Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 215 artiklit, väljastan 50

abstraktne

‹adj›

mõtteliselt olemasolev, mõtte jõul tajutav; üldistades loodud, üldistatud
Vastand konkreetne
abstrakti, abstraktinen, käsitteellinen

▪ abstraktne idee abstrakti idea

▪ mulle meeldivad abstraktsed arutlused pidän abstrakteista keskusteluista

Seotud sõnad
abstraktselt ‹adv›
abstraktisti, abstraktisesti
abstraktsus ‹s›
abstraktisuus, abstraktius, käsitteellisyys

, ahh

1 ‹interj› ‹hrl lause algul› väljendab ning rõhutab mingit tugevat tunnet (nt rõõmu, üllatust, tüdimust, pahameelt)
(ilmaisemassa iloa, yllättymistä, säikähdystä tms.)
oi, voi, ai, haa, noh, ah vars. runok.

▪ Ah, kuidas mulle see laul meeldib! Oi, miten pidän tästä laulusta!

▪ ah jaa, meelde tuli ai niin, muistui mieleen

▪ ah siis sellepärast haa, siis sen takia

▪ ahh, mul ükskõik noh, minulle samantekevää

▪ Ah või oma raha eest! Vai että ihan omalla rahalla!

2 ‹adv› küsilause lõpul kasutatav küsisõna; ka mittearusaamist väljendav küsisõna
kysymyslauseen lopussa
mitä, vai, täh ark., häh ark., hä ark.
(kysymyslauseen lopussa; ilmaisemassa ymmärtämättömyyttä)
ai, siis

▪ Mida sa seal näed, ah? Mitäs sinä siellä näet, hä?

▪ Ahh – mis sa ütlesid? Ai mitä sanoit? / Siis mitä sanoit?

aju|vaba

kõnek totter, ogar, napakas
aivoton, älytön, äly|vapaa, typerä

▪ mulle meeldivad ajuvabad naljad tykkään typeristä vitseistä

▪ ajuvaba meelelahutussaade aivoton viihdeohjelma

alla sõitma
sõites või libisedes kuskilt kõrgemalt allapoole liikuma
ajaa tai liukua jostakin korkeammalta alaspäin
–

▪ kelgutamisel meeldib mulle jalad ees alla sõita pulkkaillessa lasken mielelläni jalat edellä

▪ hakkasime just liftiga alla sõitma, kui elekter ära läks aloimme juuri ajaa hissillä alaspäin, kun tuli sähkökatko

■ sõites kuskilt alla kukkuma
pudota jostakin ajaessa
–

▪ Türisalu pangalt oli jälle üks auto alla sõitnud Türisalun jyrkänteeltä oli taas ajanut yksi auto alas

▪ purjus juht sõitis teetammist alla humalainen kuljettaja ajoi alas tienpenkereeltä

argumentatsioon

‹s›

väitele, mõttekäigule vms põhjenduse või põhjenduste esitamine; sellised põhjendatud seisukohad ehk argumendid kogumina
argumentaatio

▪ poliitikute argumentatsioon jäi mulle arusaamatuks en ymmärtänyt poliitiikojen argumentaatiota

aru|saamatus

‹s›

1 segadust tekitav mittemõistmine või valesti mõistmine
ymmärtämättömyys

▪ tüdruk vaatas arusaamatuses mulle otsa tyttö katsoi minua mitään ymmärtämättä silmiin

2 millestki tekkinud pahandus või konfliktne olukord
väärin|käsitys, sekaannus

▪ arusaamatused selgitati kiiresti väärinkäsitykset selvitettiin nopeasti

▪ Kas see on mingi arusaamatus? Onko tässä jokin sekaannus?

au tegema
[kellele] mingi teo eest tunnustust, lugupidamist pälvima
saada tunnustusta tai kunnioitusta jonkin teon vuoksi
olla kunniaksi [jollekulle], tuottaa kunniaa [jollekulle]

▪ sinu usaldus teeb mulle au luottamuksesi on minulle suuri kunnia

▪ au ei tee niisugune näotu asi mitte kellelegi sellainen ruma asia ei ole kunniaksi kellekään

daam

‹s›

hea käitumisega ning arenenud maitsega, hrl tähelepanu köitev naine
daami, leidi

▪ kahtlemata on tegemist jõuka daamiga kyseessä on epäilemättä vauras daami

■ (üldisemalt:) naine
nainen, daami

▪ mulle tuli vastu kaks kena noort daami minua vastaan tuli kaksi sievää nuorta naista

■ mehe naispartner (seltskonnas, tantsul jne), ka kõnetlussõnana
daami, nais|seuralainen

▪ Daamid ja härrad! Naiset ja herrat!

doos

‹s›

organismi jõudnud või tahtlikult manustatav kogus keemilist ainet)
kerralla saatu tai nautittava lääke-erä
lääke|annos, annos

▪ vaktsiin koosnes kolmest doosist rokote koostui kolmesta annoksesta

■ (mingi nähtuse, tegevuse vm kohta)
annos, erä, määrä

▪ mulle meeldib selle kirjaniku teoseid nautida väikeste dooside kaupa pidän tämän kirjailijan teosten nauttimisesta pikku annoksina

edasi müüma
ostetud kaupa seda vahepeal töötlemata või kasutamata järgmisele ostjale müüma
myydä edelleen

▪ osta kokku ja müü edasi osta ja myy edelleen

▪ nad olid nõus krundid mulle edasi müüma he suostuivat myymään tontit edelleen minulle

ehk

1 ‹adv› osutab oletatavale või loodetavale võimalusele, milles siiski ei olda päris kindel
ehkä, kenties, mahdollisesti

▪ ehk on tal õiguski kenties hän on oikeassakin

▪ see asi annab ehk veel korraldada tämä asia on ehkä vielä järjestettävissä

■ (tagasihoidlikus kõnetluses, eriti mingit soovi või palvet esitades)
kohteliaissa puhutteluissa, etenkin kysymyksissä ja pyynnöissä
ehkä (erik.)

▪ Ehk saad mulle natuke raha laenata? Olisiko sinulla ehkä lainata minulle vähän rahaa?

▪ Kas sul on ehk mõni minut aega? Olisiko sinulla ehkä muutama minuutti aikaa?

2 ‹konj› ‹ühendav sidesõna› seob üht ja sama mõistet tähistavaid või samatähenduslikult kasutatud sõnu
○ lühend e
eli

▪ päev varem ehk kolmapäeval päivää aikaisemmin eli keskiviikkona

■ seob kaht väljendit, millest viimane selgitab esimest
eli

▪ möödunud aastal tarnis firma 40 535 veoautot ehk 58% vähem kui ülemöödunud aastal viime vuonna firma toimitti 40 535 kuorma-autoa eli 58 % vähemmän kuin toissa vuonna

ei mahu pähe
[kellele, mis] (olukorra kohta, kus mingi tõsiasi tundub arusaamatu ja sellega ei saa leppida või kus tõrgutakse midagi uskumast)
(tilanteesta, jossa jokin tosiasia tuntuu käsittämättömältä eikä sitä voi hyväksyä tai jossa kieltäydytään uskomasta jotakin)
ei mene jakeluun [jokin, jollekulle] ark., ei mahdu päähän [jokin, jollekulle]

▪ mulle ei mahu pähe, miks mind starti ei lastud minulle ei mene jakeluun, miksi minua ei päästetty lähtöön

▪ paljudele ei mahu pähe, et armeenlase välimusega mees räägib puhast eesti keelt monille ei mene jakeluun, että armenialaiselta näyttävä mies puhuu puhdasta viroa

eitama

„ei“ ütlema; salgama, mitte omaks võtma, alusetuks väitma
Võrdle jaatama
kiistää, kieltää

▪ kohtualune eitas oma süüd syytetty kiisti syyllisyytensä

▪ ei saa eitada, et see probleem on mulle tuttav ei voi kiistää, etteikö ongelma olisi minulle tuttu

■ millegi vastu olema, midagi ebaõigeks või mittevajalikuks pidama
vastustaa, suhtautua kielteisesti

▪ eitab igasuguseid uuendusi hän vastustaa kaikenlaisia uudistuksia

eks1

‹adv›

esineb nõrga rõhusõnana nentivates lausetes
(kevyesti painottavana sanana toteavissa lauseissa)
-pa/-pä, -han/-hän, kyllä, vain

▪ eks me näe saapa nähdä / katsotaan, kuinka käy

▪ eks ta ole siinäpä se

▪ eks aeg näitab kyllä aika näyttää

▪ eks inimesi on igasuguseid ihmisiähän on kaikenlaisia

▪ eks pead katsetama, mis sulle sobib sinun pitää vain kokeilla, mikä sinulle sopii

■ esineb nõrga rõhusõnana lausetes, mis väljendavad pahameelt või imestust
(kevyesti painottavana sanana pahastusta tai ihmetystä ilmaisevissa lauseissa)
-pa/-pä, -s, no

▪ Eks katsu veel vastu hakata! Yritäpä vielä panna vastaan!

▪ Eks näe imet! Kas kummaa! / No hyvä ihme!

■ (esineb küsimustes, millele oodatakse jaatavat vastust, nõustumist)
(kysymyksissä, joihin odotetaan myöntävää vastausta)
eikö, -han/-hän

▪ Ootame ta ära, eks? Odotellaan kunnes hän tulee paikalle, eikö vain?

▪ Oleme kokku leppinud, eks ju? Asia on sovittu, eikö niin?

▪ Helista mulle, eks? Soitathan minulle?

elevant on kõrva peale astunud
(viisi mittepidamise kohta, ilma muusikalise kuulmiseta)
ei ole sävelkorvaa

▪ mina ei laula, mulle on elevant kõrva peale astunud minä en laula, minulla ei ole sävelkorvaa

elu|olu

igapäevane elu ja olukord, elu- ja olmetingimused
jokapäiväinen elämä, elinolot
–

▪ mõnele võiks mu eluolu tüütu tunduda, aga mulle istub joistakuista elämäni voisi tuntua tylsältä, mutta minulle se sopii

▪ Mis sina ka tööliste eluolust tead? Mitä sinä muka työläisten elämästä tiedät?

enam ‹adv›, ‹pron, adj›
1 ‹adv› millegagi võrreldes suuremal hulgal või määral
Vastand vähem
(määrästä)
enemmän, yli

▪ kuupileteid müüdi enam kui tuhat kuukausilippuja myytiin yli tuhat

■ ‹adv› (aja kohta:) edaspidi, sellest peale
(ajasta)
enää

▪ Mis see enam aitab! Mitä se enää auttaa!

▪ ära tule enam minu juurde älä tule enää luokseni

■ (vastandusega ühenduses:) osutab eelistusele või ülekaalukusele
(jonkin paremmuudesta)
ennemmin, pikemmin, enemmän

▪ mulle sobib kõige enam viski minulle maistuu parhaiten viski

2 ‹pron› ‹adjektiivselt või substantiivselt› (algsest suurema koguse kohta)
enempi

▪ oled suuteline enamaks pystyt enempäänkin

3 ‹adj› omaduste, võimete, seisundi poolest millestki rohkem väärt olev
parempi

▪ peab ennast teistest enamaks pitää itseään muita parempana

eriliselt

‹adv›

iseäranis, eriti
erityisen, erityisesti, etenkin

▪ eriliselt mõnusad olid hommikud aamut olivat erityisen mukavia

▪ eriliselt meeldis mulle Kallaste pank erityisesti pidin Kallasten rantatörmästä / pidin etenkin Kallasten rantatörmästä

▪ Villu oli täna kuidagi eriliselt tige Villu oli tänään jotenkin erityisen äkäinen

■ tavalisest erineval, kindlal viisil
erityisesti

▪ muusika tuli ise, selleks polnud vaja eriliselt pingutada musiikki tuli kuin itsestään eikä sitä varten tarvinnut ponnistella erityisesti

eriti

‹adv›

‹hrl omadussõna, ka kesksõna või määrsõna laiendina› (rõhutades:) suurel määral, väga
erityisen, erikoisen, erittäin, hyvin, kovin

▪ eriti hull oli olukord kuu aega tagasi erityisen hullu oli tilanne kuukausi sitten

▪ eriti kasulik on süüa ingverit on erittäin hyödyllistä syödä inkivääriä

▪ laulupeo kava on sel aastal eriti õnnestunud laulujuhlien ohjelma on tänä vuonna erityisen onnistunut

■ ‹eitusega› (tõrjuvalt, vähendavalt:) mitte kuigi suurel määral
‹kielteisissä yhteyksissä›
erityisen, erityisemmin, pahemmin, oikein

▪ rohkem ma eriti ei mäleta en oikein muista enää

▪ see häiris, aga mitte eriti se häiritsi, mutta ei pahemmin

▪ ta on tugev, kuid mitte eriti taibukas hän on vahva mutta ei erityisen taipuisa

■ (eelistust, põhilist välja tuues:) eeskätt, ennekõike
etenkin, varsinkin, erityisesti

▪ mulle meeldivad mahlased puuviljad, eriti apelsinid pidän mehukkaista hedelmistä, etenkin appelsiineista

ess ‹s›
kõnek (eufemistlikult:) sitt või sõnnik
(eufemistisesti:) paska tai sonta
pee

▪ Mis essu te mulle oma poes müüte! Mitä peetä te minulle kaupassanne myytte!

ette viskama
[kellele] etteheiteid tegema, ette heitma, nina peale viskama
syyttää [jostakin]

▪ ta on mulle vahel ette visanud, et ma tulen liiga hilja koju hän on välillä syyttänyt minua siitä, että tulen liian myöhään kotiin

hakkama

1 [mida tegema] ‹ka isikuta lauses› mingi tegevuse juurde asuma; midagi, mingit uut olukorda alustama
alkaa [tehdä jotakin], ruveta [tekemään jotakin], ryhtyä [tekemään jotakin], puhjeta

▪ kõik hakkasid naerma kaikki alkoivat nauraa; kaikki puhkesivat nauruun

▪ päevad hakkavad pikenema päivät alkavat pidetä

▪ hakkame tööle ryhdytään työhön

▪ vihma hakkas sadama alkoi sataa vettä

■ mingisse ametisse, tööalale, olukorda asuma
ruveta

▪ ooperisolist kaotas töö ja hakkas vabakutseliseks oopperasolisti menetti työnsä ja rupesi freelanceriksi

▪ onupoeg hakkas taimetoitlaseks serkkupoika rupesi kasvissyöjäksi

■ algama, peale hakkama
alkaa

▪ etendus hakkab kell seitse esitys alkaa seitsemältä

2 ‹ka isikuta lauses› väljendab mingi olukorra, aistingu, tunde, meeleolu tekkimist
alkaa, tulla

▪ mul hakkas hirm minua alkoi jänistää / aloin pelätä / minut valtasi pelko

▪ haigest kassipojast hakkas kahju sairasta kissanpentua kävi sääliksi; tuli sääli kipeää kissanpentua

▪ kui külm hakkas, läksime tuppa kun tuli kylmä, menimme sisään

3 millestki kinni võtma, kinni haarama
tarttua, iskeä

▪ kala hakkas lõpuks õnge lopulta kala tarttui onkeen

▪ krants hakkas säärde rakki iski hampaansa sääreen

4 mõjuma, toimima, mõju avaldama
tarttua

▪ ületöötamine hakkab tervisele ylirasitus käy terveydelle

▪ ninna hakkas üks tuttav lõhn nenään tarttui tuttu tuoksu

▪ ema ärevus hakkas ka lastesse äidin kiihtyneisyys tarttui myös lapsiin

■ millekski suuteline, küündiv olema
olla johonkin kykeneväinen, pystyä johonkin
–

▪ minu mõistus selle peale ei hakka minun älyni ei sitä oivalla

5 kõnek, van sobiv, kõlblik olema
sopia yleisk., olla sopiva yleisk.

▪ see kleit ei hakka mulle üldse tämä mekko ei sovi minulle lainkaan

hea|tegu

tegu kellegi heaks, kasuks, abistamiseks
teko jonkun hyväksi tai auttamiseksi
–

▪ sa tegid oma tulekuga mulle hindamatu heateo tulemalla teit minulle korvaamattoman hyvän teon / sinä autoit minua tulollasi korvaamattomalla tavalla

hei

‹interj›

hüüatus tähelepanu äratamiseks, nt kellegi kõnetamiseks
hei, hoi

▪ Hei, anna mulle võti! Hei, anna avain minulle!

■ tervitussõnana
tervehdyssanana
hei, heippa ark., moi ark., moikka ark.

▪ Hei, Mart! – Hei! Hei, Mart! – Hei!

hiilima

hääletult, ettevaatlikult, vargsi liikuma; märkamatult liginema või eemalduma
hiipiä, hiippailla ark.

▪ ta ei tahtnud naist äratada ja hiilis ise kööki kohvi tegema hän ei halunnut herättää vaimoa ja hiipi itse keittiöön keittämään kahvia

▪ õige vaikselt ja pea märkamatult hiilib suvi meile üha lähemale hiljaa ja melkein huomaamatta kesä hiipii yhä lähemmäs

■ varitsema, luurama, salamisi piiluma
vaania, vakoilla, kurkkia salaa
–

▪ mulle meeldib looduses fotoka ja binokliga metskitsi hiilimas käia tykkään käydä luonnossa tähyilemässä metsäkauriita kameran ja kiikarien kanssa ark.; pidän metsäkauriiden tähyilemisestä luonnossa kameran ja kiikarien kanssa

hindamatu

‹adj›

nii väärtuslik või tähtis, et selle väärtust on võimatu kindlaks määrata
määrittelemättömän arvokas tai tärkeä
–

▪ hindamatud aarded mittaamattoman arvokkaat aarteet

▪ te osutate mulle sellega hindamatu teene niin teette minulle korvaamattoman palveluksen

hirmsasti

‹adv›

(üli)väga, kõvasti, tohutult
hirmuisesti, hirveästi, kauheasti, kamalasti

▪ mulle hakkas see laul hirmsasti meeldima aloin pitää siitä laulusta hirmuisesti

▪ sa näed hirmsasti vaeva, kuid tulemust ei paista näet hirveästi vaivaa, mutta tulosta ei näy

▪ rattateid oleks hirmsasti vaja pyöräteitä tarvittaisiin kovasti

hullult

‹adv›

ülisuurel määral, meeletult, pööraselt
mielettömästi vars. ark., älyttömästi vars. ark., järjettömästi vars. ark.

▪ see trenn on hakanud mulle hullult meeldima olen alkanut pitää mielettömästi tästä harjoittelusta

hõbekandikul (ette) tooma
midagi loovutama või kinkima, nii et saajal sellega vähimatki vaeva pole
tuoda hopeatarjottimella kuv., ojentaa hopeatarjottimella kuv., tarjota hopeatarjottimella kuv.

▪ olen kindel, et seda raha mulle hõbekandikul ette ei tooda olen varma, että sitä rahaa ei tuoda minulle hopeatarjottimella

hõiskama

rõõmsaid, helehäälseid hüüdeid, hõikeid kuuldavale tooma; sel viisil midagi teatama
hihkua, huudahdella, hihkaista

▪ rahvas hõiskas ja laulis kaasa ihmiset hihkuivat ja lauloivat mukana

▪ minu õnneloos, hõiskas ta mulle onnenarpani, hihkaisi hän minulle

■ oma sisemuses rõõmustama, millestki vaimustuses olema
riemuita sisimmässään, olla innoissaan jostakin
–

▪ süda lausa hõiskab suurest rõõmust sydän vallan riemuitsee

▪ Hing hõiskab, sest aasta kõige ilusam aeg on käes! On vuoden kaunein aika ja sielu riemuitsee!

■ (lindude häälitsemise või muusikariistade heleda, rõõmsalt kõlava heli kohta)
linnunlaulusta tai soitinten heleästä, iloisesta äänestä
–

▪ ööbikud hõiskavad satakielet laulelevat

▪ pulmamarsi fanfaarid hõiskavad häämarssin fanfaarit soivat

▪ lubage mul trummide põrisedes ja trompetite hõisates esitleda selle hooaja võitjat sallikaa minun rumpujen päristessä ja trumpettien soidessa esitellä tämän kauden voittaja

idee

‹s›

1 (äkiline leidlik) mõte või kavatsus midagi teha
idea, oivallus, ajatus

▪ parimad ideed tulevad tiimitöös parhaat ideat tulevat tiimityössä

▪ tulin hiilgavale ideele sain loistavan idean

▪ See on alles idee! Siinäpä vasta idea!

▪ esmapilgul pöörane idee äkkiseltään hullun tuntuinen ajatus

2 olemuslik printsiip, peamine mõte
jonkin asian ydin
idea, ajatus

▪ mulle meeldis väga selle filmi kandev idee pidin paljon sen elokuvan kantavasta ajatuksesta

3 filosoofia põhimõisteid (nt Platonil püsiv, ajatu ja muutumatu vorm)
idea fil.

iialgi

‹adv›

‹eitavas lauses› mitte ühelgi ajal, korral või juhul
‹kielteisissä yhteyksissä›
koskaan, milloinkaan, ikinä

▪ ma ei lepi sellega iialgi en sopeudu tähän milloinkaan

▪ mulle pole iialgi laulda meeldinud en ole koskaan pitänyt laulamisesta

iidamast ja aadamast, iidamast-aadamast
väga ammuste aegadega seotud
hyvin kaukaisiin aikoihin liittyvä
aatamin|aikainen leik.

▪ koolipildid iidamast-aadamast aataminaikaiset koulukuvat

▪ mõlemad teosed on mulle iidamast ja aadamast armsad molemmat teokset ovat olleet minulle läheisiä jo iät ja ajat

▪ ära alusta iidamast-aadamast, vaid kirjuta teemast älä aloita muinaisista roomalaisista vaan kirjoita aiheesta

■ igasuguste erinevate asjadega seotud
kaikenlaisiin erilaisiin asioihin liittyvä
–

▪ rääkisime iidamast ja aadamast puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä kuv.

ikkagi

‹adv›

sellegipoolest, kõigele vaatamata
siitä huolimatta, kaikesta huolimatta, joka tapauksessa
kuitenkin, kumminkin, silti, sittenkin, sentään

▪ ükskord pidi see ikkagi juhtuma joskus sen piti kuitenkin tapahtua

▪ mulle ikkagi see meeldib minä kumminkin pidän siitä

▪ tahtsid või ei, minna tuli ikkagi halusi tai ei, silti oli mentävä

▪ keegi ikkagi ei lahkunud kukaan ei kuitenkaan poistunut

ilmutus

‹s›

1 jumala vahetu tahteavaldus nähtavakssaamise, sõna või teo kaudu ja temalt lähtuv sõnum
jumalan välitön tahdonilmaus
ilmoitus usk., ilmestys vars. usk.

▪ kristlased usuvad jumalikku ilmutust kristityt uskovat jumalalliseen ilmoitukseen

▪ ilmutus võib tulla unenäona, nägemusena või teadmisena ilmestys voi tulla unessa, näkynä tai tietona

2 äkiline äratundmisele või selgusele jõudmine; see, mille abil nii kaugele jõutakse (tähtis info vms)
äkillinen jonkin ymmärtäminen; jokin, jonka avulla ymmärtämiseen päästään (tärkeä tieto tms.)
–

▪ mulle oli see väide ilmutuseks se väite oli minulle kuin ilmestys

▪ pean tõeliseks ilmutuseks oma eluteel õpinguid maailmakuulsa lavastaja käe all Moskvas pidän elämälleni ratkaisevana opintojani maailmankuulun ohjaajan ohjauksessa Moskovassa

3 säritatud fotomaterjali teatud vahendite abil nähtavaks muutmine
kehitys valok.

▪ pidin fotod ilmutusest ära tooma minun piti hakea valokuvat kehityksestä

iludus

‹s›

1 kaunis inimene (hrl naine)
kaunis ihminen (tavallisesti nainen)
kaunotar, sulotar kuv.

▪ mulle jalutas vastu Harri, blond iludus käevangus Harri käveli minua vastaan, vaalea kaunotar käsipuolessaan

■ (looma, taime, eseme vm kohta)
(eläimestä, kasvista, esineestä)
kaunotar, -kaunotar

▪ autode kollektsioneerija garaažis seisab 15 iludust autojen keräilijän tallissa on 15 autokaunotarta

▪ kaunis ja tundeerk hobune Must Iludus kaunis ja tuntoherkkä hevonen Musta kaunotar

2 millegi või kellegi ilu või kaunis väljanägemine
kaunis ulkonäkö
kauneus

▪ soojust andis raudahi, mille välimise iluduse peale ei pandud palju rõhku lämpöä saatiin rautauunista, jonka kauneuteen ei kiinnitetty paljonkaan huomiota

inter|natsionaalne
eri rahvaste või riikide vaheline, neisse puutuv, neid siduv või neile ühine
kansain|välinen, maiden|välinen, yli|kansallinen

▪ mis mulle eriti meeldib, on meeletult internatsionaalne seltskond se, mistä pidän erityisesti, on mielettömän kansainvälinen porukka ark.

isegi

‹adv›

1 ‹hrl lauses ise rõhutuna, tõstab esile järgnevat sõna või lauseosa› peale selle, lisaks kõigele, vastupidi ootustele
jopa, vieläpä, suorastaan, edes {eitavas lauses}

▪ isegi kampsuniga oli toas külm jopa neule päällä huoneessa oli kylmä

▪ naine teenis isegi rohkem kui mees vaimo ansaitsi vieläpä miestään enemmän

▪ naabripoiss ei öelnud mulle isegi tere naapurin poika ei edes tervehtinyt minua

▪ juhtunu ei olnud isegi naljakas tapahtunut ei edes naurattanut

2 ilma selletagi
muutenkin, ilmankin, ennestäänkin

▪ sa oled isegi tubli, mis ta veel tahab olet muutenkin hyvä ja kunnollinen, mitä hän vielä haluaa

▪ tal tööd isegi palju hänellä on ennestäänkin paljon töitä

▪ tal süda isegi mures ja nüüd tulen mina oma halaga hän on jo muutenkin murheissaan, ja nyt minä tulen valituksineni

ise|äranis ‹adv›
‹hrl omadussõna, ka kesksõna või määrsõna laiendina› (rõhutades:) suurel määral, väga
erityisen, erikoisen, perin

▪ iseäranis ilus koht erityisen kaunis paikka

■ (eelistust, põhilist välja tuues:) eeskätt, ennekõike
etenkin, varsinkin, olletikin harv

▪ mulle meeldivad valimised, iseäranis presidendivalimised pidän vaaleista, etenkin presidentinvaaleista

iste1 ‹s›
koht või ese, millel istutakse
istuin, istuin|paikka, istuma|paikka

▪ kiirrongi vagunites on pehmed istmed pikajunan vaunuissa on pehmeät istuimet

▪ noor neiu pakkus mulle trammis istet nuori neito tarjosi minulle istumapaikan raitiovaunussa

jalutama

1 aeglaselt kõndima (nt puhkuseks, meelelahutuseks)
kävellä, jaloitella

▪ koridoris jalutas keegi pikemat aega edasi-tagasi joku käveli käytävässä pitkän aikaa edestakaisin

▪ käige sagedamini jalutamas käykää useammin kävelemässä / jaloitelkaa useammin

▪ pühapäeviti käime perega Kadrioru pargis jalutamas sunnuntaisin käymme perheen kesken kävelyllä Kadriorgin puistossa

▪ mulle jalutas vastu hirmuäratava välimusega koer minua vastaan tuli pelottavan näköinen koira

▪ tüüp ütles kõigile halvasti ja jalutas minema tyyppi sanoi kaikille rumasti ja lähti menemään ark.

2 (kellegi juhtimisel, käe või nööri otsas) kõndida laskma
kävelyttää, ulkoiluttaa

▪ naabrimees teeb kõike: kütab ahju, lükkab lund, jalutab koera naapurin mies touhuaa kaikkea: lämmittää uunia, tekee lumitöitä, ulkoiluttaa koiraa

julge

‹adj›

1 kartuseta, mittekartev
rohkea, peloton, uskalias, urhea, arkailematon

▪ politseinikke autasustati julge tegutsemise eest poliiseja palkittiin rohkeasta toiminnasta

▪ julged seiklejad sõitsid ise tahutud paatidega uskaliaat seikkailijat matkasivat itse veistetyillä veneillä

2 uudne, harjumatult omapärane; hoogne
rohkea, oma|peräinen
vauhdikas

▪ sisekujundus on julge värvilahendusega sisäarkkitehtuurissa on rohkeita väriratkaisuja

▪ mulle on alati meeldinud julged ideed ja kõrgelennulised ettepanekud olen aina pitänyt rohkeista ideoista ja korkealentoisista ehdotuksista

■ väljakutsuv, vastuvõetavuse või sündsuse piiril olev
rohkea, uskalias, kainostelematon

▪ fotograaf käskis võtta julgeid ja seksikaid poose valokuvaaja käski poseeraamaan rohkeissa ja seksikkäissä asennoissa

▪ filmis esineb karmi keelekasutust ja julgeid seksistseene elokuvassa esiintyy rajua kielenkäyttöä ja rohkeita seksikohtauksia

3 kindel, ohutu, riskita
varma, turvallinen

▪ hea julge oli selle autoga sõita se auto oli hyvin varma ajettava

▪ pane lamp põlema, siis on julgem olla pane lamppu palamaan, niin on turvallisempaa olla

jutustus

‹s›

1 romaanist lühem ja ülesehituselt lihtsam jutustav proosateos
romaania lyhyempi ja rakenteeltaan yksinkertaisempi kertova proosateos
kertomus

▪ autobiograafiline jutustus omaelämäkerrallinen kertomus

2 see, mida keegi jutustab
se, mitä joku kertoo
kertomus

▪ mulle tundub, et midagi sinu jutustuses ei klapi minusta tuntuu, että jokin sinun kertomuksessasi ei täsmää

juurde tulema ‹v›
1 lisanduma, lisaks tulema
lisääntyä, tulla lisää
–

▪ kogu aeg tuleb ülesandeid juurde koko ajan tulee lisää tehtäviä

▪ kandidaate võib veel juurde tulla ehdokkaita voi vielä tulla lisää

2 ligi astuma, ligi tulema
tulla luokse, tulla lähelle
–

▪ inimesed tulevad tänaval juurde, võtavad nööbist kinni ja ütlevad, et olen nende lemmiknäitleja ihmiset tulevat kadulla luokse, ottavat hihasta kiinni ja sanovat, että olen heidän lempinäyttelijänsä

▪ mulle ei meeldi koerad, kes tulevad juurde ja nuusutavad en pidä koirista, jotka tulevat luokse nuuhkimaan

juures

‹postp› [kelle/mille], ‹adv›

1 kellegi, millegi vahetus läheduses, täiesti lähedal
luona, läsnä, tykönä murt., ylät.

▪ seisis akna juures seisoi ikkunan luona

▪ ma olin juures, kui see juhtus olin läsnä kun se tapahtui

■ kellegi asu-, elu- või töökohas; kellegi jutul või vastuvõtul
luona, tykönä murt., ylät.

▪ ta käis eile minu juures hän kävi eilen minun luonani

▪ hetkel olen juuksuri juures olen nyt kampaajalla

■ osutab asutusele vm, mille alluvusse või koosseisu miski või keegi kuulub
viittaamassa instanssiin tms., jonka alaisuuteen tai kokoonpanoon jokin tai joku kuuluu
–

▪ muuseumi juures tegutseb kodu-uurijate ring museon yhteydessä toimii kotiseuduntutkijoitten piiri

2 osutab elusolendile, esemele, nähtusele vms, kelle või mille suhtes midagi nenditakse
viittaamassa elävään olentoon, esineeseen, ilmiöön tms., josta jotakin mainitaan
–

▪ mulle ei meeldi see joon tema juures en pidä siitä piirteestä hänessä

▪ vanamees ei ole enam päris mõistuse juures ukko ei ole enää aivan järjissään

▪ ta on täie tervise juures hän on täysin terve

▪ Mis sind selle loo juures häirib? Mikä sinua häiritsee siinä jutussa?

■ osutab asjaolule, millega seoses miski toimub
viittaamassa asiaintilaan, johon liittyen jotakin tapahtuu
–

▪ sellise tempo juures jääme kindlasti hiljaks tällaisella tahdilla myöhästymme varmasti

▪ hingeldas vähimagi füüsilise pingutuse juures hengästyi vähimmästäkin fyysisestä ponnistuksesta

▪ oli innuga asja juures teki sitä innolla

3 millelegi lisaks
lisäksi

▪ kõigi oma toimetuste juures jõuab ta veel lugedagi kaikkien tekemistensä lisäksi hän ehtii vielä lukeakin

▪ huviliste arv suureneb, täna on jälle mitu uut inimest juures kiinnostuneiden määrä kasvaa: tänään paikalla on taas monta uutta ihmistä / kiinnostuneiden määrä kasvaa: tänään läsnä on taas monta uutta ihmistä

jõu|kohane

jõule, võimetele või võimalustele vastav
voimien, kykyjen tai mahdollisuuksien mukainen
–

▪ Tormise laulud pole kaugeltki jõukohased igale koorile kaikki kuorot eivät suinkaan kykene laulamaan Tormisin lauluja

▪ rahaliselt ei ole see mulle jõukohane se ei ole minulle taloudellisesti mahdollista

Seotud sõnad
jõu|kohaselt ‹adv›
voimien mukaan, kykyjen mukaan
jõu|kohasus ‹s›
kykyjen mukaisuus
–

järele tulema ‹v›
1 [kellele/millele] kedagi või midagi kusagilt ära tooma (või viima) tulema
hakea [joku/jokin]

▪ täna võiks isa mulle lasteaeda järele tulla tänään isä voisi hakea minut päiväkodista

▪ kaotatud asjadele ei tuldudki järele hukattuja tavaroita ei tultukaan hakemaan

2 samale tasemele või samasse seisu jõudma
saavuttaa sama taso tai tilanne
–

▪ teeni välja austus ja palk tuleb järele ansaitse kunnioitus ja palkka seuraa

■ ees liikuja järel tulema, talle järgnema
tulla edellä liikkujan perässä
–

▪ vaatasin üle õla, kas teised ikka tulevad järele katsoin olkani yli, tulevatko toiset perässä

järgi

‹postp› [mille]

1 millegi kohaselt, millestki lähtudes
[jonkun/jonkin] mukaan, [jonkin] mukaisesti

▪ poisile pandi vanaisa järgi nimeks Mihkel pojalle annettiin isoisän mukaan nimeksi Mihkel

▪ tegutsesin tema nõuande järgi toimin hänen neuvonsa mukaisesti

▪ kohaliku aja järgi on kell kümme kello on kymmenen paikallista aikaa

▪ orienteeruti kompassi järgi suunnistauduttiin kompassin avulla

■ millegi põhjal, alusel
[jonkin] perusteella, [jostakin] päätellen

▪ välimuse järgi otsustades ulkonäön perusteella / ulkonäöstä päätellen

▪ tundsin su hääle järgi ära tunnistin sinut äänestä / tunnistin sinut äänen perusteella

2 osutab sobivusele või vastavusele
(ilmaisemassa sopivuutta tai vastaavuutta)
[jonkin] mukainen

▪ kingad peaksid olema jala järgi kenkien pitäisi olla jalan mukaiset

▪ see riie on liiga kallis, pole mulle rahakoti järgi tämä vaate on liian kallis, ei sovi kukkarolleni

3 järele
[jonkun/jonkin] perään, [jonkun/jonkin] jälkeen

▪ Kaua ma pean sinu järgi ootama? Kuinka kauan minun pitää odottaa sinua?

▪ me jõuame talle varsti järgi ehdimme pian hänen peräänsä

jätma

1 mingis kohas, seisundis või olukorras (edasi) olla laskma
jättää

▪ poiss jättis klotsid põrandale ja jooksis isale vastu poika jätti palikat lattialle ja juoksi isää vastaan

▪ jätsin auto parkimismajja jätin auton pysäköintihalliin; jätin auton parkkihalliin ark.

▪ jätsime lapsed koju ja läksime teatrisse jätimme lapset kotiin ja menimme teatteriin

▪ keegi oli lahkudes ukse lahti jätnud joku oli jättänyt lähtiessään oven auki

▪ jätsin otsuse enda teada pidin päätöksen omana tietonani

■ mingiks otstarbeks hoidma, teatud ajani kõrvale panema
jättää, säästää

▪ kõige suurema koogitüki jätsin vennale suurimman kakkupalan jätin veljelleni

▪ jätame selle vestluse homse peale jätetään tämä keskustelu huomiseksi

▪ punased õunad jäeti jõuluks punaset omenat säästettiin jouluksi

▪ jätan endale õiguse lepingust loobuda pidätän itselleni oikeuden purkaa sopimus

2 mingit olukorda või seisundit tekitama, tulemust või tagajärge andma
saada aikaan jokin tilanne, aiheuttaa jokin seuraus
jättää

▪ tüdruk jättis ülesande lahendamata tyttö jätti läksyn tekemättä

▪ torm jättis tuhanded kodud elektrita myrsky jätti tuhannet kodit ilman sähköä

▪ film ei jäta ruumi kujutlusvõimele elokuva ei jätä tilaa mielikuvitukselle

▪ vein jättis lipsule pleki viinistä jäi tahra solmioon

▪ seltskond jättis halva mulje seurue teki huonon vaikutuksen / seurue antoi huonon vaikutelman

3 lahkudes kellelegi midagi andma
antaa lähtiessään jollekulle jotakin
jättää

▪ jäta mulle oma meiliaadress jätä minulle sähköpostiosoitteesi

▪ jätsin avalduse sekretäri kätte jätin hakemuksen sihteerille

▪ seltskond jättis kelnerile priskelt jootraha seurue jätti tarjoilijalle tuhdit juomarahat

4 lõpetama, lakkama, järele jätma; hülgama, maha jätma
jättää, lopettaa
hylätä, luopua

▪ naine jättis pere ja kolis maailma otsa nainen jätti perheensä ja muutti maailman ääriin

▪ inimesed pidid sõja tõttu oma kodud jätma ja võõrsile pagema sodan vuoksi ihmisten piti jättää kotinsa ja paeta vieraille maille

▪ Jäta see loll jutt! Lopeta tuo typeryys!

▪ tema juba enne ei jäta, kui töö tehtud hän ei hellitä ennen kuin työ on tehty

jääma

1 mingis paigas püsima, sealt mitte lahkuma; mingit seisundit või olukorda säilitama
jäädä, pysyä, säilyä

▪ ema ja isa läksid teatrisse, lapsed jäid koju äiti ja isä menivät teatteriin, lapset jäivät kotiin

▪ teest paremale jääb kirik kirkko jää tiestä oikealle / tien oikealla puolella on kirkko

▪ näitus jääb avatuks aprilli lõpuni näyttely on avoinna huhtikuun loppuun

▪ jäi elu lõpuni vallaliseks jäi naimattomaksi / eli koko elämänsä naimattomana

▪ mure jäi hinge murhe pysyi sielussa

▪ jäin oma otsuse juurde pidin päätökseni / pysyin päätöksessäni

▪ jäägu see jutt meie vahele jääköön tämä meidän väliseksemme

■ (lahkumistervitusega seotud väljendites)
(hyvästelyilmauksissa)
pysyä

▪ Jääge terveks! Pysykää terveinä!; Hyvät voinnit! ark.

▪ Jääme nägemiseni! Näkemisiin!

2 mingisuguseks muutuma, saama
muuttua joksikin
tulla [joksikin], käydä [joksikin]

▪ sa oled väga kõhnaks jäänud sinusta on tullut kovin laiha

▪ tuul jääb vaiksemaks tuuli on tyyntynyt

■ mingisse olukorda, seisundisse või tegevusse siirduma või sattuma
joutua johonkin tilanteeseen, tilaan tai toimintaan
–

▪ ei oska juua, jääb kergesti purju ei osaa juoda, tulee helposti humalaan

▪ saame hakkama, nälga ei jää tulemme toimeen, emme jää nälkäisiksi

▪ laps jäi jälle haigeks lapsi sairastui taas

▪ lõpuks jäi süüdi kõrvaline inimene lopulta syylliseksi todettiin eräs sivullinen

▪ jäin alles hommikul magama nukahdin vasta aamulla

3 jätkuvalt olemas olema, säilinud, alles või üle olema
jäädä, olla jäljellä

▪ vaagnale oli jäänud üksik võileib vadille oli jäänyt yksittäinen voileipä

▪ mulle jäi päev järelemõtlemiseks minulle jäi päivä aikaa harkita

▪ uuest töötajast on jäänud hea mulje uusi työntekijä on antanut hyvän vaikutelman / uusi työntekijä on tehnyt hyvän vaikutuksen

▪ punasest veinist olid linale jäänud inetud plekid punaviinistä oli jäänyt rumia tahroja pöytäliinaan

▪ koolivaheajani on jäänud paar nädalat koulun lomaan on jäljellä pari viikkoa

veebiliides @ veebihaldur