Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 21 artiklit

alla andma
vastupanust loobuma, end võidetuks tunnistama; mingis olukorras kaotajaks jääma, mingi olukorraga leppima
antautua, alistua, luovuttaa vars. urh.

▪ president kutsus mässulisi alla andma presidentti kehotti kapinallisia antautumaan

▪ see on su enese teha, kas raskustele alla anda või neist hoopis kasu lõigata on sinusta itsestäsi kiinni, luovutatko vaikeuksien edessä vai suorastaan hyödytkö niistä

hirmu|jutt

hirmu tekitav, hirmutav jutt
kauhu|kertomus, kauhu|tarina

▪ enamik neist hirmujuttudest ei pidanud paika enimmäkseen nämä kauhukertomukset eivät pitäneet paikkansa

kinnistama

1 [mida] õpitut, muljeid, positsiooni vm kindla(ma)ks või püsiva(ma)ks muutma
tukea, vahvistaa, vakiinnuttaa

▪ teoreetilisi teadmisi kinnistatakse praktiliste ülesannete lahendamisega teoreettisten tietojen tueksi ratkotaan käytännön tehtäviä

▪ firma kinnistab oma turuliidri positsiooni firma vakiinnuttaa asemaansa markkinajohtajana

2 kellegi valdusse, kasutada või hooldada andma
antaa jonkun haltuun, käyttöön tai huolehdittavaksi
–
■ ametlikult kellegi omandiks registreerima
rekisteröidä virallisesti jonkun omaisuudeksi
–

▪ kinnistatud laev rekisteröity laiva

3 millegi külge või juurde kinnitama; mingi ülesande peale määrama
sitoa myös kuv.

▪ rändluited paiknevad Kura säärel, kus neist enamus on kinnistatud mägimändide istutamisega vaeltavat dyynit sijaitsevat Kuurinkynnäällä, jossa suurinta osaa niistä sitovat istutetut vuorimännyt

▪ uurijate arvates kinnistab inimesi tööandja juurde lojaalsus tutkijoiden mukaan ihmisiä sitoo työnantajaan lojaalius

4 kujutist valgus- või pühkekindlaks tegema
kiinnittää valok.

▪ pärast pildistamist kinnistati kujutis harilikus naatrium tiosulfaadi lahuses valokuvaamisen jälkeen kuva kiinnitettiin tavallisessa natriumtiosulfaattiliuoksessa

kõla|pind

(soodus) keskkond, kus millelgi on vastukõla, märgatav mõju
kaiku|pohja kuv.

▪ häid ideid on küll, aga paljud neist ei leia kõlapinda hyviä ideoita kyllä on, mutta monet niistä eivät saa kaikupohjaa

läbi ajama
1 piiratud võimalustest hoolimata toime tulema, hakkama saama või millegagi leppima
tulla toimeen, pärjätä rajallisista mahdollisuuksista huolimatta tai mukautua johonkin
–

▪ pere peab senisest palju kitsamalt läbi ajama perheen pitää tulla toimeen paljon tähänastista vähemmällä

▪ ajame läbi omal jõul pärjäämme omin voimin

2 millestki läbi pistma
pistää läpi jostakin
–

▪ kibuvitsamarjadest saab ilusad helmed, kui neist niit läbi ajada ruusunmarjoista saa kauniit helmet, kun niihin pistää langan / ruusunmarjoista saa kauniit helmet, kun niistä pistää langan läpi / ruusunmarjoista saa kauniit helmet, kun ne pistää lankaan

me ‹pron› ‹mitm 1. isik, rõhutus asendis›
1 meie
Võrdle ma
me

▪ koer ei teinud meist üldse välja koira ei ollut huomaavinaankaan meitä

▪ me ei suhtle omavahel emme ole puheväleissä

■ ‹hrl väliskohakäänetes› märgib kõneleja peret, kodu, töökohta või riiki
Võrdle te
‹tav. ulkopaikallissijoissa› viittaamassa puhujan perheeseen, kotiin, työpaikkaan tai kotimaahan
me

▪ eile käisid meil külalised eilen meillä kävi vieraita

▪ Tule meile tööle! Tule meille töihin!

▪ ilm meil ja mujal maailmas sää meillä ja muualla maailmassa

■ märgib määratlemata isikute ringi
viittaamassa epämääräiseen persoonaan
me

▪ kui meil on antud n järjestikust arvu, siis jagub alati täpselt üks neist arvuga n jos meillä on n peräkkäistä lukua, täsmälleen yksi niistä on aina jaollinen luvulla n

2 kasutatakse sina või teie asemel (nt patsiendiga suheldes)
sinä- tai te-pronominia korvaamassa (esim. potilaalle puhuttaessa)
–

▪ Ja kuidas me ennast täna tunneme? Kuinkas täällä tänään voidaan?

■ kasutatakse tähtsustades või ironiseerides tema asemel
arvostusta tai ironiaa ilmaisemassa hän-pronominin sijaan
–

▪ Vau, küll me oleme ikka üles löödud! Vau, ollaanpas sitä nyt hienona!

muu1 ‹pron›
1 ‹substantiivselt, ainsuses› viitab ebamääraselt mingile asjaolule, olukorrale vm, mis ei ole sama kui kõne all olnu
(viittaamassa epämääräisesti johonkin seikkaan, tilanteeseen tms., joka ei ole sama kuin aiemmin mainittu)
muu

▪ muud mul lisada ei ole muuta lisättävää minulla ei ole

▪ asi on hoopis muus kysymys on aivan muusta

▪ peaasi, et tal hea oleks, muu ei ole üldse oluline pääasia, että hänellä olisi asiat hyvin, muulla ei ole mitään väliä

▪ nüüd pole muud teha kui oodata nyt ei ole muuta tekemistä kuin odottaa

▪ olin kõike muud kui õnnelik olin kaikkea muuta kuin onnellinen

■ ‹adjektiivselt› teine, teistsugune
toinen, toisenlainen
muu

▪ mõni muu päev sobiks paremini joku muu päivä sopisi paremmin

▪ oli veel muidki uudiseid oli vielä muitakin uutisia

■ ‹substantiivselt ja adjektiivselt› viitab ebamääraselt mingile elusolendile peale mainitu: teine
(viittaamassa epämääräisesti johonkin elävään olentoon aiemmin mainitun lisäksi: toinen)
muu

▪ laps oli talle tähtsam kui keegi muu lapsi oli hänelle tärkeämpi kuin kukaan muu

▪ kes muu peale sinu oskaks neist asjust nii huvitavalt rääkida kuka muu kuin sinä osaisi kertoa näistä asioista yhtä kiinnostavasti

▪ Paula on minu väga hea sõber, muid sõpru mul ei olegi Paula on oikein hyvä ystäväni, muita ystäviä minulla ei olekaan

2 ‹adjektiivselt› viitab rühma vm terviku mainimata, täpsustamata, ülejäänud osale
(viittaamassa kokonaisuuden tai ryhmän jäljelle jäävään, mainitsematta jääneeseen tai jätettyyn osaan)
muu

▪ linnaisad ja muu peenem rahvas kaupunginisät ja muu hienompi väki

▪ see masin on mõeldud samasugusteks töödeks nagu muudki laadurid tämä kone on tarkoitettu samanlaisiin töihin kuin muutkin kuormaajat

mõni

‹pron›

1 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib või osutab lähemalt määratlemata isikut, eset või olukorda
jokin, joku, eräs, muuan

▪ Aga kui mõni tuleb? Entä jos joku tulee?

▪ mõnel teist on veel maksmata jotkut teistä eivät ole vielä maksaneet

▪ Kaua sa valid, osta mõni ära! Kauanko oikein valikoit, osta jokin niistä!

▪ tuleb mõne muu võimaluse järele vaadata pitää ottaa selvää jostain toisesta mahdollisuudesta

▪ öö varjus juhtub nii mõndagi yön pimeydessä tapahtuu kaikenlaista

▪ tuletõrjuja elukutse on üks neist ameteist, millest nii mõnigi väike poiss unistab palomiehen ammatti on yksi niistä, joista yksi jos toinenkin pikkupoika haaveilee / palomiehen ammatti on yksi niistä, joista pikkupoika jos toinenkin haaveilee

■ kõnek vihjab irooniliselt teadaolevale, kuid nimeliselt välja ütlemata isikule
vihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.

▪ paistab, et mõni norib nahatäit näyttää siltä, että joku kerjää verta nenästään

▪ mõni mees näikse uhkeks läinud olevat eräs mies näyttää ylpistyneen

2 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra
(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari

▪ mõni aeg hiljem oli valu kadunud jonkin ajan kuluttua särky oli poissa

▪ mõne kilomeetri kaugusel jokusen kilometrin päässä

▪ Kas oled võidufilme näinud? – Mõnda olen. Oletko nähnyt voittoelokuvia? – Muutamia olen.

▪ võttis mõne sõnaga loo kokku teki yhteenvedon parilla sanalla

3 ‹hrl koos arvu või mõõtu väljendava sõnaga, määrsõnalaadselt› (rõhutab ligikaudse hulga suurust:) mitte vähem kui, oma
suunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.

▪ tal on mõni poolsada hektarit maad hänellä on jotain viisikymmentä hehtaaria maata

4 esineb vähendava või halvustava sõnana
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku

▪ tema nüüd mõni töötegija hänkö muka joku työihminen

otse

‹adv›

1 ‹adv› sirgjooneliselt mingis suunas; (asendi kohta:) mitte viltu
suoraan
suorassa

▪ kuus kilomeetrit sõitke otse, seejärel keerake paremale ajakaa kuusi kilometriä suoraan ja kääntykää sitten oikealle

▪ Kas lips on otse? Onko solmio suorassa?

■ ‹adj› ‹hrl saavas› sirges asendis olev
suora

▪ sättisin lipsu otseks asettelin kravatin suoraan

2 ‹adv› keerutamata, midagi varjamata, otsekoheselt
suoraan

▪ ütle otse, kui sulle miski ei meeldi sano suoraan, jos et pidä jostakin

▪ mehed pidavat asjadest aru saama siis, kui neist räägitakse otse miehet kuulemma ymmärtävät silloin, kun asioista puhutaan suoraan

3 ‹adv› vahetult, ilma vaheastme vm vahepealseta; väljendab vahetut lähedust
suoraan, suoraa päätä, heti

▪ ortopeedi juurde otse ei pääse, enne tuleb perearstilt saatekiri võtta ortopedille ei pääse suoraan, ensin pitää saada omalääkäriltä lähete

▪ jõmmid kulistasid viskit otse pudelist äijät kulauttelivat viskiä suoraan pullosta

▪ tulen otse trennist tulen suoraan harjoituksista

▪ auto peatus otse maja ees auto pysähtyi aivan talon edessä

4 ‹adv› lausa, päris
suorastaan, aivan, vallan

▪ arvud näitavad otse vastupidist luvut osoittavat täysin päinvastaista

▪ peaauhinnaks on otse loomulikult auto pääpalkintona on tietenkin auto

paralleel

‹s›

1 kõrvutus, võrdlus; samaväärne joon või nähtus
paralleeli, rinnastus, rinnakkais|ilmiö, rinnakkais|tapaus

▪ otseseid paralleele ei maksa neist juhtumeist otsida suoria paralleeleja ei kannata etsiä niistä tapahtumista

▪ paralleelid tänapäevaga on ilmselged paralleelit nykyisyyden kanssa ovat ilmiselviä

▪ teatava ajaloolise paralleelina meenub .. historiallisena paralleelina tulee mieleen...

2 ekvaatoriga rööpne kujutletav ringjoon maakera pinnal (laiuskraadide määramiseks); vastav ringjoon taevasfääril
Võrdle meridiaan
leveys|piiri maant.

▪ Korea on jagatud kaheks piki 38. paralleeli Korea on jaettu kahtia 38. leveyspiiriä pitkin

■ (geomeetrias:) paralleelsirge, rööpsirge
yhdensuuntainen suora geom.

▪ paralleelide aksioom paralleeliaksiooma / yhdensuuntaisaksiooma geom.

3 kõnek paralleelklass
rinnakkaisluokka
–

▪ see tüdruk käis minu paralleelis se tyttö oli rinnakkaisluokallani

piinama

hingelist või kehalist piina, kannatust tekitama; vaevama, millegi ahistavaga painama
piinata, vaivata, kiusata, rääkätä, kiduttaa

▪ peavalud piinasid teda pikki aastaid päänsäryt vaivasivat häntä vuosikausia

▪ Ära piina end selliste kahtlustega! Älä kiusaa itseäsi tuollaisilla epäilyksillä!; Älä kiduta itseäsi tuollaisilla epäilyksillä!

▪ Kas südametunnistus hakkas piinama? Alkoiko omatunto kolkuttaa? kuv.

■ eesmärgipäraselt, erilisi vahendeid kasutades kehalisi piinu tekitama
kiduttaa

▪ raporti kohaselt elavad Põhja-Korea vangid ebainimlikes tingimustes, neid piinatakse ja näljutatakse raportin mukaan Pohjois-Korean vangit elävät epäinhimillisissä oloissa, heitä kidutetaan ja pidetään nälässä

▪ tuhanded inimesed arreteeriti, enamik neist piinati surnuks tuhansia ihmisiä pidätettiin ja enemmistö heistä kidutettiin kuoliaaksi

■ mingit muusikariista, masinat ägedalt (ja oskamatult) käsitsema
(soittimen käsittelystä)
rääkätä kuv.

▪ viiulit piinasin mõnda aega, aga sõbraks ma temaga ei saanudki rääkkäsin viulua jonkin aikaa, mutta en tullut sen kanssa sinuiksi

poolest

‹postp› [kelle/mille]

1 mingi omaduse suhtes; kellegi arvates
puolesta, suhteen

▪ välimuse ja lõhna poolest meenutab naistenõges melissi ulkomuotonsa ja tuoksunsa puolesta kissanminttu muistuttaa melissaa / ulkomuotonsa ja tuoksunsa suhteen kissanminttu muistuttaa melissaa

▪ minu poolest võib kinno minna küll minun puolestani voisi kyllä mennä elokuviin

▪ Mille poolest tema neist rumalam oli? Minkä suhteen hän on heistä tyhmempi?

2 pärast, tõttu
vuoksi, tähden

▪ Kas lootsid, et aitan sind niisama, tutvuse poolest? Toivoitko, että autan sinua muuten vain, tuttavuuden vuoksi?

produkt

‹s›

toode või (looduslik) saadus; tootmise vm tegevuse tulemus
tuote

▪ alkohol on looduslik produkt alkoholi on luonnontuote

▪ kunstiteos on loometegevuse produkt taideteos on luovan toiminnan tuote

■ ‹hrl mitm› (poes müüdav) toiduaine
ruoka|tavara tav. mon.

▪ ma rivistasin eile pärast poeskäiku produktid aknalauale ja tegin neist pilti panin eilen kaupassakäynnin jälkeen ruokatavarat ikkunalaudalle ja otin niistä kuvan

▪ piimaproduktid maitotuotteet

■ millegi tekitatud, põhjustatud asjaolu või nähtus
tuote

▪ oleme ühiskonna produktid olemme yhteiskunnan tuotteita

raskelt

‹adv›

1 raskena, palju kaaluvana
raskaasti

▪ kaamelid olid raskelt koormatud kamelit oli kuormattu raskaasti

▪ prantsatasin raskelt elutoa diivanile rojahdin raskaasti olohuoneen sohvalle

2 millegi poolest vaevalisena, mitte tavapärasel, sujuval viisil
vaikeasti, hankalasti, vaivalloisesti, työläästi

▪ raskelt seletatav seos vaikeasti selitettävä teos

▪ välisuks käis raskelt ulko-ovi oli hankala avata ja sulkea

▪ ajas enda raskelt püsti nousi vaivalloisesti pystyyn

■ (meeleolu, tunnete kohta:) koormavana, rusuvalt, masendunult
raskaasti

▪ vaatas taevasse ja ohkas raskelt katsoi taivaalle ja huokaisi raskaasti

3 (intensiivsust väljendades:) põhjalikult, tugevasti, kõvasti, väga
vaikeasti, raskaasti, ankarasti

▪ käib raskelt longates kävelee vaikeasti ontuen

▪ Toomas elas lahkuminekut raskelt üle Toomas otti eron raskaasti

▪ sai raskelt karistada rangaistiin ankarasti / sai ankaran rangaistuksen

▪ midagi oli raskelt valesti jokin oli pahasti vialla

■ (magamise kohta:) sügavalt
(nukkumiseen liittyen)
sikeästi

▪ ta magas raskelt hän nukkui sikeästi

■ (haigestumise ja vigastuste kohta:) tõsiselt, (elu)ohtlikult
(sairastumiseen ja haavoittumiseen liittyen)
vakavasti

▪ kolm inimest sai vigastada, neist üks raskelt kolme ihmistä haavoittui, yksi heistä vakavasti

▪ suvel suri kaks raskelt haigestunud narkomaani kesällä kuoli kaksi vakavasti sairastunutta narkomaania

rullima

1 rullikujulise pöörleva vahendi või masinaga töötlema, hrl et midagi kokku pressida, tasandada vms
kaulia, kaulita
jyrätä

▪ rulli tainas õhukeseks kauli taikina ohueksi

▪ õhtul tuleb muru kasta, rullida ja pügada illalla nurmikko pitää kastella, jyrätä ja leikata

■ (millegi hävitamise, allasurumise kohta)
jyrätä kuv.

▪ suurriik võib rahulikult neist üle rullida suurvalta voi jyrätä ne noin vain

2 oma keskpunkti või telje ümber liikuma panema, korduvalt keerama
kierittää, vierittää, rullata

▪ mees rullib sõrmede vahel sigaretti mies kieputtaa savuketta sormissaan

■ sel viisil liikuma
kieriä, vieriä, rullata

▪ beebi rullis end voodi teise otsa vauva kieri vuoteen toiseen päähän

■ keerdudena kokku või lahti keerama või kerima; millessegi keerama või mähkima
rullata

▪ ööseks rullivad lapsed oma madratsid laiali yöksi lapset rullaavat patjansa auki

▪ Viktoria rullis kondoomi peale Viktoria rullasi kondomin paikalleen

toidu|ahel

toitumissuhete alusel reastatud jada organisme
ravinto|ketju biol.

▪ räimed on toiduahelas keskel, paljud meil söödavad röövkalad toituvad neist silakat ovat ravintoketjussa keskellä, monet meillä syötävät petokalat syövät niitä

tundma

1 aistinguid, nt puudutust, temperatuuri vms vastu võtma
(kosketuksen, lämpötilan tms. havaitsemisesta)
tuntea

▪ toas oli tunda magusat viiruki lõhna huoneessa saattoi tuntea suitsukkeen makean tuoksun

▪ tundsin torget talla all tunsin piston jalkapohjassa

▪ palavus annab veel ikka tunda helle ei ole vieläkään hellittänyt

■ teatavat enesetunnet tajuma
(oman elimistön tilaa koskevasta aistimisesta)
tuntea
tuntua

▪ Kuidas sa ennast tunned? Kuinka voit? / Miltä sinusta tuntuu?

▪ kontides oli tunda mõnusat valu jäsenissä tuntui miellyttävä kipu

▪ tunnen, et energiat pole tunnen, ettei minulla ole energiaa

▪ janu tundma tuntea janoa

2 hingelist elamust, emotsioone kogema, läbi elama
tuntea, tuta

▪ tundis end süüdlasena tunsi syyllisyyttä

▪ pärast naise surma tundsin, kui üksi ma olen vaimon kuoleman jälkeen tunsin, kuinka yksinäinen olen

▪ punastasin piinlikkust tundes punastuin häpeissäni

▪ sai ebaõiglust omal nahal tunda sai tuta vääryyden nahoissaan

■ (selliste seisundite kohta, kus emotsiooniga seondub ka mõistuslikku)
ilmauksissa, joissa tunteeseen liittyy tiedostaminen
–

▪ tundis huvi, millega ma tegelen oli kiinnostunut siitä, mitä teen

▪ see mees nalja ei tunne se mies ei ymmärrä huumoria

3 millegi kohta teadmisi omama, midagi teha oskama
tuntea, osata

▪ ma ei tundnud ühtki neist kaladest en tuntenut yhtään niistä kaloista

▪ tunneb loodust tuntee luontoa

▪ laps tunneb tähti, aga kella veel ei tunne lapsi osaa kirjaimet muttei tunne vielä kelloa

■ kedagi või midagi mingi omaduse vm järgi teadma
tuntea

▪ Eesti on tuntud kui väike ja tubli riik Viro on tunnettu pienenä kelpo maana

▪ Jeruusalemma suurtemplit tuntakse kuningas Saalomoni templina Jerusalemin suuri temppeli tunnetaan kuningas Salomon temppelinä

■ kellegagi varasemast tuttav olema; kedagi või midagi ära tundma
olla jonkun tuttu; tunnistaa, identifioida
tuntea

▪ tunnen teda lapsepõlvest saadik olen tuntenut hänet lapsuudesta saakka

▪ tegi näo, nagu ta ei tunneks mind teeskenteli, ettei tunne minua

■ kellegi olemust teadma ja mõistma
yksilöllisiä piirteitä koskevasta tarkemmasta tai perinpohjaisesta selvillä olemisesta
tuntea

▪ ema tunneb oma last hästi äiti tuntee lapsensa hyvin

▪ Tunne iseennast! Tunne itsesi!

4 vaistlikult tajuma, (ette) aimama, aru saama
tuntea, uumoilla

▪ õhus on tunda kevadet on kevättä ilmassa

▪ tundsin, et keegi jälgib mind tunsin jonkun seuraavan minua

Seotud sõnad
tundmine ‹s›
tunto|aisti, tunto
tunne, tuntemus

tähele|panu

keskendumine mingile objektile või toimingule; huvi, märkamine
huomio

▪ tähelepanu hajub kergesti huomio herpaantuu helposti

▪ reklaam äratas tähelepanu mainos herätti huomiota

▪ tähelepanu tõmbama vetää huomiota puoleensa

▪ sellistele pisiasjadele ei tasu tähelepanu pöörata (need ei ole tähtsad, neist pole mõtet välja teha) tällaisiin pikkuseikkoihin ei kannata kiinnittää huomiota

▪ mulle ei meeldi tähelepanu keskpunktis olla en viihdy huomion keskipisteenä

■ hoolivus, lugupidamine
huomaavaisuus

▪ külaline on ümbritsetud tähelepanuga vieras saa paljon huomaavaisuutta osakseen

■ (viisakusväljendites, nt kõne alustamisel)
huomio
huomaavaisuus

▪ Austatud kolleegid, palun tähelepanu! Hyvät kollegat, saisinko huomionne!

▪ Tänan tähelepanu eest! Kiitoksia huomaavaisuudesta!; Kiitoksia huomiostanne!

■ (tähele panema kutsuva hüüatusena)
komentona tai sen osana
huomio

▪ Tähelepanu! Tegemist on alkoholiga! Huomio! Juoma sisältää alkoholia!

▪ Tähelepanu, pildistan! Huomio, katsokaa kameraan!

▪ Tähelepanu, valmis olla, läks! Paikoillanne, valmiina, nyt!

vormima

1 ainele, materjalile vormi, kuju andma
muovata, muovailla, muotoilla, muodostaa

▪ käsitsi vormitud savinõud käsin muotoillut saviastiat

■ (seoses inimese kehaga või näojoontega)
ihmisen kehoon tai kasvonpiirteisiin liittyvästi
–

▪ kaunilt vormitud huuled kauniin muotoiset huulet

■ sõnalist, pildilist, helilist vms kuju andma
antaa jokin muoto (sanoin, kuvin, sävelin tms.)
–

▪ huuled vormisid hääletu lause huulet muodostivat äänettöman lauseen

2 mõjudes, mõjutades kujundama
muovata, muotoilla

▪ aeg on temast vorminud rahumeelse pereinimese aika on muovannut hänestä sopuisan perheihmisen

▪ koolituse eesmärk on vormida neist kodanikke koulutuksen tavoitteena on luoda heistä kansalaisia

võta sa kinni
(osutab ebaselgusele või kahtlusele millegi suhtes:) mine (sa) tea, pole teada, ei saa aru
(osoittamassa epäselvyyttä tai epäilemistä jonkin suhteen:) mene ja tiedä
–

▪ võta sa kinni, kummal neist õigus on mene ja tiedä, kumpi heistä on oikeassa

välja pressima
1 survet avaldades, sunni või ähvardusega midagi nõudma; nii midagi saama või saavutama
kiristää

▪ mees püüdis alaealiselt raha välja pressida mies yritti kiristää rahaa alaikäiseltä

▪ tüdruk pressis isalt välja valge kleidi tyttö sai vaadittua isältään valkean mekon

2 midagi kusagilt välja suruma
puristaa, pusertaa

▪ neist apelsinidest ei õnnestunud mahla välja pressida mehun puristaminen näistä appelsiineista ei onnistunut

▪ laava oli end maasügavusest välja pressinud laava oli pursunut maan uumenista

Seotud sõnad
väljapressija ‹s›
kiristäjä
väljapressimine ‹s›
kiristys

veebiliides @ veebihaldur