasikillud on teravad! Varo, lasinsirpaleet ovat teräviä!
■ (ütlemislaadi, suhtumise kohta:) torkav, pilkav, ründav
ilmaisun sävystä, suhtautumisesta
terävä, kärkevä, piikikäs kuv., pisteliäs, pureva kuv.
▪ Venemaa tegi terava avalduse Venäjä antoi terävän lausunnon
▪ terava keelega naine teräväkielinen nainen
▪ saatsin talle terava kirja lähetin hänelle kärkevän kirjeen
2 (millegi välise kuju kohta:) teravikuga lõppev
(muodosta)
terävä
▪ teravad mäetipud terävät vuorenhuiput
■ (kehaosadega ühenduses:) kitsas, nurgeline
(ruumiinosiin liittyvästi)
terävä
▪ teravad põsenukid korkeat poskipäät / terävät poskipäät
3 (visuaalselt) selge, kontrastne
(visuaalisesti) selvästi erottuva, selvärajainen
terävä, tarkka
▪ terav kujutis terävä kuva
▪ õppe- ja teadustöö vahel pole teravat piiri opetus- ja tutkimustyön välillä ei ole selvää rajaa
4 (meelte ja vaimuomaduste iseloomustamisel:) terane, ergas, nutikas
Vastand nüri (3. täh)
(aisteista ja henkisistä ominaisuuksista)
terävä, tarkka, skarppi ark.
▪ vanaemal on veel terav nägemine isoäidillä on vielä terävä näkö
▪ õpetaja terava pilgu eest ei jäänud miski varjule mikään ei jäänyt huomaamatta opettajan tarkalta katseelta
▪ male nõuab teravat mõtlemist šakki vaatii terävää ajattelua
5 (väljendab intensiivsust:) tugevalt meeltele mõjuv vms
(intensiivisyydestä:) vahvasti aisteihin vaikuttava tms.
terävä, pistävä, viiltävä, räikeä, kirpeä, pureva
▪ pipra terav maitse pippurin terävä maku
▪ põlvest lõi terav valu läbi polveen iski viiltävä kipu
▪ terav valgus räikeä valo
▪ terav kirdetuul paneb näo kipitama kirpeä koillistuuli kirvelee kasvoja
▪ terav vile lõikas luust ja lihast läbi terävä vihellys oli läpitunkeva
▪ tüdrukud otsivad teravaid elamusi tytöt etsivät vahvoja elämyksiä
■ (suhete, olukordade kohta:) pingeline, konfliktne
(suhteista, tilanteista:) kireä, jännitteinen
–
▪ abikaasade suhted olid teravaks muutunud aviopuolisoiden välit olivat muuttuneet kireiksi
6 (liigutuste, liikumise kohta:) äkiline ja kiire
(liikkeistä, liikkumisesta:) äkillinen ja nopea
terävä
tohutult
M
‹adv›
väga palju, väga suurel määral
valtavasti, suunnattomasti, tavattomasti, hirmuisesti, älyttömästi vars. ark., tuhottomasti ark.
▪ miski tegi meile tohutult nalja jokin oli meistä hirmuisen huvittavaa
▪ kohtuprotsess tõmbas tohutult tähelepanu oikeusprosessi sai suunnattomasti huomiota
▪ ma mõistsin, kui tohutult see minu meeli nüristab ymmärsin, kuinka valtavasti se tylsistää minua
▪ uute sadamate ehitamine nõuab tohutult aega ja raha uusien satamien rakentaminen vaatii valtavasti aikaa ja rahaa
▪ Mulle tohutult meeldib see laul! Minä pidän tästä laulusta valtavasti!
▪ linn on viie aastaga tohutult arenenud kaupunki on kehittynyt viidessä vuodessa tavattomasti
vaba|turg
M
1 turg, mis ei allu otsesele riiklikule reguleerimisele
vapaat markkinat mon.
▪ Euroopa Liit nõuab elektri vabaturule üleminekut aastaks 2017 Euroopan Unioni vaatii sähkömarkkinoiden vapauttamista vuoteen 2017 mennessä
2 börsi juures toimiv väärtpaberiturg, mis on mõeldud uutele ettevõtetele, kes veel ei vasta börsi tingimustele
meklari|lista
välja|andmine
M
‹s›
1 trükis avaldamine, trükkimine
julkaiseminen
2 (vaenlasele, ametivõimudele, nõudmise peale) kellestki või millestki teatamine (ja üleandmine)
luovutus
▪ Türgi nõuab Itaalialt kurjategija väljaandmist Turkki vaatii Italialta rikollisen luovutusta
ühiskondlik
M
‹adj›
ühiskonna, selle osade ja inimestega seotud
yhteis|kunnallinen, yhteiskunta-, sosiaalinen, yhteisöllinen
▪ reformide jätkamine nõuab ühiskondlikku kokkulepet uudistusten jatkaminen vaatii yhteiskunnallisen sopimuksen
▪ juhtum riivas ühiskondlikku moraalitunnet tapaus kosketti yhteisöllistä moraalikäsitystä
■ (tasuta, üldsuse huvides tehtava töö kohta)
yhteiskunnan hyväksi ilmaiseksi tehtävästä työstä
–
▪ ta teeb ühistu esimehe tööd ühiskondlikus korras hän hoitaa osuuskunnan esimiehen työtä luottamustehtävänä
Seotud sõnad
ühiskondlikult ‹adv›
yhteis|kunnallisesti

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur