[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 20 artiklit

alla andma
vastupanust loobuma, end võidetuks tunnistama; mingis olukorras kaotajaks jääma, mingi olukorraga leppima
antautua, alistua, luovuttaa vars. urh.
president kutsus mässulisi alla andma presidentti kehotti kapinallisia antautumaan
see on su enese teha, kas raskustele alla anda või neist hoopis kasu lõigata on sinusta itsestäsi kiinni, luovutatko vaikeuksien edessä vai suorastaan hyödytkö niistä
kinnistama
M
1 [mida] õpitut, muljeid, positsiooni vm kindla(ma)ks või püsiva(ma)ks muutma
tukea, vahvistaa, vakiinnuttaa
teoreetilisi teadmisi kinnistatakse praktiliste ülesannete lahendamisega teoreettisten tietojen tueksi ratkotaan käytännön tehtäviä
firma kinnistab oma turuliidri positsiooni firma vakiinnuttaa asemaansa markkinajohtajana
2 kellegi valdusse, kasutada või hooldada andma
antaa jonkun haltuun, käyttöön tai huolehdittavaksi

ametlikult kellegi omandiks registreerima
rekisteröidä virallisesti jonkun omaisuudeksi
kinnistatud laev rekisteröity laiva
3 millegi külge või juurde kinnitama; mingi ülesande peale määrama
sitoa myös kuv.
rändluited paiknevad Kura säärel, kus neist enamus on kinnistatud mägimändide istutamisega vaeltavat dyynit sijaitsevat Kuurinkynnäällä, jossa suurinta osaa niistä sitovat istutetut vuorimännyt
uurijate arvates kinnistab inimesi tööandja juurde lojaalsus tutkijoiden mukaan ihmisiä sitoo työnantajaan lojaalius
4 kujutist valgus- või pühkekindlaks tegema
kiinnittää valok.
pärast pildistamist kinnistati kujutis harilikus naatrium tiosulfaadi lahuses valokuvaamisen jälkeen kuva kiinnitettiin tavallisessa natriumtiosulfaattiliuoksessa
kõla|pind
M
(soodus) keskkond, kus millelgi on vastukõla, märgatav mõju
kaiku|pohja kuv.
häid ideid on küll, aga paljud neist ei leia kõlapinda hyviä ideoita kyllä on, mutta monet niistä eivät saa kaikupohjaa
läbi ajama
1 piiratud võimalustest hoolimata toime tulema, hakkama saama või millegagi leppima
tulla toimeen, pärjätä rajallisista mahdollisuuksista huolimatta tai mukautua johonkin
pere peab senisest palju kitsamalt läbi ajama perheen pitää tulla toimeen paljon tähänastista vähemmällä
ajame läbi omal jõul pärjäämme omin voimin
2 millestki läbi pistma
pistää läpi jostakin
kibuvitsamarjadest saab ilusad helmed, kui neist niit läbi ajada ruusunmarjoista saa kauniit helmet, kun niihin pistää langan / ruusunmarjoista saa kauniit helmet, kun niistä pistää langan läpi / ruusunmarjoista saa kauniit helmet, kun ne pistää lankaan
mepron› ‹mitm 1. isik, rõhutus asendis
1 meie
Võrdle ma
me
koer ei teinud meist üldse välja koira ei ollut huomaavinaankaan meitä
me ei suhtle omavahel emme ole puheväleissä
■ ‹hrl väliskohakäänetesmärgib kõneleja peret, kodu, töökohta või riiki
Võrdle te
tav. ulkopaikallissijoissaviittaamassa puhujan perheeseen, kotiin, työpaikkaan tai kotimaahan
me
eile käisid meil külalised eilen meillä kävi vieraita
Tule meile tööle! Tule meille töihin!
ilm meil ja mujal maailmas sää meillä ja muualla maailmassa
märgib määratlemata isikute ringi
viittaamassa epämääräiseen persoonaan
me
kui meil on antud n järjestikust arvu, siis jagub alati täpselt üks neist arvuga n jos meillä on n peräkkäistä lukua, täsmälleen yksi niistä on aina jaollinen luvulla n
2 kasutatakse sina või teie asemel (nt patsiendiga suheldes)
sinä- tai te-pronominia korvaamassa (esim. potilaalle puhuttaessa)
Ja kuidas me ennast täna tunneme? Kuinkas täällä tänään voidaan?
kasutatakse tähtsustades või ironiseerides tema asemel
arvostusta tai ironiaa ilmaisemassa hän-pronominin sijaan
Vau, küll me oleme ikka üles löödud! Vau, ollaanpas sitä nyt hienona!
muu1pron
1substantiivselt, ainsusesviitab ebamääraselt mingile asjaolule, olukorrale vm, mis ei ole sama kui kõne all olnu
(viittaamassa epämääräisesti johonkin seikkaan, tilanteeseen tms., joka ei ole sama kuin aiemmin mainittu)
muu
muud mul lisada ei ole muuta lisättävää minulla ei ole
asi on hoopis muus kysymys on aivan muusta
peaasi, et tal hea oleks, muu ei ole üldse oluline pääasia, että hänellä olisi asiat hyvin, muulla ei ole mitään väliä
nüüd pole muud teha kui oodata nyt ei ole muuta tekemistä kuin odottaa
olin kõike muud kui õnnelik olin kaikkea muuta kuin onnellinen
■ ‹adjektiivseltteine, teistsugune
toinen, toisenlainen
muu
mõni muu päev sobiks paremini joku muu päivä sopisi paremmin
oli veel muidki uudiseid oli vielä muitakin uutisia
■ ‹substantiivselt ja adjektiivseltviitab ebamääraselt mingile elusolendile peale mainitu: teine
(viittaamassa epämääräisesti johonkin elävään olentoon aiemmin mainitun lisäksi: toinen)
muu
laps oli talle tähtsam kui keegi muu lapsi oli hänelle tärkeämpi kuin kukaan muu
kes muu peale sinu oskaks neist asjust nii huvitavalt rääkida kuka muu kuin sinä osaisi kertoa näistä asioista yhtä kiinnostavasti
Paula on minu väga hea sõber, muid sõpru mul ei olegi Paula on oikein hyvä ystäväni, muita ystäviä minulla ei olekaan
2adjektiivseltviitab rühma vm terviku mainimata, täpsustamata, ülejäänud osale
(viittaamassa kokonaisuuden tai ryhmän jäljelle jäävään, mainitsematta jääneeseen tai jätettyyn osaan)
muu
linnaisad ja muu peenem rahvas kaupunginisät ja muu hienompi väki
see masin on mõeldud samasugusteks töödeks nagu muudki laadurid tämä kone on tarkoitettu samanlaisiin töihin kuin muutkin kuormaajat
mõni
M
pron
1adjektiivselt ja substantiivseltmärgib või osutab lähemalt määratlemata isikut, eset või olukorda
jokin, joku, eräs, muuan
Aga kui mõni tuleb? Entä jos joku tulee?
mõnel teist on veel maksmata jotkut teistä eivät ole vielä maksaneet
Kaua sa valid, osta mõni ära! Kauanko oikein valikoit, osta jokin niistä!
tuleb mõne muu võimaluse järele vaadata pitää ottaa selvää jostain toisesta mahdollisuudesta
öö varjus juhtub nii mõndagi yön pimeydessä tapahtuu kaikenlaista
tuletõrjuja elukutse on üks neist ameteist, millest nii mõnigi väike poiss unistab palomiehen ammatti on yksi niistä, joista yksi jos toinenkin pikkupoika haaveilee / palomiehen ammatti on yksi niistä, joista pikkupoika jos toinenkin haaveilee
kõnek vihjab irooniliselt teadaolevale, kuid nimeliselt välja ütlemata isikule
vihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.
paistab, et mõni norib nahatäit näyttää siltä, että joku kerjää verta nenästään
mõni mees näikse uhkeks läinud olevat eräs mies näyttää ylpistyneen
2adjektiivselt ja substantiivseltmärgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra
(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari
mõni aeg hiljem oli valu kadunud jonkin ajan kuluttua särky oli poissa
mõne kilomeetri kaugusel jokusen kilometrin päässä
Kas oled võidufilme näinud? – Mõnda olen. Oletko nähnyt voittoelokuvia? – Muutamia olen.
võttis mõne sõnaga loo kokku teki yhteenvedon parilla sanalla
3hrl koos arvu või mõõtu väljendava sõnaga, määrsõnalaadselt(rõhutab ligikaudse hulga suurust:) mitte vähem kui, oma
suunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.
tal on mõni poolsada hektarit maad hänellä on jotain viisikymmentä hehtaaria maata
4 esineb vähendava või halvustava sõnana
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku
tema nüüd mõni töötegija hänkö muka joku työihminen
otse
M
adv
1advsirgjooneliselt mingis suunas; (asendi kohta:) mitte viltu
suoraan
suorassa
kuus kilomeetrit sõitke otse, seejärel keerake paremale ajakaa kuusi kilometriä suoraan ja kääntykää sitten oikealle
Kas lips on otse? Onko solmio suorassa?
■ ‹adj› ‹hrl saavassirges asendis olev
suora
sättisin lipsu otseks asettelin kravatin suoraan
2advkeerutamata, midagi varjamata, otsekoheselt
suoraan
ütle otse, kui sulle miski ei meeldi sano suoraan, jos et pidä jostakin
mehed pidavat asjadest aru saama siis, kui neist räägitakse otse miehet kuulemma ymmärtävät silloin, kun asioista puhutaan suoraan
3advvahetult, ilma vaheastme vm vahepealseta; väljendab vahetut lähedust
suoraan, suoraa päätä, heti
ortopeedi juurde otse ei pääse, enne tuleb perearstilt saatekiri võtta ortopedille ei pääse suoraan, ensin pitää saada omalääkäriltä lähete
jõmmid kulistasid viskit otse pudelist äijät kulauttelivat viskiä suoraan pullosta
tulen otse trennist tulen suoraan harjoituksista
auto peatus otse maja ees auto pysähtyi aivan talon edessä
4advlausa, päris
suorastaan, aivan, vallan
arvud näitavad otse vastupidist luvut osoittavat täysin päinvastaista
peaauhinnaks on otse loomulikult auto pääpalkintona on tietenkin auto
paralleel
M
s
1 kõrvutus, võrdlus; samaväärne joon või nähtus
paralleeli, rinnastus, rinnakkais|ilmiö, rinnakkais|tapaus
otseseid paralleele ei maksa neist juhtumeist otsida suoria paralleeleja ei kannata etsiä niistä tapahtumista
paralleelid tänapäevaga on ilmselged paralleelit nykyisyyden kanssa ovat ilmiselviä
teatava ajaloolise paralleelina meenub .. historiallisena paralleelina tulee mieleen...
2 ekvaatoriga rööpne kujutletav ringjoon maakera pinnal (laiuskraadide määramiseks); vastav ringjoon taevasfääril
Võrdle meridiaan
leveys|piiri maant.
Korea on jagatud kaheks piki 38. paralleeli Korea on jaettu kahtia 38. leveyspiiriä pitkin
(geomeetrias:) paralleelsirge, rööpsirge
yhdensuuntainen suora geom.
paralleelide aksioom paralleeliaksiooma / yhdensuuntaisaksiooma geom.
3 kõnek paralleelklass
rinnakkaisluokka
see tüdruk käis minu paralleelis se tyttö oli rinnakkaisluokallani
piinama
M
hingelist või kehalist piina, kannatust tekitama; vaevama, millegi ahistavaga painama
piinata, vaivata, kiusata, rääkätä, kiduttaa
peavalud piinasid teda pikki aastaid päänsäryt vaivasivat häntä vuosikausia
Ära piina end selliste kahtlustega! Älä kiusaa itseäsi tuollaisilla epäilyksillä!; Älä kiduta itseäsi tuollaisilla epäilyksillä!
Kas südametunnistus hakkas piinama? Alkoiko omatunto kolkuttaa? kuv.
eesmärgipäraselt, erilisi vahendeid kasutades kehalisi piinu tekitama
kiduttaa
raporti kohaselt elavad Põhja-Korea vangid ebainimlikes tingimustes, neid piinatakse ja näljutatakse raportin mukaan Pohjois-Korean vangit elävät epäinhimillisissä oloissa, heitä kidutetaan ja pidetään nälässä
tuhanded inimesed arreteeriti, enamik neist piinati surnuks tuhansia ihmisiä pidätettiin ja enemmistö heistä kidutettiin kuoliaaksi
mingit muusikariista, masinat ägedalt (ja oskamatult) käsitsema
(soittimen käsittelystä)
rääkätä kuv.
viiulit piinasin mõnda aega, aga sõbraks ma temaga ei saanudki rääkkäsin viulua jonkin aikaa, mutta en tullut sen kanssa sinuiksi
poolest
M
postp› [kelle/mille]
1 mingi omaduse suhtes; kellegi arvates
puolesta, suhteen
välimuse ja lõhna poolest meenutab naistenõges melissi ulkomuotonsa ja tuoksunsa puolesta kissanminttu muistuttaa melissaa / ulkomuotonsa ja tuoksunsa suhteen kissanminttu muistuttaa melissaa
minu poolest võib kinno minna küll minun puolestani voisi kyllä mennä elokuviin
Mille poolest tema neist rumalam oli? Minkä suhteen hän on heistä tyhmempi?
2 pärast, tõttu
vuoksi, tähden
Kas lootsid, et aitan sind niisama, tutvuse poolest? Toivoitko, että autan sinua muuten vain, tuttavuuden vuoksi?
produkt
M
s
toode või (looduslik) saadus; tootmise vm tegevuse tulemus
tuote
alkohol on looduslik produkt alkoholi on luonnontuote
kunstiteos on loometegevuse produkt taideteos on luovan toiminnan tuote
■ ‹hrl mitm(poes müüdav) toiduaine
ruoka|tavara tav. mon.
ma rivistasin eile pärast poeskäiku produktid aknalauale ja tegin neist pilti panin eilen kaupassakäynnin jälkeen ruokatavarat ikkunalaudalle ja otin niistä kuvan
piimaproduktid maitotuotteet
millegi tekitatud, põhjustatud asjaolu või nähtus
tuote
oleme ühiskonna produktid olemme yhteiskunnan tuotteita
raskelt
M
adv
1 raskena, palju kaaluvana
raskaasti
kaamelid olid raskelt koormatud kamelit oli kuormattu raskaasti
prantsatasin raskelt elutoa diivanile rojahdin raskaasti olohuoneen sohvalle
2 millegi poolest vaevalisena, mitte tavapärasel, sujuval viisil
vaikeasti, hankalasti, vaivalloisesti, työläästi
raskelt seletatav seos vaikeasti selitettävä teos
välisuks käis raskelt ulko-ovi oli hankala avata ja sulkea
ajas enda raskelt püsti nousi vaivalloisesti pystyyn
(meeleolu, tunnete kohta:) koormavana, rusuvalt, masendunult
raskaasti
vaatas taevasse ja ohkas raskelt katsoi taivaalle ja huokaisi raskaasti
3 (intensiivsust väljendades:) põhjalikult, tugevasti, kõvasti, väga
vaikeasti, raskaasti, ankarasti
käib raskelt longates kävelee vaikeasti ontuen
Toomas elas lahkuminekut raskelt üle Toomas otti eron raskaasti
sai raskelt karistada rangaistiin ankarasti / sai ankaran rangaistuksen
midagi oli raskelt valesti jokin oli pahasti vialla
(magamise kohta:) sügavalt
(nukkumiseen liittyen)
sikeästi
ta magas raskelt hän nukkui sikeästi
(haigestumise ja vigastuste kohta:) tõsiselt, (elu)ohtlikult
(sairastumiseen ja haavoittumiseen liittyen)
vakavasti
kolm inimest sai vigastada, neist üks raskelt kolme ihmistä haavoittui, yksi heistä vakavasti
suvel suri kaks raskelt haigestunud narkomaani kesällä kuoli kaksi vakavasti sairastunutta narkomaania
rullima
M
1 rullikujulise pöörleva vahendi või masinaga töötlema, hrl et midagi kokku pressida, tasandada vms
kaulia, kaulita
jyrätä
rulli tainas õhukeseks kauli taikina ohueksi
õhtul tuleb muru kasta, rullida ja pügada illalla nurmikko pitää kastella, jyrätä ja leikata
(millegi hävitamise, allasurumise kohta)
jyrätä kuv.
suurriik võib rahulikult neist üle rullida suurvalta voi jyrätä ne noin vain
2 oma keskpunkti või telje ümber liikuma panema, korduvalt keerama
kierittää, vierittää, rullata
mees rullib sõrmede vahel sigaretti mies kieputtaa savuketta sormissaan
sel viisil liikuma
kieriä, vieriä, rullata
beebi rullis end voodi teise otsa vauva kieri vuoteen toiseen päähän
keerdudena kokku või lahti keerama või kerima; millessegi keerama või mähkima
rullata
ööseks rullivad lapsed oma madratsid laiali yöksi lapset rullaavat patjansa auki
Viktoria rullis kondoomi peale Viktoria rullasi kondomin paikalleen
toidu|ahel
M
toitumissuhete alusel reastatud jada organisme
ravinto|ketju biol.
räimed on toiduahelas keskel, paljud meil söödavad röövkalad toituvad neist silakat ovat ravintoketjussa keskellä, monet meillä syötävät petokalat syövät niitä
tundma
M
1 aistinguid, nt puudutust, temperatuuri vms vastu võtma
(kosketuksen, lämpötilan tms. havaitsemisesta)
tuntea
toas oli tunda magusat viiruki lõhna huoneessa saattoi tuntea suitsukkeen makean tuoksun
tundsin torget talla all tunsin piston jalkapohjassa
palavus annab veel ikka tunda helle ei ole vieläkään hellittänyt
teatavat enesetunnet tajuma
(oman elimistön tilaa koskevasta aistimisesta)
tuntea
tuntua
Kuidas sa ennast tunned? Kuinka voit? / Miltä sinusta tuntuu?
kontides oli tunda mõnusat valu jäsenissä tuntui miellyttävä kipu
tunnen, et energiat pole tunnen, ettei minulla ole energiaa
janu tundma tuntea janoa
2 hingelist elamust, emotsioone kogema, läbi elama
tuntea, tuta
tundis end süüdlasena tunsi syyllisyyttä
pärast naise surma tundsin, kui üksi ma olen vaimon kuoleman jälkeen tunsin, kuinka yksinäinen olen
punastasin piinlikkust tundes punastuin häpeissäni
sai ebaõiglust omal nahal tunda sai tuta vääryyden nahoissaan
(selliste seisundite kohta, kus emotsiooniga seondub ka mõistuslikku)
ilmauksissa, joissa tunteeseen liittyy tiedostaminen
tundis huvi, millega ma tegelen oli kiinnostunut siitä, mitä teen
see mees nalja ei tunne se mies ei ymmärrä huumoria
3 millegi kohta teadmisi omama, midagi teha oskama
tuntea, osata
ma ei tundnud ühtki neist kaladest en tuntenut yhtään niistä kaloista
tunneb loodust tuntee luontoa
laps tunneb tähti, aga kella veel ei tunne lapsi osaa kirjaimet muttei tunne vielä kelloa
kedagi või midagi mingi omaduse vm järgi teadma
tuntea
Eesti on tuntud kui väike ja tubli riik Viro on tunnettu pienenä kelpo maana
Jeruusalemma suurtemplit tuntakse kuningas Saalomoni templina Jerusalemin suuri temppeli tunnetaan kuningas Salomon temppelinä
kellegagi varasemast tuttav olema; kedagi või midagi ära tundma
olla jonkun tuttu; tunnistaa, identifioida
tuntea
tunnen teda lapsepõlvest saadik olen tuntenut hänet lapsuudesta saakka
tegi näo, nagu ta ei tunneks mind teeskenteli, ettei tunne minua
kellegi olemust teadma ja mõistma
yksilöllisiä piirteitä koskevasta tarkemmasta tai perinpohjaisesta selvillä olemisesta
tuntea
ema tunneb oma last hästi äiti tuntee lapsensa hyvin
Tunne iseennast! Tunne itsesi!
4 vaistlikult tajuma, (ette) aimama, aru saama
tuntea, uumoilla
õhus on tunda kevadet on kevättä ilmassa
tundsin, et keegi jälgib mind tunsin jonkun seuraavan minua
Seotud sõnad
tundmines
tunto|aisti, tunto
tunne, tuntemus
tähele|panu
M
keskendumine mingile objektile või toimingule; huvi, märkamine
huomio
tähelepanu hajub kergesti huomio herpaantuu helposti
reklaam äratas tähelepanu mainos herätti huomiota
tähelepanu tõmbama vetää huomiota puoleensa
sellistele pisiasjadele ei tasu tähelepanu pöörata (need ei ole tähtsad, neist pole mõtet välja teha) tällaisiin pikkuseikkoihin ei kannata kiinnittää huomiota
mulle ei meeldi tähelepanu keskpunktis olla en viihdy huomion keskipisteenä
hoolivus, lugupidamine
huomaavaisuus
külaline on ümbritsetud tähelepanuga vieras saa paljon huomaavaisuutta osakseen
(viisakusväljendites, nt kõne alustamisel)
huomio
huomaavaisuus
Austatud kolleegid, palun tähelepanu! Hyvät kollegat, saisinko huomionne!
Tänan tähelepanu eest! Kiitoksia huomaavaisuudesta!; Kiitoksia huomiostanne!
(tähele panema kutsuva hüüatusena)
komentona tai sen osana
huomio
Tähelepanu! Tegemist on alkoholiga! Huomio! Juoma sisältää alkoholia!
Tähelepanu, pildistan! Huomio, katsokaa kameraan!
Tähelepanu, valmis olla, läks! Paikoillanne, valmiina, nyt!
vormima
M
1 ainele, materjalile vormi, kuju andma
muovata, muovailla, muotoilla, muodostaa
käsitsi vormitud savinõud käsin muotoillut saviastiat
(seoses inimese kehaga või näojoontega)
ihmisen kehoon tai kasvonpiirteisiin liittyvästi
kaunilt vormitud huuled kauniin muotoiset huulet
sõnalist, pildilist, helilist vms kuju andma
antaa jokin muoto (sanoin, kuvin, sävelin tms.)
huuled vormisid hääletu lause huulet muodostivat äänettöman lauseen
2 mõjudes, mõjutades kujundama
muovata, muotoilla
aeg on temast vorminud rahumeelse pereinimese aika on muovannut hänestä sopuisan perheihmisen
koolituse eesmärk on vormida neist kodanikke koulutuksen tavoitteena on luoda heistä kansalaisia
võta sa kinni
(osutab ebaselgusele või kahtlusele millegi suhtes:) mine (sa) tea, pole teada, ei saa aru
(osoittamassa epäselvyyttä tai epäilemistä jonkin suhteen:) mene ja tiedä
võta sa kinni, kummal neist õigus on mene ja tiedä, kumpi heistä on oikeassa
välja pressima
1 survet avaldades, sunni või ähvardusega midagi nõudma; nii midagi saama või saavutama
kiristää
mees püüdis alaealiselt raha välja pressida mies yritti kiristää rahaa alaikäiseltä
tüdruk pressis isalt välja valge kleidi tyttö sai vaadittua isältään valkean mekon
2 midagi kusagilt välja suruma
puristaa, pusertaa
neist apelsinidest ei õnnestunud mahla välja pressida mehun puristaminen näistä appelsiineista ei onnistunut
laava oli end maasügavusest välja pressinud laava oli pursunut maan uumenista
Seotud sõnad
väljapressijas
kiristäjä
väljapressimines
kiristys

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur