Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 54 artiklit, väljastan 50

ainu|võimalik
M
ainus võimalik
ainoa mahdollinen
▪ see oli neil taktikaliselt ainuvõimalik käik se oli heille ainoa mahdollinen taktinen siirto
ajusid komposteerima
[kellel] kõnek kellegi iseseisvat mõtlemist või olemist lämmatama; ühelaadse jutuga tüütuks muutuma
tukahduttaa jonkun itsenäistä ajattelemista tai olemista; muuttua ikävystyttäväksi puhumalla yhtä ja samaa
–
▪ neil on ajud ära komposteeritud he ovat melkeinpä aivopestyjä kuv., yleisk.
▪ meestel oli kalduvus tüütult aju komposteerida ja vastikult pealetükkivaks muutuda miehillä oli taipumus pitkästyttää puhumalla yhtä ja samaa ja muuttua epämiellyttävän päällekäyviksi
argument
M
‹s›
1 põhjendatud seisukoht või väide (nt arutluses, väitluses)
argumentti, järki|syy, todiste, peruste
▪ võta või jäta – argumendid on veenvad ota tai jätä – perusteet ovat vakuuttavia
▪ neil pole ühtki mõistlikku argumenti heillä ei ole yhtään järkevää argumenttia
2 mat sõltumatu muutuja, mille väärtuse määrab funktsioon
argumentti
▪ funktsiooni argument funktion argumentti
■ keel (lauseanalüüsis:) seotud laiend
argumentti, komplementti
ees ja taga
1 igal pool abistamas, korraldamas, jälgimas vms
joka puolella auttamassa, järjestämässä, seuraamassa tms.
–
▪ neil olid alati teenijad ees ja taga heillä oli koko ajan palvelijat ympärillään
2 kogu aeg mõttes, meeles, jutuaineks või hoolitsuse all
koko ajan mielessä, puheena tai huolehdittavana
–
▪ tal on aina tööasjad ees ja taga, mind nagu polekski olemas hänellä on koko ajan työasiat mielessä, on kuin minua ei olisikaan
ette
M
‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 esiküljest ettepoole; esiossa, esiküljele
Vastand taha
eteen
▪ astus kaks sammu ette astui kaksi askelta eteen
▪ läksin peegli ette ja uurisin end igast küljest menin peilin eteen ja tarkastelin itseäni joka puolelta
▪ tõmbas kardinad akna ette veti verhot ikkunan eteen
▪ saime istekohad suhteliselt ette saimme paikat suhteellisen edestä
■ esikülje lähedusse (mingiks tegevuseks valmis); (esiküljele) külge
eteen
▪ tõld sõitis ette vaunu ajoi eteen
▪ maja sai aknad ette taloon pantiin ikkunat
▪ õmbles pluusile nööbid ette ompeli puseroon napit
■ möödudes ettepoole
edelle
▪ mootorratas tuiskas meist ette moottoripyörä pyyhälsi edellemme
■ ajaliselt ettepoole, tulevikku
ajallisesti eteenpäin, tulevaisuuteen –
▪ oskab kaugele ette planeerida osaa suunnitella kauas tulevaisuuteen
▪ ette rutates olgu öeldud, et tegime õige otsuse menen nyt asioiden edelle, mutta sanottakoon, että teimme oikean päätöksen
2 (ettepoole) takistuseks
eteen
▪ keegi astus ette ja ma ei näinud enam midagi joku astui eteen enkä nähnyt enää mitään
▪ takso keeras kaubikule otse ette taksi kääntyi suoraan pakettiauton eteen
■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistavaks, segavaks teguriks
(ilmiöistä, tilanteista:) tielle, esteeksi
–
▪ üritan talle kirjutada, aga ikka tuleb midagi ette yritän kirjoittaa hänelle, mutta aina tulee jokin este
▪ jälle jään sulle ette taas olen tielläsi
3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või lähemal ajal jõutakse
viittaamassa tilanteeseen tai ilmiöön, johon on päästy tai päästään lähiaikoina
eteen
▪ mees ei tohiks naist sellise valiku ette panna mies ei saisi panna naista sellaisen päätöksen eteen
4 eelnevalt, enne, millestki toimuvast, tehtavast varem
jotakin tapahtuvaa tai tehtävää aiemmin tai ennen
–
▪ korraldas kõik sõidud ja kohtumised pool aastat ette järjesti kaikki matkat ja tapaamiset puolta vuotta aiemmin
▪ tuli külla ette teatamata tuli kylään ilmoittamatta
▪ aimasin õnnetust ette aavistin onnettomuuden
▪ tunnen seiklusterohkest reisist juba ette rõõmu iloitsen jo etukäteen jännittävästä matkasta
▪ valimistulemusi ei julge keegi ette ennustada kukaan ei uskalla ennustaa äänestyksen tuloksia
■ eelnevalt valmis, tulevase aja jaoks varuks või millegi tulevase eeldusena
etu|käteen, ennakkoon, ennakolta, ennalta, edeltä|käsin
▪ neil, kes kaasa sõitsid, on töö ette tehtud ne, jotka lähtivät mukaan, olivat tehneet työn etukäteen
▪ ühe kuu üür tuleb ette maksta yhden kuun vuokra pitää maksaa ennakkoon
■ (males, jäähokis jm materjali või punktide mängueelse loovutamise kohta)
šakissa, jääkiekossa jms. jonkin luovuttamisesta ennen peliä
–
▪ suurmeister andis vastasele ratsu ette suurmestari antoi vastustajalle ratsun verran hyvitystä
▪ noortemeeskonnale anti kolm väravat ette nuorten joukkueelle annettiin kolmen maalin verran hyvitystä
5 tasemelt, saavutustelt vms kaugemale, ettepoole, mööda
edellä
▪ keelteoskuselt on ta vendadest ette jõudnud kielitaidossa hän on veljiään edellä
▪ vastasmeeskond läks peagi ette 13 : 8 vastustajajoukkue johti pian 13–8
■ (kella käigu kohta:) ettenähtust kiiremini
(kellosta)
edellä
▪ kell käib paar minutit ette kello on pari minuuttia edellä
■ tähtsuse poolest esimeseks, etteotsa
tärkeimmäksi, johtavaksi
–
▪ panga nõukogu ette sai oma mees pankin neuvoston johtoon pääsi oma mies
6 liikumisteele, vaate- või tegevusvälja
tielle, näköpiiriin tms.
–
▪ tuli hävitas kõik, mis ette jäi tuli tuhosi kaiken tieltään
▪ sööb, mis ette juhtub syö mitä eteen sattuu
▪ vaatame, mis võimalusi veel ette sattub katsotaan, millaisia mahdollisuuksia vielä tulee
7 kellelegi näha, kuulata, tutvuda, hinnata vms
jonkun nähtäväksi, kuultavaksi, tutustuttavaksi, arvioitavaksi tms.
eteen
▪ dirigent kutsuti viis korda publiku ette tagasi kapellimestari kutsuttiin viidesti takaisin yleisön eteen
▪ Näita ette, mis sul seal on! Näytä mitä sinulla on siellä!
▪ kohtuotsus loeti ette oikeuden päätös luettiin ääneen / oikeuden päätös luettiin kuulijoille
▪ asi tiriti avalikkuse ette asia vedettiin julkisuuteen
■ kellegi juurde uuritavaks, kellegi jutule; arutlusele, otsustamisele
jonkun luokse kuulusteltavaksi, tuomittavaksi tms., jonkun puheille
eteen
▪ asjaosaline ei ilmunud komisjoni ette asianosainen ei ilmaantunut toimikunnan eteen
▪ paari nädala pärast peaks asi kohtus ette tulema parin viikon kuluttua asian pitäisi tulla käsittelyyn oikeudessa
■ eeskujuks, näidiseks
malliksi, esimerkiksi
–
▪ treener tegi harjutuse ette ja lapsed tegid järele valmentaja näytti harjoituksen ja lapset tekivät perässä / valmentaja näytti, kuinka harjoitus tehdään, ja lapset tekivät perässä
halb
M
1 ‹adj› ebameeldivat tunnet tekitav, rahulolematust või pahameelt esile kutsuv
Vastand hea
huono, kehno, paha, surkea
▪ halvad teated rikkusid kõigi meeleolu huonot tiedot pilasivat kaikkien mielialan
▪ kandidaat jättis halva mulje ehdokas teki huonon vaikutuksen
▪ halva ilma tõttu jäeti võistlused ära kilpailu peruutettiin huonon sään takia
▪ kõval toolil oli halb istuda kovalla tuolilla oli paha istua
■ (ebameeldivate, vastumeelsust tekitavate aistingutega seoses)
Vastand hea
paha
▪ kõnelejal oli halb hingeõhk puhujlla oli pahanhajuinen hengitys
■ ‹adj› negatiivsete eetiliste omadustega, moraalselt vääritu, laiduväärt
Vastand hea
huono
▪ poiss sattus teismelisena halba seltskonda poika joutui teini-ikäisenä huonoon seuraan
▪ tööintervjuule tulnul ei õnnestunud oma halbu külgi varjata työhaastatteluun tulleen ei onnistunut peittää huonoja puoliaan
▪ tal on halb kuulsus hänellä on huono maine
■ ebasõbraliku ja vaenuliku hoiakuga
Vastand hea
huono
▪ arsti süüdistati patsientide halvas kohtlemises lääkäriä syytettiin potilaiden huonosta kohtelusta
▪ neil on naabritega halvad suhted heillä on huonot suhteet naapureihin / he ovat naapurien kanssa huonoissa väleissä
2 ‹adj› oma laadilt, omaduste poolest nõuetele mittevastav, mittekvaliteetne või ebarahuldav
Vastand hea
huono
▪ tal on halb maitse hänellä on huono maku
▪ direktor on tore inimene, aga halb organisaator johtaja on kiva ihminen, mutta huono järjestämään
▪ vastuvõtul pakuti väga halba veini vastaanotolla tarjottiin erittäin huonoa viiniä
▪ halva ventilatsiooniga tuba huone, jossa on huono ilmanvaihto
3 ‹s› ebameeldiv asi või nähtus
paha
▪ pole halba ilma heata ei pahaa ilman hyvää
▪ ta oskas teiste kohta ainult halba rääkida hän osasi puhua muista vain pahaa
hingama
M
1 (kõrgemate loomade, eriti inimese kohta:) õhku kopsudesse tõmbama ja sealt eemaldama
hengittää, vetää henkeä
▪ laps hingab rahulikult lapsi hengittää rauhallisesti
▪ hingasin nina kaudu sisse ja suu kaudu välja hengitin nenän kautta sisään ja suun kautta ulos
▪ kõrgel mägedes on raske hingata korkealla vuoristossa on vaikea hengittää
▪ inimene hingab keskmiselt viisteist korda minutis ihminen vetää henkeä keskimäärin viisitoista kertaa minuutissa
▪ lähme õue värsket õhku hingama lähdetään ulos haukkaamaan raitista ilmaa
■ elama, elust osa võtma
hengittää kuv.
▪ ärge ahistage noori, laske neil vabalt hingata älkää ahdistako nuoria, antakaa heidän hengittää vapaasti
▪ pärast alagrupi võitu võis meeskond kergemalt hingata lohkovoiton jälkeen joukkue pystyi hengittämään vapaammin
■ (naha kaudu) õhku saama
hengittää
▪ koolis on hea kanda jalatseid, milles jalad saavad hingata koulussa on hyvä pitää jalkineita, joissa jalat voivat hengittää
■ väliskeskkonnast elutegevuseks vajalikku hapnikku võtma ja sinna süsihappegaasi eritama
(eliöiden hapen ottamisesta ja hiilidioksidin poistumisesta)
hengittää
▪ roomajad ja kahepaiksed hingavad osalt naha, osalt kopsude kaudu matelijat ja sammakkoeläimet hengittävät osittain ihon, osittain keuhkojen kautta
2 midagi (nt niiskust, soojust) endast välja levitama
henkiä, huokua, hohkaa
▪ meri hingab jäist udu meri henkii jäistä usvaa
▪ järv hingab endast välja mürkaineid järvestä huokuu myrkkyaineita
3 ‹hrl vormilt või sisult eitavas lauses› kõnek millestki kõnelema, midagi välja lobisema
‹muodoltaan tai sisällöltään kielteisissä yhteyksissä›
hiiskua yleisk., hiiskahtaa yleisk.
▪ ära sellest kellelegi hinga, eks ethän hiisku tästä kenellekään
4 van puhkama, magama
levätä yleisk., hengähtää yleisk.
▪ jumal tegi kuus päeva tööd ja seitsmendal hingas Jumala teki kuusi päivää töitä ja seitsemäntenä lepäsi
▪ vanaema hingab ammu hauas isoäiti on levännyt haudassa jo kauan
Seotud sõnad
hingamine ‹s›
hengitys, hengittäminen
hing paelaga kaelas
1 hing on rinnus kinni, jõud on otsas (suurest ponnistusest)
hengästymisestä, voimien loppumisesta (suuren ponnistelun takia)
–
▪ ratturi sõnul sirgetel väga hull pole, aga tõusudel on hing paelaga kaelas pyöräilijän mukaan suorilla menee kohtuullisen hyvin, mutta nousuissa voimat tahtovat ehtyä
■ (väga haige või suremas olemise kohta)
hyvin sairaana tai kuolemassa olemisesta
henki|hieverissä, henki|toreissa(an
▪ läksin haiglasse, hing paelaga kaelas lähdin sairaalaan henkihieverissä
2 (majanduslikult raske olukorra kohta)
taloudellisesti vaikeasta tilanteesta
–
▪ maksumaksjaid on vähe ja majanduslanguse seisus on neil niigi hing paelaga kaelas veronmaksajia on vähän ja talouden taantuman aikana heilläkin on taloudellisesti vaikeaa
hädapasunat puhuma
hädaldama, mingist halvast olukorrast hädaldavalt rääkima
valittaa, puhua jostakin huonosta tilanteesta valittaen
–
▪ neil, kel põllud suvisest tormist ja rahest puutumata jäid, pole vaja teraviljasaaki koristades hädapasunat puhuda niiden, joiden peltoja kesäinen myrsky ja raesade eivät koetelleet, ei tarvitse valittaa viljankorjuussa
jalaga segada
väga palju, külluses
hyvin paljon, runsaasti
yllin kyllin, yltä kyllin
▪ raha on neil jalaga segada rahaa heillä on yllin kyllin
jook
M
‹s›
vedelik joomiseks
juoma, juominen, juotava
▪ Mida sa joogiks võtad? Mitä otat juomiseksi?
▪ neil olid oma joogid kaasas heillä oli omat juotavat mukana
järel
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›
1 (liikumisel) kellegi või millegi taga
perässä, jäljessä, takana
▪ ta sammus kohe minu järel hän asteli heti perässäni / hän käveli aivan jäljessäni
▪ laps läks ees, koer joostes järel lapsi meni edellä, koira juoksi perässä
2 pärast mingit sündmust või ajavahemikku; kellestki, millestki hiljem
(ajasta)
jälkeen ‹postp.›
perässä ‹adv.›
▪ nii paljude aastate järel ei mäleta kõike täpselt näin monen vuoden jälkeen kaikkea ei muista tarkasti
▪ mõne kilomeetri järel tegime väikese peatuse muutaman kilometrin jälkeen pysähdyimme hetkeksi
▪ üks ütles sõnad ees, teised kordasid järel yksi lausui sanat edellä ja toiset toistivat perässä
■ osutab tihedale ajalisele järgnevusele
perään
▪ auto auto järel vuras mööda auto toisensa perään huristi ohi
3 tasemelt, saavutustelt, järjestuselt kellestki või millestki tagapool
jälkeen
▪ meie võistkond tuli Läti järel kolmandaks joukkueemme sijoittui Latvian jälkeen kolmanneksi
▪ ta oli koolis minust paar klassi järel hän oli koulussa minua muutaman luokan alempana
■ (kellaosutite seisu kohta:) õigest ajast taga
(kellosta)
jäljessä
▪ su kell on järel (kell näitab vähem, kui ajaliselt tegelikult on) kellosi on jäljessä
4 midagi või kedagi ära toomas, kätte saamas vms
hakemiseen, noutamiseen liittyvästi
–
▪ käis koolis õpikute järel kävi koulussa hakemassa oppikirjat
▪ hommikul viin lapsed lasteaeda, õhtul käin neil seal järel aamulla vien lapset päiväkotiin ja illalla haen heidät sieltä
5 (endisest) säilinud, veel või endist viisi olemas
jäljellä, tallella
▪ tema tavapärasest elurõõmust oli vähe järel hänen tavanomaisesta elämänilostaan oli vähän jäljellä
6 tulemuseks, tagajärjeks
tulokseen viittaamassa
–
▪ näpistas nii et sinised plekid järel nipisti niin että mustelmat vain jäivät
kahasse
M
‹adv›
ühiselt kahe peale (jaotuvaks või jaotuvana)
ilmaisemassa, että kaksi ihmistä tai tahoa tekee jotakin yhdessä, hankkii jotakin yhteiseksi, pitää jotakin yhteisenä tms.
–
▪ korter on ostetud aastaid tagasi elukaaslasega kahasse asunto on ostettu vuosia sitten yhdessä elämänkumppanin kanssa; asunto on ostettu vuosia sitten kahteen pekkaan elämänkumppanin kanssa ark.
▪ saun on neil kahasse sauna on heidän kahden yhteinen
▪ nad kirjutasid artikli kahasse he kaksi kirjoittivat artikkelin yhdessä; he kirjoittivat artikkelin kahteen pekkaan ark.
▪ kahe küla peale kahasse valiti ühine külavanem kaksi kylää valitsi yhteisen kylänvanhimman
kibe põli
täbar, (majanduslikult) raske olukord
Võrdle kibe on käes
(taloudellisesti) vaikeasta tilanteesta
–
▪ eriti kibe põli võib kätte tulla neil, kes vara laenuraha eest ostsid erityisen vaikea taloudellinen tilanne voi syntyä niille, jotka ostivat lainarahalla
kokku korjama
1 ühte paika, tervikuks kokku panema või koguma
kerätä, koota
▪ ma korjasin kokku mitu suurt kotitäit prügi keräsin monta suurta säkillistä roskia
▪ ma tahaksin oma kassi vaktsineerida, et ta ei korjaks kokku haigusi haluaisin rokottaa kissani, että se ei saisi tauteja
2 säästes kokku koguma
säästää
▪ neil oli kolme peale kümme tuhat eurot kokku korjatud he olivat kolmisin säästäneet kymmenentuhatta euroa
kokku leppima
[milles] milleski ühisele otsusele jõudma, suulist kokkulepet sõlmima
sopia [jonkun kanssa, jostakin], tehdä sopimus [jonkun kanssa, jostakin], tehdä sovinto
▪ neil on juba pulmapäevgi kokku lepitud heillä on jo hääpäiväkin sovittuna
▪ koosoleku aja lepime kokku hiljem kokouksen ajan sovimme myöhemmin
▪ kohtumises kokku leppida sopia tapaamisesta
kuidagi|viisi
M
‹adv›
mingil (juhuslikul) moel, mingil kombel või viisil
jotenkin, joten|kuten, miten|kuten, jollakin tavalla, jollakin tapaa
▪ see aitas neil kuidagiviisi elus püsida se auttoi heitä pysymään jotenkin elossa
■ ‹eitusega› mitte mingil moel, mitte kuidagi; üldse mitte
‹kielteisissä yhteyksissä›
mitenkäään
▪ see ei lähe kuidagiviisi se ei mitenkään käy
kuskil
M
‹adv›
⇒ Samas sarjas kuskile, kuskilt
1 ‹jaatavas lauses› mingis täpsemalt määratlemata kohas (või suunas), täpselt teadmata kus
‹myönteisissä yhteyksissä›
jossain, jossakin
▪ see raamat on mul kindlasti kuskil olemas se kirja on minulla varmasti olemassa jossain
▪ onu seilab pikemat aega kuskil kaugel ookeanil setä on seilannut jo pitkään jossakin kaukana valtamerellä
■ ‹eitavas lauses› mitte mingis kohas või suunas, mitte üheski kohas, mitte kusagil
‹kielteisissä yhteyksissä›
missään
▪ Pärnus polnud neil kuskil ööbida Pärnussa heillä ei ollut paikkaa, jossa yöpyä / Pärnussa he eivät voineet yöpyä missään
2 mingil täpsemalt määratlemata ajal
viittaamassa tarkemmin määrittelemättömään aikaan
jossain, jossakin, joskus
▪ kuskil teises või kolmandas klassis murdis ta jalaluu joskus toisella tai kolmannella luokalla hän mursi jalkansa
▪ tähtaeg oli kuskil juuli keskel määräaika oli jossain heinäkuun keskellä
käest
M
‹adv›, ‹postp› [kelle]
1 kellegi valdusest, omandusest, kasutusest (ära)
jonkun hallinnasta, käytöstä
-lta/-ltä
▪ kartsid, et neil võetakse auto käest pelkäsivät, että auto viedään heiltä
▪ pärast lahutust läks maja mehe käest naise kätte eron jälkeen talo siirtyi mieheltä vaimolle
▪ võit libises käest voitto valui sormien välistä kuv.
■ mingi otstarbega seotult ära kadumas, (liiga kiiresti) otsa lõppemas
loppumassa
–
▪ aeg kaob käest aika loppuu
2 mingist allikast, kelleltki, mingi lähtekohaga seotud
-lta/-ltä
▪ käsk tuli ülemuse käest käsky tuli esimieheltä
▪ küsi arsti käest nõu kysy neuvoa lääkäriltä
▪ ajaleht palus lugejate käest vabandust sanomalehti pyysi anteeksi lukijoiltaan
▪ sai koerte käest pureda tuli koirien puremaksi
■ mingist seisukorrast (ära), kellegi või millegi mõju alt, meelevallast
-lta/-ltä, -sta/-stä
▪ arstidel õnnestus haige surma käest päästa lääkärien onnistui pelastaa potilas kuolemalta
▪ läks kõrvetava kuumuse käest varju meni polttavasta kuumuudesta varjoon
▪ minu käest ei ole sul pääsu minulta sinä et pakene
lahe ‹adj›
1 head tunnet tekitav, selline, kus on tore olla
mukava
▪ vanalinnas oleks päris lahe elada vanhassakaupungissa olisi oikein mukava asua
▪ käin trennis eeskätt laheda seltskonna pärast käyn treeneissä ennen kaikkea mukavan seuran vuoksi
■ (seisundi kohta:) pingest vaba, hea ja kerge; (suhtlemislaadiga seoses:) ennast vabalt tundev
rento, leppoisa
luonteva
▪ lahe olemine sai korrapealt rikutud rento oleskelu katkesi siihen paikkaan
▪ ta pole täna kuigi lahedas tujus hän ei ole tänään kovin leppoisalla päällä
▪ mõlemad olid lahedad suhtlejad molemmat seurustelivat luontevasti
■ kõnek (millegi atraktiivse, trendika kohta)
nasta, siisti slg.
▪ Punk on lahe! Punk on siistiä!
2 selline, kus on piisavalt ruumi, seetõttu mugav ja vaba olla
väljä, avara
▪ esimestel kilomeetritel olid jooksjad tihedalt koos, edasi läks lahedamaks ensimmäisillä kilometreillä juoksijat olivat tiiviisti yhdessä, myöhemmin tuli väljempää
▪ müts on piisavalt lahe, nii et ka juukseklõps selle alla ära mahub pipo on tarpeeksi väljä, niin että sen alle mahtuu myös hiussolki
■ oludest või majanduslikest tingimustest piiramata, vaba
huoleton
▪ Stalini surma järel tulid lahedamad ajad Stalinin kuoleman jälkeen koittivat huolettomammat ajat
▪ palgast ei piisanud lahedaks äraelamiseks palkka ei riittänyt huolettomaan elämään
▪ paistab, et neil rahaga väga lahe ei ole näyttää siltä, ettei heillä ole taloudellisesti kovin helppoa
3 (toidu, joogi kohta:) meeldivalt kerge
kevyt, raikas
▪ kapsast, kurgist ja jõhvikatest saab hea laheda salati kaalista, kurkusta ja karpaloista saa mukavan raikkaan salaatin
▪ lahedad kalorivaesed suvetoidud kevyet vähäkaloriset kesäruoat
Seotud sõnad
lahedus ‹s›
mukavuus
luontevuus
väljyys
lõpma
M
van (loomade kohta:) surema, lõppema
(eläimistä)
kuolla yleisk.
▪ neil lõpnud lehm ära heidän lehmänsä kuoli
▪ lambad lõpsid kõik poole aastaga kaikki lampaat kuolivat puolessa vuodessa
maas
M
‹adv›
1 maapinnal, põrandal vm aluspinnal
maassa
lattialla
▪ märtsi lõpus oli möödunud aastal veel paks lumi maas viime vuonna maaliskuun lopussa oli vielä paksulti lunta maassa
▪ neil on peened Pärsia vaibad maas heillä on lattialla hienot persialaismatot
■ (haigena) pikali
(sairaana) pitkällään
–
▪ ta on kopsupõletikuga maas hän makaa keuhkotulehduksen kourissa
■ langetatud, allapoole suunatud
maahan luotuna, maassa
▪ poisike seisab, pea maas pikkupoika seisoo katse maahan luotuna
■ (põllu- ja aiakultuuride kohta:) maha tehtud, kasvamas
(istutetuista vihanneksista, juureksista tms.:) istutettuna, kasvamassa
maassa
2 pealt või küljest ära; katki, lõhki
irti
rikki
▪ krohv on laiguti maas rappaus on irronnut laikuittain / rappaus on lähtenyt irti laikuittain
▪ päike tegi liiga, nina pealt on nahk maas aurinko poltti nenän ihon rikki
3 taga, järel, maha jäänud
jäljessä
▪ oleme ajast natuke maas olemme hieman jäljessä ajasta
4 ära, langenud, maha võetud
poissa
▪ probleem on päevakorrast maas ongelma on poissa päiväjärjestyksestä
maja
M
‹s›
1 hoone inimestele elamiseks, töötamiseks vms
talo, rakennus
▪ kodumaja kotitalo
▪ palkmaja hirsitalo
▪ maja taga on kuur ja garaaž talon takana on liiteri ja autotalli
▪ elame ühes majas asumme samassa talossa
■ (ühes majas elava pere, majaliste, majapidamise kohta)
(rakennus, huoneisto t. asunto asukkaineen, tavaroineen yms., koti, talous)
talo, huusholli ark.
▪ alarm ehmatas terve maja üles hälytys herätti koko talon
▪ neil on alailma puudus majas heillä kärsitään alituisesti puutetta
■ (restorani vms asutuse, selle töötajate kohta)
talo
▪ suupisted veini kõrvale on maja poolt viinin kanssa tarjottavat suupalat ovat talon puolesta
■ (teatri, kino publiku ja sellele mõeldud ruumi(de) kohta)
sali
▪ etendus läks tühjale majale esitys meni tyhjälle salille
■ mõne asutuse või hoone nime(tuse) osana
talo
▪ Õpetajate Maja opettajaintalo
▪ Mustpeade maja Mustapäiden talo
2 kolmikust ja paarist koosnev kaardikombinatsioon pokkeris
pokerissa
täys|käsi
3 (astroloogias:) sodiaagimärgi maapealne vaste
huone astrol., kenttä astrol.
maja|pidamine
M
1 majandusvaldus (nt talu, maakodu) koos hoonete, inventari jm juurdekuuluvaga
talous, koti|talous, huusholli ark.
talo
▪ torm jättis elektrita tuhatkond majapidamist myrsky vei sähköt noin tuhannelta kotitaloudelta
▪ neil on korralik majapidamine: peavad kanu ja kahte siga, köögivili tuleb oma maalapilt heillä on kunnon maalaistalo: pitävät kanoja ja kahta sikaa, ja vihannekset saadaan omalta kasvimaalta
■ (majandamise, eelarve kohta)
talousasioiden hoitaminen
talous, talouden|hoito, talouden|pito
▪ elukaaslastel oli ühine majapidamine puolisoilla oli yhteinen talous
■ kodu eest hoolitsemine
kodista huolehtiminen
talouden|hoito, talouden|pito, koti|työt mon., huusholli ark.
▪ kodune majapidamine oli rohkem naise õlgadel taloudenhoito oli enimmäkseen naisten harteilla
2 majapidamisesemed (ja muu kraam)
kodin irtaimisto
–
▪ silma hakkas üks suusamütsis kodanik, kelle kogu majapidamine mahtus supermarketi ostukärusse huomiota herätti pipopäinen kansalainen, jonka koko omaisuus mahtui supermarketin ostoskärryyn
mammon
M
‹s›
kõnek vara, rikkus, raha
mammona
▪ paraku pole neil kummalgi hinge taga mammonat valitettavasti heillä ei kummallakaan ole mammonaa varalla
mesi|puu
M
mesilastele valmistatud eluruum, millesse nad ehitavad kärgedega pesa
mehiläis|pesä
▪ neil on kümme mesipuud heillä on kymmenen mehiläispesää
mitmekesi
M
‹adv›
mitu koos
monen kesken, monta yhdessä
▪ kui kassid on mitmekesi väikeses puuris, tekib neil stress kun kissoja on monta yhdessä pienessä häkissä, ne stressaantuvat
mõistagi
M
‹adv›
‹rõhutava üldlaiendina› iseenesest mõista, nagu teada, arusaadavalt
tietysti, tietenkin {jaatavas lauses}, tietenkään {eitavas lauses}
▪ meeleolu pole neil mõistagi hea mieliala ei heillä ole tietenkään hyvä
▪ mõistagi tuli taas jutuks, et .. tietenkin tuli taas puheeksi, että ..
mööda külgi maha jooksma
‹hrl koos eitusega› (kasutatakse ütlustes, mis väljendavad, et miski pole ülearune, liigne või tulutu)
ilmaisemassa, että jokin ei ole ylimääräinen tai hyödytön
–
▪ ükski euro ei jookse mööda külgi maha yksikään euro ei ole ylimääräinen
▪ vaevalt et vene keele oskus neil mööda külgi maha jookseb tuskinpa venäjäntaito heille hyödytön on
nad pl ‹pron› ‹mitm 3. isik, rõhutus asendis›
1 nemad
Võrdle ta
ne
▪ Said sa aru, mis keelt nad räägivad? Ymmärsitkö, mitä kieltä he puhuvat?
▪ kui lindudel on pojad pesas, siis nad enam ei laula kun linnuilla on poikaset pesässä, ne eivät enää laula
■ ‹väliskohakäänetes› (kohavarjundiga:) nende juures (kodus)
‹ulkopaikallissijoissa› luona (kotona)
he, ne ark.
▪ käisin eile neil, aga poiss oli kuskil ära kävin eilen heillä, mutta poika oli jossakin poissa
2 osutab mainitud või mainitavale nähtusele
ne
▪ asjad ei ole üldse pahad, aga nad ei ole ka päris ideaalsed asiat eivät ole lainkaan huonosti, mutta ne eivät ole aivan ihanteellisestikaan
▪ Ilusad on nad küll, need teie pojengid! Kylläpä ne ovat kauniita, ne teidän pionit!
nõrk koht
puudus, negatiivne asjaolu, miski, mis vajab parandamist, paremaks tegemist
heikko kohta, heikkous
▪ plaanid on ilusad, kuid neil on üks nõrk koht suunnitelmat ovat kauniita, mutta niissä on yksi heikko kohta / suunnitelmat ovat kauniita, mutta niissä on yksi heikkous
■ (haige kehaosa kohta)
heikko kohta
▪ tema nõrk koht on liigesed hänen heikko kohtansa ovat nivelet
nägu täis sõimama
[kellel] kedagi põhjalikult läbi sõimama
haukkua joku perin pohjin
haukkua pataluhaksi kuv.
▪ vihastasin, siis sõimasin neil näod täis suutuin ja sitten haukuin heidät pataluhaksi
olema
M
1 väljendab kellegi või millegi eksisteerimise, olemasolu fakti
olla, eksistoida
▪ Olla või mitte olla? Ollako vai eikö olla?
▪ on nähtusi, mida teadlased ei ole suutnud seletada on ilmiöitä, joita tutkijat eivät ole pystyneet selittämään
▪ riik lakkas olemast valtio lakkasi olemasta
▪ saunas on olemas ka külmaveebassein saunassa on myös kylmävesiallas
■ väljendab omamist, kellegi või millegi juurde kuulumist
olla, omistaa
▪ Mitu last neil on? Montako lasta heillä on?
▪ Peetril pole autot Peeterillä ei ole autoa / Peeter ei omista autoa
▪ kirvel on vars ja tera kirveessä on varsi ja terä
▪ tal on see õigus hän on siinä oikeassa
2 osutab kellegi või millegi omadus(t)ele, olemusele, identiteedile, päritolule, materjalile vm
olla
▪ Robert on kümneaastane Robert on kymmenvuotias
▪ see ei olnud mina se en ollut minä
▪ Kas arbuus on köögivili? Onko meloni kasvis?
▪ sõrmus on lihtsa tegumoega sormus on yksinkertaisesti tehty
▪ eestlased olevat kinnised virolaiset ovat kuulemma sulkeutuneita
▪ praegu on tööaeg nyt on työaika
3 mingis kohas, kuskil asuma või viibima
olla, oleilla
▪ kedagi ei ole kodus ketään ei ole kotona
▪ olen tööl olen töissä
▪ raamatud on riiulis kirjat ovat hyllyssä / kirjat ovat hyllyllä
▪ nii peenes seltskonnas ei oska kuidagi olla (käituda) niin hienossa seurassa ei mitenkään osaa olla
■ (mingis asendis, suunas)
olla
▪ mul on magamistoa aken põhja poole makuuhuoneeni ikkuna on pohjoiseen päin / makuuhuoneeni ikkuna antaa pohjoiseen
■ (mingis olukorras, seisukorras)
olla
▪ nad on tülis he ovat riidoissa
▪ meil on auto katki meidän automme on rikki
■ mingil ajal toimuma, aset leidma
olla
▪ eelmisel nädalal oli mitu elektrikatkestust viime viikolla oli monta sähkökatkoa
▪ olen varsti tagasi tulen pian takaisin
4 ‹abiverb› kuulub verbi liitaegade koosseisu
verbien liittomuodoissa
olla
▪ on teinud on tehnyt
▪ oli teinud oli tehnyt
▪ oli tehtud oli tehty
5 esineb püsiühendites, mis väljendavad möönmist, nõusolekut või tõrjumist, halvakspanu
olla
▪ olgu kuidas on olkoon kuinka on
▪ las olla, mul pole seda vaja antaa olla, minä en sitä tarvitse
pole
ei ole
en ole yks.1.p, et ole yks.2.p, ei ole yks.3.p
emme ole mon.1.p, ette ole mon.2.p, eivät ole mon.3.p
▪ ”Ma pole sinuga nõus,” vaidles Margus vastu ” ”En ole samaa mieltä kanssasi”, väitti Margus vastaan
▪ minu arvates pole sul õigus minusta sinä et ole oikeassa
▪ võitja pole veel selgunud voittaja ei ole vielä ratkennut
▪ meie pole ärimehed, meil pole esiplaanil kasum emme ole liikemiehiä, meille voitto ei ole ensisijaista
▪ Mis, te pole sellest kuulnudki? Mitä, ettekö olekaan kuulleet siitä? / Mitä, ettekö ole kuulleetkaan siitä?
▪ nad pole rikkad ja neil pole uhkeid hilpe he eivät ole rikkaita eikä heillä ole hienoja vetimiä
▪ pole halba ilma heata ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin (sananp.)
pole nägu ega tegu
ütlus selle kohta, et keegi või miski ei näe hea välja ega ole tal ka muud kõlblikkust
ilmaisemassa, että joku tai jokin ei näytä hyvältä eikä sillä tai hänellä ole muutakaan tekoa
–
▪ pole neil piparkookidel nägu ega tegu näillä rumilla piparkakuilla ei tee yhtään mitään
pulk
M
‹s›
1 töödeldud väiksem piklik puutükk (nt eseme osana); lühem (puust) varb või kepp
kapula, palikka, pulikka, puola, piena
tikku, keppi, kalikka
▪ redelil puudus üks pulk tikkaista puuttui yksi puola / tikapuista puuttui yksi piena
▪ pulga otsa keerutatud suhkruvatt tikun ympärille pyöritetty hattara
▪ vanasti anti lastele lagritsapuu pulki närida, et neil köha ei tuleks ennen lapsille annettiin lakritsakasvin juuren palasia nakerreltavaksi, jotta he eivät saisi yskää
■ selline piklik ese, nt söögipulk
puikko
▪ täiesti sõmerat riisi on võimatu pulkadega süüa täysin irtonaista riisiä on mahdotonta syödä puikoilla
■ piklikuks vormitud või pressitud tükk mingit ainet
tanko, patukka
▪ pärm oli müügil 50-grammiste pulkadena hiivaa myytiin 50 gramman tankoina
■ (kalameeste keelepruugis väikese havi kohta)
kalastajien kielenkäytössä pienestä hauesta
–
2 ‹väljendites› osa, detail, tükk; üksikasi
‹sanonnoissa› osasta; yksityiskohdasta
–
▪ auto sai pulkadeks lahti lammutatud auto purettiin alkutekijöihinsä
▪ meister tegi masina viimase pulgani oma kätega valmis mestari teki koneen omin käsin viimeistä piirtoa myöten valmiiksi
▪ kultuurikriitik võttis Sirbis Arvo Pärdi fenomeni pulkadeks lahti kulttuurikriitikko analysoi Arvo Pärt -ilmiön perinpohjaisesti Sirp-lehdessä
3 ‹hrl väljendites› koht hierarhias või mingil (väärtus)skaalal
paikasta hierarkiassa tai jollakin (arvo)asteikolla
–
▪ artikli autor seab maailma kirjanduse tipud ühele pulgale grafomaaniga artikkelin kirjoittaja asettaa maailman kirjallisuuden huiput samalle viivalle grafomaanin kanssa kuv.
▪ kaotus kukutas BC Tallinna Baltikast pulga võrra allapoole häviö pudotti BC Tallinnan pykälän verran Baltikaa alemmas ark., kuv.
puudus
M
‹s›
1 millegi või kellegi vajaliku vähesus, ebapiisavus või puudumine
puute, puutos, pula, defekti
▪ talvekuudel tekib sageli D-vitamiini puudus talvikuukausina syntyy usein D-vitamiinin puutos
▪ ideede puudust neil ei ole pulaa ideoista heillä ei ole
▪ ohvitseridest oli Vabadussõja ajal suur puudus upseereista oli vapaussodassa suuri pula
▪ infopuudus tiedonpuute
▪ toidupuudus ravinnonpuute
■ puudusel millegi või kellegi vähesuse või puudumise tõttu
jonkin tai jonkun vähäisyyden tai puuttumisen vuoksi
puutteessa
▪ parema puudusel tuleb leppida Poola tomatitega paremman puutteessa pitää tyytyä puolalaisiin tomaatteihin
▪ asjad takerdusid raha puudusel asiat eivät edenneet, sillä rahasta oli pulaa
■ olukord, kus normaalseks eluks ei jätku raha, toitu jms
puute, puutteen|alaisuus, köyhyys, hätä, kurjuus
▪ puuduses elavad inimesed puutteessa elävät ihmiset
▪ perekond kannatab puudust perhe kärsii puutetta
2 häiriv omadus või asjaolu, nõrk või halb külg
puute
▪ juhendaja möönis, et töös on vigu ja puudusi ohjaaja myönsi, että työssä on vikoja ja puutteita
▪ poissmehepõlve eelised ja puudused poikamieselämän hyvät ja huonot puolet
raas
M
‹s›
väga väike (ebapiisav) kogus toitu, tilluke kild, puru või tükike
muru, muren, nokare, hiukka, ripe
▪ supi sees oli raas liha keitossa oli murunen lihaa
▪ lapsed sõid saia viimse raasuni ära lapset söivät vaalean leivän viimeistä murua myöten
■ vähene määr või hulk, veidike
ripaus, hiukkanen, nokare
▪ Õpi ometi raas botaanikat! Kannattaisi opiskella hieman kasvitiedettä!
▪ mõistuseraas järjen hiven
■ raasugi ‹eitusega› (täiesti ebapiisavaks peetava asjaolu kohta:) üldse, sugugi
‹kielteisissä yhteyksissä›
rahtuakaan, hiventäkään, hitustakaan
▪ neil on virnaviisi raha, kuid stiili ei raasugi heillä on kahmalokaupalla rahaa, mutta tyyliä ei rahtuakaan
raha|probleem
M
(raha vähesuse või puudumise kohta)
raha|ongelma tav. mon., raha|huoli tav. mon.
▪ soojaarve tasumata jätmise taga on rahaprobleemid lämpölaskun maksamatta jättämisen taustalla ovat rahaongelmat
▪ rahaprobleemi neil pole rahahuolia heillä ei ole
riist
M
‹s›
ese, mille abil midagi tehakse, mingil otstarbel kasutatav vahend
väline, laite, koje, työ|kalu, vehje ark.
▪ nuga ja teised teravad riistad veitsi ja muut terävät välineet
▪ purgi avamiseks on spetsiaalne riist purkin avaamiseen on erityinen väline
▪ televiisor on kallis riist televisio on kallis laite
▪ optiline riist kosmose uurimiseks optinen koje avaruuden tutkimiseen
▪ aiatööriist puutarhatyökalu
■ kõnek suguliige, peenis
kalu, vehje
▪ mehed vajavad usku, et neil on suur riist miehet tarvitsevat uskoa, että heillä on iso kalu
■ riistad pl rakmed, hobuseriistad
valjaat mon.
▪ hobune võeti riistadest lahti hevonen riisuttiin valjaista
rusikas
M
‹s›
inimese labakäsi peopessa kokkusurutud sõrmedega
nyrkki, luu|vitonen leik.
▪ ülemus põrutas rusikaga vastu lauda johtaja pamautti nyrkillä pöytää
▪ plika pigistas raha rusikasse tyttönen puristi rahan nyrkkiinsä
■ (väljendites jõu või võimu kohta)
nyrkki kuv.
▪ rusikad tõusid neil kergesti heillä oli herkästi nyrkit pystyssä
▪ uhkelt taotakse rusikaga rinnale, kiidetakse omi häid mõtteid taotaan ylpeinä rintaa, kehutaan omia hyviä ideoita
rääts2 ‹s›
omaaegne pandlataoline kinnitusvahend
entisaikainen (koristeellinen) kiinnitysväline
solki
▪ hõbedast rääts hopeasolki
▪ püksid olid kitsad, tuli neil tagant rääts lahti päästa housut olivat kireät, joten niiden takasolki piti avata
röövel
M
‹s›
võõra vara röövimisega tegelev isik
ryöstäjä, rosvo, ryöväri vars. vanh.
▪ maskis röövel sisenes postkontorisse ja nõudis raha naamioitunut ryöstäjä astui postikonttoriin ja vaati rahaa
▪ politsei tabas relvastatud röövlid poliisi sai kiinni aseistautuneet ryöstäjät
▪ koloonias istusid röövlid ja mõrtsukad siirtolassa istui rosvoja ja murhaajia
▪ pangaröövel pankkiryöstäjä; pankkirosvo ark.
■ (millestki ilmajäämise kohta)
rosvo kuv.
▪ telekas on väärtusliku aja röövel telkkari on aikarosvo
■ kõnek raha välja petja, liiga kalli tasu võtja
riistäjä
▪ Maksuametnikud on viimased röövlid! Veroviranomaiset ovat vihoviimeisiä riistäjiä!
■ kõnek (väga energilise inimese, hrl lapse kohta)
hyvin energisestä ihmisestä, tavallisesti lapsesta
–
▪ vanem poiss on neil päris röövel heidän vanhempi poikansa on varsinainen epeli
sarve|kandja
M
‹s›
1 lehm, põder vm sarvedega loom
sarvi|pää
▪ neil on laudas 34 sarvekandjat heillä on navetassa 34 sarvipäätä
2 (petetud abielumehe kohta)
aisan|kannattaja kuv.
seisma
M
1 (inimeste, loomade kohta:) püstiasendis jalgadele toetudes ühe koha peal paigal olema
seisoa, seistä
▪ poiss seisis purskkaevu juures ja ootas poika seisoi suihkulähteen luona ja odotti
▪ kamp mehi seisab, pea kuklas, suu ammuli, ja vaatab taevasse joukko miehiä seisoo pää takakenossa ja suut ammollaan ja katsoo taivaalle
▪ hobune jäi oja ette seisma hevonen seisahtui puron ääreen
■ (esemete, hoonete vms kohta:) jalgadele vm toetudes püstiasendis olema, sel viisil asetsema
(esineistä tms.:) olla pystyasennossa
seisoa
▪ akna all seisab laud, selle kõrval voodi ikkunan alla seisoo pöytä, sen vieressä sänky
■ kõnek (peenise kohta:) jäigastunud, erutunud (püsti)asendis olema, suguühteks võimeline olema
(siittimestä:) olla jäykistynyt
seisoa
▪ Mida teha, kui mehel ei seisa? Mitä tehdä, jos miehellä ei seiso?
2 (pikemat aega) teatavas olukorras, seisundis viibima
seisoa
▪ patsient seisab aastaid plaanilise lõikuse järjekorras potilas on seissyt leikkausjonossa vuosikausia
▪ rahvusena seisame surmaga silmitsi kansakuntana seisomme kasvokkain kuoleman kanssa
■ (tulevase tegevuse, olukorra kohta)
(tulevaan toimintaan, tilanteeseen liittyen)
olla edessä(än)
▪ suurem töö seisab veel ees suurin työ on vielä edessä
▪ neil seisab ees ränk võitlus heillä on edessään ankara kamppailu
■ kellegi või millegi eest kaitsvalt välja astuma või vastutama
puolustaa
▪ omanik seisis omaenda huvide eest omistaja puolusti omia etujaan
■ [milles] olulisel kujul esinema või avalduma, (tegelikult) olema
esiintyä tai ilmetä olennaisessa muodossa
olla, olla kyse [jostakin]
▪ asi seisab selles, et .. kyse on siitä, että... / asia on sillä tavalla, että...
▪ õnn ei seisa rikkuses rikkaus ei merkitse onnea
3 kuskil (pikemat aega) asetsema, mingis asendis või seisundis asuma, mingil viisil paigal olema
seisoa, olla
▪ uksel seisab mingi silt ovella on jokin kyltti
▪ aken seisis pärani ikkuna oli selällään
▪ hooned seisavad tühjana rakennukset seisovat tyhjillään
■ harjumuspärases, teada olevas kohas paiknema
seisoa
▪ reha seisab laudas harava seisoo navetassa
■ mingis dokumendis kirja pandud, kirjalikult väljendatud olema
olla jossakin kirjoitettuna tai luettavissa
lukea, seisoa kans.
▪ ülevaates seisab, et .. katsauksessa lukee, että...
▪ tegemist on hea tahte aktiga, seisis avalduses kyseessä on hyvän tahdon ilmaus, tiedonannossa luki
■ muutumatus asendis või (heas) seisundis püsima, mingil kujul vastu pidama, alal hoiduma või säilima
säilyä
pysyä, seisoa
▪ kartul ei seisa üle talve peruna ei säily talven yli
▪ põrand seisab puhas lattia pysyy puhtaana
▪ raha seisab pangas raha seisoo pankissa
4 ühel kohal paigal olema, mitte (edasi) liikuma või tegutsema
seisoa, olla pysähdyksissä, olla seisauksissa
▪ buss rohkem seisis kui sõitis, linn oli täiesti umbes bussi seisoi enemmän kuin kulki, kaupunki oli aivan jumissa
▪ võõras jäi ukseavasse seisma vieras jäi seisomaan ovensuuhun
▪ liiklus pandi seisma liikenne seisautettiin / liikenne pysäytettiin
■ arengus, tegevuses paigal olema, mitte edenema või toimima; tegevuseta, kasutamata või kasutu olema
olla toimimattomana, koskemattomana tai käyttämättömänä
seisoa, levätä
▪ tootmine seisab, ruumid on maha jäetud tuotanto seisoo, tilat ovat tyhjillään
▪ müü auto ära, mis ta niisama seisab myy autosi, mitä se turhaan seisoo
▪ uus seltsimaja jõude ei seisa uusi kerhotalo ei seiso tyhjän panttina
■ seis! (käsklusena, käsuna)
(pysähtymiskäskynä)
seis, stop ark.
▪ Seis, tulistan! Seis, ammun!
suud kinni hoidma
vaikima; midagi enda teada hoidma
vaieta; pitää jotakin vain omassa tiedossaan
pitää suu(nsa kiinni ark., pitää suu(nsa supussa kuv., pitää mölyt mahassa(an kuv., ark.
▪ neil soovitati selle juhtumi koha pealt suu kinni hoida heidän suositeltiin pitävän suunsa supussa siitä tapauksesta
tulekul olema
(tulevikku väljendavana:) lähenemas, tulemas, varsti päral olema
(tulevaisuutta ilmaisemassa:) lähestymässä
olla tulossa
▪ valimised on tulekul vaalit ovat tulossa
▪ neil on laps tulekul heille on tulossa lapsi
töö|jaotus
M
töö jaotamine ning jaotumus tööliikideks ja -opetatsioonideks ning töötajate spetsialiseerumine
työn|jako
▪ kaaluti ülikoolidevahelist tööjaotust ja võimalikku koostööd harkittiin yliopistojen välistä työnjakoa ja mahdollista yhteistyötä
▪ tööjaotus perekonnas työnjako perheessä
■ (muu kui töö kohta)
(muusta kuin työstä puhuttaessa)
työn|jako
▪ Neil olevat ju hea tööjaotus: tema teenib, Sigrid kulutab! Heillähän on kuulemma hyvä työnjako: hän ansaitsee ja Sigrid tuhlaa!
vahele segama
[kellele/millele] vestlusse vm tegevusse takistavalt, nõuandvalt sekkuma
puuttua [johonkin], sekaantua [johonkin], keskeyttää [joku/jotakin], tulla väliin ark.
▪ ära lase neil üksteisele vahele segada älä anna heidän puuttua toistensa puheeseen; älä anna heidän keskeyttää toisiaan
▪ Ära sega vanainimeste jutu vahele! Älä keskeytä aikuisia!
▪ muidugi tunnen end puudutatult, kui ämm meie ellu vahele segab tietysti loukkaannun, kun anoppi sekaantuu elämäämme
Seotud sõnad
vahele|segamine ‹s›
puuttuminen, sekaantuminen, keskeyttäminen, väliin|tulo
valus
M
‹adj›
1 selline, milles on kehaliselt tunda valu; kehalist valu põhjustav
kipeä, tuskallinen
▪ hommikul tõustes oli selg valus aamulla noustessa selkä oli kipeä
▪ põletikus hamba puurimine on väga valus tulehtuneen hampaan poraus tekee kovasti kipeää
▪ noored naised käivad perefoorumis uurimas, kas sünnitamine on ka valus nuoret naiset käyvät perhefoorumeissa kyselemässä, onko synnytys tuskallista
2 hingelist kannatust valmistav; seda väljendav
sisäistä tuskaa aiheuttava tai sitä ilmaiseva
kipeä, tuskallinen, katkera, raskas
▪ valus on vaadata, kuida neil elu allamäge veereb on tuskallista katsoa, miten heidän elämänsä menee alamäkeä
▪ vallandamine oli talle valus hoop irtisanominen oli hänelle kipeä isku
■ raskustega seotud; muret ja raskusi põhjustav
kipeä, vaikea, kova
▪ tulin sulle oma valusat saatust kurtma tulin valittamaan sinulle kovaa kohtaloani
▪ tuli lahendada mitmed valusad küsimused piti ratkaista monet kipeät kysymykset
3 (intensiivsust väljendavana:) käre, kange vms
intensiivisyytta ilmaisemassa
–
▪ halud põlesid valusa leegiga halot paloivat loimuavalla liekillä
■ (kellegi kohta, kes on kange midagi tegema)
sellaisesta, joka on innokas tekemään jotakin
kova
▪ ema on valus kuduja äiti on kova neulomaan
Seotud sõnad
valusalt ‹adv›
kipeästi, piinallisesti, tuskaisasti vars. ylät.
valusasti ‹adv›
kipeästi, piinallisesti, tuskaisasti vars. ylät.

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur