[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 80 artiklit, väljastan 50

ainus
adjainult üks
ainoa, ainut
poeg oli ainus pärija poika oli ainoa perillinen
mitte ainsatki ei yhtä ainutta
ainsaks lohutuseks oli viin ainoana lohtuna oli viina
luulek armastatu, kõige kallim inimene
rakkain yleisk., ainoa runok.
sulle, mu ainus, pühendan need luuleread sinulle, ainoani, omistan nämä säkeet
alles hoidma
midagi endisel kujul säilitama, mitte ära viskama
säilyttää, säästää, pitää tallessa
ma hoidsin need kirjad alles säilytin nämä kirjeet
armastama
M
1 [keda/mida] kellegi või millegi vastu armastust tundma, kedagi või midagi kalliks või meeldivaks pidama
rakastaa [jotakuta/jotakin]
me armastame teatud inimesi ja vihkame teisi rakastamme tiettyjä ihmisiä ja vihaamme toisia
eestlased armastavad privaatsust virolaiset rakastavat yksityisyyttä
inimene igatseb ikka olla armastatud ja vastu armastada ihmisellä on tarve olla rakastettu ja antaa vastarakkautta
■ [keda/mida] kedagi või midagi eelistama
suosia [jotakuta/jotakin], pitää etenkin [jostakusta/jostakin], tykätä [jostakusta/jostakin] ark.
kuuseriisikad armastavad okaspuude naabrust kuusenleppärouskut suosivat havupuiden läheisyyttä
lugesin sääskedest, et need armastavad kõige rohkem priskeid mehi luin sääskistä, että ne suosivat erityisesti pulleita miehiä
2 [mida teha] midagi meeleldi (ning seetõttu sageli) tegema
rakastaa [jotakin], pitää paljon [jostakin], tuntea mieltymystä [johonkin]
memm armastas rääkida igasuguseid lugusid mummo rakasti kaikenlaisten juttujen kertomista
asetama
M
1 midagi kuhugi või nõutavasse, vajalikku jne asendisse panema või seadma
asettaa, panna, laittaa, sijoittaa
puhasta õunad ja aseta need potti puhdista omenat ja pane ne kattilaan
pärjad asetati ausamba jalamile seppeleet asetettiin muistomerkin juurelle
2 (millegi abstraktse kohta:) seadma, panema
(abstrakteista asioista)
panna, asettaa
erilist rõhku asetati mitmetele keskkonnaküsimustele erityistä painoa pantiin useille ympäristökysymyksille
oma lemmikutest asetas ta esikohale meemassaaži hän asetti suosikeistaan etusijalle hunajahieronnan
ehkki
M
konjtoob esile asjaolu, millest hoolimata pealauses märgitud olukord või tegevus aset leiab
vaikka, jos kohta, joskin, joskaan {eitavas lauses}, vaikkakin, vaikkakaan {eitavas lauses}
ehkki ta on veel noor mees, hakkavad juuksed juba halliks minema vaikka hän on vielä nuori mies, hiukset alkavat jo harmaantua
ta ei tulnud, ehkki lubas hän ei tullut, vaikka lupasi
mehed jätkasid tööd, ehkki hakkas sadama miehet jatkoivat töitä, vaikka alkoi sataa
osutab piiravale väitele või täpsustusele
vaikka, vaikkakin, vaikkakaan {eitavas lauses}, joskin, joskaan {eitavas lauses}
need marjad on tervislikud, ehkki mitte kõige maitsvamad nämä marjat ovat terveellisiä, joskaan eivät kaikkein maukkaimpia
ei kõlba koera saba alla
[mis/kes] (miski, keegi) pole midagi väärt, ei kõlba kuhugi
(jokin, joku) ei ole minkään arvoinen, ei kelpaa mihinkään
tegelikult ei kõlba need „maailmapäästjad“ isegi koera saba alla mitte oikeastaan ne ”maailmanpelastajat” eivät kelpaa mihinkään
habe
M
s
mehe näo alaosa karvkate
parta
ajab habet ajaa partaa
räsitud välimuse ja kolmepäevase habemega staar tähti, jolla on nuhjuinen ulkoasu ja kolmen päivän sänki
valehabe tekoparta
pikkade karvade tutt mõnedel loomadel, hrl lõua all
(eläimellä)
parta
ka emasel kitsel on habe myös kutulla on parta
kõnek (habemiku kohta)
karva|naama, parta|suu yleisk.
Kuule, habe, ära sega meid! Kuules, karvanaama, älä häiritse meitä!
habemesse ebaselgelt; omaette
partaa(nsa
pobises midagi endale habemesse hän mutisi jotain partaansa
kuulsin teiste juttu ja muigasin habemesse kuuntelin toisten juttua ja nauroin partaani
habemega kulunud, kordumise tõttu oma mõju kaotanud
sammaloitunut kuv., kulunut
mind on ära tüüdanud need habemega naljad olen täysin tympääntynyt näihin kuluneisiin vitseihin
hakkima
M
tükkideks, peeneks raiuma või lõikama, tükeldama
hienontaa, silputa, hakata, pilkkoa, paloitella
ta võttis rohelisi sibulapealseid ja hakkis need peeneks hän otti vihreitä sipulinvarsia ja hienonsi ne
hall mass
adjsuur hulk eripärata, seetõttu ebahuvitavaid inimesi, hrl vastanduses väljapaistvatele
suuri määrä tavallisia ja sen vuoksi epäkiinnostavia ihmisiä, tavallisesti vastakohtana jollakin tavalla erottuville ihmisille
harmaa massa, harmaat massat mon.
need inimesed on erakondade hall mass, kes hääletavad nii, nagu vaja ne ihmiset ovat puolueiden harmaa massa, joka äänestää niin kuin on tarpeen
ideaalne
M
adj
absoluutselt täiuslik, parim võimalikest
ihanteellinen, ideaalinen, ihanne-
need viinamarjad on küpsenud Itaalia ideaalsetes tingimustes nämä viinirypäleet ovat kypsyneet Italian ihanteellisissa oloissa
hotelli asukoht on ideaalne hotellin sijainti on ideaalinen
kujutletav, abstraheeritud, mudelina esitatav, ilma tegelike mõõtmeteta
Vastand reaalne
kuviteltavissa oleva, abstrahoitu, mallina esitettävä
ideaali- fys.
ideaalne vedelik ideaalineste
ideaalne gaas ideaalikaasu
ainult ideedes, inimeste teadvuses eksisteeriv
vain ideamaailmassa olemassa oleva
ideaalinen fil.
sellised seosed eksisteerivad vaid teadlaste sügavalt ideaalses mõttemaailmas sellaiset yhteydet ovat olemassa vain tieteilijöiden syvästi ideaalisessa ajatusmaailmassa
Seotud sõnad
ideaalseltadv
ihanteellisesti, ideaalisesti
ideaalsuss
ihanteellisuus, ideaalisuus
interneti|väljaanne
M
Internetis ilmuv väljaanne
Võrdle paber|väljaanne
verkko|julkaisu
ajalehe internetiväljaannet saavad lugeda ka need, kes pole ajalehte tellinud sanomalehden verkkoversiota voivat lukea myös ne jotka eivät ole tilanneet lehteä
jagu
M
s
1 osa, teatud hulk millestki või kellestki
osa jostakin määrästä
erä, osa, osuus
ka viimane jagu peolisi saab lõpuks oma supi kätte viimeinenkin osa juhlavieraista saa lopulta keittoannoksensa
raamatu, filmi või millegi muu alaosa
osa, jakso
linastus filmi viimane jagu elokuvan viimeinen osa tuli valkokankaalle
alajagu alajakso
■ [kelle] kõnek (osutab kellelegi kuulumist)
homma
need asjad on minu jagu ne jutut ovat minun hommaani
2 rühma koosseisu kuuluv taktikaline väeüksus
ryhmä sot.
laskemoonajagu ampumatarvikeryhmä
3 teatud hulk või määr
(määrän ilmauksissa)
[jonkin] verran
tegime nädala jagu tööd teimme viikon verran töitä
auto tagurdas kukesammu jagu auto peruutti kukonaskelen verran
juttu on terve lehekülje jagu juttua on koko sivun verran
meetrijagu metrin verran
tunnijagu tunnin verran
kah
M
adv
1 samuti (nagu keegi teine või miski muu), teiste või muu kõrval; peale selle, lisaks
myös, -kin, kanssa ark., ja ark.
Kas meie kah peame minema? Pitääkö meidänkin mennä?
eidel on lehm ja kolm lammast kah eukolla on lehmä ja kolme lammasta myös
Ah või teie olite kah seal? Ai te olitte siellä ja?
2 (tugevdab põlastust, üleolekut või pahameelt:) ka, ikka
-kin, jopa, vieläpä
müüri laduda on kah etem, kui siin konutada muuraustyökin olisi parempaa kuin täällä könöttäminen / jopa muuraustyö olisi parempi kuin könöttää täällä
mu Mondeo on kah etem kui need linna maasturid minun Mondeonikin on parempi kuin nuo katumaasturit
niisugust pilti ma ei taha muidu kah tällaista kuvaa en ottaisi ilmaiseksikaan / tämmöistä kuvaa en halua edes ilmaiseksi
Kah asi, millest rääkida! No on siinäkin puheenaihe!
(ebamäärase vastusena, kahtleva nõustumisena:) jah, küllap
(vastauksena kysymykseen tms.:) ilmaisemassa suostumista tai epämääräistä myöntymistä
„Kas sulle ka kohvi?“ – „Võib kah.“ ”Otatko sinäkin kahvia?” – ”Voinpa ottaakin.”
„Kuidas koolis läheb?“ – „Läheb kah.“ ”Miten koulussa menee?” – ”Siinähän se menee.” / ”Miten koulussa sujuu?” – ”Ihan hyvin.”
kindla tähenduseta sõnana tugevdab eelnevat või järgnevat sõna või lauseosa
ilman pysyvää merkitystä vahvistamassa edellä tai jäljessä sanottua
No terekest kah! No mutta terve! / No terve terve!
Tühja kah, las räägivad pealegi! Hällä väliä, sen kun puhuvat!
kandik
M
s
alus toitude ja jookide kandmiseks
tarjotin, prikka ark.
ladusin kandiku toitu täis ja suundusin kassasse keräsin tarjottimen täyteen ruokaa ja suuntasin kassalle
kallasin veini klaasidesse ja panin need kandikule kaadoin viiniä laseihin ja asetin ne tarjottimelle
kasvatama
M
1 laste eest (vanemana, hooldajana) hoolitsema; õpetama ja suunama, käitumist ja kombeid õpetama vms
kasvattaa
ema kasvatas poega üksi äiti kasvatti poikaa yksin
kohus otsustas tütre jätta isa kasvatada oikeus päätti jättää tyttären isän kasvatettavaksi
suve lõpuks on linnud oma pojad lennuvõimeliseks kasvatanud kesän loppuun mennessä linnut ovat kasvattaneet poikasensa lentokykyisiksi
(hrl täiskasvanud inimest) mõjutama, sihikindlalt suunama; kelleski mingit kindlat joont arendama
kasvattaa, koulia, kouluttaa, opettaa
direktor kasvatas osakonnajuhatajast endale järglase johtaja kouli osastonjohtajasta itselleen seuraajan
2 põllukultuure, taimi viljelema või loomi pidama
(viljelykasveista, eläimistä)
kasvattaa, viljellä
naabrid kasvatavad oma tarbeks kartuleid naapurit viljelevät perunaa kotitarpeeksi
noortalunik kasvatab lihaveiseid nuori tilanomistaja kasvattaa lihakarjaa
3 millegi kasvamist võimaldama ja soodustama
antaa kasvaa
kasvattaa
isa kasvatas endale habeme isä kasvatti parran
igavene laiskvorst, midagi ei tee, ainult kasvatab tugitoolis kõhtu todellinen laiskamato, ei tee mitään, kasvattaa vain nojatuolissa mahaansa
õunapuu õitses rikkalikult, aga õunu otsa ei kasvatanud omenapuu kukki runsaasti, mutta ei kantanut hedelmiä
4 arvukamaks või suuremaks muutma
kasvattaa, lisätä, kartuttaa, suurentaa
tänavu loodetakse firma käive kahekordseks kasvatada tänä vuonna yrityksen toivotaan kasvattavan liikevaihtonsa kaksinkertaiseksi
need harjutused kasvatavad lihasmassi nämä harjoitukset kasvattavat lihasmassaa
looma, välja arendama
kasvattaa, kehittää
tavalisest seminarist kasvatati lõpuks suur konverents tavallinen seminaari laajennettiin lopulta suureksi konferenssiksi
sportmängud aitavad kasvatada tahtejõudu urheilukilpailut auttavat kasvattamaan tahdonvoimaa
kudumisel järgmise rea silmade arvu suurendama, laiemaks kuduma
(neuloessa)
lisätä
kahel järgmisel real tuleb kasvatada kolm silma juurde kahdessa seuraavassa kerroksessa täytyy lisätä kolme silmukkaa
kelm
M
1sebaausaid võtteid kasutav, teisi pettev, tüssav inimene
lurjus, konna, roisto, heittiö, kelmi usein leik.
need on kelmid, neile ärge oma raha andke he ovat lurjuksia, älkää antako heille rahojanne
2svempe, üleannetusi, koerusi tegev inimene
veijari, veitikka, veli|kulta, kujeilija, kelmi usein leik.
■ ‹adjnaljatlev ja vallatu, (lõbusat) kelmust, koerust täis
veitikkamainen, kujeileva
kelmi naeratusega tüdruk tyttö, jolla on kujeileva hymy
Seotud sõnad
kelmiltadv
veitikkamaisesti, kujeilevasti
kinni taguma
1 kõnek millegi või kellegi eest kogu summat, hinda ära tasuma, kinni maksma
jonkun tai jonkin vuoksi koko summan tai hinnan maksamisesta
ei maksa arvata, et tööandja need arved kinni taob ei pidä luulla, että työnantaja maksaa ne laskut
Kes selle koolituse kinni taob? Kuka sen koulutuksen viulut maksaa? kuv.
2 (külge) kinnitatuks, suletuks lööma
lyödä suljetuksi, johonkin kiinnitetyksi
aknad taoti laudadega kinni ikkunat lyötiin umpeen laudoilla
klappima1
M
1 [millega] kõnek (kokku) sobima; millegagi kooskõlas olema
sopia (yhteen); käydä yksiin jonkin kanssa
natsata
stemmata, täsmätä yleisk.
need värvid ei klapi omavahel nämä värit eivät natsaa
bussiajad klapivad väga hästi loengute algusega bussiajat täsmäävät tosi hyvin luentojen alun kanssa
2 kõnek toimuma nii, nagu vaja või on kavatsetud
sujua, onnistua, mennä kohdalleen
natsata
meie koostöö ei klappinud algusest peale yhteistyömme ei alun pitäenkään natsannut
kõik klappis ja jõudsimegi õigeks ajaks pärale kaikki natsasi ja ehdimme kuin ehdimmekin ajoissa perille
3 kõnek mitme peale raha kokku panema
jakaa jokin kulu monen osallistujan kesken
kamba peale klapiti veel üks pudel ostettiin porukalla vielä yksi pullo
kokku kirjutama
1 mitmesuguse materjali, eri allikate alusel midagi (pikemat, põhjalikumat) kirjutama
kirjoittaa jotakin (pitkää, perusteellista) erilaisten aineistojen ja lähteiden perusteella
keegi võiks need lood näitemänguks kokku kirjutada joku voisi kirjoittaa näistä tarinoista näytelmän
vahel viitsin kokku kirjutada ka mõne pikema filosoofilise artikli välillä viitsin kirjoittaa myös jonkin pidemmän artikkelin filosofiasta
sellest võiks lausa mingi jutu kokku kirjutada siitä voisi suorastaan kirjoittaa jonkin tarinan
2 ühes sõnas, liitsõnana kirjutama
Vastand lahku kirjutama
kirjoittaa yhteen
Kas sõna kirjutatakse kokku või lahku? Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen?
kokku kõlksuma
omavahel sobima
sopia yhteen
need värvid ei kõlksu kokku ne värit eivät sovi yhteen
meie vaated kõlksuvad kenasti kokku meidän näkemyksemme sopivat hyvin yhteen
komm2
M
s
kõnek (Interneti) kommentaar
kommentti yleisk.
kõik need kommid kustutati ja tunnistati sobimatuks kaikki nuo kommentit poistettiin ja todettiin sopimattomiksi
kord2s, adv
1smärgib mingi üksiku (korduva) sündmuse või tegevuse toimumise aega või juhtu
tilaisuus, jolloin jotakin tapahtuu
kerta
see oli ka ainus kord, kui reisil arstiabi vaja läks se olikin ainoa kerta, kun matkalla tarvittiin lääkärin apua
iga kord lõpeb see halvasti joka kerta se päättyy ikävästi
sel korral tuli ta üksi tällä kertaa hän tuli yksin
ma palun veel kord vabandust pyydän vielä kerran anteeksi
■ ‹sosutab millegi kordumise hulgale või sellele, kui palju on miski suurem või väiksem
(ilmaisemassa määrää tai kokoa johonkin verrattuna)
kerta
Ütlen seda juba sajandat korda! Sanon sen jo sadannen kerran! / Sanon sen jo sadatta kertaa!
olen teist korda abielus olen toista kertaa naimisissa
teenin sinust mitu korda vähem ansaitsen monta kertaa vähemmän kuin sinä
hiinlasi on ju mitmeid kordi rohkem kiinalaisiahan on monta kertaa enemmän
■ ‹skorrutamise tehtemärkide (nt x) sõnaline väljend
(ilmaisemassa kertolaskua)
kerta
kaks korda kaks on neli kaksi kertaa kaksi on neljä
2saeg, millal kellelgi on võimalus midagi teha, saada vm
vuoro, huki ark., tuuri ark.
Kelle kord on nõusid pesta? Kenen vuoro on pestä astiat? / Kenen vuoro on tiskata? / Kenen tiskivuoro?
nüüd on kord Ukraina käes nyt on Ukrainan vuoro
Sinu kord! Sinun vuorosi!
■ ‹adv› ‹korduvana, sidesõnalaadselt seob eri lauseosi või lauseidmärgib olukordade vaheldumist
kerran
kord nii, kord naa kerran niin, kerran näin
3advmingil täpsemalt määratlemata ajal, millalgi minevikus või tulevikus
(ilmaisemassa epämääräistä ajankohtaa)
kerran, joskus
Ehk kord võin olla õnnelik? Ehkä joskus voin olla onnellinen?
elasid kord eit ja taat olipa kerran ukko ja akka
■ ‹advrõhutava või mingit asjaolu kinnitava sõnana
(ilmausta vahvistamassa)
kerrankin
Saage ometi kord aru! Yrittäkää nyt kerrankin ymmärtää!
niisugused need emad kord on äidit nyt vain ovat sellaisia
koristama
M
1 puhtaks tegema, kraamima, midagi korda tegema või seadma
siivota, siistiä, puhdistaa, raivata, ruokota vars. ark.
tube koristati iga päev huoneet siivottiin joka päivä
talgulised koristasid loomade varjupaiga ümbrust talkoiden osanottajat siivosivat löytöeläintalon ympäristöä
2 ära, kõrvale viima, kõrvaldama või ühte kohta kokku koguma
korjata, raivata, luoda {lapioida}
uusaastaöösel ei tohtinud lauda ära koristada uudenvuodenyönä ei saanut korjata pöytää / uudenvuodenyönä ei saanut raivata pöytää
korista Windows Exploreri kaust sealt Windows 7 töölaua tegumirealt ära siirrä Windows Explorerin kansio pois Windows 7:n työpöydän tehtäväpalkista
hommikul pidin jälle lund koristama aamulla minun piti taas luoda lunta
(kellegi äraajamise, äraviimise, kõrvaldamise või tapmise kohta)
jonkun pois ajamisesta, pois viemisestä tai tappamisesta
need kerjusteenistujad peaks linnapildist ikka ära koristama ne kerjäläiset pitäisi kyllä siivota pois katukuvasta
ta andis valvuritele peanoogutusega märku soovimatu tegelane ära koristada hän antoi päännyökkäyksellä valvojille merkin poistaa ei-toivottu henkilö
Võtke oma paberid ja koristage end siit! Ottakaa paperinne ja lähtekää täältä!
3 valminud põllu- ja aiasaadusi lõikama või üles võtma, ka kokku koguma ja hoiukohtadesse toimetama
korjata {viljasta, heinästä}, nostaa (erik.) {perunoista, juureksista}
hilisem saak koristatakse enne sügiseste külmade saabumist myöhäissato korjataan ennen syyspakkasten saapumista
uued kombainid koristavad põllult rekordsaake uudet leikkuupuimurit korjaavat pelloilta ennätyssatoja
kartul koristatakse põllult otse konteineritesse peruna nostetaan pellosta suoraan kontteihin
kortsutama
M
riiet, paberit vm kägardama, nii et see kortsu läheb, kattub joonte, voltidega
rypistää, kurtistaa, rutata ark., rutistaa, rypistää
ta kortsutas mitu paberit, loopis need laua alla hän rypisti monta paperia ja heitteli ne pöydän alle
kui et
alustab võrdluse varjundiga kõrvallauset
aloittamassa sivulausetta, jossa on vertailua
kuin
ma ostan jõulukingid pigem võlgu, kui et raha puudusel need ostmata jätan ostan joululahjat mieluummin velaksi kuin olen ostamatta niitä rahan puutteessa
ma pigem jätan reisi ära, kui et kehvas kohas ööbin jätän mieluummin matkan tekemättä kuin yövyn huonossa paikassa
kuna1
M
konj, adv
1konj› ‹alustab kõrvallauset, põhjendav sidesõnasellepärast et, sel põhjusel et
(aloittamassa syytä ilmaisevaa sivulausetta)
koska, sillä, kun
kuna oli ennustatud vihmasadu, siis matkale ei mindud koska oli ennustettu sadetta, retkelle ei lähdetty
suur osa ettepanekuid jäi kõrvale, kuna need ei saanud vajalikku toetust suuri osa ehdotuksista sivuutettiin, sillä ne eivät saaneet riittävää kannatusta
2konj› ‹alustab kõrvallauset, vastandav sidesõna(ajaliselt:) samal ajal kui, sel ajal kui
(ajallisesti:) samaan aikaan kun, sillä aikaa kun
jolloin, kun
ema tõusis vara, kuna teised veel magama jäid äiti nousi varhain, kun toiset jäivät vielä nukkumaan
3advkõnek kunas, millal
(kysymyssanana:) milloin
koska
Kuna sa meile tuled? Koska tulet meille?
kusagil
M
adv
Samas sarjas kusagile, kusagilt
1jaatavas lausesmingis täpsemalt määratlemata kohas (või suunas), täpselt teadmata kus
myönteisissä yhteyksissä
jossakin, jossain
ma olen seda meest kusagil kohanud olen tavannut sen miehen jossakin
ehk leidub kusagil keegi ka minu jaoks ehkä jostakin löytyy joku myös minulle
■ ‹eitavas lausesmitte mingis kohas või suunas, mitte üheski kohas, mitte kuskil
kielteisissä yhteyksissä
missään
ta ei käi ju mitte kusagil hänhän ei käy missään
tema ei jää kusagil hätta hän ei joudu pulaan missään
2 mingil täpsemalt määratlemata ajal
viittaamassa tarkemmin määrittelemättömään aikaan
joskus
kusagil kolmandas klassis hakkasin trennis käima joskus kolmannella luokalla aloin käydä harjoituksissa
kusagil määramatus tulevikus oleme ehk targemad joskus määrittelemättömässä tulevaisuudessa olemme ehkä viisaampia
kusagil viimase kümne aasta jooksul on need seisukohad täiesti muutunud joskus kymmenen viime vuoden aikana nämä kannat ovat täysin muuttuneet
kõnelema
M
1 suuliselt sõnu, lauseid moodustama
puhua, kertoa, sanoa, haastaa murt.
Kõnele tõtt! Puhu totta!
olen sulle temast kõnelnud olen puhunut sinulle hänestä
mingit keelt või murret oskama või valdama
osata puhua jotakin kieltä tai murretta
puhua
kõneleb eesti keelt emakeelena puhuu viroa äidinkielenään
■ [millest] millestki jutustama, midagi teatama või käsitlema
kertoa, puhua
luuletus kõneleb armastusest runo kertoo rakkaudesta
kellegagi juttu ajama, vestlema
keskustella, jutella, puhua, puhella
kõneldi niisama tühjast-tähjast puheltiin muuten vain niitä näitä
kõnega esinema, kõnet pidama
esiintyä puhuen, pitää puhe
puhua
kirikuõpetaja kõneleb kogudusele kantslist pappi puhuu seurakunnalle saarnastuolista
2 [millest] millestki tunnistust andma
ilmaista tai paljastaa jotakin
kertoa, puhua, kieliä kuv.
need arvud kõnelevad majanduse tõusust ne luvut kertovat talouden kasvusta
mitmed asjaolud kõnelevad sinu kasuks monet seikat puhuvat puolestasi
küsitav
M
1adjkahtlusi äratav, küsimärgi all olev või vaieldav
kyseen|alainen, arveluttava, epäilyttävä
need kaubad pidid olema küsitava väärtusega niiden tavaroiden arvo on kuulemma kyseenalainen
valitsuse jätkusuutlikkus on ülimalt küsitav on erittäin kyseenalaista, pystyykö hallitus jatkamaan
2ssee, kelle käest midagi küsitakse
se, jolta jotakin kysytään
leiva|number
M
tegevus, roll, trikk vm, mis kellelgi parimini või hiilgavalt õnnestub; lemmiktegevus, -roll, -trikk vms
leipä|laji kuv., bravuuri, bravuuri|numero
köielkõndimine on tsirkuseartistide iidne leivanumber nuorallakävely on sirkustaiteilijoiden ikivanha leipälaji
magustoite ma teen küll, aga need ei ole mu leivanumber teen kyllä jälkiruokia, mutta ne eivät ole bravuurini
ligemal
M
kompadv
Samas sarjas ligemale, ligemalt
lähemal, juures
lähempänä
kes ligemal olid, need kuulsid ne kuulivat, jotka olivat lähempänä
linnukes
1 väike või armas lind
pikku|lintu, lintunen usein ylät.
aknalauale lendas üks linnuke ikkunalaudalle lensi pikkulintu
naabripoiss elab nagu linnuke oksal (vaba ja muretu elu kohta) naapurin poika elää vapaana kuin taivaan lintu
2 märk ∨ (nt valiku tähistamiseks)
rasti, ruksi ark., kruksi ark.
märgi õige vastus linnukesega rastita oikea vastaus / merkitse oikea vastaus rastilla
■ ‹väljendites(tegeliku vajaduse puudumist, vormitäidet, formaalsust märkivana)
viittaamassa todellisen tarpeen puuttumiseen, muodollisuuteen
mulle ei meeldi teha asju linnukese pärast en mielelläni tee asioita vain muodon vuoksi
3 (inimese, hrl mingi kahtlase tüübi kohta)
(omituisen näköisestä tai omituisesti käyttäytyvästä ihmisestä)
otus
tunnen sinusuguseid linnukesi küll ja küll tunnen ihan tarpeeksi sinunlaisiasi otuksia
van (lõbutüdruku, kergemeelse tüdruku või naise kohta)
ilo|lintu leik., hutsu halv., naikkonen usein halv., hempukka halv.
linnukesega veidi imelik, kiiksuga
hieman omalaatuisesta
need, kes vanalinnas elada tahavad, pidavat olema natuke linnukesega niillä, jotka haluavat asua vanhassakaupungissa, viiraa kuulemma hiukan päästä
lippama
M
kergelt ning kiiresti jooksma; (inimese kohta ka:) tõtates käima
vilistää, vipeltää, kipittää, kipaista, hilpaista
koer lippab rõõmsalt ringi koira vilistää iloisena ympäriinsä
lapsed lippasid ümber maja lapset vipelsivät ympäri taloa
pean nüüd tööle lippama minun pitää nyt hilpaista töihin
(suuskade kohta:) (hästi) libisema; (auto vm liiklusvahendi kohta:) kiiresti (ja sujuvalt) sõitma
(suksista:) liukua (hyvin); (autosta tms.:) kulkea nopeasti (ja sujuvasti)
luistaa
kiitää
teisel ringil lippasid suusad paremini toisella kierroksella suksi luisti paremmin
auto lippab soovi korral edasi kui lingust lastud auto kiitää halutessa kuin lingottuna
(aja kiire möödumise kohta)
(ajan nopeasta kulumisesta)
vieriä kuv., lentää kuv.
ja nii need nädalad lippavad, esmaspäevast reedeni on nagu üks pikk päev ja siis sorts nädalavahetust vahele ja niin ne viikot vierivät, maanantaista perjantaihin on kuin yhtä pitkää päivää, ja sitten loraus viikonloppua väliin
maha müüma
1 ära müüma
myydä, realisoida tal.
müüsin oma auto maha myin autoni
2 mingi hüvise eest reetma
pettää korvausta vastaan
võimu juurde pääsesid need, kes olid valmis kasvõi oma ema maha müüma valtaan pääsivät ne, jotka olivat valmiita vaikka myymään äitinsä
megaadj, adv
1adjkõnek ülimalt suur; ülivahva
mega-
Eesti mõistes pole see küll mingi mega palk Viron mittakaavassa se ei kyllä ole mikään megapalkka
tordiviilud olid megad portsud kakkuviipaleet olivat mega-annoksia
megas koguses on puid maha võetud puita on kaadettu megapaljon
2advkõnek üliväga, eriti
mega-
need riided on mega kallid nämä vaatteet ovat megakalliita
ilm on ikka mega soe ilma on kyllä megalämmin
3 kõnek megabait
megatavu
mega
neli mega mälu neljä megaa muistia
minema
M
1 (eemaldudes) liikuma (käima, sõitma vms); midagi tegema suunduma
mennä, kulkea, lähteä
Kas lähme jalgsi või autoga? Menemmekö jalkaisin vai autolla?
Mis kell sa tavaliselt magama lähed? Mihin aikaan menet yleensä nukkumaan?
Matilda läks ees, Mattias tema järel Matilda meni edellä, Mattias hänen perässään / Matilda kulki edellä, Mattias hänen perässään
poisid läksid kinno pojat menivät elokuviin / pojat lähtivät elokuviin
vaatasime kaldal, kuidas laev läheb katsoimme rannalla, kuinka laiva lähtee
■ ‹sariühendis, koos samas vormis järgneva verbiga(lisab ütlusele otsustavust, tugevdab palvet, käsku)
mennä
lähen vaatan veel sinna kasti menen vielä katsomaan siitä laatikosta
Mine too mulle juua! Mene hakemaan minulle juotavaa!
■ ‹käskivas kõneviisis, väljendites(tõrjuvalt)
imperatiivimuodossa, sanonnoissa› (torjuvasti)
mennä, painua
Mine metsa oma jutuga! Mene metsään puheinesi!
Mine kassi saba alla! Painu sinne missä pippuri kasvaa!
läks! (käsklusena mingi liikumise või tegevuse alustamiseks)
nyt!, hep!
Tähelepanu! Valmis olla! Läks! Paikoillanne! Valmiina! Nyt! / Paikoillanne! Valmiina! Hep!
kuskil paiknema, seal liikumist või sealt läbipääsu võimaldama
mennä, kulkea, johtaa
tee läheb läbi metsa tie menee metsän läpi / tie kulkee metsän läpi
esikust läheb üks uks kööki, teine tuppa eteisestä menee yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen / eteisestä johtaa yksi ovi keittiöön, toinen olohuoneeseen
(suunatud või juhuslike liigutuste või liikumise kohta)
mennä
käsi läks taskusse käsi meni taskuun
pilved tulevad ja lähevad pilvet tulevat ja menevät
päike läheb pilve taha aurinko menee pilveen
pall läks korvi pallo meni koriin
(seoses sõnalise vm abstraktsema tegevusega, nt omanduse, alluvuse vahetamisega)
(sanalliseen tai muuhun abstraktiin toimintaan, esim. omistajan vaihtumiseen liittyen)
mennä, päätyä, siirtyä, lähteä, käydä
maja läks pärijatele talo meni perillisille
päris vana uudis läks lehte melko vanha uutinen päätyi lehteen
jutt läks teisele teemale keskustelu siirtyi toisiin uomiin
need sõnad läksid mulle südamesse nuo sanat kävivät sydämeen
2 lahkuma, eemalduma; (öeldisverbi tugevdavalt:) ära
poistua, alkaa mennä (pois); (vahvistussanana)
lähteä, mennä
pois
pean nüüd minema minun pitää nyt mennä
lõi ukse kinni ja läks pamautti oven kiinni ja lähti
auto sõitis minema auto lähti matkaan / auto ajoi pois
Mine minema, enne kui ma lõplikult vihastan! Mene pois, ennen kuin suutun todella!
(suremise kohta)
(kuolemisesta)
lähteä
ta on väga haige, päris minemas hän on hyvin sairas, lähtö on lähellä
3 (esemete, olukordade kohta:) kaduma, ära võetud saama või olematuks muutuma
(esineistä, tilanteista:) hävitä, muuttua olemattomaksi tms.
järsku avastasin, et rahakott on läinud yhtäkkiä huomasin, että lompakkoni on kadonnut
varsti on kevad käes ja lumi läinud pian on kevät ja lumi on poissa
(millegi peale) kuluma
kulua, huveta
mennä
mida rohkem raha saad, seda rohkem seda läheb mitä enemmän rahaa saat, sitä enemmän sitä menee
talvel läks palju kütet talvella meni paljon polttoainetta
(aja kohta:) kuluma, mööduma
(ajasta:) kulua
mennä
läks palju aega, enne kui liikuma pääsesime meni paljon aikaa, ennen kuin pääsimme liikkeelle
4 (seisundi, oleku või asendi muutumise ja kujunemise kohta)
(tilan tms. muutoksiin liittyvissä ilmauksissa)
mennä
uks läks sneprisse ovi meni takalukkoon
äri läks pankrotti liike meni konkurssiin / liike teki konkurssin
osa andmeid on kaduma läinud osa tiedoista on kadonnut / osa tiedoista on joutunut kadoksiin
Mis edasi-tagasi sõit maksma läheb? Mitä meno-paluumatka maksaa?
onu on paksuks läinud setä on lihonut
läksin näost punaseks punastuin
■ ‹ka isikuta lauses(ilmamuutustega seoses)
(säänmuutoksiin liittyen)
tulla
läheb vist sulale taitaa tulla suoja
■ [kellesse] välimuselt või loomult kellegi sarnaseks kujunema
tulla jonkun tapaiseksi, luonteiseksi, näköiseksi tms.
tulla
poiss on läinud isasse poika on tullut isäänsä
■ [mida tegema, milleks] ‹3. isikus(seoses mingi protsessi või tegevuse algamise, alustamisega)
alkamiseen tai aloittamiseen liittyvissä ilmauksissa
vesi läks keema vesi alkoi kiehua
mehed läksid kaklema miehet alkoivat tapella
ma ei taha kellegagi tülli minna en halua riitaantua kenenkään kanssa
auto ei lähe käima auto ei käynnisty
läheb vist löömaks taitaa tulla tappelu
53. isikussujuma, edenema
3. persoonassa
mennä, sujua, luonnistua, edistyä
Kuidas elu läheb? Miten menee?
töö ei lähe ega lähe työ ei suju sitten ollenkaan
maandumine läks viperusteta laskeutuminen sujui ilman kommelluksia
■ ‹3. isikuskujunema, juhtuma
käydä
kahju, et nii läks harmi, että piti käydä näin
63. isikussobima, kõlbama, sünnis olema
3. persoonassa
käydä, sopia
see pole viisakas, see lihtsalt ei lähe se ei ole kohteliasta, se ei yksinkertaisesti käy
punane värv läheb talle punainen väri sopii hänelle
7 mahtuma; mõõtmetelt sobima
mahtua, sopia mitoiltaan
mennä, mahtua, sopia
püksid ei lähe enam jalga housut eivät mene enää jalkaan / housut eivät sovi enää jalkaan
kilosse läheb marju poolteist liitrit yhteen kiloon menee puolitoista litraa marjoja
8 (tarvis, vaja) olema, mingiks tarbeks ära kuluma
(tarpeellisuutta merkitsevissä ilmauksissa)
tulla
võta need vidinad endale, ehk läheb tarvis ota sinä nämä kapistukset, ehkä tulevat tarpeeseen
9 ostetav, nõutav, menukas olema
(kaupaksi käymistä merkitsevissä ilmauksissa)
mennä
miskipärast sellised raamatud ei lähe üldse jostain syystä tällaiset kirjat eivät mene ollenkaan kaupaksi
lumelabidad läksid nagu soojad saiad lumilapiot menivät kuin kuumille kiville
(menuka esituse kohta)
menestyksekkääseen esitykseen liittyen
kõik kontserdid läksid täissaalidele kaikki konsertit soitettiin täysille saleille
mitte|ametlik
M
ametlikult vormistamata, kontrollimata või kinnitamata; vabas vormis toimuv
epä|virallinen
mitteametlik maailmarekord epävirallinen maailmanennätys
need on mitteametlikud andmed nämä ovat epävirallisia tietoja
mustama
M
1 kellegi kohta valet, häbistavat väljamõeldist levitama
herjata, parjata, panetella, mustata kuv., loata kuv.
mehed lubasid teineteist enam mitte mustata miehet lupasivat, etteivät enää parjaa toisiaan / miehet lupasivat olla panettelematta toisiaan enää
prahi vm mustusega räpaseks, ebapuhtaks tegema
tahria, tahrata, töhriä, liata, loata
pardid paljunevad ja mustavad golfiväljakuid sorsat lisääntyvät ja tahrivat golfkenttiä
2 mustana, tumedana paistma, musta värvi olema
näyttää mustalta, tummalta, olla väriltään musta
kõik need silmapiiril mustavad laaned... kaikki nuo kaukaiset tummat korvet...
■ [millest] (millegi rohkuse kohta:) paljudest koosneva, aga eemalt vaadates ühtse tumeda kogumina paistma
olla mustanaan [jotakin]
nädalavahetusel mustasid Otepää ümbruse metsad ja orud mootorratturitest viikonloppuna Otepään lähimetsät ja -laaksot olivat mustanaan moottoripyöräilijöitä
3 metallile kaunistamiseks ja korrosiooni tõrjeks oksiidikihti tekitama
(eräästä metallin koristelu- ja suojelukäsittelystä)
mustata
vahend relvaraua mustamiseks aseen piipun mustausaine
möödanik
M
s
möödunud aeg; elu, nähtused, sündmused selles
mennyt aika; menneet asiat, tapahtumat
menneisyys
möödaniku kogemustest suudeti õppida menneisyyden kokemuksista pystyttiin oppimaan
need sündmused on nüüdseks kauge möödanik ne tapahtumat ovat nyt kaukaista menneisyyttä
nad plpron› ‹mitm 3. isik, rõhutus asendis
1 nemad
Võrdle ta
ne
Said sa aru, mis keelt nad räägivad? Ymmärsitkö, mitä kieltä he puhuvat?
kui lindudel on pojad pesas, siis nad enam ei laula kun linnuilla on poikaset pesässä, ne eivät enää laula
■ ‹väliskohakäänetes(kohavarjundiga:) nende juures (kodus)
ulkopaikallissijoissaluona (kotona)
he, ne ark.
käisin eile neil, aga poiss oli kuskil ära kävin eilen heillä, mutta poika oli jossakin poissa
2 osutab mainitud või mainitavale nähtusele
ne
asjad ei ole üldse pahad, aga nad ei ole ka päris ideaalsed asiat eivät ole lainkaan huonosti, mutta ne eivät ole aivan ihanteellisestikaan
Ilusad on nad küll, need teie pojengid! Kylläpä ne ovat kauniita, ne teidän pionit!
on oma aja ära elanud
[mis] miski on iganenud, vanamoeliseks või kõlbmatuks muutunud; miski vajab väljavahetamist või remonti
jokin on vanhentunut, merkityksensä menettänyt tms.; jokin pitää vaihtaa tai remontoida
[jokin] on aika(nsa elänyt
traditsiooniline peremudel on oma aja ära elanud perinteinen perhemalli on aikansa elänyt
need vanad malmtorud on oma aja ära elanud ne vanhat rautaputket ovat aikansa eläneitä
otsa peale aitama
teatavat kindlustatust, toimetulekuseisundit saavutada aitama
auttaa saavuttamaan tietty toimeentulotaso
õppetoetus aitab otsa peale need, kelle rahakott õppimist välja ei kannata opintotuki auttaa niitä, joiden muuten olisi taloudellisesti mahdotonta opiskella
otsene
M
adj
1 vahendamata, ilma vaheastme vm vahepealseta
välitön, suora, suoranainen, varsinainen
otsitakse sündmuse otseseid tunnistajaid etsitään tapauksen välittömiä silminnäkijöitä
tal pole otseseid pärijaid hänellä ei ole välittömiä perijöitä / hänellä ei ole varsinaisia perijöitä / hänellä ei ole perijöitä suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa
suunast kõrvale kaldumata, otse suunduv
suora, välitön
taimi tuleks hoida otsese päikesevalguse käest kasveja pitäisi varjella suoralta auringonvalolta / kasveja pitäisi suojella välittömältä auringonvalolta
2 lausa selge, päris ilmne
hyvin selvä, täysin ilmeinen
arstil siin otsest süüd ei ole lääkäri ei ole suoranaisesti syyllinen
need väited on üksteisega otseses vastuolus ne väitteet ovat ilmeisessä ristiriidassa keskenään
3 selline, kus asjad öeldakse välja nii, nagu mõeldakse, ei keerutata
suora, mutkaton, suora|viivainen kuv.
asjalik ja otsese jutuga inimene asiallinen ja suorapuheinen ihminen
talle esitati otsene küsimus KGB kohta hänelle esitettiin suora kysymys KGB:stä
Seotud sõnad
otseseltadv
suoranaisesti, suoraan, suora|viivaisesti kuv., nimen|omaan
paha|tihti
M
(kahjuks) üsna tihti
valitettavan usein, harmillisen usein
pahatihti on klienditeenindajad need, kes ärritunud inimeste emotsioonid enda kaela saavad valitettavan usein juuri asiakaspalvelijat saavat niskaansa ärsyyntyneiden ihmisten tunteenpurkaukset
pimedus
M
s
1 valguse puudumine või selle vähesus
pimeys, synkkyys, mustuus, pimeäsubst.
väljas valitseb pilkane pimedus ulkona on pilkkopimeää
torm lõhkus elektriliine ja jättis asulaid pimedusse myrsky rikkoi sähkölinjoja ja jätti asuinalueita pimeyteen
ööpimedus yön pimeys
sügispimedus syyspimeäsubst.
harimatus, mahajäämus; teadmatus
sivistymättömyys, valistumattomuus, takapajuisuus; tietämättömyys
pimeys kuv.
arvab, et need, kes ei võta ufo-jutte tõsiselt, elavad pimeduses ajattelee, että ne, jotka eivät ota ufojuttuja tosissaan, elävät tietämättömyydessä
(väljapääsu mitteleidmise, lootusetustunde kohta)
(toivottomuuden tunteesta)
synkkyys
hinges valitses pimedus kaikki tuntui synkältä
2 nägemisvõime puudumine; mittenägemine
sokeus
osaline või täielik pimedus ühes silmas osittainen tai täydellinen toisen silmän sokeus
3 kurjus, kurjuse maailm
pahuus, pahuuden maailma
pimeys kuv.
must värv kui pimeduse jõudude ja patu sümbol musta väri pimeyden voimien ja synnin symbolina
pingutama
M
1 millegi saavutamiseks keha- või tahtejõudu kokku võtma
pinnistää, pinnistellä, ponnistaa, ponnistella
isegi hea jooksja pidi jõudu pingutama, et neiule järele jõuda jopa hyvän juoksijan piti pinnistellä päästäkseen tytön perään
sul on võimalus tippu jõuda, tuleb vaid pingutada ja kõvasti trenni teha sinulla on mahdollisuus päästä huipulle, pitää vain pinnistellä ja harjoitella kovasti
ta vist arvab, et edu tuleb ka ilma pingutamata ja tööta hän varmaan luulee, että menestystä tulee myös ponnistelematta ja työtä tekemättä
pingutav pidevat jõukulu nõudev, stressirohke, sellisena väsitav
rasittava, hankala
on olnud pingutav aasta on ollut rasittava vuosi
2 mingit kehaosa pingule viima (ja pingul hoidma); nägemist, kuulmist, mõtlemist vms intensiivistada püüdma
jännittää, pinnistää, pinnistellä, herkistää {aisteja}
bokserites finalistid näitavad musklimängu ja pingutavad lihaseid boksereihin pukeutuneet finalistit esittelevät ja jännittävät lihaksiaan
pinguta mälu, palju tahad, ikka midagi ei meenu vaikka pinnistäisit muistiasi kuinka paljon vain, sittenkään ei muistu
pingutasin silmi, et need hämarusega harjuksid herkistin silmiäni, että ne tottuisivat hämäryyteen
3 (kinnituspunktide vahele) tugevasti sirgu, pingule tõmbama
kiristää, pingottaa, jännittää, tiukentaa
turvavööd on lihtne pingutada turvavyö on helppo kiristää
jalgrattal tuleb ketti pingutada polkupyörän ketjuja pitää kiristää
lasin kotid silmade alt ära lõigata ja sealt veidi nahka pingutada leikkautin pussit silmien alta ja kiristytin sieltä vähän ihoa
poolt hääletamav
oma pooldavat seisukohta avaldama, kellegi või millegi toetuseks häält andma
äänestää puolesta, äänestää jaata
Külli ei soostunud ütlema, kas hääletab poolt või vastu Külli ei suostunut sanomaan, äänestääkö hän puolesta vai vastaan
need, kes hääletavad poolt, vajutavad nuppu „Jah” ne, jotka äänestävät puolesta, painavat jaa-nappia
põdema
M
mingi haiguse all kannatama, haiglane või haige olema
sairastaa, potea
äsja põdesin kopsupõletikku äskettäin sairastin keuhkokuumeen
laps on tuulerõuged juba läbi põdenud lapsi on jo sairastanut vesirokon
mingi tugeva tundmuse või millegi tagajärgede all kannatama
kärsiä, tuntea ahdistusta, kipuilla
Kas sa põed oma välimuse pärast? Kärsitkö ulkonäkösi takia?
isegi need emad põevad laste kodust välja lendamist, kel abikaasa kõrval jopa ne äidit, joilla on puoliso rinnalla, tuntevat ahdistusta lasten kotoa muuttamisen takia
(taimede kohta:) kiratsema, halvasti kasvama
kitua
õunapuu jäi põdema omenapuu jäi kitukasvuiseksi
raev
M
s
pöörane, metsik, meeletu viha
raivo, suuttumus, vimma
need väited ajavad ta raevu ne väitteet raivostuttavat häntä
tema raev lahtus mõne löögi järel hänen raivonsa laantui muutaman lyönnin jälkeen
rahule
M
adv
Samas sarjas rahul
1 millegi suhtes rahulolevasse seisundisse
tyytyväinen [johonkin]
jäin etendusega väga rahule olin hyvin tyytyväinen esitykseen
2 rahulikku, häirimata olekusse, rahulikult paigale
paikalle(en, aloille(en
rauha(an
jäta need inimesed rahule, las nad tegutsevad jätä ne ihmiset rauhaan, anna heidän jatkaa puuhiaan

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur