Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 28 artiklit

ajusid ragistama
millegi üle intensiivselt mõtlema, millelegi lahendust, seletust otsima
ajatella jotakin intensiivisesti, etsiä jollekin ratkaisua tai selitystä
hieroa älynystyröitä(än kuv., hieroa aivonystyröitä(än kuv.
▪ enne õhtusööki ragistati ajusid viktoriiniga ennen illallista hierottiin aivonystyröitä tietokilpailussa
▪ kikitad kõrvu ja ragistad ajusid ning lõpuks saad aru, millest jutt käib kuuntelet korvat höröllä ja hierot älynystyröitäsi ja ymmärrät lopuksi, mistä puhutaan
ette rääkima
1 millestki toimuvast eelnevalt rääkima
kertoa etukäteen jostakin tapahtuvasta
–
▪ taas räägin ette asjast, mida teie veel näinud pole taas kerron etukäteen asiasta, jota ette vielä ole nähneet
▪ rohkem ma ei saa ette rääkida enempää en voi kertoa etukäteen
2 kellegi kohta tagaselja räägitut, öeldut asjaosalisele teatavaks tegema
kertoa asianosaiselle, mitä hänestä on puhuttu selän takana
–
▪ ta on nuhk, räägib direktorile ette, millest mehed omavahel arutavad hän on urkkija, hän kertoo johtajalle, mistä miehet keskenään puhuvat
järeldama
M
andmete, faktide vm põhjal (loogilist) otsustust tegema
päätellä, tehdä johtopäätös, päättää
▪ komisjon järeldas, et laev oli merekorras lautakunta teki johtopäätöksen, että laiva oli merikelpoinen
▪ Millest sa seda järeldad? Mistä niin päättelet?
kah
M
‹adv›
1 samuti (nagu keegi teine või miski muu), teiste või muu kõrval; peale selle, lisaks
myös, -kin, kanssa ark., ja ark.
▪ Kas meie kah peame minema? Pitääkö meidänkin mennä?
▪ eidel on lehm ja kolm lammast kah eukolla on lehmä ja kolme lammasta myös
▪ Ah või teie olite kah seal? Ai te olitte siellä ja?
2 (tugevdab põlastust, üleolekut või pahameelt:) ka, ikka
-kin, jopa, vieläpä
▪ müüri laduda on kah etem, kui siin konutada muuraustyökin olisi parempaa kuin täällä könöttäminen / jopa muuraustyö olisi parempi kuin könöttää täällä
▪ mu Mondeo on kah etem kui need linna maasturid minun Mondeonikin on parempi kuin nuo katumaasturit
▪ niisugust pilti ma ei taha muidu kah tällaista kuvaa en ottaisi ilmaiseksikaan / tämmöistä kuvaa en halua edes ilmaiseksi
▪ Kah asi, millest rääkida! No on siinäkin puheenaihe!
■ (ebamäärase vastusena, kahtleva nõustumisena:) jah, küllap
(vastauksena kysymykseen tms.:) ilmaisemassa suostumista tai epämääräistä myöntymistä
–
▪ „Kas sulle ka kohvi?“ – „Võib kah.“ ”Otatko sinäkin kahvia?” – ”Voinpa ottaakin.”
▪ „Kuidas koolis läheb?“ – „Läheb kah.“ ”Miten koulussa menee?” – ”Siinähän se menee.” / ”Miten koulussa sujuu?” – ”Ihan hyvin.”
■ kindla tähenduseta sõnana tugevdab eelnevat või järgnevat sõna või lauseosa
ilman pysyvää merkitystä vahvistamassa edellä tai jäljessä sanottua
–
▪ No terekest kah! No mutta terve! / No terve terve!
▪ Tühja kah, las räägivad pealegi! Hällä väliä, sen kun puhuvat!
keerlema
M
1 ümber oma keskpunkti või telje liikuma; selliselt mingis suunas edasi liikuma
pyöriä, kiertää, rullata
▪ auto tagumine ratas keerles õhus auton takarengas pyöri ilmassa
▪ tantsuväljakul keerles sadu triibuseeliku kandjaid tanssiaukiolla pyörähteli satoja raidallisten perinnehameiden kantajia
■ tiirutama, siia-sinna sagima
pyöriä, pyöriskellä, pörrätä, hyöriä
▪ poisid keerlesid viie näitsiku ümber nagu kärbsed meepoti kallal pojat pörräsivät viiden tytön ympärillä kuin kärpäset hunajapurkilla
▪ kass keerles ümber jalgade kissa pyöriskeli jaloissa
2 (mõtete, jutu, elu kohta:) mingis suunas liikuma, mingi valdkonna kohta käima
(ajatuksista, puheista tms.)
pyöriä kuv., risteillä kuv., myllertää kuv.
▪ peas keerlevad mõtted toidust päässä pyörivät ajatukset ruoasta
▪ õhus keerles ka võimalus, et ... sellainen mahdollisuus oli myös ilmassa, että...
3 käänakuid, lookeid, keerde tehes kulgema
kiemurrella, kierrellä, kaarrella, mutkitella
▪ tee keerles mööda rannikut tie kiemurteli pitkin rannikkoa
▪ lumine rada keerleb kaljunukkide vahel, millest saab kohati ka kinni hoida luminen polku mutkittelee kallionkielekkeiden lomassa, ja niistä voi paikoitellen ottaa tukea {vuorikiipeilystä}
kriitiline
M
‹adj›
1 omapoolset hinnangut sisaldav, eeskätt puudusi ja vigu esile toov
kriittinen, arvosteleva
▪ välimuse kohta tehtud kriitiliste märkuste peale hakkas tüdruk lihtsalt nutma kuultuaan ulkonäköön kohdistuvat kriittiset huomautukset tyttö alkoi vain itkeä
▪ kolleeg oli kõige suhtes väga kriitiline kollega oli hyvin kriittinen kaiken suhteen
■ analüüsiv ja selle põhjal hindav; arvustamisvõimeline
kriittinen
▪ kriitilise mõtlemise oskus tuli testi tegemisel kasuks kriittisen ajattelun taidosta oli hyötyä testin tekemisessä
▪ kaalu langetamiseks soovitati oma menüü kriitilise pilguga üle vaadata painon pudottamista varten kehotettiin tarkastelemaan omaa ruokavaliota kriittisesti
2 (olukorra kohta:) väga raske, äärmiselt halb; (elu)ohtlik
kriittinen
▪ riigi rahanduse olukord on kriitiline valtion taloudellinen tilanne on kriittinen
▪ põletushaavu saanud tuleohver viidi kriitilises seisundis haiglasse palovammoja saanut uhri vietiin sairaalaan kriittisessä tilassa
3 pöördele viiv või murranguline
käänteentekevä tai ratkaiseva
kriittinen
▪ vanemate lahutus mõjus kriitilises eas teismelisele rängalt vanhempien ero vaikutti kriittisessä iässä olevaan teiniin raskaasti / vanhempien ero vaikutti ratkaisevassa iässä olevaan teiniin raskaasti
■ (terminites:) teatud piiriga seotud, millest edasi järgnevad millegi kvalitatiivsed muutused
(termeissä:) raja- t. käännekohtaa merkitsevä
kriittinen
▪ kriitiline mass (lõhustuva aine vähim mass, mille korral võib tekkida iseeneslik aatomituumade lõhustumise ahelreaktsioon) kriittinen massa fys.
▪ kriitiline temperatuur (temperatuur, millest kõrgemal temperatuuril ei ole võimalik rõhku suurendades gaasi veeldada) kriittinen lämpötila fys.
Seotud sõnad
kriitiliselt ‹adv›
kriittisesti, arvostelevasti
kriitilisus ‹s›
kriittisyys, arvostelevuus,
kurn1 ‹s›
munade kogum, mille lind (või mõni loom, nt krokodill) ühel munemisperioodil muneb ja korraga välja haub
muna|pesye, muna|pesue
▪ eelmisel aastal oli kurnas viis muna, millest ühe varastas metsnugis viime vuonna munapesyeessä oli viisi munaa, joista näätä varasti yhden
liht|surelik
M
‹s›
(tavalise inimese kohta)
tavallinen kuolevainen
▪ laval tehti kõrget kunsti, millest lihtsurelikud suurt aru ei saanud näyttämöllä esitettiin akorkeaa taidetta, josta tavallinen kuolevainen ei paljon ymmärtänyt
meele|muutus
M
seisukoha või suhtumise muutumine
mielen|muutos
▪ Millest selline meelemuutus? Mistä moinen mielenmuutos?
mood1
M
‹s›
1 ajastu üldine maitselaad, mis määrab rõivastuse jm stiili ning ilme
jonakin ajankohtana vallitseva makusuunta, suosiossa oleva tyyli, kuosi
muoti
▪ mood on mind alati huvitanud olen aina ollut kiinnostunut muodista
▪ noormees käib riides viimase moe järgi nuorukaisen vaatteet ovat viimeistä huutoa / nuorimies pukeutuu viimeisimmän muodin mukaan
■ moes, moodi2, moest mingite stiilide, nähtuste, autorite vms populaarne-olek
muodissa, muotia
muotiin
muodista
▪ võib väita, et filosoofia on moes voi sanoa, että filosofia on muotia
▪ 1960. aastatel tulid moodi miniseelikud 1960-luvulla tulivat muotiin minihameet
▪ paberraamat ei ole moeasi, et saaks moest minna paperikirja ei ole muoti-ilmiö, joten se ei voi mennä muodista
■ moed pl (tegumoodide, stiilide, rõivamudelite kohta)
muoti yks.
▪ moed vahetuvad kiiresti muoti muuttuu nopeasti
▪ tudengid tutvustasid enda loodud uusi moode opiskelijat esittelevät luomaansa uutta muotia
2 komme, harjumus teatud viisil toimida või käituda
jollekulle ominainen taipumus tehdä jotakin, toimia jotenkin
tapa, tyyli ark.
■ moega [millise] (oleku, väljanägemise, välise mulje kohta)
[jonkin] oloinen, [jonkin] näköinen
▪ noor inimene ja nii väsinud moega nuori ihminen ja niin väsyneen oloinen
▪ kahtlase moega autotöökoda epäilyttävän näköinen autokorjaamo
■ moel teatud kombel, viisil; kellegi sarnaselt
tavalla(an, tavoin
▪ ettepanekud olid kõik omal moel huvitavad ehdotukset olivat kaikki kiinnostavia omalla tavallaan
▪ ta lubas asja parimal moel korda ajada hän lupasi järjestää asian parhaalla mahdollisella tavalla
▪ vabatahtlik töö võib muuta su elu moel, millest sa ei oska isegi unistada vapaaehtoistyö voi muuttaa elämäsi tavalla, josta et osaa edes uneksia
▪ Mikk käitus hüperaktiivse lapse moel, sest tal oli tundides igav Mikk käyttäytyi hyperaktiivisen lapsen tavoin, koska pitkästyi oppitunneilla
must materjal
filmitud või kokku otsitud materjal, läbi töötamata aines, mis on aluseks teose, saate vms loomisel
raaka|materiaali
▪ musta materjali kogunes kaheksa võttepäevaga 11 tundi, millest monteerus 54-minutine film raakamateriaalia kertyi kahdeksan kuvauspäivän aikana 11 tuntia, ja siitä muodostui 54-minuuttinen filmi
mõni
M
‹pron›
1 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib või osutab lähemalt määratlemata isikut, eset või olukorda
jokin, joku, eräs, muuan
▪ Aga kui mõni tuleb? Entä jos joku tulee?
▪ mõnel teist on veel maksmata jotkut teistä eivät ole vielä maksaneet
▪ Kaua sa valid, osta mõni ära! Kauanko oikein valikoit, osta jokin niistä!
▪ tuleb mõne muu võimaluse järele vaadata pitää ottaa selvää jostain toisesta mahdollisuudesta
▪ öö varjus juhtub nii mõndagi yön pimeydessä tapahtuu kaikenlaista
▪ tuletõrjuja elukutse on üks neist ameteist, millest nii mõnigi väike poiss unistab palomiehen ammatti on yksi niistä, joista yksi jos toinenkin pikkupoika haaveilee / palomiehen ammatti on yksi niistä, joista pikkupoika jos toinenkin haaveilee
■ kõnek vihjab irooniliselt teadaolevale, kuid nimeliselt välja ütlemata isikule
vihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.
▪ paistab, et mõni norib nahatäit näyttää siltä, että joku kerjää verta nenästään
▪ mõni mees näikse uhkeks läinud olevat eräs mies näyttää ylpistyneen
2 ‹adjektiivselt ja substantiivselt› märgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra
(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari
▪ mõni aeg hiljem oli valu kadunud jonkin ajan kuluttua särky oli poissa
▪ mõne kilomeetri kaugusel jokusen kilometrin päässä
▪ Kas oled võidufilme näinud? – Mõnda olen. Oletko nähnyt voittoelokuvia? – Muutamia olen.
▪ võttis mõne sõnaga loo kokku teki yhteenvedon parilla sanalla
3 ‹hrl koos arvu või mõõtu väljendava sõnaga, määrsõnalaadselt› (rõhutab ligikaudse hulga suurust:) mitte vähem kui, oma
suunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.
▪ tal on mõni poolsada hektarit maad hänellä on jotain viisikymmentä hehtaaria maata
4 esineb vähendava või halvustava sõnana
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku
▪ tema nüüd mõni töötegija hänkö muka joku työihminen
mõtlema
M
1 mõistuse abil seoseid leidma ja järeldusi tegema; mõttes asjaolusid või öeldavat kaaluma
ajatella, miettiä, pohtia, tuumia
▪ pean asjad enda jaoks selgeks mõtlema minun täytyy miettiä asiat selviksi itselleni
▪ inimesed ei mõtle, mida nad ütlevad ihmiset eivät ajattele, mitä sanovat
▪ ära kohe vasta, mõtle enne natuke älä vastaa heti, mieti ensin vähän
■ oma mõtteid millelegi konkreetsele suunama või keskendama; kedagi konkreetset silmas pidama, midagi väljendada tahtma
ajatella [jotakuta/jotakin]
tarkoittaa [jotakuta/jotakin]
▪ Millest sa mõtled? Mitä ajattelet?
▪ Mõtle millegi ilusa peale! Ajattele jotakin kaunista!
▪ ma kogu aeg mõtlen, et kõik läheb nagunii halvasti ajattelen koko ajan, että kaikki menee kuitenkin pieleen
▪ ma ei mõtle sind, mõtlen üldiselt en tarkoita sinua, tarkoitan yleisesti ottaen
▪ Mida sellega mõeldud on? Mitä tällä on tarkoitettu?
■ teatud viisil suhtuma, teatud arvamusel, seisukohal olema
ajatella, arvella
▪ Mõtle positiivselt! Ajattele positiivisesti!
▪ ei tasu teistest halvasti mõelda ei kannata ajatella pahaa toisista
▪ mõnikord ma mõtlen, et saan sellega hakkama küll joskus arvelen pystyväni siihen kyllä
2 kavatsema, plaanitsema
ajatella, aikoa
tarkoittaa
▪ mõtlesin õhtuks teha pastarooga ajattelin tehdä illaksi pastaruokaa
▪ Jägermeister oli algselt mõeldud köha ravimiseks Jägermeister oli alun perin tarkoitettu yskänlääkkeeksi
▪ mõeldud – tehtud (otsustamise ning kiiresti järgneva tegutsemise kohta) sanottu ja tehty
3 ‹hrl koos asesõnaga end› ette kujutama
kuvitella
▪ mõtle ennast minu asemele asetu minun asemaani / kuvittele itsesi minun asemaani
■ ‹käskiva kõneviisi 2. isikus, tingivas kõneviisis või da-tegevusnimena› (juhib millelegi tähelepanu, tõstab emotsionaalselt esile)
ajatella vars. ark.
▪ mõtelge, missugune raha lihtsalt maas vedeleb ajatelkaa, mikä määrä rahaa vain lojuu maassa
▪ mõtleks, mida kõike välja ei nuputata ajatteles, mitä kaikkea keksitään
▪ Mõelda vaid, millest me kõik oleks ilma jäänud! Ajatella, mistä me kaikki olisimme jääneet paitsi!
mööda vaatama
[millest/kellest] mingit asjaolu vm märkamata jätma, midagi või kedagi ignoreerima
jättää [jokin/joku] huomiotta, sivuuttaa [joku/jokin] kuv.
▪ on asju, millest ei saa mööda vaadata, mida peab arvestama on asioita, joita ei voi sivuuttaa vaan jotka pitää ottaa huomioon
▪ meil on kriis, aga riik on sellest mööda vaadanud on kriisi, mutta valtio on jättänyt sen huomiotta
nokka kinni hoidma
vaikima, vait olema, suud kinni hoidma; mitte (välja) lobisema, suud pidama
vaieta, olla vaiti; olla höpöttämättä
pitää suu(nsa kiinni ark.
▪ Kui sa ei tea, millest jutt on, siis hoia nokk kinni! Jos et tiedä mistä puhutaan, pidä suusi kiinni!
nuputama
M
mõistusega mingit lahendust otsima, midagi välja mõtlema
pohtia, pohdiskella, pähkäillä ark.
keksiä
▪ nuputasin, millest järjekordne blogi kirjutada pähkäilin, mistä kirjoittaa seuraava blogi
▪ püüan igaks päevaks uusi retsepte nuputada yritän keksiä joka päiväksi uusia reseptejä
▪ välja nuputama keksiä
orienteeruma
M
1 asukohta, ilmakaari kindlaks määrama, õiget liikumissuunda valida oskama
suunnistaa, suunnistautua
▪ orienteeruda mägedes ilma kaardi ja kompassita on absoluutselt võimatu vuorilla on täysin mahdotonta suunnistaa ilman karttaa ja kompassia
■ sportlasena kaardi ja kompassi abil maastikul kontrollpunkte läbima
suunnistaa vars. urh.
▪ lisaks jooksen, orienteerun, sõidan jalgrattaga lisäksi juoksen, suunnistan ja ajan polkupyörällä
2 oma tegevuses suunda võtma millelegi või juhinduma millegi järgi; millestki ülevaadet omama
suuntautua johonkin toiminnassaan, noudattaa jotakin; olla yleiskäsitys jostakin
–
▪ apteek orienteerub retseptiravimitele apteekki keskittyy reseptilääkkeisiin
▪ veinitööstused kas lõpetavad tegevuse või on sunnitud mahla tootmisele ümber orienteeruma viinitehtaat joko lopettavat toimintansa tai joutuvat suuntautumaan mehun tuotantoon
▪ raske on pakkumiste vahel orienteeruda on vaikeaa vertailla tarjouksia ja valita niiden välillä
▪ näha on, et autor orienteerub selles, millest kirjutab näkee, että kirjoittaja tuntee sen, mistä kirjoittaa
pihta hakkama
1 tööd, tegevust alustama; millegagi algama
aloittaa [jokin, jotakin], ruveta [johonkin], ryhtyä [johonkin], tarttua toimeen, panna toimeksi
alkaa
▪ loodame sügisel ehitusega pihta hakata toivomme voivamme aloittaa rakennustyöt syksyllä
▪ saime juhised, millest pihta hakata saimme ohjeet, mistä aloittaa
▪ me ei tahaks pihta hakata väikse turuga emme haluaisi aloittaa pienillä markkinoilla
▪ võtted hakkasid pihta möödunud aasta algul kuvaukset alkoivat viime vuoden alussa
2 midagi (edaspidi, tulevikus) tegema hakkama
alkaa [tehdä jotakin], ruveta [johonkin], ryhtyä [johonkin]
tehdä [jotakin]
▪ hakkasime aiapidamisega hoogsalt pihta, aga tüdinesime varsti ära ryhdyimme innolla pitämään puutarhaa, mutta kyllästyimme nopeasti
▪ poiss ei teadnud, mida palliga pihta hakata poika ei tiennyt, mitä tehdä pallolla
▪ ma ei tea, mis nad minu õpetusega pihta hakkavad en tiedä, mitä he tekevät minun neuvoillani
punkt ‹s, adv›
1 ‹s› täpikujuline graafiline märk
piste
▪ ühenda punktid joonega ja värvi saadud kujutis yhdistä pisteet viivalla ja väritä muodostunut kuva
■ kirjavahemärk (.)
välimerkki (.)
piste
■ (noodikirjamärgina)
(nuottikirjoituksessa)
piste
2 ‹s› väike täpina nähtav objekt
pienenä pisteenä nähtävä kohde
piste
▪ tähelaeva kapten põrnitses tardunult radari keskkohale lähenevat punkti avaruusaluksen kapteeni tuijotti hievahtamatta tutkan keskikohtaa lähestyvää pistettä
■ geomeetria lihtsaim objekt, millel pole mõõtmeid
geometrian yksinkertaisin olio, jolla ei ole useampiulotteista suuretta
piste
▪ punkt, sirge ja tasand piste, suora ja taso
3 ‹s› arvestus- või hindamisühik võistlustel, mängudel, katsetel jm
arvosteluyksikkö kilpailuissa, peleissä, kokeissa jms.
piste, pinna ark., pointsi ark.
▪ avasetis võitis ta oma servil vaid kaks punkti, kuid siis mäng paranes avauksessa hän voitti syötöllään vain kaksi pistettä, mutta sitten peli parani
▪ iga õige vastus annab punkti jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteen
■ trükinduses kasutatav mittesüsteemne pikkusühik
piste kirjap.
4 ‹s› dokumendi, teksti vms teatud alajaotus
dokumentin, tekstin tms. tietty alajaottelu
kohta, momentti
▪ põhikirja punkt 7 sääntöjen kohta 7
▪ meil on vaja läbi arutada kolm punkti meidän täytyy käsitellä kolme kohtaa
▪ päevakorrapunkt työohjelman kohta / työjärjestyksen kohta
■ asi, asjaolu, aspekt
asia, aspekti
–
▪ maamats ja linnavurle on kaks teineteisest igas punktis erinevat tüüpi maalainen ja kaupunkilainen ovat kaksi toisistaan joka suhteessa eroavaa tyyppiä
5 ‹s› (väiksem) koht mingil maa-alal või pinnal
kohta, piste
▪ Pandivere kõrgeim punkt on Emumägi Pandiveren korkein kohta on Emumägi
▪ silmad vahtisid ühte punkti laes silmät tuijottivat yhtä kohtaa katossa
■ ‹hrl liitsõna järelosana› teenuste osutamise koht, teatav (all)asutus
‹tav. yhdyssanan jälkiosana›
piste
▪ rahavahetuspunkt rahanvaihtopiste
■ bioaktiivne koht inimese kehas, mida mõjutatakse nt nõelraviga
ihmisen kehon kohta, johon vaikutetaan esim. akupunktiolla
piste
6 ‹s› teatav aste, seis või moment
tietty vaihe
piste kuv.
▪ kriitiline punkt (millest alates toimub kvalitatiivne muutus) kriittinen piste
▪ suur kogemus ja teadmised maandavad riski ainult teatud punktini laaja kokemus ja tiedot vähentävät riskiä vain tiettyyn pisteeseen
▪ töö on samas punktis kui nädal tagasi työ on samassa pisteessä kuin viikko sitten
7 ‹s› ‹hrl ainsuse nimetavas› lõpp, kõik; märgib väite lõplikkust, vastuvaidlematust
loppuun, lopullisuuteen viittaamassa
loppu
piste kuv.
▪ selle looga on nüüd punkt se juttu on nyt lopussa
▪ kütus peab vastama normile ja punkt polttoaineen pitää olla normien mukaista ja piste
8 ‹adv› kõnek täpselt, punktipealt
täsmälleen, tasan
–
▪ punkt kell seitse olen kokkulepitud kohas olen sovitussa paikassa tasan seitsemältä
puurima
M
1 pööreldes edasi liikuva lõikeriistaga ava(sid) tegema; muu terava riistaga uuristama
porata, kairata, nävertää harv
▪ seina tuleb kaabli jaoks auk puurida seinään pitää porata reikä kaapelia varten
▪ pea igas kortermajas tegutseb mõni trelliga mees, kes pidevalt midagi puurib melkein joka kerrostalossa asuu joku poran omistava mies, joka poraa jotakin jatkuvasti
■ maakoorde puurauku rajama; (hrl nafta kohta:) puuraugu kaudu ammutama
porata
▪ mees lasknud puurida 60 m sügavuse kaevu mies kuului antaneen porata kuudenkymmenen metrin syvyisen kaivon
▪ naftat puuritakse Bruneis nii maa alt kui merepõhjast öljyä porataan Bruneissa sekä maan alta että merenpohjasta
■ hambaauku enne plommipanekut puuriga puhtaks ja siledaks tegema
porata
▪ hammast lahti puurima (parandatud hambast vana plommi ja täidist puuriga eemaldama) porata hammasta {poistaa hampaasta vanhaa paikkaa poraamalla}
■ kuskile (hooga) tungima; (keerutades) kuskile (sisse) suruma või vajutama
tunkea, tunkeutua
▪ pigistasin käe rusikasse, nii et küüned peopessa puurisid puristin käden nyrkkiin, niin että kynnet tunkeutuvat kämmeneen
▪ laps puuris pea patja lapsi painoi päänsä syvälle tyynyyn
■ piltl edasi liikudes teed, käiku vms rajama
muodostaa tietä tai käytävää liikkumalla edestakaisin
porautua kuv.
▪ traatussid puurivad mugulatesse sügavaid käike juurimadot tekevät mukuloihin syviä käytäviä; juurimadot porautuvat syvälle mukuloihin
2 piltl üksisilmi pingsalt vaatama, sellist vaadet kuskile suunama
katsoa jotakin tiukasti, suunnata sellainen katse jonnekin
porautua kuv.
▪ mehe pilk puuris keskendunult ekraani miehen katse oli porautunut ruutuun
■ kõnek pingsalt uurima, millegi kallal juurdlema
penkoa yleisk.
▪ puurisin tundide kaupa erialakirjandust, et üldse pihta saada, millest räägitakse pengoin tuntitolkulla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta päästäkseni edes vähän selville siitä mistä puhutaan
▪ haiglas uuriti ja puuriti teda viis tundi häntä tutkittiin perinpohjaisesti sairaalassa viisi tuntia yleisk.
3 ebameeldivat, häirivat aistingut või tunnet tekitama (eriti ühetoonilise või terava valu kohta)
repiä, raastaa
▪ puuriv nimmevalu repivä kipu lannerangassa
▪ kõva kisa puurib hinge kova meteli repii hermoja
põlgama
M
1 kellessegi või millessegi üleoleku ja halvakspanuga suhtuma, kedagi alaväärseks pidama või mitte sallima
halveksia, halveksua, väheksyä, ylen|katsoa, hyljeksiä
▪ Marta põlgab oma meest Marta halveksii miestään
▪ vihati ja põlati seda, millest aru ei saadud vihattiin ja halveksuttiin sitä, mitä ei ymmärretty
■ eitava otsuse või hinnanguga seoses osutab sellise otsuse või hinnangu põhjuseks olevale omadusele
kielteiseen päätökseen tai arvioon liittyen osoittamassa päätöksen tai arvion syynä olevaan ominaisuuteen
–
▪ nii mõnedki tundsid huvi, aga põlgasid kalliks yksi jos toinenkin oli kiinnostunut, mutta piti kalliina
▪ tööotsimised vilja ei kandnud, vanaks põlati työnhaku ei kantanut hedelmää, pidettiin vanhana
2 ‹hrl eitusega› midagi vastumeelseks pidama ja seda vältida püüdma või sellest ära ütlema
‹tav. kielteisenä› pitää jotakin vastenmielisenä ja yrittää välttää sitä tai kieltäytyä siitä
–
▪ tema ei põlga ühtki tööd hän ei ylenkatso mitään työtä
▪ kui vaeva ei põlga, siis saab kõige parema vorsti ikka ise valmistades jos ei välttele vaivannäköä, parasta makkaraa saa itse tekemällä
Seotud sõnad
põlgavalt ‹adv›
halveksien, halveksuen, väheksyen, ylen|katsoen
halveksivasti, väheksyvästi
pööre1 ‹s›
1 ühekordne täisringis pöördumine ümber telje või keskpunkti
kierros
▪ tsentrifuug teeb 3000 pööret minutis linko pyörii 3000 kierrosta minuutissa
■ mat tasandi või ruumi liikumine ümber keskpunkti või telje, mille korral tasandi või ruumi iga punkt liigub mööda ringjoont samas suunas ühe ja sama nurga võrra
kierto, rotaatio mat.
▪ pööre täisnurga võrra kierto 90 astetta
2 enese keha või sõiduriista pööramine, selle asendi või suuna muutmine
käännös, käännähdys, kierto voim., kierto|liike voim.
▪ köietantsija tegi riskantse pöörde nuorallatanssija teki vaarallisen käännöksen
▪ tantsijatel polnud ruumi hoogsaid pöördeid võtta tanssijoilla ei ollut tilaa tehdä vauhdikkaita käännöksiä
▪ auto tegi pöörde vasakule auto kääntyi vasemmalle / auto teki käännöksen vasemmalle
▪ pöördel läks paat ümber vene kaatui käännöksessä
▪ kerepööre vartalon kierto voim., urh.
■ tee vms suuna järsem muutumine; selle muutuse koht
mutka, käänne, polveke
▪ matkarada teeb siin pöörde üles mäkke retkipolku kääntyy tässä ylämäkeen / retkipolku tekee tässä mutkan ylämäkeen
▪ kõrge, järsu pöördega trepp korkeat portaat, joissa on yhtäkkinen käänne
3 mingi protsessi, sündmuse üldsuunas või sisus toimuv muutus; murrang
käänne, muutos
mullistus, murros, kumous
▪ asi võttis halva pöörde asiassa tapahtui huono käänne
▪ niisugust sündmuste pööret ei osanud oodatagi sellaista käännettä tapahtumiin ei osannut odottaakaan
▪ kriisile järgneb kas surm või pööre paranemisele kriisiä seuraa kuolema tai käänne parempaan
▪ Millest selline pööre sinu käitumises? Miksi käytöksessäsi on sellainen muutos?
■ muus intervalli või kooskõla helide asetuse muutus
käännös, inversio
4 ‹hrl väliskohakäänetes› tagakülg
kääntö|puoli
▪ foto pöördel oli pühendus valokuvan kääntöpuolella oli omistuskirjoitus
▪ jätkake lehe pöördelt jatkakaa paperin kääntöpuolelta
▪ magistritöö tiitellehe pöörde näidis maisterintutkielman nimiölehden kääntöpuolen näyte
5 grammatiline kategooria, mis tähistab öeldisverbi isikut
Võrdle kääne (1. täh)
persoona kiel.
▪ mitmuse 3. pööre monikon 3. persoona
romaan
M
‹s›
1 ulatuslik jutustav kirjandusteos
romaani, romsku ark., rompsu ark.
▪ dokumentaalromaan dokumenttiromaani
■ (sündmusterohke või seiklusrikka elukäigu kohta)
romaani
▪ tema elulugu oli terve romaan hänen elämänsä oli kuin romaani
2 armulugu või -seiklus
romanssi, rakkaus|juttu, rakkaus|seikkailu
▪ mehel oli romaane, millest palju pahandust tõusis miehellä oli romansseja, mistä seurasi paljon ikävyyksiä
tugevus
M
‹s›
1 (mitmesuguste (füüsika)nähtuste kohta:) intensiivsus, mõjujõud; seda väljendav suurus
voimakkuus, vahvuus, teho
▪ maavärina tugevuseks mõõdeti .. maanjäristyksen voimakkuudeksi mitattiin...
▪ tuule tugevus tõusis tuuli voimistui / tuulen voimakkuus kasvoi
▪ ruumis on kasutatud eri tugevusega valgusallikaid tilassa on käytetty erivahvuisia valonlähteitä
2 millegi vastupidavus, kindlus
vakaus
▪ Millest sõltub riigi tugevus? Mistä valtion vakaus riippuu?
■ materjali võime avaldada vastupanu välisjõududele
lujuus, kestävyys
▪ materjali tugevus materiaalin lujuus
3 kellegi keha- või vaimujõu rohkus
kestävyys, voima, vahvuus, väkevyys
▪ poiss valiti meeskonda tema tugevuse pärast poika valittiin joukkueeseen kestävyytensä vuoksi
▪ kiitma peab võistlejate vaimset tugevust täytyy kehua kilpailijoiden henkistä kestävyyttä
4 kellegi või millegi tugev külg
jonkun tai jonkin vahva puoli
vahvuus
▪ Kristiina tugevuseks on tema kuulamisoskus Kristiinan vahvuus on hänen kykynsä kuunnella
▪ firma peab oma tugevuseks suurt kogemustepagasit firma pitää vahvuutenaan sitä, että sillä on suuri määrä kokemusta
vits
M
‹s›
1 peen painduv oks või võrse (nt punumiseks, kinnitamiseks, löömiseks)
vitsa
▪ orus ei kasva vitsagi, millest korvi punuda laaksossa ei kasva edes vitsaa, josta voisi punoa korin
■ (vitstega löömise, ka muu karistuse kohta)
vitsa, raippa
nuhteet mon., läksytys
▪ Küll need vitsad ükskord temalegi tulevad! Kyllä hänkin saa nuhteensa aikanaan!
▪ mehele otsustati anda mõisas viisteist hoopi vitsa miehelle päätettiin antaa moisiossa 15 raipaniskua
▪ omad vitsad peksavad sai maistaa omaa lääkettään (sananp.)
2 painduvast oksast või metalliribast võru millegi (nt puunõu) kooshoidmiseks
vanne
■ vitsast punutud võru või side aiateivaste värava,vm kinnitamiseks
vitsas, vitsas|lenkki
ära kandma
1 karistust lõpuni kandma, vangistusaega lõpuni istuma
suorittaa rangaistus
kärsiä
▪ kohus karistas kurjategijat kaheaastase vangistusega, millest on eelvangistuses ära kantud 24 päeva oikeus tuomitsi rikoksen tekijän kahdeksi vuodeksi vankeuteen, josta on tutkintavankeudessa kärsitty jo 24 päivää
2 minema toimetama, ära viima
viedä
▪ veevool võib hakata lahtist liiva madalikult ära kandma veden virtaus voi alkaa viedä irtohiekkaa matalikolta
3 riietuseset või jalanõusid tarvitamiskõlbmatuks kulutama
kuluttaa loppuun, kuluttaa puhki
▪ olen lühikese ajaga jõudnud juba kaks paari talvesaapaid ära kanda olen lyhyessä ajassa ehtinyt kuluttaa puhki jo kahdet talvikengät
ääri-veeri
‹adv, adj› ‹indekl› ettevaatlikult, kaude, mõista andes; ettevaatlik, kaudne, mõista andev
kautta rantain, kiertäen kaartaen
▪ uurisin ääri-veeri ta sissetulekute kohta tiedustelin kautta rantain hänen tulojaan
▪ see on selline ääri-veeri jutt, millest võib mitut moodi aru saada tämä on sellaista kautta rantain -puhetta, jota voi ymmärtää monella tavalla
ülal|pool
M
‹adv›, ‹prep› [mida]
⇒ Samas sarjas ülalt|poolt
koha, asendi poolest millestki kõrgemal
Vastand all|pool
ylempänä, ylä|puolella
▪ ülalpool on õhk hõredam ilma on ylempänä ohuempaa
■ eespool, eelnevas tekstis
Vastand all|pool
(tekstin esittämisjärjestyksestä)
aiemmin, edellä
▪ kõik need kirikud, millest ülalpool juttu, on ehitusmälestised kaikkin edellä puheena olleet kirkot ovat rakennusmuistomerkkejä

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur