Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 101 artiklit, väljastan 50

abielu|suhe

, abielu|suhted pl

abieluline vahekord, abielu
avio|suhde

▪ kohus luges nende abielusuhted lõppenuks oikeus teki päätöksen heidän aviosuhteensa päättämisestä

ahistamine ‹s›
kellegi suhtes soovimatu käitumine (nt vaimne, seksuaalne, sooline kiusamine)
ahdistelu

▪ teda süüdistati laste seksuaalses ahistamises häntä syytettiin lasten ahdistelusta

▪ seksuaalne ahistamine seksuaalinen ahdistelu

▪ ta kinnitas, et oli venna ahistamist pealt näinud hän vahvisti nähneensä, kuinka hänen veljeään ahdisteltiin

■ teatud piirangute seadmine, õiguste kitsendamine
tiettyjen rajoitusten asettaminen, oikeuksien rajoittaminen
–

▪ nende koolis pole kordagi õpilaste õiguste ahistamisest juttu olnud heidän koulussaan ei ole kertaakaan ollut puhetta oppilaiden oikeuksien rajoittamisesta

▪ tubakaseadus ei ole koostatud suitsetajate ahistamiseks, vaid suitsetamise reguleerimiseks tupakkalakia ei ole tehty tupakoitsijoiden oikeuksien rajoittamiseksi vaan tupakoinnin säätelyä varten

▪ teda paneb nördima kurdide keeleline ahistamine häntä närkästyttää kurdien kielellisten oikeuksien rajoittaminen

a ja o
keegi või miski kõige tähtsam või kõige olulisem, algus ja lõpp
joku tai jokin kaikkein tärkein tai olennaisin, alku ja loppu
a ja o

▪ firmajuht väidab, et klient on nende jaoks a ja o yrityksen johtaja väittää, että asiakas on heille a ja o

alla vaatama ‹v›
1 ülevalt allapoole vaatama; pilku maha suunama
katsoa ylhäältä alas; suunnata katseensa maahan
–

▪ kui ikka kõrgust ei kannata, pole vaja alla vaadata jos pelkää korkealla, ei kannata katsoa alas

▪ kui vaatad alla, et mitte libiseda, siis ei märka purikaid jos katsoo maahan ettei liukastuisi, ei huomaa jääpuikkoja

2 [kelle peale] hrv kellessegi üleolevalt, halvakspanuga suhtuma
katsoa pitkin nenänvarttaan kuv.

▪ ta ei ole nende inimeste seast, kes vaatavad teistele peale alla hän ei kuulu niihin ihmisiin, jotka katsovat toisia pitkin nenänvarttaan

armu|lugu

(seksuaalvahekorda hõlmav) kahe inimese sügav armumine
rakkaus|tarina, rakkaus|juttu, romanssi

▪ nende kuum ja kirglik armulugu kestis vaid paar aastat heidän kuuma ja intohimoinen romanssinsa kesti vain pari vuotta

arv

‹s›

1 kogust, hulka väljendav matemaatiline väärtus, mida kasutatakse loendamisel ja arvutamisel
luku vars. mat.

▪ arvud ühest kümneni luvut yhdestä kymmeneen

▪ kolmekohalised arvud kolminumeroiset luvut

■ (andmetöötluses, raamatupidamises jm:) sel viisil edastatav informatsioon
luvuilla ilmaistavasta tiedosta
luku, arvo

▪ nende arvude põhjal näiden lukujen perusteella

■ ‹ainsuses› kellegi või millegi hulk või kogus
luku|määrä, määrä, luku

▪ meil pole täpseid andmeid kodutute arvu kohta meillä ei ole tarkkaa tietoa kodittomien lukumäärästä

2 keel objektide hulka (hrl ainsust või mitmust) märkiv grammatiline kategooria
luku, numerus

avama

1 midagi kinnist, suletut lahti tegema
Vastand sulgema (1. täh)
avata

▪ avasin silmad avasin silmäni

▪ ukse avas vanem proua oven avasi vanhempi rouva

▪ avasime šampanja avasimme samppanjan

▪ istunud, avas president mapi istuuduttuaan presidentti avasi mapin

■ liikumist, kulgu võimaldama, sulgevat tõket eemaldama
Vastand sulgema (1. täh)
avata, tehdä avoimeksi, tehdä kulkukelpoiseksi

▪ pärast remonti on tee jälle liikluseks avatud remontin jälkeen tie on taas avattu liikenteelle

■ kammitsatest valla päästma
vapauttaa, päästää irti

▪ viin avas meeste keelepaelad viina irrotti miesten kielenkantimet

2 tegevust, toimimist alustama
Vastand sulgema (2. täh)
avata, ottaa käyttöön, aloittaa toiminta

▪ näitus on avatud kuu aega näyttely on avoinna kuukauden

▪ jäätee avatakse tavaliselt jaanuari lõpus jäätie avataan tavallisesti tammikuun lopussa

▪ avame internetis oma kodulehekülje avaamme internetissä oman kotisivun

▪ rahvusooper avas hooaja 19. septembril kansallisooppera avasi kauden 19. syyskuuta

■ seadet, arvutiprogrammi vms tööle panema, sisse lülitama
Vastand sulgema (2. täh)
avata, käynnistää

▪ kõigi nende päevade jooksul ei avanud ma kordagi arvutit kaikkien niiden päivien aikana en kertaakaan avannut tietokonetta

■ mingit üritust (pidulikult) sisse juhatama, avakõnet pidama
Vastand lõpetama
avata, julistaa alkaneeksi

▪ seminari avab haridusminister seminaarin avaa opetusministeri

■ monumenti, mälestustahvlit vms (pidulikult) üldsusele nähtavaks tegema (hrl sellelt katet kõrvaldades)
(taulun, patsaan tms. julkistamisesta)
paljastaa

▪ raamatukogu avab esmaspäeval professor Juri Lotmani büsti kirjasto paljastaa maanantaina professori Juri Lotmanin rintakuvan

■ teatavat arvepidamist alustama, sisse seadma (nt sportmängus, pangas)
avata, aloittaa, ottaa käyttöön

▪ ründaja Andres Oper avas skoori hyökkääjä Andres Oper avasi maalitilin

▪ avasin pangas kolmanda arve avasin kolmannen pankkitilin

3 lahti mõtestama, analüüsides selgitama
avata, selventää, tulkita

▪ sümbolite tähendus on avatud tabeli järel symbolien merkitykset on avattu taulukon jäljessä

▪ probleem oli avatud võimalikult mitmetahuliselt ongelmaa oli avattu mahdollisimman monelta kantilta

enese

sg gen ‹pron›, enda sg gen ‹pron›, ise1 nom ‹prep›

1 ‹enesekohane asesõna, sg nom puudub› viitab mingi tegevuse tegijale, mingis rollis olijale
itse

▪ tegin endale etteheiteid syytin itseäni

▪ see on ainult enese petmine se on vain itsensä pettämistä / se on vain itsepetosta

▪ ta näost paistab enesega rahulolu hänen kasvoiltaan paistaa itsetyytyväisyys

▪ tüdruk kammib ennast tyttö kampaa hiuksiaan

▪ turg on koht enese näitamiseks tori on näyttäytymispaikka

■ ‹pron› ‹omastav asesõna, sg nom puudub› viitab kuulumisele tegevuse tegijale
oma

▪ see on nende enda asi se on heidän oma asiansa

2 ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› just see, mitte keegi või miski muu
itse ‹indef.pron›

▪ ta on selles jamas ise süüdi hän itse on syyllinen siihen sotkuun

▪ ise tahab veel vanaema olla itse tahtoo olla vielä isoäiti

▪ teda ennast ma rahvasummast üles ei leidnudki häntä itseään en löytänytkään väenpaljoudesta

▪ teadlastel tuli endil abitööd ära teha tutkijoiden itsensä piti tehdä pohjatyöt

■ ‹pron› ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› toob esile mingi vastandlikkuse
osoittamassa jotakin vastakohtaisuutta
itse ‹indef.pron›

▪ röövimises kasutatud kott leiti üles, kuid meest ennast pole seni tabatud ryöstössä käytetty laukku löydettiin, mutta miestä itseään ei vielä ole tavattu

▪ minu laps oskab lugeda, ise alles nelja-aastane lapseni osaa lukea vaikka hän on vasta nelivuotias

■ ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› rõhutab seda, et keegi on nagu mingi omaduse kehastus
itse ‹indef.pron›

▪ vanamemm on lahkus ise vanha täti on itse hyväntahtoisuus

▪ kolleegide sõnul on Mati vana rahu ise työtoverien mukaan Mati on itse rauhallisuus

3 ‹asendab isikulist asesõna, ainult sg nom› kõnek viitab kõneleja isikule, hrl asendab mina-vormi
itse yleisk.

▪ ise küll kunagi ei läheks sinna itse en koskaan lähtisi sinne

▪ ise tahtsid, et kõik seda vahiksid itse tahdoit, että kaikki katsoisivat sitä

eri|meelsus

‹hrl mitm› arvamuste lahknevus, teisiti mõtlemine
eri|mielisyys, risti|riita

▪ maailmavaatelisi erimeelsusi nende vahel ei olnud heillä ei ollut maailmankatsomuksellisia ristiriitoja

esile tõusma
olulisena välja paistma hakkama; teistest (samalaadilistest) tähtsamaks, märgatavamaks muutuma
alkaa erottua olennaisena; muuttua toisia (samankaltaisia) tärkeämmäksi tai huomattavammaksi
nousta esille, nousta esiin, korostua, erottua, tähdentyä

▪ teema tõusis esile raadiosaates teema nousi esille radio-ohjelmassa

▪ ehete puhul tõuseb esile nende unikaalsus ja naturaalsus korujen ainutlaatuisuus ja luonnollisuus korostuu

faktiliselt

‹adv›

reaalsuses, tegelikult, vastavalt faktidele või nende abil
faktisesti, tosi|asiallisesti

▪ seda ei saa keegi faktiliselt tõestada kukaan ei voi todistaa sitä / kukaan ei pysty faktisesti todistamaan sitä

▪ nende abielu on juba aastate eest faktiliselt lõppenud heidän avioliittonsa on ollut tosiasiallisesti ohi jo vuosia

hale1 ‹adj›
1 väga vilets, kehv, haledust äratav
surkea, kurja, säälittävä, viheliäinen

▪ Prantsusmaa hale lüüasaamine MMil on nende enda viga Ranskan surkea häviö MM-kisoissa on heidän oma syynsä

▪ jutt venis ühetooniliselt ja haledalt juttu mateli yksitoikkoisena ja ikävänä

2 kurbust või kannatust väljendav; (pisarateni) meeleliigutust põhjustav või väljendav
haikea, kaihoisa, apea, ala|kuloinen

▪ laulab haleda häälega laulaa kaihoisasti

Seotud sõnad
haledalt ‹adv›
surkeasti, kurjasti
haikeasti, kaihoisasti
haledasti ‹adv›
surkeasti, kurjasti
haikeasti, kaihoisasti
haledus ‹s›
surkeus, kurjuus
haikeus, ala|kulo

harmoonia

‹s›

esemete, nähtuste, olukordade vms kokkusobimine
harmonia, sopu|sointu, sopu|suhtaisuus

▪ harmoonia keha ja hinge vahel kehon ja mielen harmonia

▪ nende suhetes valitses harmoonia ja usaldus heidän suhteessaan vallitsi sopusointu ja luottamus

■ kunstiteose üksikosade vaheline tasakaal
harmonia

▪ kunstikoolis pandi suurt rõhku kompositsioonile ja värvide harmooniale taidekoulussa painotettiin erityisesti sommitelmaa ja värien harmoniaa

■ kooskõlade järgnevus helitöös; harmooniaõpetus
harmonia mus.
sointu|oppi mus.

hoidku küll
(üleolevat, imestavat suhtumist väljendav ütlus)
(ylemmyydentuntoista, ihmettelevää suhtautumista ilmaiseva ilmaus)
Herra paratkoon

▪ nende sõnavaras pole midagi, millega keerulisemaid mõtteid või, hoidku küll, tundeid väljendada heidän sanavarastossaan ei ole mitään, millä voisi ilmaista monimutkaisempia ajatuksia tai, Herra paratkoon, ilmaista tunteita

hädaline

‹s, adj›

1 ‹s› inimene, kes (kohe) vajab abi või abistamist, kes on millegi tõttu hädas
avun|tarvitsija

▪ palju on nende seas tegelikke hädalisi, ei tea keegi kukaan ei tiedä, paljonko heidän joukossaan on avuntarvitsijoita

▪ paadis olnud hädalised arstiabi ei vajanud merihädässä olleet eivät tarvinneet lääkärinapua

2 ‹adj› kiiret sooritamist, ilmtingimata lahendamist nõudev
kiireellinen

▪ hädalised tööd kiireelliset työt

Seotud sõnad
hädaliselt ‹adv›
kiireesti, kiireellisesti

hämmeldus

‹s›

nõutuks tegevast asjaolust tekkinud segaduses olek või häiritus
hämmennys, hämminki, hämäännys, häkellys, hämillisyys

▪ Evita tekitas paljudes hämmeldust Evita aiheutti monissa hämmennystä

▪ ma kuulasin nende juttu üha kasvava hämmeldusega kuuntelin heidän puhettaan hämmentyen aina enemmän

hämming

‹s›

nõutuks tegevast asjaolust tekkinud segaduses olek või häiritus
hämmennys, hämminki, hämäännys, häkellys

▪ ta on nende sõnade peale hämmingus hän on hämmentynyt niistä sanoista

juuksekarva otsas rippuma
hädaohtlikus või väga ebakindlas olukorras olema
olla vaarallisessa tai epävarmassa tilanteessa
olla hiuskarvan varassa kuv.

▪ kaks inimest on kriitilises seisus haiglas ja nende elu ripub juuksekarva otsas kaksi ihmistä on kriittisessä tilassa sairaalassa ja heidän elämänsä on hiuskarvan varassa

▪ raha lõppes ning projekti saatus ripub juuksekarva otsas raha loppui ja projektin kohtalo on hiuskarvan varassa

juurde tulema ‹v›
1 lisanduma, lisaks tulema
lisääntyä, tulla lisää
–

▪ kogu aeg tuleb ülesandeid juurde koko ajan tulee lisää tehtäviä

▪ kandidaate võib veel juurde tulla ehdokkaita voi vielä tulla lisää

2 ligi astuma, ligi tulema
tulla luokse, tulla lähelle
–

▪ inimesed tulevad tänaval juurde, võtavad nööbist kinni ja ütlevad, et olen nende lemmiknäitleja ihmiset tulevat kadulla luokse, ottavat hihasta kiinni ja sanovat, että olen heidän lempinäyttelijänsä

▪ mulle ei meeldi koerad, kes tulevad juurde ja nuusutavad en pidä koirista, jotka tulevat luokse nuuhkimaan

jäme ots
juhtimine, võim
johtaminen, valta
–

▪ nende kodus on talvevarude varumisel jäme ots perepea käes heidän kotonaan talvivarantojen kokoamisen suhteen on valta perheen päällä

järele aitama
õppimises abistama
auttaa

▪ matemaatikas oleks teda hädasti vaja järele aidata matematiikassa häntä pitäisi ehdottomasti auttaa

■ majanduslikult vm moel abistama
auttaa, tukea

▪ Mida teha nende riikidega, keda tuleb rahaliselt järele aidata? Mitä tehdä niiden maiden suhteen, joita pitää auttaa rahallisesti?

■ pisut parandades paremaks muutma
kohentaa, parantaa

▪ aita seda pilti natuke PhotoShopiga järele kohenna sitä kuvaa vähän PhotoShopilla

Seotud sõnad
järeleaitamine ‹s›
auttaminen

kergendama

millegi (ebameeldiva) määra, hulka vähendama
keventää, helpottaa, huojentaa, lieventää, lievittää

▪ püüdsin kergendada oma võlakoormat yritin keventää velkataakkaani

▪ aus ülestunnistus kergendab karistust rehellinen tunnustus lieventää rangaistusta

■ olukorda hõlbustama, talutavamaks muutma
helpottaa

▪ ravim alandab turset, kergendab hingamist ja köhimist lääke laskee turvotusta sekä helpottaa hengitystä ja yskää

▪ masin kergendab lüpsmist kone helpottaa lypsämistä

▪ seadus kergendab kõvasti nende tööd laki helpottaa kovasti heidän työtään

■ kaalult kergemaks muutma, millegi kaalu vähendama
keventää

▪ Kuidas kergendate lapse koolikotti? Kuinka kevennätte lapsen koulureppua?

kild ‹s›
1 millegi purunemisel tekkinud väike õhuke tükk
siru, sirpale, pirstale, säpäle, sälö

▪ klaas purunes tuhandeteks teravateks kildudeks lasi särkyi tuhansiksi teräviksi siruiksi

▪ killud toovad õnne sirpaleet tuovat onnea (sananl.)

▪ pudelikild pullonsirpale

▪ mürsukild kranaatinsirpale

▪ luukild luunsiru / luun siru

■ (toiduaine kohta:) väike tükk, lõik või viil
(ruoka-aineisiin liittyen)
pala, palanen, nokare, muru

▪ sõime maalt saadud ube väikese killu võiga söimme maalta saatuja papuja pienen voinokareen kera

■ väike osake, katke millestki suuremast või terviklikumast
(suuremman kokonaisuuden osasta)
pala, palanen, sirpale kuv.

▪ mosaiikmustri üksikute kildude värvid on hästi valitud mosaiikkikuvion yksittäisten palasten värit on valittu tarkoin

▪ pisikestest kildudest moodustub terve elu pikkuruisista sirpaleista muodostuu kokonainen elämä

2 vaimukas ütlemine, teravmeelsus või nali
lohkaisu ark.

▪ mõned värvikad killud on väärt tsiteerimist jotkut värikkäät lohkaisut ovat siteeraamisen arvoisia

■ lühike ilma süžeeta proosapala
lastu kuv.

▪ üksikuid kilde ja jutustusi olen kirja pannud nende mõlema elust olen merkinnyt muistiin yksittäisiä lastuja ja kertomuksia molempien elämästä

kohane

‹adj›

teatud olukorras, tingimustel (hästi) sobiv, (igati) kõlblik; millegi vääriline
tietyssä tilanteessa sovelias, vaatimukset täyttävä; jonkin arvoinen
asian|mukainen, asiaan|kuuluva, asiallinen, sopiva, tarkoituksen|mukainen

▪ minu arvates on igati kohane tähistada 9. maid Euroopa päevana mielestäni on kaikin puolin asiallista juhlistaa toukokuun 9. päivää Eurooppa-päivänä

▪ siinkohal on kohane meelde tuletada, et .. tässä vaiheessa on paikallaan muistuttaa, että...

▪ mittekohane asiaankuulumaton / epäasiallinen / epäsopiva

■ millegagi kooskõlas, millelegi vastav; millegi järgi, millestki lähtudes toimuv
jotakin noudattava tai vastaava, jonkin kanssa sopusointuinen; jonkin mukaan tehty, tapahtuva tms.
[jonkin] mukainen (myös yhd), [jollekin/jollekulle] sopiva

▪ nagu punkansamblitele kohane, on nende laulud enamasti võitlusest heidän laulunsa kertovat enimmäkseen taistelusta, niin kuin punkbändeille sopiikin

▪ Kas niisugune hüvitus on kohane? Onko tällainen korvaus sopiva?

▪ lepingukohane sopimuksenmukainen / sopimuksen mukainen

▪ reeglitekohane sääntöjen mukainen / sääntömääräinen

kokku

‹adv›

1 ühte kohta, (ühte) kogumisse, hunnikusse
yhteen paikkaan, koolle, kasaan
kokoon, kasaan, koolle, yhteen

▪ kannab kive kokku kantaa kiviä kokoon

▪ pühkis prahi kokku lakaisi rikat kokoon

▪ pani asjad kokku pakkasi tavaransa

■ (abstraktsemalt)
(abstraktimmin)
kokoon, koolle

▪ juhatus kutsus kokku üldkoosoleku johto kutsui kokouksen koolle

▪ Võta julgus kokku! Kerää rohkeutesi!

▪ kraapis kokku kogu oma saksa keele oskuse kokosi kaiken saksan osaamisensa

■ teineteise vastu või päris lähedale; vastamisi, kokkupuutesse
toisiaan vasten tai hyvin lähelle; vastakkain, kosketuksiin
yhteen

▪ pigistas huuled jonnakalt kokku puristi huulensa itsepäisesti yhteen

▪ nende käed puutusid kokku heidän kätensä koskettivat toisiaan

▪ Lööme klaasid kokku! Kilistetään laseja!

▪ saame kokku samas kohas kell kolm tavataan samassa paikassa kello kolmelta

2 üheks tervikuks, ühtseks tulemuseks; ühendades, ühinedes või liitudes
yhdeksi kokonaisuudeksi, yhdeksi tulokseksi; yhdistäen, yhdistyen tai liittyen
yhteen

▪ õmbles tükid kokku ompeli palaset yhteen

▪ Nõmme on Tallinnaga väga kokku kasvanud Nõmme ja Tallinna ovat kasvaneet kovin yhteen

▪ võttis uurimistulemused kokku teki yhteenvedon tutkimustuloksista

▪ paneb uut luulekogu kokku valmistelee uutta runokokoelmaa

▪ sidus paki paelaga kokku sitoi paketin nauhalla

▪ kollane ja sinine annavad kokku rohelise keltaisesta ja sinisestä tulee vihreää

■ (inimeste kohta:) kellegagi või millegagi ühte, ühtekuuluvaks, väga lähedaseks; (kellegagi) ühel nõul, üksmeeles
(ihmisistä:) jonkun tai jonkin kanssa yhteen, yhteenkuuluvaksi, hyvin läheiseksi; (jonkun kanssa) yksimielinen, yhteistuumin
yhteen

▪ kohtusid ja jäid kokku tapasivat ja jäivät yhteen

▪ kolisime kokku muutimme yhteen

▪ raskel ajal hoitakse kokku vaikeina aikoina pidetään yhtä

■ esineb (omavahelist) kooskõla, sobivust või kattuvust väljendavais ühendites
yhteen sopimista tms. merkitsevissä ilmauksissa
–

▪ nende iseloomud ei sobinud kokku heidän luonteensa eivät sopineet yhteen

▪ leppisime kokku, et jääme sõpradeks sovimme, että pysymme ystävinä

▪ see sall läheb hästi su silmadega kokku tuo huivi sopii hyvin silmiisi

■ (millegi kogusumma, koguhulga kohta:) ühtekokku
yhteensä, kaikkiaan

▪ kaks ja kaks on kokku neli kaksi ja kaksi on yhteensä neljä

▪ klassis on kokku 25 õpilast luokassa on yhteensä 25 oppilasta

▪ lõikus kestis kokku üle kahe tunni leikkaus kesti kaikkiaan yli kaksi tuntia

3 koomale, vähem ruumi võtvaks; tiheda(ma)lt ühtekokku
pienempään tilaan; tiiviimmin kokoon
kokoon

▪ pani telgi kokku purki teltan ja pakkasi sen / pani teltan kokoon

▪ keerasime vaiba kokku rullasimme maton kokoon

▪ kuivas kokku nagu luu ja nahk kuivui kokoon vain luuksi ja nahaksi

▪ mantel on vööga kokku tõmmatud takki on kiristetty vyöllä

■ ‹ühendverbi osana› (nõrkemise, hukkumise, hävimise, kahanemise vms kohta)
heikkenemisestä, tuhoutumisesta, katoamisesta, hupenemisesta tms.
–

▪ kaotas teadvuse ja kukkus kokku menetti tajuntansa ja lyyhistyi

▪ maailm vajus kokku maailma luhistui kuv.

4 millegagi kaetuks, määrdunuks
jollakin peittyneeksi, likaantuneeksi
–

▪ riided said poriga kokku vaatteet kuraantuivat / vaatteet tulivat kuraisiksi

▪ mäkerdas sõrmed saviga kokku töhri sormensa saveen

5 ‹ühendverbi osana› kõnek (ühenduses rääkimise, igasuguse ülepeakaela tegutsemisega:) rõhutab tulemuse ebamäärasust, segasust vms
(puhumisesta, kaikenlaisesta umpimähkään tekemisestä:) painottamassa tuloksen epämääräisyyttä, sekaisuutta tms.
kokoon

▪ räägib maad ja ilmad kokku puhuu ummet ja lammet

▪ klopsis kiiruga aruande kokku naputteli selonteon kiireesti valmiiksi / kyhäsi selonteon nopeasti kokoon

▪ soperdas viimasel hetkel midagi kokku hutaisi viime hetkellä jotakin kokoon

▪ küll ma midagi kokku luiskan kyllä minä jotakin selitän

kokku sündima
van omavahel sobima või kooskõlas olema
sopia yhteen yleisk.

▪ nende iseloomud ei sünni kokku heidän luonteensa eivät sovi yhteen

kulak

‹s›

bolševistliku ideoloogia järgi Venemaal, hiljem Nõukogude Liidus (sh Eestis) jõukas, hrl palgatööjõudu kasutanud talunik, kes kuulus likvideerimisele või väljasaatmisele
kulakki hist.

▪ vanaisa tembeldati kulakuks isoisä leimattiin kulakiksi

▪ käskkiri kulakute ja nende perekondade väljasaatmiseks määräys karkottaa kulakit perheineen

kuri

‹adj, s›

1 ‹adj› (loomu poolest) õel, tige, halastamatu, pahatahtlik
ilkeä, häijy, paha, pahan|ilkinen, pahan|tahtoinen

▪ head ja kurjad jõud hyvät ja pahat voimat

▪ kurjad keeled kõnelevad, et .. pahat kielet kertovat, että...

▪ siin peab kellegi kuri käsi mängus olema tässä täytyy nyt jollakulla ilkimyksellä olla sormensa pelissä / tässä täytyy nyt jollakulla olla likaiset näppinsä pelissä

■ (loomade kohta:) kallale, ründama kippuv
(eläimistä)
vihainen

▪ Ettevaatust, kuri koer! Varokaa vihaista koiraa!

2 ‹adj› laadilt või omadustelt halb, paha
ominaisuuksiltaan huono, paha
–

▪ kurja kuulsusega Ungru krahv pahamaineinen kreivi von Ungern-Sternberg

▪ Miks kuri saatus just mind kiusab? Miksi juuri minulla on niin kova kohtalo?

▪ kaevaku teised, et aeg on kuri, mina kaeban, et see on armetu valittakoot toiset, että ajat ovat huonot, minun mielestäni ne ovat viheliäiset

■ (plaani, teo vm kohta:) alatu, pahasoovlik
(suunnitelmasta, teosta tm.)
pahan|tahtoinen, paha

▪ nende kuri plaan läks nurja heidän pahantahtoinen suunnitelmansa epäonnistui

▪ teda piinasid kurjad mõtted pahat ajatukset piinasivat häntä

3 ‹adj› vihane, (väga) pahane
kiukkuinen, vihainen, äkäinen

▪ isa läks päris kurjaks isä suuttui kovasti / isä tuli hyvin vihaiseksi

▪ seljatagant kostis kuri hääl selän takaa kuului vihainen ääni

▪ vaatas kurja pilguga katsoi pahasti / katsoi ankarasti

4 (haiguse, seisundi kohta:) ränk, raske, ohtlik
(sairaudesta, tilasta)
pahan|laatuinen, vaarallinen

▪ melanoom on kuri nahakasvaja melanooma on ihon pahanlaatuinen kasvain

■ (koguse, hulga kohta:) väga suur
(määrästä:) hyvin suuri
–

▪ nägi õppimisega kurja vaeva näki opinnoissaan hurjasti vaivaa

▪ mul on kuri kahtlus, et .. minulla on paha aavistus, että...

■ (korralduse, kirja vm kõneteo kohta:) karm, range
ankara

▪ kuri käsk ankara käsky

▪ maksuameti kurja kirja sai mitu firmat verohallinnon ankaran kirjeen sai monta yritystä

5 ‹s› kurat, saatan, vanasarvik
(paholaisesta)
paha (erik.)

▪ tuli jooksuga, nagu oleks tal kuri kannul tuli juosten, kuin vanha vihtahousu olisi kannoilla

■ kõnek (kergelt kirudes, pahandades, vahel ka naljatades:) kurivaim, sunnik
(lievähkönä kirosanana, välillä myös pilaillessa)
–

▪ Kurja, mulle aitab! Pentele, minulle riittää! ark.

6 ‹s› halb asi või tegu; halbus, kurjus
Vastand hea
huono asia tai teko; huonous, pahuus
–

▪ äiksetorm tegi palju kurja ukkosmyrsky teki paljon tuhoa; ukkosmyrsky aiheutti pahaa jälkeä

kõrts

‹s›

restoran, pubi, baar vm joogi- ja söögikoht
ravintola, pub, baari tms.
kapakka, krouvi

▪ talvel tahaks suitsusest kõrtsist vabasse õhku talvella sitä haluaisi savuisesta kapakasta raittiiseen ulkoilmaan

▪ einetasime teeäärses kõrtsis ruokailimme tienvarsikrouvissa

■ endisaegne joogi- ja söögimaja, kooskäimiskoht, teeliste peatus- ja ööbimispaik
kievari hist., kesti|kievari hist.
■ kõrtsis olev rahvas
kapakassa olevat ihmiset
–

▪ kogu kõrts aplodeeris talle nende söakate sõnade eest koko kapakka osoitti hänelle suosiotaan noista uskaliaista sanoista

käe|käik

elamine ja olemine, elukäik; millelegi järgnev saatus
vointi, kuulumiset mon.
kohtalo kuv.

▪ mees ei tundnud naise käekäigu vastu mingit huvi mies ei ollut lainkaan kiinnostunut naisen voinnista

▪ Milline oli nende tõlgete hilisem käekäik? Mikä niiden käännösten myöhempi kohtalo oli?

laabuma

probleemideta, tõrgeteta toimuma, ladusalt, hästi edenema
sujua, luonnistua, luistaa, luontua

▪ nende koostöö paraku ei laabunud heidän yhteistyönsä ei valitettavasti sujunut

▪ kõik laabus nagu õlitatult kaikki sujui kuin rasvattu

lahutama

1 lahku ajama või viima, üksteisest või osadeks eraldama
erottaa, kytkeä irti tekn.

▪ turvamees lahutas kaklejad turvamies erotti tappelijat

▪ separaatoris lahutatakse piim kooreks ja lõssiks separattorissa erotetaan maito kermaksi ja kurriksi

▪ sidur ei lahuta korralikult (võllide pöördemomendi ülekande katkestamise kohta) kytkin ei irrota kunnolla

■ laotama, laiali asetama
levittää, levitellä

▪ käsi lahutama (nõutuse, kimbatuse, arusaamatuse märgiks) levitellä käsiään {avuttomuuden, neuvottomuuden merkiksi}

▪ kui vaja, oskan ka metsa teha või sõnnikut lahutada jos on tarpeen, osaan myös tehdä metsätöitä ja levittää lantaa

■ eraldavana, lahushoidvana vahel olema
erottaa

▪ meest lahutas surmast vaid mõni minut miehen erotti kuolemasta vain muutama minuutti

2 abielu ametlikult lõpetama, abikaasast lahku minema
ottaa avioero, erota

▪ nende abielu lahutati he erosivat

▪ ta on ammu lahutatud ega ole uuesti abiellunud hän on aikoja sitten eronnut eikä ole avioitunut uudelleen

3 üht arvu mingi teise arvu võrra vähendama
vähentää mat., miinustaa ark.

▪ brutopalgast lahutatakse tulumaksuvaba miinimum, seejärel arvatakse maha tulumaks bruttopalkasta vähennetään veroton minimi, ja sen jälkeen vähennetään tulovero

leidma

1 otsides või juhuslikult märkama või kätte saama
löytää

▪ lõpuks leidsin võtmed üles lopulta löysin avaimet

▪ viige linnupoeg tagasi sinna, kust te ta leidsite viekää linnunpoikanen takaisin sinne, mistä sen löysitte

▪ on vähe lootust teda elusana leida on vähän toivoa löytää hänet elävänä

■ millegi või kellegi olemasolu avastama
jonkun tai jonkin olemassaoloon liittyen
löytää

▪ Arktikas leiti naftat arktiselta alueelta löydettiin öljyä

▪ Aafrika Sarvelt on leitud 5000 aasta vanuseid kaljujooniseid Afrikan sarvesta on löydetty 5000 vuotta vanhoja kalliopiirroksia

■ (seoses asjaolude, olukordadega:) tõsiasjana sedastama
huomata, havaita

▪ naastes leidsin, et külalised on lahkunud palatessani huomasin, että vieraat ovat lähteneet

▪ ma ei leia nende vahel mingit sarnasust en havaitse niiden välillä mitään yhtäläisyyttä

2 (osaks) saama; taotletud olukorrani jõudma
saada, löytää

▪ kahtlused leidsid kinnitust epäilykset saivat vahvistuksen

▪ leidis lohutust iseendale kirjade saatmises sai lohtua siitä, että lähettää itselleen kirjeitä / löysi lohdun siitä, että lähettää itselleen kirjeitä

■ (rahalise või ajalise võimaluse saamise, tekitamise kohta)
(rahallisen tai ajallisen mahdollisuuden saamisesta tai luomisesta)
löytää

▪ raske on lugemiseks aega leida on vaikea löytää aikaa lukemiseen

■ mõtlemise, uurimise, arvutamise teel millenigi jõudma
keksiä, saada selville, oivaltaa
löytää

▪ probleemile leiti lahendus ongelmaan löydettiin ratkaisu

▪ tuleb leida võimalus, kuidas olukorda parandada täytyy löytää mahdollisuus tilanteen kohentamiseksi

▪ teadlased on leidnud tõendeid, et .. tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että...

▪ leia ristküliku pindala selvitä suorakulmion pinta-ala

3 arvama, arvamusel olema
olla jotakin mieltä
katsoa

▪ peaarst leiab, et ta võib teha, mida tahab ylilääkäri katsoo voivansa tehdä, mitä tahtoo

▪ Kas te ei leia, et mu naine laulab hästi? Eikö teistäkin vaimoni laula kauniisti?

leige

‹adj›

1 ainult pisut soe
(lämpötilasta)
haalea

▪ pärm lahustatakse leiges vees hiiva liuotetaan haaleaan veteen

▪ radiaatorid olid vaevu leiged lämpöpatterit olivat hädin tuskin haaleat

2 ükskõikse suhtumisega, jahe ja kiretu
laimea, innoton, haluton, penseä, haalea kuv.

▪ leige huvi välispoliitika vastu laimea kiinnostus ulkopolitiikkaan

▪ nende suhe oli vastu talve leigeks muutunud heidän suhteensa oli muuttunut laimeaksi talvea kohti / heidän suhteensa oli väljähtynyt talvea kohti

Seotud sõnad
leigelt ‹adv›
haalean
laimeasti, innottomasti, haluttomasti, penseästi
leigus ‹s›
haaleus
laimeus, innottomuus, haluttomuus, penseys

lein

‹s›

lähedase vm inimese surmast tingitud hingeline kannatus
suru, murhe

▪ tunneme omastele kaasa nende leinas otamme osaa omaisten suruun

▪ aeg leevendab leina aika lievittää surua

▪ lipud on leina märgiks pooles vardas liput ovat surun merkiksi puolitangossa

■ valulik igatsus, igatsusvalu
kaipaus, kaipuu

liha

‹s›

1 looma või linnu keha pehme osa, hrl toiduna
liha

▪ punane liha (hõlmab veise, lamba, sea jt loomade liha) punainen liha

▪ valge liha (linnuliha (eriti kana- ja kalkuniliha) valkoinen liha

▪ sealiha sianliha

▪ haneliha hanhenliha

▪ pakuti vaheldumisi liha ja kala tarjottiin vuoroin lihaa ja kalaa

▪ kanad surevad meil vanadusse, lihaks neid ei tehta (neid ei tapeta liha saamise eesmärgil) meillä kanat kuolevat vanhuuteen, niitä ei panna lihoiksi

■ kala pehme osa, kalaliha

▪ karpkala kasvab kiiresti ja on maitsva lihaga karppi kasvaa nopeasti ja sen liha on maukasta

▪ punase lihaga kalad (nt lõhe, forell) punalihaiset kalat

2 inimkeha pehmed koed; inimese keha, ihu (vastandatult vaimule)
liha

▪ suure varba küüs oli lihasse kasvanud isovarpaan kynsi oli kasvanut sisäänpäin / isovarpaan kynsi oli kasvanut kiinni lihaan

▪ vaim on valmis, aga liha on nõder henki tosin on altis, mutta liha on heikko

3 (viljaliha või viljakeha kohta)
malto, hedelmä|liha

▪ dessertbanaanid on pisut hapuka maitse ja mahlaka lihaga jälkiruokabanaanit maistuvat hieman happamilta ja niiden malto on mehukas

▪ kukeseeni on kerge ära tunda nende kollase liha poolest kantarellit tunnistaa helposti niiden keltaisesta mallosta

loomulik

‹adj›

1 loodusest seatud, sealt pärinev; sündides kaasa saadud
luonnollinen, luonnon|mukainen, luontainen, luonnon-

▪ krokodillid nende loomulikus keskkonnas jäidki nägemata emme nähneetkään krokotiileja luonnollisessa ympäristössään

▪ suurte akendega ruumis on palju loomulikku valgust isoikkunaisessa huoneessa on paljon luonnonvaloa

▪ Kadril on loomulikud lokid Kadrilla on luonnonkiharat

■ mitte võlts ega pingutatud
luonteva, luonnollinen, sulava, välitön, teeskentelemätön

▪ vaba ja loomuliku käitumisega telediktor sulavasti ja luontevasti käyttäytyvä televisiokuuluttaja

2 asja või nähtuse olemusse kuuluv, sellest johtuv; normaalne ja enesestmõistetav
luonnollinen, normaali

▪ see on asjade loomulik käik se on asioiden luonnollinen kulku

▪ koos elades on loomulik, et vajaduse korral saab loota partnerile yhteiselossa on luonnollista, että kumppaniin voi tarpeen tullen tukeutua

Seotud sõnad
loomulikkus ‹s›
luonnollisuus, luonnon|mukaisuus, luontevuus, sulavuus, teeskentelemättömyys, välittömyys

lugu

‹s›

1 juhtunud asi või omavahel seotud sündmuste kogum
juttu, tarina

▪ minuga juhtus üks kurioosne lugu minulle sattui eriskummallinen juttu

▪ Kaurist räägitakse igasuguseid lugusid Kaurista kerrotaan kaikenlaisia juttuja

▪ pane see lugu kirja kirjoita se kertomus muistiin; kirjoita se juttu ylös ark.

■ kirjutis ajakirjanduses; jutustus vm kirjanduspala
juttu (erik.)
kertomus

▪ ajakirjanik läks lugu tegema toimittaja lähti tekemään juttua

▪ uues novellikogus on põhiliselt seni ilmumata lood uudessa novellikokoelmassa on enimmäkseen ennen julkaisemattomia kertomuksia

■ filmi vm teose sündmustik
elokuvan tms. tapahtumat
tarina

▪ filmi lugu hargneb 1988. aasta Pekingis elokuvan tarina sijoittuu Pekingiin vuonna 1988

■ [kelle/mille] millegi käsitlus ajalises järgnevuses
tarina, kertomus, juttu

▪ selline on nende armastuse lugu sellainen on heidän rakkaustarinansa

2 laul vm muusikapala
kipale, biisi, piisi, kappale yleisk.

▪ oskan klaveril juba mitu head lugu mängida osaan soittaa pianolla jo monta hyvää biisiä

▪ ei saa laulda lugusid, mis endale ei meeldi ei voi laulaa kappaleita, joista ei itse pidä

3 olukord, asjade seis
juttu

▪ Ah nii on lood! Vai sellainen juttu!

▪ siis on hoopis teine lugu se onkin sitten aivan toinen juttu

■ kõnek (ühe eseme, ühe korra hinna kohta)
kipale

▪ piletid on 10 eurot lugu liput ovat kympin kipale

lõhki

‹adv›

1 (pikuti) pooleks, kaheks; sellisesse seisundisse või sellises seisundis, et on tekkinud lõhe, pragu, auk, rebend vms
auki, halki, puhki, rikki

▪ vanaisa lõi puuhalu kirvega lõhki vaari halkaisi pölkyn kirveellä

▪ kõht lõigati lõhki vatsa viillettiin auki

▪ puuoks oli jope lõhki rebinud puunoksa oli repäissyt takin rikki

▪ veetorud külmusid lõhki vesiputket jäätyivät rikki

▪ pidin kadedusest lõhki minema olin haljeta kateudesta

▪ peolauas sõid külalised endid peaaegu lõhki pitopöydässä vieraat mässäilivät haljetakseen

2 kõnek (millegi kohta, mis väljub ettenähtud piiridest, ületab lubatud suuruse või piirväärtuse, lõpeb krahhiga vms)
sellaisesta, joka ylittää asetetut rajat, ylittää sallitun koon tai arvon, päättyy romahdukseen tms.
–

▪ pärast kümmet aastat läks nende abielu lõhki kymmenen vuoden jälkeen heidän avioliittonsa hajosi

▪ eelarvet ei saa lõhki ajada budjettia ei voi kasvattaa määrättömiin

lähedus

‹s›

1 ‹hrl sisekohakäänetes› lähem ümbrus
läheisyys, tuntuma

▪ haavikute läheduses võib sageli näha kopraid haavikkojen läheisyydessä voi monesti nähdä majavia

▪ kondoomiautomaadid paigaldatakse kas tualettruumidesse või nende lähedusse kondomiautomaatit sijoitetaan joko wc-tiloihin tai niiden tuntumaan

▪ läheduses kõlasid lasud läheltä kuului laukauksia

2 lähedal- või lähedane-olek
läheisyys, lähekkäisyys

▪ piirkonna plussiks on mere lähedus alueen plussana on meren läheisyys

▪ väike laps vajab ema lähedust pieni lapsi tarvitsee äidin läheisyyttä

▪ tal pole oma vanematega lähedust hän ei ole läheisissä väleissä vanhempiensa kanssa

lähestikku

‹adv›

(asukohalt, asetuselt) üksteise lähedal või lähedale
lähekkäin

▪ elame Mustamäel lähestikku asumme lähekkäin Mustamäellä

▪ ära istuta taimi väga lähestikku älä istuta taimia kovin lähekkäin

■ väikese ajavahemikuga (järgnedes)
lähekkäin

▪ nende sünnipäevad on lähestikku heidän syntymäpäivänsä ovat lähekkäin

mitme|kesine

paljudest liikidest, vormidest koosnev, mitut laadi omadusi, asju hõlmav, valikult rikkalik
moni|puolinen, moni|muotoinen

▪ nende söök oli mitmekesine heidän ruokansa oli monipuolista

▪ maailm on lõpmatult mitmekesine maailma on äärettömän monimuotoinen

muidu

‹adv›

1 muul juhul, vastasel juhul
muuten, muutoin, muulloin, muussa tapauksessa

▪ pole mõtet kundesid välja visata – kust muidu raha tuleb ei kannata heittää asiakkaita pihalle – mistä sitä rahaa muuten tulee

▪ tuleb rohkem nõuda, muidu asjad paremaks ei lähe täytyy vaatia enemmän, muuten tilanne ei kohene

■ muus osas, muus suhtes
muuten, muutoin

▪ alumisel korrusel elas nende muidu viisaka maja ainuke joodik alimmassa kerroksessa asui heidän muutoin siistin talonsa ainoa juoppo

▪ enesetunne on muidu hea, ainult selg teeb vahel häda olo on muuten hyvä, selkä vain vihoittelee välillä

▪ Mis muidu uudist? Mitä uutta muuten?

■ teisiti, muul viisil
muuten, muuta

▪ Ott ei saanud muidu, kui hakkas naerma Ott ei voinut muuta kuin alkaa nauraa

▪ hästi läheb, kuidas muidu hyvää kuuluu, kuinkas muuten

2 muul ajal, tavaliselt
muuten, muulloin

▪ Uku ema sõnul poiss muidu nii julge ei ole kui laval Ukun äidin mukaan poika ei muuten ole yhtä rohkea kuin näyttämöllä

▪ üritan puhata ja teha neid asju, milleks muidu aega ei jää yritän levätä ja tehdä asioita, joita en muulloin ehdi

3 tasuta, ilma (rahata)
ilmaiseksi, maksutta

▪ saime suurepärase majutuse vanalinnas peaaegu muidu (väga soodsa hinnaga) saimme erinomaisen majapaikan vanhassakaupungissa melkein ilmaiseksi

4 (lihtsalt) niisama, ilma erilise põhjuseta
muuten

▪ tulin muidu korraks läbi pistäydyin muuten vain

▪ kõik raamatusõbrad ja muidu huvilised on lahkesti oodatud kaikki kirjallisuudenystävät ja muuten kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita

märgistama

tähis(t)ega varustama, märgistama; sel viisil millelegi osutama
varustaa merk(e)illä; osoittaa sillä tavoin jotakin
merkitä

▪ mahetoodete hinnasildid on märgistatud rohelise kleebisega luomutuotteiden hintalaput on merkitty vihreällä tarralla

▪ märgistatud matkarada merkitty retkipolku

▪ kalu märgistatakse nende rännuteede uurimiseks kaloja merkitään niiden vaellusreittien tutkimiseksi

▪ isased koerad pissivad tihti selleks, et märgistada oma territooriumi uroskoirat pissaavat usein merkitäkseen reviirinsä

■ millegi sümboliks või tunnuseks olema
olla jonkin merkkinä, merkkinä jostakin
merkitä

▪ arhitekti sõnul märgistab graniit kindlust, tugevust ja igavikulisust, klaas ja alumiinium aga olevikku ja tulevikku arkkitehdin mukaan graniitti merkitsee varmuutta, vankkuutta ja ikuisuutta, lasi ja alumiini puolestaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta

mülgas

‹s›

veel lõplikult kinni kasvamata koht soos
Võrdle laugas
hete, kulju
■ mudane või väga porine, hrl raskesti läbitav koht
liejukko

▪ teed muutuvad jälle mülkaks tiet muuttuvat taas liejukoiksi

■ (räpase, pahelise paiga kohta)
(siivottomasta, paheellisesta paikasta)
luola kuv., halv.

▪ nende maja oli paras mülgas heidän talonsa oli melkoinen luola

naa

1 ‹adv› teisiti
näin

▪ ükskord mõtleb nii, teinekord naa hän ajattelee joskus niin, joskus näin

▪ riigikogu ise otsustab, kas ta teeb nii, naa või kolmandat moodi hallitus päättää itse, tekeekö niin, näin vai noin

2 ‹adv› ‹rõhutavalt› kõnek nii, nõnda, sedavõrd
niin yleisk.

▪ tänavu on kevad naa varajane tänä vuonna kevät tulee niin varhain

▪ sa ise ju nende linnamugavustega naa harjunud itsehän sinä olet niin tottunut niihin kaupungin mukavuuksiin

nagu kirjusid koeri
suurel hulgal, rohkesti (ja igasuguseid)
suuri joukko, paljon
kuin meren mutaa

▪ koolitusfirmasid on nagu kirjusid koeri, raske on nende hulgast sobivat leida koulutusfirmoja on kuin meren mutaa, niiden joukosta on vaikea löytää sopivaa

naha|värv

1 inimese naha värvus
ihon|väri

▪ ma ei tee inimestel nende nahavärvi alusel vahet en suhtaudu ihmisiin eri tavalla heidän ihonvärinsä perusteella

2 värv nahkesemete värvimiseks
nahka|väri

▪ Kust saab pruuni nahavärvi jalgratta nahkosade tarvis? Mistä saa ruskeaa nahkaväriä polkupyörän nahkaosia varten?

needus

‹s›

kellegi hukkamõistmine hrl saatuse, üleloomulike jõudude viha esile manades ning karistust soovides; näiliselt sellest johtuv halb käekäik, hüljatuse, vihatuse jne seisund
kirous

▪ paavst arvas ta katoliku kirikust välja ja pani needuse alla paavi erotti hänet katolisesta kirkosta ja langetti hänen ylleen kirouksen

▪ ta sai teada, et nende perel on needus peal hän sai tietää, että heidän perheensä yllä on kirous

▪ olime kui mingist needusest haaratud olimme kuin jonkin kirouksen vallassa

■ see, mis või kes oma halbusega kedagi pidevalt rõhub, piinab
kirous, vitsaus, kiro tav. mon.

▪ ilu on üks igavene needus kauneus on varsinainen kirous

nui

‹s›

ühest otsast jämedam löögi- või tampimisriist
nuija

▪ nende relvastuseks olid külmrelvad: kirved, noad, nuiad ja mõõgad heillä oli aseinaan kylmiä aseita: kirveitä, veitsiä, nuijia ja miekkoja

▪ kapsa tampimise nui kaalinuija

▪ puunui puunuija

veebiliides @ veebihaldur