|
|
Leitud 1 artikkel
nina
nenä, nokka ark., tuulen|halkaisija leik., nenu last., leik., kirsu {koiran kuononpää}
vainu kuv.
(vaahteran pallepähkylöistä, joita lapset kiinnittävät nenänpäähän)
nenä
2 millegi (eenduv, kitsenev) esiots; millegi tipmine osa
keula, kokka, nokka, kärki
nenä
M
‹s›1 suu kohal paiknev väljaulatuv näoosanenä, nokka ark., tuulen|halkaisija leik., nenu last., leik., kirsu {koiran kuononpää}
▪ nina nuuskama niistää nenänsä; niistää nokkansa
▪ räägib läbi nina (nasaalse, ninahäälega rääkimise kohta) puhuu nenäänsä
▪ istub kodus, nina raamatus (lugemise või õppimise kohta) istuu kotona nenä kirjassa
▪ kui koera nina on kuiv ja kuum, siis on koer haige jos koiran kirsu on kuiva ja kuuma, koira on sairas
■ vaist, taip, intuitiivne oskus midagi välja uurida või ennustadavainu kuv.
▪ lavastajal oli talentide peale hea nina ohjaajalla oli erityinen taito löytää lahjakkuudet
▪ tal on eriline nina leida üles ammu kadunud asju hänellä on kauan sitten kadonneiden asioiden löytämisen erityinen taito
■ (vahtrapuu tiibvilja kohta, mida lapsed kinnitavad näpitsana nina otsa)(vaahteran pallepähkylöistä, joita lapset kiinnittävät nenänpäähän)
nenä
2 millegi (eenduv, kitsenev) esiots; millegi tipmine osa
keula, kokka, nokka, kärki
▪ laev hoidis nina tuule suunas laiva piti keulansa tuulen suunnassa
▪ paadinina veneen keula / veneenkokka
▪ otsis jalga pidulikud terava ninaga kingad etsi jalkaansa juhlavat teräväkärkiset kengät
▪ lumikellukesed on juba nina mullast välja pistnud lumikellot pilkistävät jo mullasta
■ poolsaare, neeme tipp või neem, maaninanenä
▪ neemenina niemennenä / niemenkärki
▪ tee viis Undva ninale tie vei Undvan niemennenään
