Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 88 artiklit, väljastan 50

ainus
‹adj› ainult üks
ainoa, ainut

▪ poeg oli ainus pärija poika oli ainoa perillinen

▪ mitte ainsatki ei yhtä ainutta

▪ ainsaks lohutuseks oli viin ainoana lohtuna oli viina

■ luulek armastatu, kõige kallim inimene
rakkain yleisk., ainoa runok.

▪ sulle, mu ainus, pühendan need luuleread sinulle, ainoani, omistan nämä säkeet

alles hoidma
midagi endisel kujul säilitama, mitte ära viskama
säilyttää, säästää, pitää tallessa

▪ ma hoidsin need kirjad alles säilytin nämä kirjeet

armastama

1 [keda/mida] kellegi või millegi vastu armastust tundma, kedagi või midagi kalliks või meeldivaks pidama
rakastaa [jotakuta/jotakin]

▪ me armastame teatud inimesi ja vihkame teisi rakastamme tiettyjä ihmisiä ja vihaamme toisia

▪ eestlased armastavad privaatsust virolaiset rakastavat yksityisyyttä

▪ inimene igatseb ikka olla armastatud ja vastu armastada ihmisellä on tarve olla rakastettu ja antaa vastarakkautta

■ [keda/mida] kedagi või midagi eelistama
suosia [jotakuta/jotakin], pitää etenkin [jostakusta/jostakin], tykätä [jostakusta/jostakin] ark.

▪ kuuseriisikad armastavad okaspuude naabrust kuusenleppärouskut suosivat havupuiden läheisyyttä

▪ lugesin sääskedest, et need armastavad kõige rohkem priskeid mehi luin sääskistä, että ne suosivat erityisesti pulleita miehiä

2 [mida teha] midagi meeleldi (ning seetõttu sageli) tegema
rakastaa [jotakin], pitää paljon [jostakin], tuntea mieltymystä [johonkin]

▪ memm armastas rääkida igasuguseid lugusid mummo rakasti kaikenlaisten juttujen kertomista

asetama

1 midagi kuhugi või nõutavasse, vajalikku jne asendisse panema või seadma
asettaa, panna, laittaa, sijoittaa

▪ puhasta õunad ja aseta need potti puhdista omenat ja pane ne kattilaan

▪ pärjad asetati ausamba jalamile seppeleet asetettiin muistomerkin juurelle

2 (millegi abstraktse kohta:) seadma, panema
(abstrakteista asioista)
panna, asettaa

▪ erilist rõhku asetati mitmetele keskkonnaküsimustele erityistä painoa pantiin useille ympäristökysymyksille

▪ oma lemmikutest asetas ta esikohale meemassaaži hän asetti suosikeistaan etusijalle hunajahieronnan

ehkki

‹konj› toob esile asjaolu, millest hoolimata pealauses märgitud olukord või tegevus aset leiab
vaikka, jos kohta, joskin, joskaan {eitavas lauses}, vaikkakin, vaikkakaan {eitavas lauses}

▪ ehkki ta on veel noor mees, hakkavad juuksed juba halliks minema vaikka hän on vielä nuori mies, hiukset alkavat jo harmaantua

▪ ta ei tulnud, ehkki lubas hän ei tullut, vaikka lupasi

▪ mehed jätkasid tööd, ehkki hakkas sadama miehet jatkoivat töitä, vaikka alkoi sataa

■ osutab piiravale väitele või täpsustusele
vaikka, vaikkakin, vaikkakaan {eitavas lauses}, joskin, joskaan {eitavas lauses}

▪ need marjad on tervislikud, ehkki mitte kõige maitsvamad nämä marjat ovat terveellisiä, joskaan eivät kaikkein maukkaimpia

ei kõlba koera saba alla
[mis/kes] (miski, keegi) pole midagi väärt, ei kõlba kuhugi
(jokin, joku) ei ole minkään arvoinen, ei kelpaa mihinkään
–

▪ tegelikult ei kõlba need „maailmapäästjad“ isegi koera saba alla mitte oikeastaan ne ”maailmanpelastajat” eivät kelpaa mihinkään

era|valdus
eraomaniku valdus, hrl eramaa
yksityis|alue, yksityinen alue
■ era+valduses eraomaniku kasutuses, käsutuses, omanduses
yksityis|käytössä, yksityis|omistuksessa

▪ need maalid on eravalduses nämä maaalaukset ovat yksityisomistuksessa

■ era+valdusesse, era+valdusse eraomaniku kasutuses, käsutuses, omanduses
yksityis|käyttöön, yksityis|omistukseen

eri|säte

õigusakti teatavat osa täpsustav või kitsendav säte
erityis|säännös

▪ hääletamise avalikkust puudutavaid erisätteid need seadused ei sisaldanud näissä laeissa ei ollut äänestyksen avoimuutta koskevia erityissäännöksiä

habe

‹s›

mehe näo alaosa karvkate
parta

▪ ajab habet ajaa partaa

▪ räsitud välimuse ja kolmepäevase habemega staar tähti, jolla on nuhjuinen ulkoasu ja kolmen päivän sänki

▪ valehabe tekoparta

■ pikkade karvade tutt mõnedel loomadel, hrl lõua all
(eläimellä)
parta

▪ ka emasel kitsel on habe myös kutulla on parta

■ kõnek (habemiku kohta)
karva|naama, parta|suu yleisk.

▪ Kuule, habe, ära sega meid! Kuules, karvanaama, älä häiritse meitä!

■ habemesse ebaselgelt; omaette
partaa(nsa

▪ pobises midagi endale habemesse hän mutisi jotain partaansa

▪ kuulsin teiste juttu ja muigasin habemesse kuuntelin toisten juttua ja nauroin partaani

■ habemega kulunud, kordumise tõttu oma mõju kaotanud
sammaloitunut kuv., kulunut

▪ mind on ära tüüdanud need habemega naljad olen täysin tympääntynyt näihin kuluneisiin vitseihin

hakkima

tükkideks, peeneks raiuma või lõikama, tükeldama
hienontaa, silputa, hakata, pilkkoa, paloitella

▪ ta võttis rohelisi sibulapealseid ja hakkis need peeneks hän otti vihreitä sipulinvarsia ja hienonsi ne

hall mass
‹adj› suur hulk eripärata, seetõttu ebahuvitavaid inimesi, hrl vastanduses väljapaistvatele
suuri määrä tavallisia ja sen vuoksi epäkiinnostavia ihmisiä, tavallisesti vastakohtana jollakin tavalla erottuville ihmisille
harmaa massa, harmaat massat mon.

▪ need inimesed on erakondade hall mass, kes hääletavad nii, nagu vaja ne ihmiset ovat puolueiden harmaa massa, joka äänestää niin kuin on tarpeen

ideaalne

‹adj›

absoluutselt täiuslik, parim võimalikest
ihanteellinen, ideaalinen, ihanne-

▪ need viinamarjad on küpsenud Itaalia ideaalsetes tingimustes nämä viinirypäleet ovat kypsyneet Italian ihanteellisissa oloissa

▪ hotelli asukoht on ideaalne hotellin sijainti on ideaalinen

■ kujutletav, abstraheeritud, mudelina esitatav, ilma tegelike mõõtmeteta
Vastand reaalne
kuviteltavissa oleva, abstrahoitu, mallina esitettävä
ideaali- fys.

▪ ideaalne vedelik ideaalineste

▪ ideaalne gaas ideaalikaasu

■ ainult ideedes, inimeste teadvuses eksisteeriv
vain ideamaailmassa olemassa oleva
ideaalinen fil.

▪ sellised seosed eksisteerivad vaid teadlaste sügavalt ideaalses mõttemaailmas sellaiset yhteydet ovat olemassa vain tieteilijöiden syvästi ideaalisessa ajatusmaailmassa

Seotud sõnad
ideaalselt ‹adv›
ihanteellisesti, ideaalisesti
ideaalsus ‹s›
ihanteellisuus, ideaalisuus

ilutsema

1 ilusana olemas olema või silma paistma
komeilla, koreilla

▪ pulmatordi tipus ilutsevad kaks luike hääkakun huipulla komeilee kaksi joutsenta

■ (olemise või uhkeldamise kohta)
komeilla
2 rõõmu tundma, lõbutsema
iloita, riemuita

▪ need tahavad ilma vaevata ja ilutsedes taevasse saada nuo tahtovat päästä taivaaseen ilman vaivaa ja iloiten

interneti|väljaanne

Internetis ilmuv väljaanne
Võrdle paber|väljaanne
verkko|julkaisu

▪ ajalehe internetiväljaannet saavad lugeda ka need, kes pole ajalehte tellinud sanomalehden verkkoversiota voivat lukea myös ne jotka eivät ole tilanneet lehteä

jagu

‹s›

1 osa, teatud hulk millestki või kellestki
osa jostakin määrästä
erä, osa, osuus

▪ ka viimane jagu peolisi saab lõpuks oma supi kätte viimeinenkin osa juhlavieraista saa lopulta keittoannoksensa

■ raamatu, filmi või millegi muu alaosa
osa, jakso

▪ linastus filmi viimane jagu elokuvan viimeinen osa tuli valkokankaalle

▪ alajagu alajakso

■ [kelle] kõnek (osutab kellelegi kuulumist)
homma

▪ need asjad on minu jagu ne jutut ovat minun hommaani

2 rühma koosseisu kuuluv taktikaline väeüksus
ryhmä sot.

▪ laskemoonajagu ampumatarvikeryhmä

3 teatud hulk või määr
(määrän ilmauksissa)
[jonkin] verran

▪ tegime nädala jagu tööd teimme viikon verran töitä

▪ auto tagurdas kukesammu jagu auto peruutti kukonaskelen verran

▪ juttu on terve lehekülje jagu juttua on koko sivun verran

▪ meetrijagu metrin verran

▪ tunnijagu tunnin verran

kah

‹adv›

1 samuti (nagu keegi teine või miski muu), teiste või muu kõrval; peale selle, lisaks
myös, -kin, kanssa ark., ja ark.

▪ Kas meie kah peame minema? Pitääkö meidänkin mennä?

▪ eidel on lehm ja kolm lammast kah eukolla on lehmä ja kolme lammasta myös

▪ Ah või teie olite kah seal? Ai te olitte siellä ja?

2 (tugevdab põlastust, üleolekut või pahameelt:) ka, ikka
-kin, jopa, vieläpä

▪ müüri laduda on kah etem, kui siin konutada muuraustyökin olisi parempaa kuin täällä könöttäminen / jopa muuraustyö olisi parempi kuin könöttää täällä

▪ mu Mondeo on kah etem kui need linna maasturid minun Mondeonikin on parempi kuin nuo katumaasturit

▪ niisugust pilti ma ei taha muidu kah tällaista kuvaa en ottaisi ilmaiseksikaan / tämmöistä kuvaa en halua edes ilmaiseksi

▪ Kah asi, millest rääkida! No on siinäkin puheenaihe!

■ (ebamäärase vastusena, kahtleva nõustumisena:) jah, küllap
(vastauksena kysymykseen tms.:) ilmaisemassa suostumista tai epämääräistä myöntymistä
–

▪ „Kas sulle ka kohvi?“ – „Võib kah.“ ”Otatko sinäkin kahvia?” – ”Voinpa ottaakin.”

▪ „Kuidas koolis läheb?“ – „Läheb kah.“ ”Miten koulussa menee?” – ”Siinähän se menee.” / ”Miten koulussa sujuu?” – ”Ihan hyvin.”

■ kindla tähenduseta sõnana tugevdab eelnevat või järgnevat sõna või lauseosa
ilman pysyvää merkitystä vahvistamassa edellä tai jäljessä sanottua
–

▪ No terekest kah! No mutta terve! / No terve terve!

▪ Tühja kah, las räägivad pealegi! Hällä väliä, sen kun puhuvat!

kandik

‹s›

alus toitude ja jookide kandmiseks
tarjotin, prikka ark.

▪ ladusin kandiku toitu täis ja suundusin kassasse keräsin tarjottimen täyteen ruokaa ja suuntasin kassalle

▪ kallasin veini klaasidesse ja panin need kandikule kaadoin viiniä laseihin ja asetin ne tarjottimelle

kasvatama

1 laste eest (vanemana, hooldajana) hoolitsema; õpetama ja suunama, käitumist ja kombeid õpetama vms
kasvattaa

▪ ema kasvatas poega üksi äiti kasvatti poikaa yksin

▪ kohus otsustas tütre jätta isa kasvatada oikeus päätti jättää tyttären isän kasvatettavaksi

▪ suve lõpuks on linnud oma pojad lennuvõimeliseks kasvatanud kesän loppuun mennessä linnut ovat kasvattaneet poikasensa lentokykyisiksi

■ (hrl täiskasvanud inimest) mõjutama, sihikindlalt suunama; kelleski mingit kindlat joont arendama
kasvattaa, koulia, kouluttaa, opettaa

▪ direktor kasvatas osakonnajuhatajast endale järglase johtaja kouli osastonjohtajasta itselleen seuraajan

2 põllukultuure, taimi viljelema või loomi pidama
(viljelykasveista, eläimistä)
kasvattaa, viljellä

▪ naabrid kasvatavad oma tarbeks kartuleid naapurit viljelevät perunaa kotitarpeeksi

▪ noortalunik kasvatab lihaveiseid nuori tilanomistaja kasvattaa lihakarjaa

3 millegi kasvamist võimaldama ja soodustama
antaa kasvaa
kasvattaa

▪ isa kasvatas endale habeme isä kasvatti parran

▪ igavene laiskvorst, midagi ei tee, ainult kasvatab tugitoolis kõhtu todellinen laiskamato, ei tee mitään, kasvattaa vain nojatuolissa mahaansa

▪ õunapuu õitses rikkalikult, aga õunu otsa ei kasvatanud omenapuu kukki runsaasti, mutta ei kantanut hedelmiä

4 arvukamaks või suuremaks muutma
kasvattaa, lisätä, kartuttaa, suurentaa

▪ tänavu loodetakse firma käive kahekordseks kasvatada tänä vuonna yrityksen toivotaan kasvattavan liikevaihtonsa kaksinkertaiseksi

▪ need harjutused kasvatavad lihasmassi nämä harjoitukset kasvattavat lihasmassaa

■ looma, välja arendama
kasvattaa, kehittää

▪ tavalisest seminarist kasvatati lõpuks suur konverents tavallinen seminaari laajennettiin lopulta suureksi konferenssiksi

▪ sportmängud aitavad kasvatada tahtejõudu urheilukilpailut auttavat kasvattamaan tahdonvoimaa

■ kudumisel järgmise rea silmade arvu suurendama, laiemaks kuduma
(neuloessa)
lisätä

▪ kahel järgmisel real tuleb kasvatada kolm silma juurde kahdessa seuraavassa kerroksessa täytyy lisätä kolme silmukkaa

kelm

1 ‹s› ebaausaid võtteid kasutav, teisi pettev, tüssav inimene
lurjus, konna, roisto, heittiö, kelmi usein leik.

▪ need on kelmid, neile ärge oma raha andke he ovat lurjuksia, älkää antako heille rahojanne

2 ‹s› vempe, üleannetusi, koerusi tegev inimene
veijari, veitikka, veli|kulta, kujeilija, kelmi usein leik.
■ ‹adj› naljatlev ja vallatu, (lõbusat) kelmust, koerust täis
veitikkamainen, kujeileva

▪ kelmi naeratusega tüdruk tyttö, jolla on kujeileva hymy

Seotud sõnad
kelmilt ‹adv›
veitikkamaisesti, kujeilevasti

kinni taguma
1 kõnek millegi või kellegi eest kogu summat, hinda ära tasuma, kinni maksma
jonkun tai jonkin vuoksi koko summan tai hinnan maksamisesta
–

▪ ei maksa arvata, et tööandja need arved kinni taob ei pidä luulla, että työnantaja maksaa ne laskut

▪ Kes selle koolituse kinni taob? Kuka sen koulutuksen viulut maksaa? kuv.

2 (külge) kinnitatuks, suletuks lööma
lyödä suljetuksi, johonkin kiinnitetyksi
–

▪ aknad taoti laudadega kinni ikkunat lyötiin umpeen laudoilla

kivine

‹adj›

1 paljude kividega kaetud, rohkesti kive sisaldav
kivikkoinen, kivinen

▪ põllumees tõestas, et ka Saaremaa kivistelt põldudelt võib korralikku saaki saada maanviljelijä näytti, että Saarenmaan kivisiltä pelloiltakin voi saada melkoisen sadon

▪ kivine rand kivikkoranta

■ kividest tehtud või koosnev
kivinen, kivi-

▪ mulle meeldivad need kivised majad pidän noista kivitaloista

▪ loojuv päike kuldab kiviseid kaljumürakaid sooja valgusega laskeva aurinko kultaa kiviset kalliojärkäleet lämpimällä valolla

2 osavõtmatu ja tundetu
tunteeton, välinpitämätön
kivi|kova kuv.

▪ ta vaatas mulle kivisel pilgul otsa, ütlemata ühtki lohutavat sõna hän loi minuun kivikovan katseen, sanomatta ainuttakaan lohduttavaa sanaa

Seotud sõnad
kiviselt ‹adv›
kivisesti vars. kuv.

klappima1

1 [millega] kõnek (kokku) sobima; millegagi kooskõlas olema
sopia (yhteen); käydä yksiin jonkin kanssa
natsata
stemmata, täsmätä yleisk.

▪ need värvid ei klapi omavahel nämä värit eivät natsaa

▪ bussiajad klapivad väga hästi loengute algusega bussiajat täsmäävät tosi hyvin luentojen alun kanssa

2 kõnek toimuma nii, nagu vaja või on kavatsetud
sujua, onnistua, mennä kohdalleen
natsata

▪ meie koostöö ei klappinud algusest peale yhteistyömme ei alun pitäenkään natsannut

▪ kõik klappis ja jõudsimegi õigeks ajaks pärale kaikki natsasi ja ehdimme kuin ehdimmekin ajoissa perille

3 kõnek mitme peale raha kokku panema
jakaa jokin kulu monen osallistujan kesken
–

▪ kamba peale klapiti veel üks pudel ostettiin porukalla vielä yksi pullo

kokku kirjutama
1 mitmesuguse materjali, eri allikate alusel midagi (pikemat, põhjalikumat) kirjutama
kirjoittaa jotakin (pitkää, perusteellista) erilaisten aineistojen ja lähteiden perusteella
–

▪ keegi võiks need lood näitemänguks kokku kirjutada joku voisi kirjoittaa näistä tarinoista näytelmän

▪ vahel viitsin kokku kirjutada ka mõne pikema filosoofilise artikli välillä viitsin kirjoittaa myös jonkin pidemmän artikkelin filosofiasta

▪ sellest võiks lausa mingi jutu kokku kirjutada siitä voisi suorastaan kirjoittaa jonkin tarinan

2 ühes sõnas, liitsõnana kirjutama
Vastand lahku kirjutama
kirjoittaa yhteen

▪ Kas sõna kirjutatakse kokku või lahku? Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen?

kokku kõlksuma
omavahel sobima
sopia yhteen

▪ need värvid ei kõlksu kokku ne värit eivät sovi yhteen

▪ meie vaated kõlksuvad kenasti kokku meidän näkemyksemme sopivat hyvin yhteen

komm2

‹s›

kõnek (Interneti) kommentaar
kommentti yleisk.

▪ kõik need kommid kustutati ja tunnistati sobimatuks kaikki nuo kommentit poistettiin ja todettiin sopimattomiksi

kord2 ‹s, adv›
1 ‹s› märgib mingi üksiku (korduva) sündmuse või tegevuse toimumise aega või juhtu
tilaisuus, jolloin jotakin tapahtuu
kerta

▪ see oli ka ainus kord, kui reisil arstiabi vaja läks se olikin ainoa kerta, kun matkalla tarvittiin lääkärin apua

▪ iga kord lõpeb see halvasti joka kerta se päättyy ikävästi

▪ sel korral tuli ta üksi tällä kertaa hän tuli yksin

▪ ma palun veel kord vabandust pyydän vielä kerran anteeksi

■ ‹s› osutab millegi kordumise hulgale või sellele, kui palju on miski suurem või väiksem
(ilmaisemassa määrää tai kokoa johonkin verrattuna)
kerta

▪ Ütlen seda juba sajandat korda! Sanon sen jo sadannen kerran! / Sanon sen jo sadatta kertaa!

▪ olen teist korda abielus olen toista kertaa naimisissa

▪ teenin sinust mitu korda vähem ansaitsen monta kertaa vähemmän kuin sinä

▪ hiinlasi on ju mitmeid kordi rohkem kiinalaisiahan on monta kertaa enemmän

■ ‹s› korrutamise tehtemärkide (nt x) sõnaline väljend
(ilmaisemassa kertolaskua)
kerta

▪ kaks korda kaks on neli kaksi kertaa kaksi on neljä

2 ‹s› aeg, millal kellelgi on võimalus midagi teha, saada vm
vuoro, huki ark., tuuri ark.

▪ Kelle kord on nõusid pesta? Kenen vuoro on pestä astiat? / Kenen vuoro on tiskata? / Kenen tiskivuoro?

▪ nüüd on kord Ukraina käes nyt on Ukrainan vuoro

▪ Sinu kord! Sinun vuorosi!

■ ‹adv› ‹korduvana, sidesõnalaadselt seob eri lauseosi või lauseid› märgib olukordade vaheldumist
kerran

▪ kord nii, kord naa kerran niin, kerran näin

3 ‹adv› mingil täpsemalt määratlemata ajal, millalgi minevikus või tulevikus
(ilmaisemassa epämääräistä ajankohtaa)
kerran, joskus

▪ Ehk kord võin olla õnnelik? Ehkä joskus voin olla onnellinen?

▪ elasid kord eit ja taat olipa kerran ukko ja akka

■ ‹adv› rõhutava või mingit asjaolu kinnitava sõnana
(ilmausta vahvistamassa)
kerrankin

▪ Saage ometi kord aru! Yrittäkää nyt kerrankin ymmärtää!

▪ niisugused need emad kord on äidit nyt vain ovat sellaisia

koristama

1 puhtaks tegema, kraamima, midagi korda tegema või seadma
siivota, siistiä, puhdistaa, raivata, ruokota vars. ark.

▪ tube koristati iga päev huoneet siivottiin joka päivä

▪ talgulised koristasid loomade varjupaiga ümbrust talkoiden osanottajat siivosivat löytöeläintalon ympäristöä

2 ära, kõrvale viima, kõrvaldama või ühte kohta kokku koguma
korjata, raivata, luoda {lapioida}

▪ uusaastaöösel ei tohtinud lauda ära koristada uudenvuodenyönä ei saanut korjata pöytää / uudenvuodenyönä ei saanut raivata pöytää

▪ korista Windows Exploreri kaust sealt Windows 7 töölaua tegumirealt ära siirrä Windows Explorerin kansio pois Windows 7:n työpöydän tehtäväpalkista

▪ hommikul pidin jälle lund koristama aamulla minun piti taas luoda lunta

■ (kellegi äraajamise, äraviimise, kõrvaldamise või tapmise kohta)
jonkun pois ajamisesta, pois viemisestä tai tappamisesta
–

▪ need kerjusteenistujad peaks linnapildist ikka ära koristama ne kerjäläiset pitäisi kyllä siivota pois katukuvasta

▪ ta andis valvuritele peanoogutusega märku soovimatu tegelane ära koristada hän antoi päännyökkäyksellä valvojille merkin poistaa ei-toivottu henkilö

▪ Võtke oma paberid ja koristage end siit! Ottakaa paperinne ja lähtekää täältä!

3 valminud põllu- ja aiasaadusi lõikama või üles võtma, ka kokku koguma ja hoiukohtadesse toimetama
korjata {viljasta, heinästä}, nostaa (erik.) {perunoista, juureksista}

▪ hilisem saak koristatakse enne sügiseste külmade saabumist myöhäissato korjataan ennen syyspakkasten saapumista

▪ uued kombainid koristavad põllult rekordsaake uudet leikkuupuimurit korjaavat pelloilta ennätyssatoja

▪ kartul koristatakse põllult otse konteineritesse peruna nostetaan pellosta suoraan kontteihin

kortsutama

riiet, paberit vm kägardama, nii et see kortsu läheb, kattub joonte, voltidega
rypistää, kurtistaa, rutata ark., rutistaa, rypistää

▪ ta kortsutas mitu paberit, loopis need laua alla hän rypisti monta paperia ja heitteli ne pöydän alle

kui et
alustab võrdluse varjundiga kõrvallauset
aloittamassa sivulausetta, jossa on vertailua
kuin

▪ ma ostan jõulukingid pigem võlgu, kui et raha puudusel need ostmata jätan ostan joululahjat mieluummin velaksi kuin olen ostamatta niitä rahan puutteessa

▪ ma pigem jätan reisi ära, kui et kehvas kohas ööbin jätän mieluummin matkan tekemättä kuin yövyn huonossa paikassa

kuna1

‹konj, adv›

1 ‹konj› ‹alustab kõrvallauset, põhjendav sidesõna› sellepärast et, sel põhjusel et
(aloittamassa syytä ilmaisevaa sivulausetta)
koska, sillä, kun

▪ kuna oli ennustatud vihmasadu, siis matkale ei mindud koska oli ennustettu sadetta, retkelle ei lähdetty

▪ suur osa ettepanekuid jäi kõrvale, kuna need ei saanud vajalikku toetust suuri osa ehdotuksista sivuutettiin, sillä ne eivät saaneet riittävää kannatusta

2 ‹konj› ‹alustab kõrvallauset, vastandav sidesõna› (ajaliselt:) samal ajal kui, sel ajal kui
(ajallisesti:) samaan aikaan kun, sillä aikaa kun
jolloin, kun

▪ ema tõusis vara, kuna teised veel magama jäid äiti nousi varhain, kun toiset jäivät vielä nukkumaan

3 ‹adv› kõnek kunas, millal
(kysymyssanana:) milloin
koska

▪ Kuna sa meile tuled? Koska tulet meille?

kusagil

‹adv›

⇒ Samas sarjas kusagile, kusagilt
1 ‹jaatavas lauses› mingis täpsemalt määratlemata kohas (või suunas), täpselt teadmata kus
‹myönteisissä yhteyksissä›
jossakin, jossain

▪ ma olen seda meest kusagil kohanud olen tavannut sen miehen jossakin

▪ ehk leidub kusagil keegi ka minu jaoks ehkä jostakin löytyy joku myös minulle

■ ‹eitavas lauses› mitte mingis kohas või suunas, mitte üheski kohas, mitte kuskil
‹kielteisissä yhteyksissä›
missään

▪ ta ei käi ju mitte kusagil hänhän ei käy missään

▪ tema ei jää kusagil hätta hän ei joudu pulaan missään

2 mingil täpsemalt määratlemata ajal
viittaamassa tarkemmin määrittelemättömään aikaan
joskus

▪ kusagil kolmandas klassis hakkasin trennis käima joskus kolmannella luokalla aloin käydä harjoituksissa

▪ kusagil määramatus tulevikus oleme ehk targemad joskus määrittelemättömässä tulevaisuudessa olemme ehkä viisaampia

▪ kusagil viimase kümne aasta jooksul on need seisukohad täiesti muutunud joskus kymmenen viime vuoden aikana nämä kannat ovat täysin muuttuneet

kus see ja teine, kus seda ja teist
(hrl ühenduses eemaleminekuga, põgenemisega:) teadmata suunas, ükskõik kuhu
(tav. etäämmälle menemiseen, pakenemiseen liittyvästi:) tuntemattomaan suuntaan, minne tahansa
–

▪ kallaletungija põgenes kus seda ja teist hyökkääjä pakeni tietymättömiin

▪ Jäta need rumalad mõtted kus see ja teine! Unohda ne ajatukset tyystin!

▪ pall lendas kus seda ja teist pallo lensi ties mihin

▪ siis oli hirm läinud kus see ja teine silloin pelko oli hävinnyt jonnekin

kust|poolt

‹adv›, ‹prep› [mida]

⇒ Samas sarjas kus|pool, kuhu|poole
mis suunast, mis kandist
mistä päin

▪ kustpoolt teed sa need seened leidsid? Kummalta puolelta tietä löysit nuo sienet?

▪ taipas teise jutust peagi, kustpoolt tuul puhub (mis on põhjus, milles on asi) tajusi toisen puheesta pian, mistä päin tuuli puhaltaa {mistä on kyse, mikä on syynä}

kõnelema

1 suuliselt sõnu, lauseid moodustama
puhua, kertoa, sanoa, haastaa murt.

▪ Kõnele tõtt! Puhu totta!

▪ olen sulle temast kõnelnud olen puhunut sinulle hänestä

■ mingit keelt või murret oskama või valdama
osata puhua jotakin kieltä tai murretta
puhua

▪ kõneleb eesti keelt emakeelena puhuu viroa äidinkielenään

■ [millest] millestki jutustama, midagi teatama või käsitlema
kertoa, puhua

▪ luuletus kõneleb armastusest runo kertoo rakkaudesta

■ kellegagi juttu ajama, vestlema
keskustella, jutella, puhua, puhella

▪ kõneldi niisama tühjast-tähjast puheltiin muuten vain niitä näitä

■ kõnega esinema, kõnet pidama
esiintyä puhuen, pitää puhe
puhua

▪ kirikuõpetaja kõneleb kogudusele kantslist pappi puhuu seurakunnalle saarnastuolista

2 [millest] millestki tunnistust andma
ilmaista tai paljastaa jotakin
kertoa, puhua, kieliä kuv.

▪ need arvud kõnelevad majanduse tõusust ne luvut kertovat talouden kasvusta

▪ mitmed asjaolud kõnelevad sinu kasuks monet seikat puhuvat puolestasi

küsitav

1 ‹adj› kahtlusi äratav, küsimärgi all olev või vaieldav
kyseen|alainen, arveluttava, epäilyttävä

▪ need kaubad pidid olema küsitava väärtusega niiden tavaroiden arvo on kuulemma kyseenalainen

▪ valitsuse jätkusuutlikkus on ülimalt küsitav on erittäin kyseenalaista, pystyykö hallitus jatkamaan

2 ‹s› see, kelle käest midagi küsitakse
se, jolta jotakin kysytään
–

lagundama
ainet algosadeks lahutama
hajottaa kem., pilkkoa kem.
■ peret, suhet vms lõhkuma
rikkoa perhe, suhde tms.
hajottaa, murentaa kuv.

▪ need, kes pere lagundasid, olid Kersti ja Jaan ise perheen hajottivat Kersti ja Jaan aivan itse

leiva|number

tegevus, roll, trikk vm, mis kellelgi parimini või hiilgavalt õnnestub; lemmiktegevus, -roll, -trikk vms
leipä|laji kuv., bravuuri, bravuuri|numero

▪ köielkõndimine on tsirkuseartistide iidne leivanumber nuorallakävely on sirkustaiteilijoiden ikivanha leipälaji

▪ magustoite ma teen küll, aga need ei ole mu leivanumber teen kyllä jälkiruokia, mutta ne eivät ole bravuurini

ligemal

komp ‹adv›

⇒ Samas sarjas ligemale, ligemalt
lähemal, juures
lähempänä

▪ kes ligemal olid, need kuulsid ne kuulivat, jotka olivat lähempänä

linnuke ‹s›
1 väike või armas lind
pikku|lintu, lintunen usein ylät.

▪ aknalauale lendas üks linnuke ikkunalaudalle lensi pikkulintu

▪ naabripoiss elab nagu linnuke oksal (vaba ja muretu elu kohta) naapurin poika elää vapaana kuin taivaan lintu

2 märk ∨ (nt valiku tähistamiseks)
rasti, ruksi ark., kruksi ark.

▪ märgi õige vastus linnukesega rastita oikea vastaus / merkitse oikea vastaus rastilla

■ ‹väljendites› (tegeliku vajaduse puudumist, vormitäidet, formaalsust märkivana)
viittaamassa todellisen tarpeen puuttumiseen, muodollisuuteen
–

▪ mulle ei meeldi teha asju linnukese pärast en mielelläni tee asioita vain muodon vuoksi

3 (inimese, hrl mingi kahtlase tüübi kohta)
(omituisen näköisestä tai omituisesti käyttäytyvästä ihmisestä)
otus

▪ tunnen sinusuguseid linnukesi küll ja küll tunnen ihan tarpeeksi sinunlaisiasi otuksia

■ van (lõbutüdruku, kergemeelse tüdruku või naise kohta)
ilo|lintu leik., hutsu halv., naikkonen usein halv., hempukka halv.
■ linnukesega veidi imelik, kiiksuga
hieman omalaatuisesta
–

▪ need, kes vanalinnas elada tahavad, pidavat olema natuke linnukesega niillä, jotka haluavat asua vanhassakaupungissa, viiraa kuulemma hiukan päästä

lippama

kergelt ning kiiresti jooksma; (inimese kohta ka:) tõtates käima
vilistää, vipeltää, kipittää, kipaista, hilpaista

▪ koer lippab rõõmsalt ringi koira vilistää iloisena ympäriinsä

▪ lapsed lippasid ümber maja lapset vipelsivät ympäri taloa

▪ pean nüüd tööle lippama minun pitää nyt hilpaista töihin

■ (suuskade kohta:) (hästi) libisema; (auto vm liiklusvahendi kohta:) kiiresti (ja sujuvalt) sõitma
(suksista:) liukua (hyvin); (autosta tms.:) kulkea nopeasti (ja sujuvasti)
luistaa
kiitää

▪ teisel ringil lippasid suusad paremini toisella kierroksella suksi luisti paremmin

▪ auto lippab soovi korral edasi kui lingust lastud auto kiitää haluttaessa kuin lingottuna

■ (aja kiire möödumise kohta)
(ajan nopeasta kulumisesta)
vieriä kuv., lentää kuv.

▪ ja nii need nädalad lippavad, esmaspäevast reedeni on nagu üks pikk päev ja siis sorts nädalavahetust vahele ja niin ne viikot vierivät, maanantaista perjantaihin on kuin yhtä pitkää päivää, ja sitten loraus viikonloppua väliin

maha müüma
1 ära müüma
myydä, realisoida tal.

▪ müüsin oma auto maha myin autoni

2 mingi hüvise eest reetma
pettää korvausta vastaan
–

▪ võimu juurde pääsesid need, kes olid valmis kasvõi oma ema maha müüma valtaan pääsivät ne, jotka olivat valmiita vaikka myymään äitinsä

mega ‹adj, adv›
1 ‹adj› kõnek ülimalt suur; ülivahva
mega-

▪ Eesti mõistes pole see küll mingi mega palk Viron mittakaavassa se ei kyllä ole mikään megapalkka

▪ tordiviilud olid megad portsud kakkuviipaleet olivat mega-annoksia

▪ megas koguses on puid maha võetud puita on kaadettu megapaljon

2 ‹adv› kõnek üliväga, eriti
mega-

▪ need riided on mega kallid nämä vaatteet ovat megakalliita

▪ ilm on ikka mega soe ilma on kyllä megalämmin

3 kõnek megabait
megatavu
mega

▪ neli mega mälu neljä megaa muistia

minema

1 (eemaldudes) liikuma (käima, sõitma vms); midagi tegema suunduma
mennä, kulkea, lähteä

▪ Kas lähme jalgsi või autoga? Menemmekö jalkaisin vai autolla?

▪ Mis kell sa tavaliselt magama lähed? Mihin aikaan menet yleensä nukkumaan?

▪ Matilda läks ees, Mattias tema järel Matilda meni edellä, Mattias hänen perässään / Matilda kulki edellä, Mattias hänen perässään

▪ poisid läksid kinno pojat menivät elokuviin / pojat lähtivät elokuviin

▪ vaatasime kaldal, kuidas laev läheb katsoimme rannalla, kuinka laiva lähtee

■ ‹sariühendis, koos samas vormis järgneva verbiga› (lisab ütlusele otsustavust, tugevdab palvet, käsku)
mennä

▪ lähen vaatan veel sinna kasti menen vielä katsomaan siitä laatikosta

▪ Mine too mulle juua! Mene hakemaan minulle juotavaa!

■ ‹käskivas kõneviisis, väljendites› (tõrjuvalt)
‹imperatiivimuodossa, sanonnoissa› (torjuvasti)
mennä, painua

▪ Mine metsa oma jutuga! Mene metsään puheinesi!

▪ Mine kassi saba alla! Painu sinne missä pippuri kasvaa!

■ läks! (käsklusena mingi liikumise või tegevuse alustamiseks)
nyt!, hep!

▪ Tähelepanu! Valmis olla! Läks! Paikoillanne! Valmiina! Nyt! / Paikoillanne! Valmiina! Hep!

■ kuskil paiknema, seal liikumist või sealt läbipääsu võimaldama
mennä, kulkea, johtaa

▪ tee läheb läbi metsa tie menee metsän läpi / tie kulkee metsän läpi

▪ esikust läheb üks uks kööki, teine tuppa eteisestä menee yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen / eteisestä johtaa yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen

■ (suunatud või juhuslike liigutuste või liikumise kohta)
mennä

▪ käsi läks taskusse käsi meni taskuun

▪ pilved tulevad ja lähevad pilvet tulevat ja menevät

▪ päike läheb pilve taha aurinko menee pilveen

▪ pall läks korvi pallo meni koriin

■ (seoses sõnalise vm abstraktsema tegevusega, nt omanduse, alluvuse vahetamisega)
(sanalliseen tai muuhun abstraktiin toimintaan, esim. omistajan vaihtumiseen liittyen)
mennä, päätyä, siirtyä, lähteä, käydä

▪ maja läks pärijatele talo meni perillisille

▪ päris vana uudis läks lehte melko vanha uutinen päätyi lehteen

▪ jutt läks teisele teemale keskustelu siirtyi toisiin uomiin

▪ need sõnad läksid mulle südamesse nuo sanat kävivät sydämeen

2 lahkuma, eemalduma; (öeldisverbi tugevdavalt:) ära
poistua, alkaa mennä (pois); (vahvistussanana)
lähteä, mennä
pois

▪ pean nüüd minema minun pitää nyt mennä

▪ lõi ukse kinni ja läks pamautti oven kiinni ja lähti

▪ auto sõitis minema auto lähti matkaan / auto ajoi pois

▪ Mine minema, enne kui ma lõplikult vihastan! Mene pois, ennen kuin suutun todella!

■ (suremise kohta)
(kuolemisesta)
lähteä

▪ ta on väga haige, päris minemas hän on hyvin sairas, lähtö on lähellä

3 (esemete, olukordade kohta:) kaduma, ära võetud saama või olematuks muutuma
(esineistä, tilanteista:) hävitä, muuttua olemattomaksi tms.
–

▪ järsku avastasin, et rahakott on läinud yhtäkkiä huomasin, että lompakkoni on kadonnut

▪ varsti on kevad käes ja lumi läinud pian on kevät ja lumi on poissa

■ (millegi peale) kuluma
kulua, huveta
mennä

▪ mida rohkem raha saad, seda rohkem seda läheb mitä enemmän rahaa saat, sitä enemmän sitä menee

▪ talvel läks palju kütet talvella meni paljon polttoainetta

■ (aja kohta:) kuluma, mööduma
(ajasta:) kulua
mennä

▪ läks palju aega, enne kui liikuma pääsesime meni paljon aikaa, ennen kuin pääsimme liikkeelle

4 (seisundi, oleku või asendi muutumise ja kujunemise kohta)
(tilan tms. muutoksiin liittyvissä ilmauksissa)
mennä

▪ uks läks sneprisse ovi meni takalukkoon

▪ äri läks pankrotti liike meni konkurssiin / liike teki konkurssin

▪ osa andmeid on kaduma läinud osa tiedoista on kadonnut / osa tiedoista on joutunut kadoksiin

▪ Mis edasi-tagasi sõit maksma läheb? Mitä meno-paluumatka maksaa?

▪ onu on paksuks läinud setä on lihonut

▪ läksin näost punaseks punastuin

■ ‹ka isikuta lauses› (ilmamuutustega seoses)
(säänmuutoksiin liittyen)
tulla

▪ läheb vist sulale taitaa tulla suoja

■ [kellesse] välimuselt või loomult kellegi sarnaseks kujunema
tulla jonkun tapaiseksi, luonteiseksi, näköiseksi tms.
tulla

▪ poiss on läinud isasse poika on tullut isäänsä

■ [mida tegema, milleks] ‹3. isikus› (seoses mingi protsessi või tegevuse algamise, alustamisega)
alkamiseen tai aloittamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ vesi läks keema vesi alkoi kiehua

▪ mehed läksid kaklema miehet alkoivat tapella

▪ ma ei taha kellegagi tülli minna en halua riitaantua kenenkään kanssa

▪ auto ei lähe käima auto ei käynnisty

▪ läheb vist löömaks taitaa tulla tappelu

5 ‹3. isikus› sujuma, edenema
‹3. persoonassa›
mennä, sujua, luonnistua, edistyä

▪ Kuidas elu läheb? Miten menee?

▪ töö ei lähe ega lähe työ ei suju sitten ollenkaan

▪ maandumine läks viperusteta laskeutuminen sujui ilman kommelluksia

■ ‹3. isikus› kujunema, juhtuma
käydä

▪ kahju, et nii läks harmi, että piti käydä näin

6 ‹3. isikus› sobima, kõlbama, sünnis olema
‹3. persoonassa›
käydä, sopia

▪ see pole viisakas, see lihtsalt ei lähe se ei ole kohteliasta, se ei yksinkertaisesti käy

▪ punane värv läheb talle punainen väri sopii hänelle

7 mahtuma; mõõtmetelt sobima
mahtua, sopia mitoiltaan
mennä, mahtua, sopia

▪ püksid ei lähe enam jalga housut eivät mene enää jalkaan / housut eivät sovi enää jalkaan

▪ kilosse läheb marju poolteist liitrit yhteen kiloon menee puolitoista litraa marjoja

8 (tarvis, vaja) olema, mingiks tarbeks ära kuluma
(tarpeellisuutta merkitsevissä ilmauksissa)
tulla

▪ võta need vidinad endale, ehk läheb tarvis ota sinä nämä kapistukset, ehkä tulevat tarpeeseen

9 ostetav, nõutav, menukas olema
(kaupaksi käymistä merkitsevissä ilmauksissa)
mennä

▪ miskipärast sellised raamatud ei lähe üldse jostain syystä tällaiset kirjat eivät mene ollenkaan kaupaksi

▪ lumelabidad läksid nagu soojad saiad lumilapiot menivät kuin kuumille kiville

■ (menuka esituse kohta)
menestyksekkääseen esitykseen liittyen
–

▪ kõik kontserdid läksid täissaalidele kaikki konsertit soitettiin täysille saleille

mitte|ametlik

ametlikult vormistamata, kontrollimata või kinnitamata; vabas vormis toimuv
epä|virallinen

▪ mitteametlik maailmarekord epävirallinen maailmanennätys

▪ need on mitteametlikud andmed nämä ovat epävirallisia tietoja

mustama

1 kellegi kohta valet, häbistavat väljamõeldist levitama
herjata, parjata, panetella, mustata kuv., loata kuv.

▪ mehed lubasid teineteist enam mitte mustata miehet lupasivat, etteivät enää parjaa toisiaan / miehet lupasivat olla panettelematta toisiaan enää

■ prahi vm mustusega räpaseks, ebapuhtaks tegema
tahria, tahrata, töhriä, liata, loata

▪ pardid paljunevad ja mustavad golfiväljakuid sorsat lisääntyvät ja tahrivat golfkenttiä

2 mustana, tumedana paistma, musta värvi olema
näyttää mustalta, tummalta, olla väriltään musta
–

▪ kõik need silmapiiril mustavad laaned... kaikki nuo kaukaiset tummat korvet...

■ [millest] (millegi rohkuse kohta:) paljudest koosneva, aga eemalt vaadates ühtse tumeda kogumina paistma
olla mustanaan [jotakin]

▪ nädalavahetusel mustasid Otepää ümbruse metsad ja orud mootorratturitest viikonloppuna Otepään lähimetsät ja -laaksot olivat mustanaan moottoripyöräilijöitä

3 metallile kaunistamiseks ja korrosiooni tõrjeks oksiidikihti tekitama
(eräästä metallin koristelu- ja suojelukäsittelystä)
mustata

▪ vahend relvaraua mustamiseks aseen piipun mustausaine

möödanik

‹s›

möödunud aeg; elu, nähtused, sündmused selles
mennyt aika; menneet asiat, tapahtumat
menneisyys

▪ möödaniku kogemustest suudeti õppida menneisyyden kokemuksista pystyttiin oppimaan

▪ need sündmused on nüüdseks kauge möödanik ne tapahtumat ovat nyt kaukaista menneisyyttä

nad pl ‹pron› ‹mitm 3. isik, rõhutus asendis›
1 nemad
Võrdle ta
ne

▪ Said sa aru, mis keelt nad räägivad? Ymmärsitkö, mitä kieltä he puhuvat?

▪ kui lindudel on pojad pesas, siis nad enam ei laula kun linnuilla on poikaset pesässä, ne eivät enää laula

■ ‹väliskohakäänetes› (kohavarjundiga:) nende juures (kodus)
‹ulkopaikallissijoissa› luona (kotona)
he, ne ark.

▪ käisin eile neil, aga poiss oli kuskil ära kävin eilen heillä, mutta poika oli jossakin poissa

2 osutab mainitud või mainitavale nähtusele
ne

▪ asjad ei ole üldse pahad, aga nad ei ole ka päris ideaalsed asiat eivät ole lainkaan huonosti, mutta ne eivät ole aivan ihanteellisestikaan

▪ Ilusad on nad küll, need teie pojengid! Kylläpä ne ovat kauniita, ne teidän pionit!

on oma aja ära elanud
[mis] miski on iganenud, vanamoeliseks või kõlbmatuks muutunud; miski vajab väljavahetamist või remonti
jokin on vanhentunut, merkityksensä menettänyt tms.; jokin pitää vaihtaa tai remontoida
[jokin] on aika(nsa elänyt

▪ traditsiooniline peremudel on oma aja ära elanud perinteinen perhemalli on aikansa elänyt

▪ need vanad malmtorud on oma aja ära elanud ne vanhat rautaputket ovat aikansa eläneitä

otsa peale aitama
teatavat kindlustatust, toimetulekuseisundit saavutada aitama
auttaa saavuttamaan tietty toimeentulotaso
–

▪ õppetoetus aitab otsa peale need, kelle rahakott õppimist välja ei kannata opintotuki auttaa niitä, joiden muuten olisi taloudellisesti mahdotonta opiskella

otsene

‹adj›

1 vahendamata, ilma vaheastme vm vahepealseta
välitön, suora, suoranainen, varsinainen

▪ otsitakse sündmuse otseseid tunnistajaid etsitään tapauksen välittömiä silminnäkijöitä

▪ tal pole otseseid pärijaid hänellä ei ole välittömiä perijöitä / hänellä ei ole varsinaisia perijöitä / hänellä ei ole perijöitä suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa

■ suunast kõrvale kaldumata, otse suunduv
suora, välitön

▪ taimi tuleks hoida otsese päikesevalguse käest kasveja pitäisi varjella suoralta auringonvalolta / kasveja pitäisi suojella välittömältä auringonvalolta

2 lausa selge, päris ilmne
hyvin selvä, täysin ilmeinen
–

▪ arstil siin otsest süüd ei ole lääkäri ei ole suoranaisesti syyllinen

▪ need väited on üksteisega otseses vastuolus ne väitteet ovat ilmeisessä ristiriidassa keskenään

3 selline, kus asjad öeldakse välja nii, nagu mõeldakse, ei keerutata
suora, mutkaton, suora|viivainen kuv.

▪ asjalik ja otsese jutuga inimene asiallinen ja suorapuheinen ihminen

▪ talle esitati otsene küsimus KGB kohta hänelle esitettiin suora kysymys KGB:stä

Seotud sõnad
otseselt ‹adv›
suoranaisesti, suoraan, suora|viivaisesti kuv., nimen|omaan

veebiliides @ veebihaldur