Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 15 artiklit

ilma et
alustab eitavasisulist viisi või tagajärge väljendavat kõrvallauset
aloittamassa sivulausetta, joka ilmaisee kielteistä tapaa tai seurausta
–
▪ lahkus, ilma et oleks head aegagi öelnud poistui hyvästelemättä
▪ ilma et ta isegi aru sai, ilmus naeratus ta näole hänen kasvoilleen levisi hymy hänen itsensäkään sitä huomaamatta
ise|enese
M
sg gen ‹pron› ‹sg nom puudub›, ise|enda sg gen ‹pron› ‹sg nom puudub›
‹enesekohane asesõna› rõhutab, et tegevus on suunatud tegijale endale
itse, oma
▪ Lootkem iseendile! Luottakaamme itseemme!
▪ mulje iseendast pole paha mielikuva itsestä ei ole hullumpi
▪ ma tahaksin olla rohkem rahul iseenda saavutustega haluaisin olla tyytyväisempi saavutuksiini / haluaisin olla tyytyväisempi omiin saavutuksiini
■ ‹omastav asesõna› viitab kuulumisele tegevuse tegijale, tegijale kui millegi lähtele või omanikule
oma
▪ tihti jätame iseenda vajadused kõige viimaseks usein jätämme omat tarpeemme kaikkein viimeisiksi
▪ seda sa küll iseenda tarkusest välja pole mõelnud sitä et kyllä ole itse keksinyt
isegi
M
‹adv›
1 ‹hrl lauses ise rõhutuna, tõstab esile järgnevat sõna või lauseosa› peale selle, lisaks kõigele, vastupidi ootustele
jopa, vieläpä, suorastaan, edes {eitavas lauses}
▪ isegi kampsuniga oli toas külm jopa neule päällä huoneessa oli kylmä
▪ naine teenis isegi rohkem kui mees vaimo ansaitsi vieläpä miestään enemmän
▪ naabripoiss ei öelnud mulle isegi tere naapurin poika ei edes tervehtinyt minua
▪ juhtunu ei olnud isegi naljakas tapahtunut ei edes naurattanut
2 ilma selletagi
muutenkin, ilmankin, ennestäänkin
▪ sa oled isegi tubli, mis ta veel tahab olet muutenkin hyvä ja kunnollinen, mitä hän vielä haluaa
▪ tal tööd isegi palju hänellä on ennestäänkin paljon töitä
▪ tal süda isegi mures ja nüüd tulen mina oma halaga hän on jo muutenkin murheissaan, ja nyt minä tulen valituksineni
koju|sõit
M
kuskilt koju (tagasi) sõitmine
koti|matka
▪ alustame kojusõitu aloitamme kotimatkan
▪ kojusõidul ei öelnud ema sõnagi kotimatkalla äiti ei sanonut sanaakaan
lahti ütlema
(vabatahtlikult) millestki või kellestki oma valduses olevast, omasest loobuma; millestki keelduma
sanoutua irti, luopua
▪ ütles oma usust lahti luopui uskostaan
▪ sugulased on kodutust mehest lahti öelnud sukulaiset ovat sanoutuneet irti kodittomasta miehestä / sukulaiset ovat hylänneet kodittoman miehen
ohjeldama
M
(ägeda loomuga) nähtust, mingit (keerulist) tegevust suunama või juhtima; kedagi või midagi tagasi või vaos hoidma
hillitä, hallita, taltuttaa, kesyttää kuv.
▪ pelk liiklusmärk ei ohjelda eriti kedagi pelkkä liikennemerkki ei hillitse oikein ketään
▪ pole midagi, mis võiks ohjeldada korruptsiooni ei ole mitään, mikä voisi hillitä korruptiota
▪ ta püüdis oma kiirustamist tahtejõuga ohjeldada hän yritti hallita kiirehtimistään tahdonvoimalla
▪ paavst püüdis paganlikke rituaale ohjeldada paavi yritti hillitä pakanalllisia rituaaleja
■ oma (tugevaid) tundeid vaos hoidma, mitte välja näitama
hillitä, hallita
▪ kuidagi suutsin enda hääletooni ohjeldada ega öelnud seda vihaselt jotenkin onnistuin hallitsemaan äänensävyni enkä sanonut sitä vihaisesti
paha
M
1 ‹adj› normaalsele mitte vastav, ebameeldivat tunnet tekitav, rahulolematust esile kutsuv
huono, paha
▪ ta on täna pahas tujus hän on tänään huonolla tuulella
▪ ilm oli väga paha ilma oli kovin huono
▪ paha lugu, kui kohvikus wifi ei tööta huono juttu, jos kahvilan langaton verkko ei toimi
▪ raseduse ajal oli mul kogu aeg süda paha (ajas iiveldama) raskauden aikana minua oksetti koko ajan
■ (ebameeldivate, vastumeelsust tekitavate aistingute seoses)
Vastand hea
paha
▪ Mis paha lõhn siin on? Mikä täällä haisee?
▪ vesi oli paha maitsega vesi maistui pahalta
▪ keegi lasi paha haisu (peeretas, pussutas) joku pieraisi
■ mingis suhtes ebasoodus või ebasobiv
Vastand hea
huono, paha
▪ lennuk läheb natuke pahal ajal, kell 2 öösel lentokone lähtee vähän huonoon aikaan, kahdelta yöllä
▪ meile sattusid teatris pahad kohad saimme teatterissa huonot paikat
2 ‹adj› halvasti käituv, moraalses mõttes laiduväärt
Vastand hea
tuhma vars. last., ilkeä, häijy, paha, pahan|tapainen
▪ sa olid täna paha poiss sinä olit tänään tuhma poika
▪ mõnel inimesel on paha komme alati teisi süüdistada joillakin ihmisillä on huono tapa syyttää aina ensin toisia
■ ebasõbralikkust väljendav
ilkeä, häijy, paha
▪ ta ei öelnud mulle ühtki paha sõna hän ei sanonut minulle ainuttakaan pahaa sanaa
3 ‹s› miski halb või ebameeldiv
huono, paha
▪ ega ma seda paha pärast ütelnud enhän minä sitä pahuuttani sanonut
▪ pisut sporti ei teeks paha (oleks hea, soovitatav) pieni liikunta ei tekisi pahaa
paigutama
M
1 õigesse, sobivasse või ettenähtud kohta panema või seadma
sijoittaa, sijoitella, asettaa, sovittaa, asetella
▪ tuppa saab paigutada ühe lisavoodi huoneeseen voi sijoittaa yhden lisävuoteen
▪ paigutage andmed tabelisse sijoittakaa tiedot taulukkoon
▪ ma pole veel mõelnud, kuidas külalised lauda paigutada en ole vielä miettinyt, miten vieraat pitäisi sijoittaa pöytään / en ole vielä miettinyt, miten plaseerata vieraat
▪ paigutasime pildid seinale sijoittelimme kuvat seinälle
■ kedagi kuhugi majutama või teatud asutusse panema
majoittaa joku johonkin tai panna tiettyyn laitokseen
sijoittaa
▪ ümberasujad paigutati elama ajutistesse laagritesse siirtolaiset sijoitettiin tilapäisiin leireihin
▪ mees otsustati uuringute ajaks haiglasse paigutada mies päätettiin sijoittaa tutkimusten ajaksi sairaalaan
2 (raha) millessegi investeerima või mingile kontole panema
sijoittaa
▪ eks igaüks ise tea, kuhu ta oma raha paigutab eiköhän jokainen itse tiedä, mihin rahansa sijoittaa
3 kuhugi kuuluvaks pidama, mingisse süsteemi või aega asetama
sijoittaa, lukea
▪ vastajad paigutasid Eestit küll Balkani poolsaarele, küll Kaspia mere äärde vastaajat sijoittivat Viron Balkanin niemimaalle tai Kaspianmeren ääreen
▪ ma ise paigutaksin ennast tavaliste vene naiste hulka itse lukisin itseni tavalliseksi venäläisnaiseksi
päriselt
M
‹adv›
1 täiel määral, kogu ulatuses
täysin, täydesti, kokonaan
▪ Eda pole sellega päriselt nõus Eda ei ole siitä täysin samaa mieltä
▪ artiklist ei saa päriselt selgeks, mis lennujaama nimeks saab artikkelista ei täysin selviä, mikä lentoaseman nimeksi tulee
▪ keegi pole päriselt hea ega paha kukaan ei ole kokonaan hyvä eikä paha
2 tegelikkuses, reaalsuses, mitte näiliselt
todellisuudessa
oikeasti, varsinaisesti
▪ Kas see kõik juhtus päriselt või mees kujutas endale kõike ette? Tapahtuiko se kaikki oikeasti vai kuvitteliko mies kaiken?
▪ Martin on mõelnud päriselt Eestisse tagasi tulla Martin on ajatellut palata Viroon kokonaan
■ jäädavalt, alatiseks
ainiaaksi, iäksi
–
▪ võta see raamat päriselt endale ota tämä kirja kokonaan itsellesi; ota se kirja omaksesi
sõna
M
‹s›
1 keele väikseim iseseisev tähenduslik koostisosa
Võrdle lekseem
kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen rakenneosa
sana
▪ ühesilbiline sõna yksitavuinen sana
▪ sõnade järjekord lauses lauseen sanajärjestys / sanojen järjestys lauseessa
▪ Mis see sõna tähendab? Mitä tämä sana tarkoittaa?
■ sõnad pl teatav tekst või tsitaat
laulun tms. sanat tai lainaus
sanat mon., sanoitus, teksti
▪ Kas sul laulu sõnad on peas? Muistatko laulun sanat?
▪ nõidumise sõnad manaussanat
2 (rääkimise, kõneluse, jutuajamise vms kohta)
(puhumisesta, keskustelusta tms.)
sana
▪ ta ei öelnud ainsatki sõna hän ei sanonut sanaakaan / hän ei puhua pukahtanut
▪ sõber tuletas mind hea sõnaga meelde ystävä muisti minua hyvällä
▪ ütlesin paar kurja sõna sanoin pari vihaista sanaa
▪ mobiilikõne katkes poolelt sõnalt (kõne ajal, juttu katkestades) kännykkäpuhelu katkesi kesken lauseen
■ sõnul [kelle] kellegi ütluse kohaselt
niin kuin joku on sanonut
[jonkun] mukaan, [jonkun] sanoin
▪ ema sõnul on terve pere senini šokis äidin mukaan koko perhe on yhä šokissa
■ luba, õigus või võimalus kõnelda
lupa, oikeus tai mahdollisuus puhua
puheen|vuoro, suun|vuoro, sanan|vuoro, sana
▪ palus koosolekul sõna pyysi kokouksessa puheenvuoroa
■ otsustav, määrav, kaalukas ütlus või seisukohavõtt millegi suhtes
päättäväinen, määräävä, painokas lausuma tai kannanotto
sana
▪ härra jäi jonnakalt oma sõna juurde herra pysyi jääräpäisesti sanassaan
■ (Piiblis:) Jumala õpetused, käsud inimestele; piibel tervikuna, pühakiri
(raamatussa:) Jumalan opetukset ja käskyt ihmisille; raamattu kokonaisuutena
sana
▪ Võtke kuulda Issanda sõna! Kuulkaa Jumalan sanaa!
3 (suuline) informatsioon, teadaanne või korraldus
(suullinen) tieto, tiedonanto tai määräys
sana
▪ tuleme kohe appi, niipea kui sõna saadate tulemme apuun heti, kun lähetätte sanan
■ ausõna, tõotus millegi kinnitusena
kunniasana, vala jonkin vakuudeksi
sana
▪ meest sõnast, härga sarvest sanasta miestä, sarvesta härkää (sananl.)
tark
M
1 ‹adj› terava mõistusega, taiplik; haritud
viisas, järkevä, älykäs
oppinut, sivistynyt
▪ nii on öelnud üks tark ja kogenud mees näin on sanonut eräs viisas ja kokenut mies
■ täiearuline
täysi|järkinen
■ kaine
joka ei ole humalassa
selvä
▪ targa peaga poleks ta nii teinud ei hän selvin päin olisi toiminut näin
■ (millegi kohta:) rohkelt teadmisi, tarkust sisaldav
viisas
▪ vaatame targast raamatust järele katsotaanpa viisaasta kirjasta
2 ‹s› selline inimene
viisas henkilö
tietäjä harv
▪ kolm hommikumaa tarka kolme itämaan tietäjää
■ (ennustaja, ravitseja, nõia kohta)
parantaja, velho, poppa|mies
▪ tark teadis rohtu kõigi tõbede vastu parantaja tiesi lääkkeen kaikkiin tauteihin
3 ‹adj› (tegude, jutu jms kohta:) arukas, mõistust ilmutav; õige ja otstarbekas
järkevä
▪ tark otsus järkevä päätös
▪ et teil ka targemat teha pole kui niisama vahtida eikö teillä ole järkevämpää tekemistä kuin maleksia joutilaina
4 (seadmete vms kohta:) keerukaid operatsioone sooritav, osav
laitteista tms: mutkikkaita operaatioita suorittava, taitava
–
▪ targad masinad tegid ära kogu töö älykkäät koneet tekivät koko työn
■ arvutiprogrammi vm digilahenduse vahendusel juhitav, sooritatav või toimiv
älykäs, äly-
▪ tark maja älytalo
▪ tark elektrivõrk älykäs sähköverkko
Seotud sõnad
targalt ‹adv›
järkevästi, nokkelasti, viisaasti
targasti ‹adv›
viisaasti
teravus
M
‹s›
1 millegi terav-olek (nt küsimuse aktuaalsus, pilgu tähelepanelikkus, rünnaku hoogsus)
terävyys, purevuus, räikeys kuv., sattuvuus
▪ Kas saate probleemi teravusest aru? Käsitättekö ongelman vakavuuden?
■ terav, salvav sõna või ütlemine
kiukkuisuus, sapekkuus
kärkevyys, sapekkuus, piikikkyys kuv.
▪ me ei läinud ägedaks ega öelnud üksteisele teravusi emme vihastuneet emmekä piikitelleet toisiamme
2 (terariistade, torkavate esemete kohta:) terav olek
hyvä leikkaavuus, pistävyys, viiltävyys
terävyys
▪ aeg-ajalt on soovitatav noa teravust kontrollida silloin tällöin olisi hyvä kokeilla veitsen terävyyttä
▪ väikesed lõvikutsikad katsusid jõudu ja proovisid hammaste teravust pienet leijonanpennut koettelivat voimiaan ja kokeilivat hampaittensa terävyyttä
3 (visuaalselt) selgesti eristatavus, selgus, kontrastsus
(visuaalinen) tarkkuus, selvyys, kontrastisuus
terävyys, kirkkaus, tarkkuus
▪ piltide teravus on tänu suuremale objektiivile tunduvalt suurem suuremman objektiivin ansiosta valokuvien terävyys on huomattavasti parempi
▪ nägemise teravus näön tarkkuus
vahtima
M
1 silmadega, pilguga ainiti midagi vaatama või jälgima
tuijottaa, töllistellä, toljottaa ark., töllöttää ark.
▪ vahtisime teineteist vaikides ega öelnud midagi tuijotimme toisiamme vaieten emmekä sanoneet mitään
▪ vahib metsa poole ja kuulab midagi töllistelee metsään päin ja kuuntelee jotakin
■ vastassugupoolele tähelepanu pöörama
katsella, silmäillä
▪ ütleb, et armastab mind, aga vahib teisi tüdrukuid sanoo rakastavansa minua, mutta katselee muita tyttöjä
■ vahi! kõnek väljendab imestust, üllatust, pahameelt vm
kappas, kas yleisk., kas vain yleisk.
▪ tegin mina arvuti lahti ja, vahi, mis vastu vaatas avasin koneen ja kas vain, mitä tuli esille
2 sunnitult oodates või tegevusetult aega mööda saatma
norkoilla
vetelehtiä, lorvailla
▪ koer vahtis tundide kaupa väraval koira norkoili tuntikaupalla portilla
▪ Mis sa siin vahid? Mitäs siinä norkoilet?
▪ meie vahtisime niisama kõrval me vetelehdimme muuten vain vieressä
välja ütlema
1 sõnades väljendama; esile tooma, avaldama
ilmaista, lausua julki, julki|lausua
▪ oma pooldava seisukoha on välja öelnud ka juhatus myös hallitus on lausunut julki puoltavan mielipiteensä
▪ keerutamata välja öeldes suoraan sanoen
2 hääldama
ääntää, lausua
▪ paljud saarlased ei suuda õ-häälikut korralikult välja öelda monet saarenmaalaiset eivät osaa lausua õ-äännettä kunnolla
ütlema
M
1 midagi suuliselt väljendama
sanoa, lausua, mainita
▪ Ütle oma nimi! Sano nimesi!
▪ Oleks ta siis ühegi lohutava sõna öelnud Jos hän olisi sanonut yhdenkin lohduttavan sanan!
▪ hästi öeldud! hyvin sanottu
▪ temal on iga asja kohta ütlemist hänellä on sanomista joka ikisestä asiasta
■ kirjapanduna väljendama, millelegi osutama
kertoa, sanoa
▪ vaatame, mis põhikiri selle kohta ütleb katsotaan, mitä ohjesääntö siitä sanoo
▪ silt ütles, et oleme jõudnud Mehikoormasse kyltissä luki, että olimme tulleet Mehikoormaan
▪ roheline tuli ütleb, et võib minna vihreä valo kertoo, että voi mennä
▪ sõnadest rohkem ütleb ta pilk hänen katseensa kertoo enemmän kuin sanat
▪ me ei saanudki aru, mida selle filmiga öelda taheti en käsittänytkään, mitä tällä filmillä haluttiin sanoa
■ (tajumise, tunnetuse kohta)
sanoa
▪ vaist ütles mulle, et nüüd tuleb minna vaistoni sanoi, että nyt on mentävä
▪ tee, nagu süda ütleb tee niin kuin sydämesi sanoo
2 mingit kõnelemises seisnevat tegevust, toimingut sooritama
pitää puhetta, saarnata, lausua
▪ pastor ütles kantslis jutlust pappi piti saarnan saarnatuolista
▪ võidupühal peeti pidusid ja öeldi kõnesid voitonpyhänä juhlittin ja pidettiin puheita
3 esineb suhtumist kajastavates väljendustes
ilmaista mielipiteenään, käsityksenään, vakaumuksenaan tms.
sanoa, puhua
▪ tõtt öelda olen pettunud totta puhuen olen pettynyt
▪ raske öelda vaikea sanoa
4 esineb rõhulisena mitmesugustes hüüatustes jm arvamusavaldustes
painokkaissa huudahduksissa ja muissa mielipiteenilmauksissa
sanoa
▪ Ära sa ütle! Sano muuta! / Älä muuta sano!
▪ No ütle nüüd! Jopa nyt jotakin!
5 ütleme ‹rõhutus asendis adverbilaadselt› märgib oletust, näitena välja pakutud võimalust
sanokaamme, sanotaan
▪ õige vastus on, ütleme, B oikea vastaus on, sanotaan vaikka B
▪ kohtume pärast lõunat, ütleme, kell kaks tavataan iltapäivällä, sanotaan kello kaksi

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur