|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 11 artiklit
ajaloo prügikast
(isikute ja sündmuste kohta, kes või mis teatud põhjusel mäletamist ei vääri või maha vaikitakse)
(henkilöistä ja tapahtumista, jotka eivät ansaitse tulla muistetuiksi tai joista vaietaan)
historian roskakori kuv.
(isikute ja sündmuste kohta, kes või mis teatud põhjusel mäletamist ei vääri või maha vaikitakse)
(henkilöistä ja tapahtumista, jotka eivät ansaitse tulla muistetuiksi tai joista vaietaan)
historian roskakori kuv.
▪ nii mõnigi ideoloogia on heidetud ajaloo prügikasti yksi jos toinenkin ideologia on heitetty historian roskakoriin
ei saa õiget nahka
[millest/kellest] (millegi kohta, mis ei anna soovitud tagajärgi)
jostakin, josta ei tule toivottua seurausta
–
[millest/kellest] (millegi kohta, mis ei anna soovitud tagajärgi)
jostakin, josta ei tule toivottua seurausta
–
▪ küllap uskus 20 aastat tagasi mõnigi õpetaja, et sellest poisist küll õiget nahka ei saa 20 vuotta sitten yksi jos toinenkin opettaja uskoi, että siitä pojasta ei tule mitään
eri|pära
ominais|laatu, erityis|laatu, oma|leimaisuus, perus|olemus
M
iseloomulikud erijooned, eriomaste tunnuste kogumominais|laatu, erityis|laatu, oma|leimaisuus, perus|olemus
▪ reformi käigus võib nii mõnigi kool kaotada oma eripära uudistuksen myötä voi yksi jos toinenkin koulu menettää ominaislaatunsa
ihaldama
himoita, halata {haluta hartaasti}, mieliä vars. ylät., haluta
tuntea aistillista halua jotakuta kohtaan
himoita, haluta
ihaldus ‹s›
himo, halu
M
midagi või kedagi väga (endale) soovimahimoita, halata {haluta hartaasti}, mieliä vars. ylät., haluta
▪ nii mõnigi ihaldab tippjuhi kohta yksi jos toinenkin halajaa huippujohtajan paikkaa
▪ ta võib minna, kuhu hing iganes ihaldab hän voi mennä minne ikinä mielii
▪ kõige ihaldatum auhind kaikkein himoituin palkinto
■ kellegi järele meelelist iha tundmatuntea aistillista halua jotakuta kohtaan
himoita, haluta
▪ just seda meest oli ta aastaid ihaldanud juuri sitä miestä hän oli himoinnut vuosia
Seotud sõnad ihaldus ‹s›
himo, halu
meeldiv
miellyttävä, mukava, mieluinen
meeldivalt ‹adv›
miellyttävästi, miellyttävän, mukavasti, mieluisasti
M
‹adj›selline, mis meeldib, tekitab hea tundemiellyttävä, mukava, mieluinen
▪ ees ootab nii mõnigi meeldiv üllatus odotettavissa on yksi jos toinenkin mukava yllätys
▪ pean nüüd teie meeldivast seltskonnast lahkuma joudun nyt poistumaan miellyttävästä seurastanne
Seotud sõnad meeldivalt ‹adv›
miellyttävästi, miellyttävän, mukavasti, mieluisasti
mõni
jokin, joku, eräs, muuan
vihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.
(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari
suunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku
M
‹pron›1 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib või osutab lähemalt määratlemata isikut, eset või olukordajokin, joku, eräs, muuan
▪ Aga kui mõni tuleb? Entä jos joku tulee?
▪ mõnel teist on veel maksmata jotkut teistä eivät ole vielä maksaneet
▪ Kaua sa valid, osta mõni ära! Kauanko oikein valikoit, osta jokin niistä!
▪ tuleb mõne muu võimaluse järele vaadata pitää ottaa selvää jostain toisesta mahdollisuudesta
▪ öö varjus juhtub nii mõndagi yön pimeydessä tapahtuu kaikenlaista
▪ tuletõrjuja elukutse on üks neist ameteist, millest nii mõnigi väike poiss unistab palomiehen ammatti on yksi niistä, joista yksi jos toinenkin pikkupoika haaveilee / palomiehen ammatti on yksi niistä, joista pikkupoika jos toinenkin haaveilee
■ kõnek vihjab irooniliselt teadaolevale, kuid nimeliselt välja ütlemata isikulevihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.
▪ paistab, et mõni norib nahatäit näyttää siltä, että joku kerjää verta nenästään
▪ mõni mees näikse uhkeks läinud olevat eräs mies näyttää ylpistyneen
2 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari
▪ mõni aeg hiljem oli valu kadunud jonkin ajan kuluttua särky oli poissa
▪ mõne kilomeetri kaugusel jokusen kilometrin päässä
▪ Kas oled võidufilme näinud? – Mõnda olen. Oletko nähnyt voittoelokuvia? – Muutamia olen.
▪ võttis mõne sõnaga loo kokku teki yhteenvedon parilla sanalla
3 ‹hrl koos arvu või mõõtu väljendava sõnaga, määrsõnalaadselt› (rõhutab ligikaudse hulga suurust:) mitte vähem kui, omasuunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.
▪ tal on mõni poolsada hektarit maad hänellä on jotain viisikymmentä hehtaaria maata
4 esineb vähendava või halvustava sõnana(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku
▪ tema nüüd mõni töötegija hänkö muka joku työihminen
omadega sees
hädas, kehvas olukorras
ahdingossa, huonossa tilanteessa
–
hädas, kehvas olukorras
ahdingossa, huonossa tilanteessa
–
▪ nii mõnigi tuttav kanepitõmbaja on juba omadega sees yksi jos toinenkin tuttu pilvenpolttaja on jo ahdingossa
pagema
paeta [jotakin/jotakuta]
M
millegi või kellegi eest põgenema, varjule või ära minema; taganema, tagasi tõmbumapaeta [jotakin/jotakuta]
▪ tsunami eel pagesid loomad rannast ennen tsunamia eläimet pakenivat rannasta
▪ nii mõnigi pages metsa, et pääseda vanglast ja sunnitöölaagrist yksi jos toinenkin pakeni metsään pelastuakseen vankilalta ja pakkotyöleiriltä
▪ tal puudub koht, kuhu pageda väsitava argielu eest hänellä ei ole paikkaa, johon paeta väsyttävää arkea
pähkel
pähkinä
hasselpähkinöiden keräämisestä
–
pähkinä|puu yleisk.
vaikea tehtävä, pulma, ongelma, arvoitus tms.
pähkinä
M
‹s›1 sarapuu kõva kestaga vili, selle söödav seeme; (muude kõvakestaliste söödavate viljade või seemnete kohta)pähkinä
▪ korjasin taskud pähkleid täis keräsin taskut täyteen pähkinöitä
▪ kergeks vahepalaks sobivad puuviljad või pähklid kevyeksi välipalaksi sopivat hedelmät tai pähkinät
■ pähklil (sarapuupähklite korjamise kohta)hasselpähkinöiden keräämisestä
–
▪ hommikul käisime mehega pähklil aamulla kävimme miehen kanssa keräämässä pähkinöitä
■ kõnek pähklipuu (Juglans) hinnaline puitpähkinä|puu yleisk.
▪ pähklist parkett pähkinäparketti / pähkinäpuinen parketti
2 piltl keeruline asi või ettevõtmine, miski või keegi keeruliseks probleemiks osutuvvaikea tehtävä, pulma, ongelma, arvoitus tms.
pähkinä
▪ lahendada tuli veel mõnigi keeruline pähkel vielä piti ratkaista monta kovaa pähkinää
▪ koondisesse pääsemine osutus kõvaks pähkliks joukkueeseen pääseminen osoittautui vaikeaksi
▪ tüdruk on iseloomult paras pähkel tyttö on luonteeltaan melko vaikea
pöörduma
vaihtaa asentoaan
kääntyä, käännähtää
kääntyä, kiertyä, kierähtää, pyöriä
vaihtaa suuntaansa
kääntyä
(tiestä, joesta tms.:) tehdä käännös
kääntyä
(jonkin ilmiön, prosessin tai tilanteen kehittymisestä)
kääntyä, muutttua
kierto-
(uskonnon vaihtamisesta, maailmankuvan muuttumisesta tms.)
kääntyä, tulla uskoon
tehdä parannus
(puheenaiheen vaihtumisesta)
kääntyä, kiertyä
suuntautua [johonkin]
kääntyä [jonkun] puoleen
puhutella [jotakuta]
(verbeistä)
taipua
M
1 oma asendit muutma, end pööramavaihtaa asentoaan
kääntyä, käännähtää
▪ magaja pöördus selili nukkuja kääntyi selälleen
▪ pöördusin näoga päikese poole käännyin kohti aurinkoa
▪ kuulis enda taga samme ja pöördus kähku ümber kuuli takaansa askelia ja käännähti ympäri
▪ paat pöördus kummuli vene kääntyi nurin
■ ümber keskpunkti või telje liikuma või nihkumakääntyä, kiertyä, kierähtää, pyöriä
▪ võti pöördub lukuaugus avain kiertyy lukossa
▪ rool peab pöörduma sujuvalt ratin pitää kääntyä vaivatta
2 [kuhu] oma suunda muutma, kõrvale või tagasi pöörama; kuskile (tagasi) minemavaihtaa suuntaansa
kääntyä
▪ tüdruk pöördus põiktänavasse tyttö kääntyi poikkikadulle
▪ tuul on pöördunud tuuli on kääntynyt
▪ otsustasime koju pöörduda päätimme kääntyä kotiin
▪ pilk pöördus viivuks naise dekolteele katse käväisi naisen dekolteessa
■ (tee, jõe jms kohta:) käänakut tegema(tiestä, joesta tms.:) tehdä käännös
kääntyä
▪ raudtee pöördus lõunasse rautatie kääntyi etelään
■ (nähtuse, protsessi suunamuutuse või olukorra muutumise kohta)(jonkin ilmiön, prosessin tai tilanteen kehittymisestä)
kääntyä, muutttua
▪ majandus pöördus kasvule talous kääntyi kasvuun
▪ loodame, et kõik pöördub siiski heaks toivomme, että kaikki kääntyy sittenkin hyväksi
▪ äkitselt õnn pöördus äkkiä onni kääntyi
■ pöörduv vastupidiseks muutuda võivkierto-
▪ pöörduv protsess kiertoprosessi fys.
■ (usu vahetamise, maailmavaate muutmise, meeleparanduse kohta)(uskonnon vaihtamisesta, maailmankuvan muuttumisesta tms.)
kääntyä, tulla uskoon
tehdä parannus
▪ naine pöördus islami usku nainen kääntyi islamiin / nainen kääntyi islamin uskoon
▪ ta on usklikuks pöördunud hän on tullut uskoon
▪ mõni patune võib veel pöörduda muutama syntinen voi vielä tehdä parannuksen
■ piltl (kõneaine vahetumise kohta)(puheenaiheen vaihtumisesta)
kääntyä, kiertyä
▪ jutt pöördus lastele keskustelu kääntyi lapsiin
■ [mille poole, mille juurde] tegevust millelegi suunama, millegagi tegelema hakkamasuuntautua [johonkin]
▪ nii mõnigi poeet on pöördunud proosa poole yksi jos toinenkin runoilija on suuntautunut proosaan
▪ keskeas pöördus ta kokkamise juurde tagasi keski-iässä hän palasi ruoanlaiton pariin
3 [kuhu, kelle/mille poole] kellegi juurde abi, nõu või info saamiseks minema; kedagi kõnetamakääntyä [jonkun] puoleen
puhutella [jotakuta]
▪ dokumentideta mees pöördus abipalvega Eesti konsulaati paperiton mies kääntyi Viron konsulaatin puoleen pyytämään apua
▪ infotöötaja seletas, kelle poole pöörduda ja mida teha neuvonnasta kerrottiin, kenen puoleen kääntyä ja mitä tehdä
4 keel (verbi kohta:) pöördeti muutuma(verbeistä)
taipua
südant kergendama
oma enesetunnet, meeleolu leevendama (nt millegi ärarääkimisega)
huojentaa oloaan esim. kertomalla ja puhumalla jostakin
keventää sydäntä(än kuv., purkaa sydäntä(än kuv.
oma enesetunnet, meeleolu leevendama (nt millegi ärarääkimisega)
huojentaa oloaan esim. kertomalla ja puhumalla jostakin
keventää sydäntä(än kuv., purkaa sydäntä(än kuv.
▪ minu juurde tullakse nii mõnigi kord südant kergendama minun luokseni tullaan usein keventämään sydäntä
