Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 300 artiklit, väljastan 50

ah
M
, ahh
1 ‹interj› ‹hrl lause algul› väljendab ning rõhutab mingit tugevat tunnet (nt rõõmu, üllatust, tüdimust, pahameelt)
(ilmaisemassa iloa, yllättymistä, säikähdystä tms.)
oi, voi, ai, haa, noh, ah vars. runok.
▪ Ah, kuidas mulle see laul meeldib! Oi, miten pidän tästä laulusta!
▪ ah jaa, meelde tuli ai niin, muistui mieleen
▪ ah siis sellepärast haa, siis sen takia
▪ ahh, mul ükskõik noh, minulle samantekevää
▪ Ah või oma raha eest! Vai että ihan omalla rahalla!
2 ‹adv› küsilause lõpul kasutatav küsisõna; ka mittearusaamist väljendav küsisõna
kysymyslauseen lopussa
mitä, vai, täh ark., häh ark., hä ark.
(kysymyslauseen lopussa; ilmaisemassa ymmärtämättömyyttä)
ai, siis
▪ Mida sa seal näed, ah? Mitäs sinä siellä näet, hä?
▪ Ahh – mis sa ütlesid? Ai mitä sanoit? / Siis mitä sanoit?
aim
M
‹s›
1 aimus, eelaimus
aavistus, ennakko|aavistus, tunne
▪ mingi aim nagu ütles, et täna ta tuleb jokin ennakkoaavistus kertoi, että tänään hän tulee
▪ ehkki maad katab lumevaip, on õhus kevade aimu vaikka maa on lumen peitossa, ilmassa on kevään tuntua
2 ‹hrl osastavas› ebamäärane kujutlus või käsitus millestki
käsitys, mieli|kuva, ennakko|käsitys, vihi
▪ veidike aimu mul sellest tööst siiski on jonkinlainen käsitys minulla kumminkin on tästä työstä
ajama
M
1 kedagi või midagi kuhugi liikuma sundima või liikuma panema
ajaa
▪ piletita sõitjad aeti bussist välja liputtomat matkustajat häädettiin bussista / liputtomat matkustajat ajettiin ulos bussista
▪ ajasin lapsed magama ajoin lapset nukkumaan
▪ tuul ajas paadi kaldast eemale tuuli ajoi veneen kauemmas rannasta
▪ liha aeti vardasse liha työnnettiin vartaaseen
▪ Aja püksid jalga! Pane housut jalkaan!
■ (oma keha või kehaosa teatud asendisse viies)
kehon tai ruuminosan asennon ottamisesta
–
▪ ajas jalad harki otti haara-asennon; levitti jalkansa
▪ Aja ennast püsti! Nouse ylös!
■ (sõiduvahendi (või hobuse) juhtimise, ka sõitmise kohta)
(ajoneuvon ohjaamisesta, myös siinä matkustamisesta)
ajaa
▪ ajas auto tee äärde ajoi auton tiensivuun
▪ teekäijale aeti otsa jalankulkijan päälle ajettiin
▪ Ajame võidu! Ajetaan kilpaa!
■ (taime kohta:) oma osi kasvatama
(kasvista:) kasvattaa osiaan
–
▪ puu on juured alla ajanud puu on kasvattanut juuret
2 ‹ka isikuta lauses› mingit tundmust, meeleolu, seisundit, olukorda, muutust põhjustama, esile kutsuma
jonkin tunteen, tunnelman, tilan, tilanteen tai muutoksen aiheuttamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ iiveldama ajab tekee pahaa
▪ näkku valetamine ajas ta marru päin naamaa valehteleminen raivostutti häntä
▪ ära aja mind naerma älä naurata
▪ nii kurb lugu, et ajab nutu peale niin surullinen juttu, että itkettää
▪ sa ajad mind segadusse hämmennät minua
▪ viin on mehe hukka ajanud viina on vienyt miehen turmiolle
▪ aja see asi korda hoida se asia
3 ‹ühendites› (tegevuse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)
jonkin toiminnan yhteydessä
–
▪ mul on linnas asju ajada minulla on kaupungissa asioita hoidettavanani
▪ mingit äri ta ajab jotain liiketoimintaa hän pyörittää
▪ laps ajab jonni lapsi kiukuttelee
4 ‹ühendites› (rääkimise, kõnelemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
puhumisesta
–
▪ ajame pisut juttu rupatellaan vähän
▪ Ära aja jama! Älä horise! / Älä puhu pötyä!
▪ Ah, mis sa ajad! Älä viitsi!
■ ‹ühendites› (hääle, heli tekitamise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
äänen tuottamisesta
–
▪ poiss ajab vilet poika viheltelee
▪ kõrvad ajavad pilli korvat soivat
5 ihukarvu raseerides eemaldama
(ihokarvojen poistamisesta)
ajaa, ajella
▪ ajab habet ajaa partansa / ajelee partansa
6 midagi endast eraldama või välja saatma
erittää tai erottaa jotain itsestään
–
▪ kuusk hakkas juba enne uut aastat okkaid ajama joulukuusesta alkoi varista neulasia jo ennen uuttavuotta
▪ pliit ajab suitsu hella savuttaa
7 ‹ühendites› (kellegi või millegi jälitamise, sellele järgnemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
(jäljittämisestä, perässä pysymisestä tms.)
ajaa, ajaa takaa, jahdata, seurata
▪ koer ajab jänese jälgi koira seuraa jäniksen jälkeä
▪ kass ei viitsi hiiri taga ajada kissa ei viitsi ajaa hiiriä takaa
▪ tüdruk ajas raamatus näpuga järge tyttö seurasi sormella rivejä kirjassa
8 trassi, teed vms hrl otsesuunalist rajama
tien, väylän tms. tekemisestä
–
▪ mutt ajab käike kontiainen kaivaa käytäviä
▪ läbi metsa on siht aetud metsän läpi on raivattu linja
▪ suusarada jäigi sisse ajamata hiihtolatu jäikin ajamatta
9 ‹ühendverbi osana› õmmeldes kinnitama
kiinnittää ompelemalla
–
▪ ajas krae külge ja nööbid ette kiinnitti kauluksen ja ompeli napit
10 keetmise teel destilleerima; utma
tislata
▪ kartulitest aetud piiritus perunoista keitetty pontikka / perunoista tislattu pontikka
▪ tökatit aeti kasetohust tököttiä hiiletettiin koivun tuohesta
aken
M
‹s›
1 hrl raamitud klaasiga avaus valguse ja õhu sissepääsuks hoone, sõiduki vms. seinas või laes; selle raamid ja aknalaud
ikkuna
▪ kass istus aknal ja jälgis mööduvaid inimesi kissa istui ikkunalla ja seurasi ohi kulkevia ihmisiä
■ (võimaluse kohta näha või pääseda kaugemale)
ikkuna kuv.
▪ Eesti on nii mõnegi Venemaa firma jaoks aknaks Euroopasse Viro on useille venäläisille firmoille ikkuna Eurooppaan
2 kindlate piiridega andmeesituse osa arvutiekraanil
ikkuna tietotekn.
▪ brauseri akna ülaääres on menüüriba selainikkunan yläreunassa on valikkopalkki
3 kõnek vähemalt akadeemilise tunni või koolitunni pikkune vaba aeg loengute või koolitundide vahel
hyppy|tunti, vapaa|tunti yleisk.
▪ täna on mul üks aken, sel ajal võiksimegi kohtuda tänään minulla on yksi hyppytunti, voisimmekin tavata silloin
alal
M
‹adv›
alles, säilinuna, tallel
tallella, tallessa, säilyneenä
▪ toimivat süsteemi on aastaid alal hoitud toimivaa systeemiä on säilytetty vuosia
▪ mul on kõik su kirjad alal minulla on kaikki kirjeesi tällella / olen säilyttänyt kaikki kirjeesi
alla minema ‹v›
1 allapoole liikuma
liikkua alaspäin
–
▪ lähme alla värsket õhku hingama mennään alas haukkaamaan raitista ilmaa
▪ Ma ei saa trepist alla! En pääse alas portaita!
2 (tasemelt) alanema, langema
laskea, pudota
▪ suve lõpus lähevad hinnad alla kesän lopussa hinnat laskevat
▪ teeninduse tase on alla läinud palvelun taso on laskenut
▪ eelmisel aastal jäi kaal seisma ning tänavu on hakanud vaikselt alla minema viime vuonna paino pysyi samana ja tänä vuonna se on alkanut vähitellen pudota
3 [kellel] ‹hrl eitusega› (söömise ja joomise kohta)
‹tav. kielteisissä yhteyksissä› (syömisestä ja juomisesta)
mennä alas
▪ nii sant oli olla, et ei läinud alla söök ega jook oli niin paha olla, että mikään ei mennyt alas, ei ruoka eikä juoma
▪ leivasupp mul alla ei lähe en pysty syömään leipäkeittojälkiruokaa
armas
M
‹adj›
1 armastatud, südamelähedane
rakas, kallis, armas vars. ylät.
▪ minu armas mees rakas mieheni
▪ mul on sinust nii palju armsaid mälestusi minulla on sinusta niin paljon rakkaita muistoja
▪ armsad asjad muudkui kogunevad rakkaita asioita aina vain kerääntyy
■ (väljendab pehmendavat, iroonilist suhtumist)
armas iron.
▪ meie armas koolivend valetab, nii et suu suitseb armas koulutoverimme valehtelee niin että korvat heiluvat
■ (pöördumisfraasides, nt kirja või kõne alguses)
(puhuttelusanana)
rakas, hyvä
▪ Tere jälle, armas sõber! Hei taas, rakas ystävä!
▪ Armas rahvas! Hyvät ihmiset!
2 poolehoidu äratav, kena, meeldiv; lahke, südamlik
soma, suloinen, herttainen
▪ Antti on ju tegelikult sümpaatne ja armas inimene Anttihan on pohjimmiltaan sympaattinen ja herttainen ihminen
▪ armsa näoga neiu sieväkasvoinen tyttö
■ (koha, sündmuse vm kohta:) koduselt, mõnusalt mõjuv, hubane
viihtyisä, miellyttävä, kodikas
▪ selline väike armas linnake sellainen viihtyisä pikkukaupunki
■ (viisakusväljendites)
(kohteliaisuusfraaseissa)
kultainen, suloinen, herttainen, hyvä|sydäminen
▪ Väga armas sinust, et tulid! Niin kultaista sinulta että tulit!
arvama
M
1 ‹hrl järgneb et-kõrvallause› oletama, tõenäoseks või usutavaks pidama, isiklikul hinnangul põhinema; milleski teatud seisukohal olema
olla [jotakin] mieltä, arvella, luulla, uskoa
▪ teadlased arvavad, et üks kolp kuulus täiskasvanule ja teine noorukile tutkijat arvelevat, että toinen pääkalloista oli aikuisen ja toinen nuorukaisen
▪ perearst arvas, et mul võib mingi allergia olla perhelääkäri arveli, että minulla voisi olla jokin allergia
▪ nii arvan mina, teised ei pea ju nii arvama minä luulen niin, mutta muiden ei tarvitse olla samaa mieltä
▪ kassil arvatakse olevat üheksa hinge kissalla uskotaan olevan yhdeksän henkeä
▪ las nad elavad, nagu õigeks arvavad eläkööt he, kuten parhaaksi katsovat
■ arvates [kelle] kellegi arvamusel põhinedes, kellegi meelest
[jonkun] mielestä, [jonkun] käsityksen mukaan
▪ minu arvates pole sul õigus minusta sinä et ole oikeassa
▪ ta on enda arvates väga tähtis mees hän on omasta mielestään hyvin tärkeä mies
■ (ükskõiksust väljendades:) suvatsema, sobivaks või vajalikuks pidama
(ilmaistaessa yhdentekevyyttä)
haluta, tahtoa
▪ „Kuidas arvate,“ kehitati õlgu ”Kuten haluatte”, kohautettiin olkia
▪ tee, kuidas arvad tee miten tahdot
2 [millest/kellest] kellegi või millegi kohta hinnangut andma
olla [jotakin] mieltä [jostakusta/jostakin], arvioida [jotakuta/jotakin], arvostella [jotakuta/jotakin]
▪ Mida arvate naistest, kes ise teile ligi ajavad? Mitä mieltä olette naisista, jotka tulevat itse lähentelemään teitä?
▪ Eestist arvatakse maailmas palju paremini, kui me ise endast mõtleme maailmalla on paljon parempi käsitys Virosta, kuin mitä itse itsestämme ajattelemme
3 (millegi põhjal) kellegi või millegi hulka määrama või vastu võtma
sisällyttää tai katsoa kuuluvaksi johonkin
lukea, laskea
▪ teda pole meie sajandi suurte kunstnike hulka arvatud häntä ei ole luettu vuosisatamme suuriin taiteilijoihin
▪ põhimeeskonda arvatud jalgpallur peruskokoonpanoon kuuluva jalkapalloilija
■ midagi (mingil alusel) arvestama, kokku lugema
laskea, mitata
▪ aega arvati vanasti nädalate kaupa ühest tähtpäevast teise ennen vanhaan aikaa laskettiin viikkoina yhdestä merkkipäivästä toiseen
asi
M
‹s›
1 hrl olmega või tööga seotud tarbeese, vahend, riist vms
tavara, esine
▪ terve tuba oli igasuguseid asju täis koko huone oli täynnä kaikenlaisia tavaroita
▪ pakkis oma asjad kokku ja läks minema pakkasi tavaransa ja lähti
▪ armastab ilusaid asju pitää kauniista tavaroista
■ ‹hrl ainsuses› materjal, aine; söödav või joodav
materiaali, aine; syötävä tai juotava
–
▪ igast asjast ei saa maja ehitada taloa ei voi rakentaa mistä vain
▪ peolaud oli uhke, tekkis tahtmine kõiki asju maitsta juhlapöytä oli komea, tuli halu maistaa kaikkea
■ kirjandus- või kunstiteos
kirjallisen tai taiteellisen luomistyön tuote
teos, työ
▪ kunstinäitusel meeldisid talle Vive Tolli asjad taidenäyttelyssä häntä miellyttivät Vive Tollin työt
2 probleem, juhtum, nähtus, olukord või asjaolu
asia, seikka, tapaus, juttu
▪ võttis koosolekul asja üles otti asian esiin kokouksessa
▪ ta ei saa paljudest asjadest üldse aru monia asioita hän ei ymmärrä lainkaan
▪ asja tuleb uurida asiaa pitää tutkia
▪ Kuidas ma küll nii lihtsa asja peale ei tulnud! Miten minä en hoksannut näin yksinkertaista asiaa!
▪ püüab asju paremas valguses näha yrittää nähdä asiat paremmassa valossa
▪ asi on hullem kui arvasime juttu on hullumpi kuin luulimmekaan
■ miski kellessegi puutuv; (midagi tingiv) põhjus või vajadus
jotakuta koskettava seikka; jotakin edellyttävä tarve tai tehtävä
asia
▪ Mis on teistel sellega asja, millal mina oma töö valmis saan? Mitä se muille kuuluu, milloin minä saan työni valmiiksi? / ei se ole muiden asia, milloin minä saan työni valmiiksi
▪ Mis see sinu asi on? Mitä se sinulle kuuluu?
▪ Kas tulid niisama või oli sul asja ka? Tulitko muuten vain vai oliko sinulla asiaakin?
■ õigusrikkumine, süü-, kohtuasi vms
asia, oikeus|asia, juttu, oikeus|juttu
▪ asi jõudis lõpuks kohtusse asia päätyi lopulta oikeuteen
■ kellelegi või millelegi omased omadused, olukord või situatsioon
(jollekulle tai jollekin luonteenomaisista ominaisuuksista, oloista tai tilanteista)
seikka, piirre
asian|laita, tilanne
▪ vanainimese asi - samm tönts, kuulmine kehv vanhuksen tilanne: kömpelö askel ja heikko kuulo
3 tegemist vajav töö või toiming
asia, homma ark.
▪ mul on vaja linnas asju ajada minun on hoidettava asioita kaupungilla / minun pitää hoitaa hommia kaupungilla ark.
▪ selle asjaga pole kiiret sillä asialla ei ole kiirettä
4 miski omaette väärtus, midagi kõlblikku, kasulikku vms
kyllin hyvästä, kelvollisesta, hyödyllisestä tms.
–
▪ sellest käsikirjast küll asja ei saa siitä käsikirjoituksesta ei kyllä tule mitään
▪ pole tast asja kõnet pidama ei hänestä ole pitämään puhetta
▪ see raamat pole suurem asi se kirja ei ole kovin kummoinen
au1
M
‹s›
1 (kellelegi osaks saav) sügav austus, tunnustav lugupidamine
kunnia, arvo, glooria kuv.
▪ Au ja kiitus neile kõigile! Kunnia ja kiitos heille kaikille!
▪ auhinda ei mäleta, aga au oli suur palkintoa en muista, mutta kunnia oli suuri
▪ Au julgetele! Kunnia rohkeille!
■ auväärne võimalus, juhus jne
kunnia
▪ mul on au kuuluda sellesse perekonda minulla on kunnia kuulua tähän perheeseen
▪ on suur au olla valitud aasta parimaks sportlaseks on suuri kunnia olla valittu vuoden parhaaksi urheilijaksi
▪ Kristus loobus taevasest aust, et inimesi teenida Kristus luopui taivaallisesta kunniasta palvellakseen ihmisiä
■ lugupidamist, austust äratav isik, tegevus, nähtus vms
kunnia
▪ minu keel on minu au ja uhkus kieleni on kunniani ja ylpeyteni
■ auks [kelle/mille] millegi austamiseks või tähistamiseks
[jonkun/jonkin] kunniaksi
▪ juubeli auks toimuvad kontserdid Eesti suuremates linnades juhlan kunniaksi pidetään konsertteja Viron suuremmissa kaupungeissa
▪ perenaine on külaliste auks kohvilaua katnud emäntä oli kattanut kahvipöydän vieraiden kunniaksi
■ auga täiel määral (ja hästi), igas suhtes (hästi)
kunnialla, kunniallisesti, hyvin
▪ poisid tulid raskest seisust auga välja ja said kolm võitu pojat selvisivät kunnialla vaikeasta tilanteesta ja saavuttivat kolme voittoa
▪ maja pidas maavärinale auga vastu talo kesti maanjäristyksen kunnialla
2 (eetika kategooria); kellegi hea nimi; arusaamine enda väärtusest, subjektiivne autunne
kunnia
▪ perekonna au on rüvetatud perheen kunniaa on loukattu
▪ talupoja au talonpojan kunnia
■ van seksuaalne puutumatus, süütus, neitsilikkus
sukupuolinen koskemattomuus
impeys, neitsyys yleisk.
ausalt
M
‹adv›
tõest ja õiglusest juhindudes, mitte valetades; lepetest ja lubadustest kinni pidades
rehellisesti, kunniallisesti, rehdisti, reilusti, vilpittömästi
▪ ütlen ausalt, et ei tea rehellisesti sanottuna en tiedä
▪ sisetunne käskis mul minna ja kõik ausalt üles tunnistada omatunto vaati minua menemään tunnustamaan kaiken rehellisesti
■ kõnek (ütlusena suhtluses:) (päris) tõesti, tõsijutt
todella, tosi
▪ „Kaisa olevat abiellunud.“ – „Ausalt?“ – Kaisa kuuluu menneen naimisiin. – Ihanko totta?
eba|reaalne
M
olukorda, tegelikkust arvestades teostamatu, saavutamatu vms
Vastand reaalne
epä|realistinen
▪ tähtaeg oli ilmselt ebareaalne määräaika oli selvästi epärealistinen
■ tegelikult mitteeksisteeriv, näiv, ebatõeline (vastandina tõelisele, tegelikule)
Vastand reaalne
epä|todellinen, kuvitteellinen, mieli|kuvituksellinen, irreaalinen
▪ mul oli tunne, nagu oleksin kusagil ebareaalses maailmas tuntui kuin olisin ollut jossakin mielikuvitusmaailmassa
Seotud sõnad
eba|reaalsus ‹s›
epä|realistisuus
epä|todellisuus
eest
M
‹adv›, ‹postp› [mille]
1 liikumise või esikülje suunast, eestpoolt küljest
Vastand tagant
edestä
▪ maja eest on lumi roogitud lumi on luotu talon edestä
▪ pluus on eest märg pusero on edestä märkä
▪ pani mul tee eest kinni sulki tien edestäni
▪ kusagilt eest kostab nuttu jostakin edestäpäin kuuluu itkua
▪ buss oli puupüsti täis, hädavaevu saime eest peale bussi oli täpötäynnä, pääsimme juuri ja juuri etuovesta sisään
■ esiküljelt, esipoolelt ära (oma otstarvet täitmast); küljest ära
etupuolelta (täyttämästä tehtäväänsä); irtoamisesta
–
▪ võttis prillid eest otti silmälasit päästä
▪ nööp tuli eest ära nappi irtosi
2 (eestpoolt) takistamast, segamast ära
pois tieltä
edestä
▪ Mine eest! Mene pois edestä!
▪ Astuge eest ära! Menkää pois edestä!
3 kättesaamist, tabamist vältida püüdes kellestki kõrvale või kaugemale
pakenemisesta, karkaamisesta
–
▪ üks ajas taga, teised jooksid eest yksi ajoi takaa, toiset juoksivat karkuun
4 (hrl ühenduses verbiga leidma:) varem kohal, ees olevana, varem olemas
(tav. verbin leidma yhteydessä:) jo aiemmin paikalla olemisesta
–
▪ kui randa jõudsime, leidsime sealt palju inimesi eest kun pääsimme rantaan, siellä oli jo paljon ihmisiä
5 varemalt, enne endale, nii et keegi teine ilma jääb
aiemmin itselle ottamisesta, niin että joku toinen jää ilman
–
▪ varasemad tulijad napsasid paremad kohad eest ära ensinnä tulleet nappasivat parhaat paikat
▪ kes kiirem oli, kahmas ka teiste eest paremad palad endale nopeimmat kahmivat parhaat palat itselleen
6 teatud aeg tagasi
sitten
▪ õnnetus juhtus poole tunni eest onnettomuus tapahtui puoli tuntia sitten
▪ paari aasta eest polnud siin ühtki maja pari vuotta sitten täällä ei ollut yhtään taloa
▪ pidin juba kuu aja eest kodus olema minun piti olla kotona jo kuukausi sitten
7 kelleltki otsust saamast, kellelegi aru andmast, kellegi jutult vms
saamasta päätöstä joltakulta, antamasta selvitystä jollekulle, jonkun puheilta tms.
–
▪ poissi veeti ühe komisjoni eest teise ette poikaa kuljetettiin toimikunnasta toiseen
8 asemel, samaväärse asendajana
asemesta, sijasta
edestä, puolesta
▪ Kes selle töö sinu eest ära teeb? Kuka sen työn sinun edestäsi tekee?
▪ ema vastas lapse eest äiti vastasi lapsen puolesta
▪ riis on Jaapanis nii leiva kui kartuli eest riisi korvaa Japanissa niin leivän kuin perunankin / riisiä syödään Japanissa niin leivän kuin perunankin sijasta
■ kellegagi või millegagi võrdselt
yhtä paljon kuin joku tai jokin, jotakuta tai jotakin vastaten
edestä
▪ vägilane sõi kümne mehe eest sankari söi kymmenen miehen edestä
▪ muidu vaikne poiss, aga tööd rabab mitme eest muuten hiljainen poika, mutta raataa usean edestä
9 vastu (andes või saades); väärtuses
jollakin, jotakin vastaan (antaessa tai saadessa); jonkin arvosta
–
▪ sentide eest ei saa midagi senteillä ei saa mitään
▪ andis kutsikad ära sümboolse tasu eest antoi koiranpennut symbolisella hinnalla
▪ ega ma siis aitäh eest pool päeva tööd teinud en minä tehnyt töitä puolta päivää vain saadakseni kiitoksen
▪ kaupa on siin praegu 500 euro eest tässä on tällä hetkellä tavaraa 500 euron arvosta; tässä on tällä hetkellä tavaraa 500 euron edestä
10 osutab sellele, kelle või mille suhtes midagi tehakse või miski toimub
-sta/-stä, puolesta
▪ ilmajaam hoiatas tugeva tuule eest sääasema varoitti voimakkaasta tuulesta
▪ Suur tänu abi eest! Suuret kiitokset avusta!
▪ kassi eest hoolitseb laps lapsi huolehtii kissasta
▪ Kes vastutab projekti juhtimise eest? Kuka vastaa projektin johtamisesta?
▪ võitleb põlisrahvaste õiguste eest taistelee alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta
▪ lõunasöögi eest pidi igaüks ise maksma lounas piti jokaisen maksaa itse
■ osutab põhjusele, mille pärast kedagi karistatakse, kritiseeritakse vms
vuoksi, takia
▪ läks pangaröövi eest vangi joutui vankilaan pankkiryöstön vuoksi
ega kedagi
(erilise tähenduseta, üksnes rõhutab eelnevat väidet)
vailla erityistä merkitystä, painottamassa edeltävää väitettä
–
▪ pole mul miljoneid fänne ega kedagi minulla ei ole miljoonia faneja eikä mitään
elatama
M
kellegi eest majanduslikult hoolt kandma
elättää
▪ kirjutamisega on ennast raske elatada kirjoittamisella on vaikea elättää itseään
▪ kui kaotan töö, pole mul millegagi last elatada jos menetän työni, minulla ei ole mitään millä elättää lapseni / jos menetän työni, en pysty elättämään lastani
enese|keskne
M
ennast keskpunkti asetav, iseenesest lähtuv
itse|keskeinen, minä|keskeinen, egosentrinen
▪ mul on jäänud mulje, et ta on liiga enesekeskne olen saanut sellaisen vaikutelman, että hän on liian itsekeskeinen
Seotud sõnad
enese|kesksus ‹s›
itse|keskeisyys, minä|keskeisyys, egosentrisyys
ergas
M
‹adj›
1 vaimult virge, kiire ja terane
vireä, pirteä, eloisa, reipas, valpas
▪ teemade pidev muutumine hoiab erksana ka tegijaid aiheen jatkuva vaihtuminen pitää myös tekijät vireinä
▪ ergas mõistus terävä järki
■ (une kohta:) kerge, kergesti katkev
(unesta)
kevyt
▪ kaasa on mul erksa unega puolisoni on kevytuninen
2 (valguse kohta:) tugevalt, selgelt valgust kiirgav, säravalt, silmipimestavalt hele
(valosta)
kirkas, heleä, räikeä
▪ lõin silmad lahti erksas päevalguses avasin silmäni kirkkaassa päivänvalossa
■ (värvi kohta:) puhta, silmatorkava värvitooniga
(väristä)
kirkas, heleä, raikas, räikeä
▪ maalid on küllalt erksate värvidega taulujen värit ovat verraten kirkkaat
■ (häälelt) väljendusrikas, ilmekas
(ääneltään) ilmaisuvoimainen, ilmeikäs
eloisa
▪ Vilma hääl on ergas ja terav Vilman ääni on eloisa ja terävä
eri|arvamus
M
erinev, lahkuminev arvamus või seisukoht
eriävä mielipide, eriävä kanta
▪ mul on õigus jääda eriarvamusele minulla on oikeus olla eri mieltä / minulla on oikeus pitää eriävä mielipiteeni
esinemis|palavik
M
närvipinge või erutus, mida põhjustab kellegi ees avalik esinemine
esiintymis|kuume, esiintymis|jännitys, ramppi|kuume
▪ lavale minnes oli mul kerge esinemispalavik sees näyttämölle noustessa tunsin hienoista ramppikuumetta
ette heitma
[kellele, mida] etteheiteid tegema; millegi puudusi, vigu esile tooma
moittia [jotakuta, jostakin], nuhdella [jotakuta, jostakin], kritisoida [jotakuta, jostakin], syyttää [jotakuta, jostakin]
▪ USA heidab oma liitlastele ette, et .. Yhdysvallat moittii liittolaisiaan siitä, että...
▪ talle heideti ette lohakust häntä nuhdeltiin huolimattomuudesta
▪ mul polnud kellelegi midagi ette heita minulla ei ollut mitään kritisoitavaa kenestäkään
ette kasvatama ‹v›
1 taimedel enne väljaistutamist potis kasvada ja areneda laskma
siemenen kasvattamisesta taimeksi sisällä (ennen kasvupaikalle istuttamista)
esi|kasvattaa
▪ kapsaistikud kasvatatakse ette kas kasvuhoonetes või taimelavades kaalintaimet esikasvatetaan joko kasvihuoneessa tai kasvilavassa
2 (kõhu, habeme kohta:) (suureks, pikaks) kasvada laskma
(antaa kasvaa, esimerkiksi parran, viiksien, vatsan)
kasvattaa
▪ mul õnnestus kasvatada ette mingid vuntsid, aga habemega olid lood küll kehvad onnistuin kasvattamaan jonkinnäköiset viikset, mutta parran suhteen tilanne oli kyllä huono
gramm
M
‹s›
massi mõõtühik, 0,001 kg
○ lühend g
gramma
■ ‹adverbilaadselt, eitusega› (väheseks, ebapiisavaks peetava asjaolu kohta:) üldsegi, natukestki, sugugi
‹adverbin tapaan, kielteisissä yhteyksissä›
hiukka, hiven, tippa
▪ mul pole grammigi muusikalist haridust minulla ei ole hiukkaakaan musiikillista sivistystä
▪ mina ei usu sensitiividesse mitte üks gramm en usko kaukoparantajiin tippaakaan
■ kõnek (alkoholi kohta)
(alkoholista)
–
▪ artiklite kirjutamine on välistatud, kui grammid on sees artikkelien kirjoittaminen ei tule kysymykseen, jos on promilleissa
▪ ma võtan ainult sünnipäevadel ja peietel, kuid ainult 200 grammi otan ainoastaan syntymäpäivinä ja hautajaisssa, mutta vain 2 desilitraa {viinaa}
hakkama
M
1 [mida tegema] ‹ka isikuta lauses› mingi tegevuse juurde asuma; midagi, mingit uut olukorda alustama
alkaa [tehdä jotakin], ruveta [tekemään jotakin], ryhtyä [tekemään jotakin], puhjeta
▪ kõik hakkasid naerma kaikki alkoivat nauraa; kaikki puhkesivat nauruun
▪ päevad hakkavad pikenema päivät alkavat pidetä
▪ hakkame tööle ryhdytään työhön
▪ vihma hakkas sadama alkoi sataa vettä
■ mingisse ametisse, tööalale, olukorda asuma
ruveta
▪ ooperisolist kaotas töö ja hakkas vabakutseliseks oopperasolisti menetti työnsä ja rupesi freelanceriksi
▪ onupoeg hakkas taimetoitlaseks serkkupoika rupesi kasvissyöjäksi
■ algama, peale hakkama
alkaa
▪ etendus hakkab kell seitse esitys alkaa seitsemältä
2 ‹ka isikuta lauses› väljendab mingi olukorra, aistingu, tunde, meeleolu tekkimist
alkaa, tulla
▪ mul hakkas hirm minua alkoi jänistää / aloin pelätä / minut valtasi pelko
▪ haigest kassipojast hakkas kahju sairasta kissanpentua kävi sääliksi; tuli sääli kipeää kissanpentua
▪ kui külm hakkas, läksime tuppa kun tuli kylmä, menimme sisään
3 millestki kinni võtma, kinni haarama
tarttua, iskeä
▪ kala hakkas lõpuks õnge lopulta kala tarttui onkeen
▪ krants hakkas säärde rakki iski hampaansa sääreen
4 mõjuma, toimima, mõju avaldama
tarttua
▪ ületöötamine hakkab tervisele ylirasitus käy terveydelle
▪ ninna hakkas üks tuttav lõhn nenään tarttui tuttu tuoksu
▪ ema ärevus hakkas ka lastesse äidin kiihtyneisyys tarttui myös lapsiin
■ millekski suuteline, küündiv olema
olla johonkin kykeneväinen, pystyä johonkin
–
▪ minu mõistus selle peale ei hakka minun älyni ei sitä oivalla
5 kõnek, van sobiv, kõlblik olema
sopia yleisk., olla sopiva yleisk.
▪ see kleit ei hakka mulle üldse tämä mekko ei sovi minulle lainkaan
haru|harva
M
väga, haruldaselt harva või üksikutel juhtudel
ani harvoin
▪ ta käib mul haruharva külas hän käy luonani kylässä ani harvoin
haud
M
‹s›
1 koht surnu matmiseks, hrl maasse kaevatud süvend; hauaküngas
hauta
▪ viisin lähedaste haudadele lilli vein kukkia läheisteni haudoille
■ (surma, lõpu kohta)
kuolemisesta, lopusta
hauta kuv.
▪ nüüd on see võlg mul kaelas hauani nyt tämä on minulla niskassani hautaan saakka
2 sügav koht veekogus, hrl jões
syvä kohta vesistössä, tav. joessa
suvanto, suvanto|kohta
▪ sügavate haudadega jõgi joki, jossa on syviä suvantoja
hea
M
1 ‹adj› meeldivat tunnet tekitav, rõõmu või rahulolu esile kutsuv
Vastand halb, paha
hyvä
▪ mõni päev toob halbu, teine häid uudiseid toinen päivä tuo huonoja uutisia, toinen hyviä
▪ selles restoranis on alati head söögid-joogid tuossa ravintolassa on aina hyvät ruoat ja juomat
▪ emal on poja edusammude üle hea meel äiti on iloinen pojan edistysaskeleista
▪ jõuluvana küsis: „Kas siin häid lapsi on?“ joulupukki kysyi: "́Onko täällä kilttejä lapsia?”
■ ‹adj› sõbralik ja lahke, positiivsete omadustega, moraalselt väärtuslik
Vastand halb, paha
hyvä
▪ küll sul on ikka hea naine onpa sinulla hyvä vaimo
▪ riikidevahelised head suhted valtioiden väliset hyvät suhteet
▪ ole hea tüdruk, ära kiusa väiksemaid ole kiltti tyttö, älä kiusaa pienempiä
■ lähedane või intiimne
hyvä
▪ ta on mu hea kolleeg, julgen kindlasti abi paluda hän on hyvä kollegani, varmaankin uskallan pyytää apua
▪ igaühel peaks mõni väga hea sõber olema jokaisella pitäisi olla muutama erittäin hyvä ystävä
2 ‹adj› oma laadi, omaduste, kvaliteedi poolest hinnatav, väärtuslik, nõuetele vastav
Vastand halb
hyvä
▪ uues filmis teevad kaasa väga head näitlejad uudessa elokuvassa ovat mukana erittäin hyvät näyttelijät
▪ mul on üsna hea tervis minulla on aika hyvä terveys
▪ tema head maitset tasub usaldada hänen hyvään makuunsa on syytä luottaa
▪ heast kangast ülikond hyvästä kankaasta tehty puku
▪ poisil on head kombed pojalla on hyvät tavat
▪ see on tõeliselt hea raamat se on todella hyvä kirja
■ ‹s› „rahuldavast“ kõrgem hinne (4), hrl koolis
arvosana
hyvä, hyvät tiedot
■ ‹adj› mingis suhtes soodus, kasulik või sobiv
hyvä
▪ tänu heale juhusele leidsin uue töökoha onnellisen sattuman kautta löysin uuden työpaikan
▪ väga hea, et sa tulid erittäin hyvä, että tulit
3 ‹adj› mugav, lihtne ja kerge
hyvä
▪ Sul hea naerda! Hyvä sinun on nauraa!
▪ jalgrattaga on hea koolis käia pyörällä on hyvä käydä koulussa
4 ‹s› miski väärtuslik, hinnatav, meeldiv või kasulik
hyvä
▪ võitlus hea ja kurja vahel taistelu hyvän ja pahan välillä
▪ tema kohta olen ma ainult head kuulnud olen kuullut hänestä ainoastaan hyvää
▪ katsuks õige heaga läbi ajada jos yritettäisiin tulla toimeen hyvällä
▪ Mis hea pärast ma peaksin talle andestama? Mistä hyvästä minun pitäisi antaa hänelle anteeksi?
5 ‹adj› (kogust, kvantiteeti, hulka märkivalt või rõhutavalt:) rohke, tugev või suur
hyvä
▪ mitu head aastat tagasi monen monta vuotta sitten
▪ mul oli teiste ees hea edumaa minulla oli hyvä etumatka muihin
■ ‹omadussõna vm sõna ees› kõnek (intensiivistab sellega väljendatut:) üsna, võrdlemisi
vahvistussanana
–
▪ hilinesin hea mitu korda myöhästyin aika monta kertaa
6 ‹adj› murd (suuna kohta:) parem
Vastand kura
(suuntaan viittaamassa)
oikea yleisk.
helge
M
‹adj›
(värvi, valguse kohta:) (rõõmsalt) hele ja selge
(väristä, valosta:)
heleä, kirkas
▪ kunstniku maalid on heledates ja helgetes toonides taiteilijan maalausten sävyt ovat kirkkaita ja heleitä
▪ nägin enda ümber säravat helget valgust näin ympärilläni loistavaa heleää valoa
■ (meeleolu, tundmuste kohta:) õnnelikuks, rõõmsaks tegev
(mielialasta, tunteista:)
seesteinen, valoisa kuv.
▪ lapsepõlve helge mälestus onnellinen lapsuusmuisto / seesteinen lapsuusmuisto
▪ eilne võit oli tänavuse hooaja esimene helge hetk eilinen voitto oli tämän kauden ensimmäinen valoisa hetki kuv.
▪ hinge jäi helge tunne jäi onnellinen tunne
■ (mõistuse kohta:) terane ja arukas, lahtise mõistusega
(järjestä:) terävä
–
▪ mul on professorile sobiv helge mõistus minulla on professorille sopiva terävä pää
▪ kõikides koolides on nii helgeid kui ka vähem helgeid päid kaikissa kouluissa on sekä niitä, joilla on terävä pää, että niitä, jotka eivät ole niin välkkyjä
Seotud sõnad
helgelt ‹adv›
valoisan
valoisasti, seesteisesti
helgus ‹s›
seesteisyys, onnellisuus
hellitus|nimi
M
hüüdnimi, mida kasutatakse näitamaks, et keegi või miski on armas
lempi|nimi, hellittely|nimi
▪ Topi on Toivo hellitusnimi Topi on Toivon lempinimi
▪ mul on oma arvutil hellitusnimi, mida kasutan kodus ja teistele ei ütle tietokoneellani on hellittelynimi, jota käytän kotona enkä kerro muille
hirm
M
‹s›
1 [mille ees, millest] erutusseisund, mida põhjustab selgesti tajutav oht, suur kartus
pelko [jotakin kohtaan], kauhu, kammo, pelon|tunne
▪ mul on hirm minua pelottaa
▪ mind valdas halvav hirm lamaannuttava pelko valtasi minut / lamaannuin kauhusta
▪ kaunitar tundis kohutavat hirmu vananemise ees kaunotar tunsi suunnatonta pelkoa vanhenemista kohtaan
▪ sõjahirm sodan pelko
▪ laps väriseb hirmust lapsi vapisee pelosta
▪ ajasin talle hirmu peale pelästytin hänet
▪ tal pidi hirmust süda seisma jääma hänen sydämensä oli pysähtyä pelosta
■ hirmuks hirmutamiseks
[jonkun] kauhuksi
▪ rahulolematu töötaja lasti teiste hirmuks kohe lahti tyytymätön työntekijä irtisanottiin toisten kauhuksi välittömästi
2 hirmuäratav olend või ese
pelottava olento tms.
kauhu, kauhistus, hirmu
▪ see koer on meie tänava hirm se koira on katumme kauhu
■ hirmuvalitsus; nuhtlus, (kehaline) karistus
hirmu|valta, terrori
kuritus, rangaistus
▪ pätikamp hoidis tervet küla hirmu all roskajoukko piti koko kylää hirmuvallan alla
▪ isa jagas lastele nii hirmu kui armu isä antoi lapsille sekä kuritusta että rakkautta
hunnik
M
‹s›
hulk ühtekokku või üksteise otsa kuhjatud esemeid või mingit ainet
kasa, röykkiö, vuori, läjä ark.
▪ liivahunnik hiekkakasa
▪ killustikuhunnik sepelikasa
▪ hunnikusse koguma koota kasaksi
▪ nurgas vedelesid musta pesu hunnikud nurkassa lojui likapyykkivuoria
■ (roojahunniku kohta)
uloste|kasa, läjä ark.
▪ ta tegi oma hunniku põõsa alla hän teki ulostekasansa pensaan juureen
■ hunnikus (väljendites tihedalt koos olemise kohta)
yhtenä kasana, yhtenä rykelmänä, kasassa
▪ kanad trügisid hunnikus õuele kanat tungeksivat yhtenä kasana pihalle
■ hunnikusse (väljendites tihedalt koos olemise kohta)
yhdeksi kasaksi, yhdeksi mytyksi, kasaan
▪ mees vajus nurka hunnikusse (kägarasse, kokku) mies vajosi nurkkaan yhdeksi mytyksi
■ piltl (suure hulga kohta)
kasa, röykkiö, tukku
▪ pärast jõule on mul kodus hunnikute viisi asju joulun jälkeen minulla on kotona kasapäin tavaraa
▪ ma ostan selle hunniku raha eest maja ostan sillä rahakasalla talon
huvi
M
‹s›
1 [mille vastu] soov, tahtmine midagi teada saada või tundma õppida; millegi harrastamine
mielen|kiinto [johonkuhun/johonkin, jotakuta/jotakin kohtaan], kiinnostus [johonkuhun/johonkin, jotakuta/jotakin kohtaan], viehtymys [johonkuhun/johonkin]
[jonkin] harrastus, [jonkin] harrastaminen
▪ olen Idamaade filosoofia vastu kogu aeg huvi tundnud olen aina ollut tuntenut kiinnostusta itämaiseen filosofiaan
▪ väike huvi mul on minulla on hieman kiinnostusta
▪ jään huviga ootama jään mielenkiinnolla odottamaan
▪ spordihuvi urheiluharrastus
▪ kunstihuvi taideharrastus
■ [mida teha] tahtmine, soov midagi teha
halu, tahto, tavoite
▪ tema huvi on kirikutüli lahendada hänen tavoitteenaan on ratkaista kirkkoriita
2 huvid pl see, mida keegi taotleb, hrl kasu vm soodsad asjaolud
etu yks., intressi yks., pyrkimys yks., pyyde tav. mon.
▪ selline seadus rikuks valijate huve sellainen laki loukkaisi äänestäjien etuja
▪ mul on omad huvid ka kaubanduses minulla on intressejä myös kaupan alalla
▪ finantshuvid taloudelliset intressit
▪ julgeolekuhuvid turvallisuuspyrkimykset
■ huvides [kelle/mille] kellegi, millegi kasuks või hüvanguks
hyväksi, eduksi, hyödyksi, vuoksi
▪ Kelle huvides see toimus? Kenen hyväksi se koitui?
▪ võistlemine keelatakse tervise huvides kilpaileminen kielletään terveyssyistä
hõiskama
M
rõõmsaid, helehäälseid hüüdeid, hõikeid kuuldavale tooma; sel viisil midagi teatama
hihkua, huudahdella, hihkaista
▪ rahvas hõiskas ja laulis kaasa ihmiset hihkuivat ja lauloivat mukana
▪ minu õnneloos, hõiskas ta mulle onnenarpani, hihkaisi hän minulle
■ oma sisemuses rõõmustama, millestki vaimustuses olema
riemuita sisimmässään, olla innoissaan jostakin
–
▪ süda lausa hõiskab suurest rõõmust sydän vallan riemuitsee
▪ Hing hõiskab, sest aasta kõige ilusam aeg on käes! On vuoden kaunein aika ja sielu riemuitsee!
■ (lindude häälitsemise või muusikariistade heleda, rõõmsalt kõlava heli kohta)
linnunlaulusta tai soitinten heleästä, iloisesta äänestä
–
▪ ööbikud hõiskavad satakielet laulelevat
▪ pulmamarsi fanfaarid hõiskavad häämarssin fanfaarit soivat
▪ lubage mul trummide põrisedes ja trompetite hõisates esitleda selle hooaja võitjat sallikaa minun rumpujen päristessä ja trumpettien soidessa esitellä tämän kauden voittaja
häda|olukord
M
hrl inimese tervisele või heaolule suurt riski põhjustav, kiiret sekkumist vajav olukord
hätä|tilanne, hätä|tila, hätä|paikka ark.
▪ mul on sind ülikiirelt vaja, praegu on hädaolukord tarvitsen sinua heti, nyt on hätätilanne
▪ riigi idaosas kuulutati paduvihmade tõttu välja hädaolukord maan itäosaan julistettiin hätätila rankkasateiden vuoksi
hää
M
‹adj›
lõunaeestiline sõnakuju sõnast „hea“
etelävirolainen muoto sanasta ”hea”
hyvä
▪ mul on igati hää meel selle üle minulla on siitä kaikin puolin hyvä mieli
▪ oma kana muna on muidugi hää omien kanojen munat ovat tietenkin hyviä
Seotud sõnad
häädus ‹s›
hyvyys
iga|sugune
M
‹adj›, iga|sugu ‹adj› ‹indekl›
igat liiki, kõige erisugusemat liiki või laadi
kaiken|lainen, kaiken|moinen, monen|lainen
▪ te rääkisite igasuguseid asju puhuitte monenlaisia asioita
▪ eriti suurt huvi tundis ta igasuguste masinate vastu hän oli erityisen kiinnostunut kaikenlaisista koneista
▪ mul on olnud igasugu hulle unistusi minulla on ollut kaikenlaisia hulluja unelmia
■ mis tahes, ükskõik milline, määratlemata omadustega
millainen tahansa, millainen hyvänsä, millainen vain
▪ selleks ei kõlba igasugune riie, vaid ainult linane siihen ei kelpaa millainen kangas tahansa, ainoastaan pellavainen
■ ‹jaatavates lausetes koos sisulise eitusega, keeluga vms› (midagi välistavalt:) vähimgi, väiksemgi
kaikki mahdollinen, vähäisinkin
▪ tuisk hävitas igasugused jäljed pyry peitti kaikki mahdolliset jäljet
▪ ta oli kaotanud igasuguse huvi meie vestluse vastu hän oli menettänyt vähäisimmänkin mielenkiinnon keskusteluamme kohtaan
■ ‹s› (kahtlaseks peetava inimese kohta)
(epäilyttävän oloisesta ihmisestä)
kaiken|lainen ‹adj.›, kaiken|moinen ‹adj.›, kaiken|karvainen ‹adj.› usein halv.
▪ siin liigub ringi igasuguseid täällä liikuskelee kaikenmoista väkeä
iidol
M
‹s›
1 erilise austamise või jumaldamise objekt
idoli
▪ teismeliste iidol teini-ikäisten idoli
▪ mul pole kunagi olnud iidoleid, kelle järgi tegutseda minulla ei koskaan ole ollut idoleita, joita jäljitellä
2 jumalat kujutav skulptuur või nikerdis
jumalaa kuvaava veistos tai (puu)esine
jumalan|kuva
▪ valitseva võimu käsul asuti hävitama kõiki väärusuliste iidoleid Afganistanis vallassa olevan hallinnon käskystä Afganistanissa alettiin hävittää kaikkia vääräuskoisten jumalankuvia
illustreerima
M
1 teksti juurde pilte, jooniseid vms tegema, teksti nendega varustama
kuvittaa, illustroida
▪ rikkalikult illustreeritud raamat on mõeldud algteadmistega õmblejaile runsaasti kuvitettu kirja on suunnattu alkeet osaaville ompelun harrastajille
2 selgitavaid näiteid esitama
havainnollistaa, selventää, illustroida
▪ lubage mul oma mõtet illustreerida sallikaa minun havainnollistaa ajatustani
inter2
M
‹s›
kõnek internaat
asuntola yleisk.
▪ mul oli Tartu äärelinnas üürikorter, kuid rohkem liikusin ringi Pälsoni vanas intris minulla oli vuokra-asunto Tarton laitakaupungilla, mutta pyörin enemmän Pälsonin vanhassa asuntolassa
jagama
M
1 tükkideks või (mõttelisteks) osadeks tegema
jakaa, osittaa, pilkkoa, paloitella, lohkoa
▪ jagasime õuna neljaks jaoimme omenan neljään osaan
▪ aasta on jagatud 12 kuuks vuosi on jaettu 12 kuukauteen / vuosi jakautuu 12 kuukauteen
■ rühmadeks liigitama
jakaa, jaotella, ryhmitellä, lajitella
▪ häälikud jagatakse täishäälikuteks ja kaashäälikuteks äänteet jaotellaan vokaaleiksi ja konsonanteiksi
■ mitmele või paljudele midagi (osade kaupa) andma
antaa (osia jostakin) usealle
jakaa, jaella
▪ lastele jagati kaardid ja mäng võis alata lapsille jaettiin kortit ja peli voi alkaa
▪ riik jagas järjekordseid teatripreemiaid valtio jakoi perinteiset teatterialan palkinnot
▪ vanaisa armastas õpetussõnu jagada isoisä jakoi mielellään viisauden sanoja
2 antud arvu teatav arv kordi vähendama
Võrdle korrutama (2. täh)
jakaa mat.
▪ kümme jagada kahega on viis kymmenen jaettuna kahdella on viisi
3 ühiselt kasutama või omama; kellelegi enda omast osa loovutama
käyttää tai omistaa jotakin yhteisesti; antaa jollekulle omastaan
jakaa
▪ ülikooli ajal jagasin korterit hilisema õppejõuga yliopistoaikoina jaoin asunnon myöhemmän yliopistonopettajan kanssa
■ kellegagi koos või ühtmoodi läbi elama; tundma sedasama mis keegi teine
kokea yhdessä jonkun kanssa; tuntea samoin kuin toinen
jakaa
▪ tema ei jaga oma muresid kellegagi hän ei jaa murheitaan kenenkään kanssa
4 kõnek taipama, aru saama
hoksata, kekata, kässätä
mennä jakeluun
▪ poisil pea jagab, ta peaks kindlasti edasi õppima pojalla on hyvät hoksottimet, hänen pitäisi ehdottomasti opiskella pidemmälle
▪ muidu hea ülemus, aga majandusasjadest ei jaga ta midagi muuten hyvä esimies, mutta talousasiat eivät mene hänellä ollenkaan jakeluun
5 kõnek jagelema, tülitsema, sõnelema
tapella, kränätä, kiistellä yleisk., kinastella yleisk.
▪ Justkui mul poleks targemat teha kui sinuga jagada! Ihan kuin minulla ei olisi parempaa tekemistä kuin tapella kanssasi!
jaht1
M
‹s›
1 metsloomade küttimine
metsästys, jahti, riistan|ajo, riistan|pyynti
▪ vanaisa käis igal nädalavahetusel jahil vaari kävi joka viikonloppuna metsästämässä
▪ kass peab hiirtele jahti kissa jahtaa hiiriä
▪ pardijaht sorsajahti mets.; sorsanmetsästys / sorsastus
■ (inimeste jälitamise ja tagaajamise kohta)
ihmisten jäljittämisestä ja vainoamisesta
–
▪ salapolitsei jätkas jahti luureagendile salainen poliisi jahtasi edelleen vakoilijaa
2 aktiivne tegutsemine mingi eesmärgi saavutamiseks, millegi kättevõitmiseks
saalistus
▪ see naine peab jahti rikastele meestele tämä nainen saalistaa varakkaita miehiä
▪ rahajaht rahan saalistus
3 kõnek sekeldus või jändamine
sähläys, ruljanssi
▪ Oli mul kogu seda jahti vaja! Olipas aika sähläystä!
jahtima
M
1 püüdma kedagi või midagi kätte saada
etsiä, tavoitella jotakuta tai jotakin
jahdata kuv., metsästää kuv., pyydystää kuv., saalistaa kuv.
▪ raskekaalus asub esikohta jahtima kolmkümmend meest kolmekymmentä miestä ryhtyy jahtaamaan raskaan sarjan kärkipaikkaa
▪ Brasiilia politsei jahib blondiinidest gangsterijõuku Brasilian poliisi metsästää blondeista koostuvaa gangsterijoukkiota
2 vabas looduses elavatele loomadele ja lindudele jahti pidama
pyytää luonnonvaraisia eläimiä
metsästää, saalistaa, pyydystää, jahdata
▪ sel talvel tuli rohkem metssigu jahtida sinä talvena piti metsästää enemmän villisikoja
▪ kass jahtis öö läbi hiiri kissa saalisti hiiriä koko yön
3 kõnek millegagi või kellegagi tegelema, sekeldama või jändama
toimia, häärätä tai nähdä vaivaa jonkun tai jonkin kanssa
–
▪ Oli mul üldse tarvis sinuga jahtida! Että pitikin ruveta pelleilemään sinun kanssasi!
janu
M
‹s›
1 vajadus juua
jano
▪ matkajaid vaevas nälg ja janu retkeläisiä vaivasi nälkä ja jano
▪ kustutasime janu allikaveega sammutimme janon lähdevedellä
▪ mul hakkas janu minulle tuli jano
■ van ühe korraga, jooginõud suult võtmata joodav kogus
suullinen yleisk., kulaus yleisk.
▪ mees jõi mitu janu õlut, kuni peas hakkas kihama mies joi monta suullista olutta, kunnes päässä alkoi kieppua
2 himu, igatsus või soov millegi järele
jano kuv., halu, himo
▪ noori ühendas janu teadmiste järele nuoria yhdisti tiedonjano
▪ elamustejanu elämysten jano
jube ‹adj›
1 ‹adj› suurt hirmu, kartust, õudu tekitav
suurta pelkoa tai kauhua herättävä
hirveä, karmea, kauhea, kauhistuttava, järkyttävä
▪ mõrvapaigas avanes jube vaatepilt murhapaikalla avautui karmea näky
■ ‹adj› väga ebameeldiv, vastik
erittäin epämiellyttävä, vastenmielinen
hirveä, kamala, kauhea, kammottava
▪ jube ilm: torm, külm ja vihm hirveä sää: myrsky, kylmyys ja sade
▪ kodutul olid seljas mingid jubedad kaltsud kodittomalla oli yllään jotkin kamalat rytkyt
2 ‹adj› väljendab millegi intensiivsust, suurt määra või ulatust
ilmaisemassa jonkin intensiivisyyttä, runsautta tai suuruutta
hirveä vars. ark., kauhea vars. ark., kamala vars. ark., hirmuinen vars. ark.
▪ jube hais levis linna kohal hirveä haju levisi kaupungin ylle
▪ mul on jube janu minulla on hirmuinen jano
▪ lihtsalt jube, kuidas ma kõrgust kardan ihan kauheaa, miten minä pelkään korkeita paikkoja
3 ‹adv› kõnek väga, eriti, hiigla
vahvistussanana: hyvin, erittäin, kovin
hirveän, kauhean, kamalan, hurjan, hirmuisen
▪ toitumisharjumuste muutmine tundub jube raske ruokailutottumusten muuttaminen tuntuu hirveän vaikealta
▪ film oli kohati jube naljakas elokuva oli paikoitellen kamalan huvittava / elokuva oli paikoitellen hurjan hauska
▪ jube ilus tüdruk hirmuisen nätti tyttö
julge|olek
M
1 riigi kaitstus, ohutus
turvallisuus, turva
▪ komisjon arutas Balti riikide julgeoleku küsimust lautakunta käsitteli Baltian maiden turvallisuutta
2 (Nõukogude Liidus:) asutus, mis vastutas riigi kaitstuse ja ohutuse eest
Neuvostoliiton valtion turvallisuuskomitea (KGB)
–
▪ isa käis mul kommunismi ajal iga kuu julgeolekus aru andmas isäni kävi kommunismin aikana kerran kuukaudessa turvallisuuselimissä raportoimassa
järele vaatama
1 midagi kontrollima, millegi kohta selgust hankima
katsoa, tarkistaa, tsekata slg.
▪ tuleb järele vaadata, ega midagi pihta pole pandud pitää katsoa, ettei mitään ole varastettu
▪ mine vaata järele, kas söök on valmis käy katsomassa, onko ruoka valmis
▪ võite sõnastikust järele vaadata, kui ei usu voitte tarkistaa sanakirjasta, jos ette usko
2 [kellele/millele] kedagi pilguga saatma, kellegi minekut silmadega jälgima
seurata jotakuta katseellaan
–
▪ Millisele mehele vaatad tänaval järele? Millaista miestä katsot kadulla? / Millaista miestä jäät kadulla katsomaan?
▪ kelner vaatas minejale järele, kuni see pimedusse kadus tarjoilija seurasi kulkijaa katseellaan, kunnes tämä katosi pimeään
3 [kelle] kellegi eest hoolitsema, kedagi valvama
huolehtia [jostakusta], vahtia [jotakuta], katsoa [jotakuta], pitää silmällä [jotakuta]
▪ ta käskis mul sinu järele vaadata hän käski minun huolehtia sinusta
▪ ei ole mõeldav, et üks inimene vaatab laste järele ja teeb samal ajal süüa ei ole ajateltavissa, että yksi ihminen vahtii lapsia ja tekee samalla ruokaa / ei voi ajatella, että yksi ihminen katsoo lapsia ja tekee samalla ruokaa
kaasas
M
‹adv›
⇒ Samas sarjas kaasa1
kellegagi või millegagi koos; enda juures, endaga koos
mukana, kanssa, kera ylät.
▪ Kes sinuga kaasas oli? Kuka sinulla oli mukanasi? / Kenen kanssa sinä olit?
▪ mul pole täna raha kaasas minulla ei ole tänään rahaa mukanani
■ millegi lisaks, millegi saateks, millegagi koos (esinedes, toimudes, mõjudes)
(esiintymisestä, tapahtumisesta:) jonkin lisäksi, yhdessä jonkin kanssa
–
▪ majanduslangusega käib kaasas tööpuuduse kasv talouden taantuma liittyy työttömyyden kasvuun / talouden taantuma ja työttömyyden kasvu kulkevat käsi kädessä
▪ talle meeldib kõik, mis käib kaasas hea eluga hän pitää kaikesta hyvään elämään liittyvästä
kahju
M
‹s›
1 häda tekitav, kahjustav nähtus või olukord, miski halb
haitta, vahinko
▪ temast on rohkem kahju kui kasu hänestä on enemmän haittaa kuin hyötyä
▪ vale ravi võib tervisele kahju teha vääränlainen hoito voi olla haitaksi terveydelle / vääränlainen hoito voi vahingoittaa terveyttä
■ majanduslik kaotus, varanduse vähenemine või hävimine
tappio, menetys, vahinko, haitta
▪ ettevõtte kahju oli üle saja tuhande euro yrityksen tappiot olivat yli satatuhatta euroa
▪ põuase suve tekitatud kahjud on kokku arvamata kaikkia poutaisen kesän aiheuttamia vahinkoja ei ole vielä arvioitu
▪ kindlustusfirma lubas tekkinud kahju hüvitada kahe nädala jooksul vakuutusyhtiö lupasi korvata aiheutuneet vahingot kahdessa viikossa
■ kahjuks2 [kelle/mille] kellegi, millegi suhtes ebasoodsalt või halvasti
[jonkun/jonkin] tappioksi, [jonkun/jonkin] vahingoksi
▪ mäng lõppes 3:0 meie meeste kahjuks peli loppui 3–0 meidän miestemme tappioksi
▪ faktid räägivad tema kahjuks faktat puhuvat häntä vastaan
2 rahulolematus, nukker meel millegi pärast
harmi, mieli|paha, sääli
▪ mul on kahju, et nii läks minua harmittaa, että kävi niin
▪ kahju raisatud ajast mielipaha tuhlatusta ajasta
▪ kahju on sõpradest lahkuda on ikävä erota ystävistä
■ kaastunne (teise inimese) kurvastuse, õnnetuse, halva olukorra puhul
sääli, surku
▪ lausa kahju hakkas puu otsas näuguvast kassipojast kävi ihan sääliksi puussa naukuva kissanpentu
▪ täitsa kahju inimesest, kes enda eest ei oska seista suorastaan säälittää ihminen, joka ei osaa pitää huolta itsestään
kahtlus
M
‹s›
arvamine, et miski ei pruugi tõele vastata, millegi küsitavaks, ebakindlaks pidamine
epäilys, epäily
▪ katsun oma kahtlusi põhjendada yritän perustella epäilyksiäni
▪ mul on kuri kahtlus, et täna õhtul ma nälga jäängi pahoin epäilen, että tänä iltana jään kuin jäänkin nälkäiseksi
kaks
M
1 ‹num› põhiarv 2
perusluku 2
kaksi, kaks ark.
▪ kakskümmend kaks kaksikymmentäkaksi
▪ kaks pluss kaks kaksi plus kaksi
■ (kellaaja kohta:) päeval või öösel kell 2
(kellonajasta)
kaksi
▪ lõuna on kell kaks lounas on kello kaksi / lounas on kello kahdelta / lounas on kahdelta
■ hulgalt, koguselt 2
kaksi
▪ mul on kaks last minulla on kaksi lasta
▪ olin kaks nädalat haige olin kaksi viikkoa sairaana
■ (vastava arvulise järjekorra kohta)
kaksi
▪ tramm nr 2 raitiovaunu numero 2 / kakkosen raitiovaunu; kakkosratikka ark.
▪ paragrahv kaks pykälä kaksi / toinen pykälä
2 ‹s› number 2
kakkonen
▪ rooma kaks roomalainen kakkonen
▪ viskasin täringuga kahe heitin nopalla kakkosen
■ puudulik hinne viiepallilises hindamissüsteemis
riittämätön arvosana viisiportaisessa arvioinnissa
kakkonen
▪ sain matemaatikas kahe sain matematiikasta kakkosen; sain matikasta kakkosen ark.
▪ poisil oli tunnistusel mitu kahte pojalla oli todistuksessa monta kakkosta
kallike
M
‹s›, kallikene ‹s›
armastatud inimene, armastatu
rakas, rakastettu, kulta, armas vars. ylät., mieli|tietty vars. ylät.
▪ mul on nüüd kallike, kes on kui lilleke minulla on nyt rakas, joka on kuin kukkanen
■ (hellitus-, meelitussõnana:) kullake, kallis
(hellivänä puhuttelusanana)
kulta, muru, murunen, sydän|käpy
▪ Minu kallikene! Muruseni!

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur