[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 26 artiklit

ajusid ragistama
millegi üle intensiivselt mõtlema, millelegi lahendust, seletust otsima
ajatella jotakin intensiivisesti, etsiä jollekin ratkaisua tai selitystä
hieroa älynystyröitä(än kuv., hieroa aivonystyröitä(än kuv.
enne õhtusööki ragistati ajusid viktoriiniga ennen illallista hierottiin aivonystyröitä tietokilpailussa
kikitad kõrvu ja ragistad ajusid ning lõpuks saad aru, millest jutt käib kuuntelet korvat höröllä ja hierot älynystyröitäsi ja ymmärrät lopuksi, mistä puhutaan
ette rääkima
1 millestki toimuvast eelnevalt rääkima
kertoa etukäteen jostakin tapahtuvasta
taas räägin ette asjast, mida teie veel näinud pole taas kerron etukäteen asiasta, jota ette vielä ole nähneet
rohkem ma ei saa ette rääkida enempää en voi kertoa etukäteen
2 kellegi kohta tagaselja räägitut, öeldut asjaosalisele teatavaks tegema
kertoa asianosaiselle, mitä hänestä on puhuttu selän takana
ta on nuhk, räägib direktorile ette, millest mehed omavahel arutavad hän on urkkija, hän kertoo johtajalle, mistä miehet keskenään puhuvat
järeldama
M
andmete, faktide vm põhjal (loogilist) otsustust tegema
päätellä, tehdä johtopäätös, päättää
komisjon järeldas, et laev oli merekorras lautakunta teki johtopäätöksen, että laiva oli merikelpoinen
Millest sa seda järeldad? Mistä niin päättelet?
kah
M
adv
1 samuti (nagu keegi teine või miski muu), teiste või muu kõrval; peale selle, lisaks
myös, -kin, kanssa ark., ja ark.
Kas meie kah peame minema? Pitääkö meidänkin mennä?
eidel on lehm ja kolm lammast kah eukolla on lehmä ja kolme lammasta myös
Ah või teie olite kah seal? Ai te olitte siellä ja?
2 (tugevdab põlastust, üleolekut või pahameelt:) ka, ikka
-kin, jopa, vieläpä
müüri laduda on kah etem, kui siin konutada muuraustyökin olisi parempaa kuin täällä könöttäminen / jopa muuraustyö olisi parempi kuin könöttää täällä
mu Mondeo on kah etem kui need linna maasturid minun Mondeonikin on parempi kuin nuo katumaasturit
niisugust pilti ma ei taha muidu kah tällaista kuvaa en ottaisi ilmaiseksikaan / tämmöistä kuvaa en halua edes ilmaiseksi
Kah asi, millest rääkida! No on siinäkin puheenaihe!
(ebamäärase vastusena, kahtleva nõustumisena:) jah, küllap
(vastauksena kysymykseen tms.:) ilmaisemassa suostumista tai epämääräistä myöntymistä
„Kas sulle ka kohvi?“ – „Võib kah.“ ”Otatko sinäkin kahvia?” – ”Voinpa ottaakin.”
„Kuidas koolis läheb?“ – „Läheb kah.“ ”Miten koulussa menee?” – ”Siinähän se menee.” / ”Miten koulussa sujuu?” – ”Ihan hyvin.”
kindla tähenduseta sõnana tugevdab eelnevat või järgnevat sõna või lauseosa
ilman pysyvää merkitystä vahvistamassa edellä tai jäljessä sanottua
No terekest kah! No mutta terve! / No terve terve!
Tühja kah, las räägivad pealegi! Hällä väliä, sen kun puhuvat!
keerlema
M
1 ümber oma keskpunkti või telje liikuma; selliselt mingis suunas edasi liikuma
pyöriä, kiertää, rullata
auto tagumine ratas keerles õhus auton takarengas pyöri ilmassa
tantsuväljakul keerles sadu triibuseeliku kandjaid tanssiaukiolla pyörähteli satoja raidallisten perinnehameiden kantajia
tiirutama, siia-sinna sagima
pyöriä, pyöriskellä, pörrätä, hyöriä
poisid keerlesid viie näitsiku ümber nagu kärbsed meepoti kallal pojat pörräsivät viiden tytön ympärillä kuin kärpäset hunajapurkilla
kass keerles ümber jalgade kissa pyöriskeli jaloissa
2 (mõtete, jutu, elu kohta:) mingis suunas liikuma, mingi valdkonna kohta käima
(ajatuksista, puheista tms.)
pyöriä kuv., risteillä kuv., myllertää kuv.
peas keerlevad mõtted toidust päässä pyörivät ajatukset ruoasta
õhus keerles ka võimalus, et ... sellainen mahdollisuus oli myös ilmassa, että...
3 käänakuid, lookeid, keerde tehes kulgema
kiemurrella, kierrellä, kaarrella, mutkitella
tee keerles mööda rannikut tie kiemurteli pitkin rannikkoa
lumine rada keerleb kaljunukkide vahel, millest saab kohati ka kinni hoida luminen polku mutkittelee kallionkielekkeiden lomassa, ja niistä voi paikoitellen ottaa tukea {vuorikiipeilystä}
kriitiline
M
adj
1 omapoolset hinnangut sisaldav, eeskätt puudusi ja vigu esile toov
kriittinen, arvosteleva
välimuse kohta tehtud kriitiliste märkuste peale hakkas tüdruk lihtsalt nutma kuultuaan ulkonäköön kohdistuvat kriittiset huomautukset tyttö alkoi vain itkeä
kolleeg oli kõige suhtes väga kriitiline kollega oli hyvin kriittinen kaiken suhteen
analüüsiv ja selle põhjal hindav; arvustamisvõimeline
kriittinen
kriitilise mõtlemise oskus tuli testi tegemisel kasuks kriittisen ajattelun taidosta oli hyötyä testin tekemisessä
kaalu langetamiseks soovitati oma menüü kriitilise pilguga üle vaadata painon pudottamista varten kehotettiin tarkastelemaan omaa ruokavaliota kriittisesti
2 (olukorra kohta:) väga raske, äärmiselt halb; (elu)ohtlik
kriittinen
riigi rahanduse olukord on kriitiline valtion taloudellinen tilanne on kriittinen
põletushaavu saanud tuleohver viidi kriitilises seisundis haiglasse palovammoja saanut uhri vietiin sairaalaan kriittisessä tilassa
3 pöördele viiv või murranguline
käänteentekevä tai ratkaiseva
kriittinen
vanemate lahutus mõjus kriitilises eas teismelisele rängalt vanhempien ero vaikutti kriittisessä iässä olevaan teiniin raskaasti / vanhempien ero vaikutti ratkaisevassa iässä olevaan teiniin raskaasti
(terminites:) teatud piiriga seotud, millest edasi järgnevad millegi kvalitatiivsed muutused
(termeissä:) raja- t. käännekohtaa merkitsevä
kriittinen
kriitiline mass (lõhustuva aine vähim mass, mille korral võib tekkida iseeneslik aatomituumade lõhustumise ahelreaktsioon) kriittinen massa fys.
kriitiline temperatuur (temperatuur, millest kõrgemal temperatuuril ei ole võimalik rõhku suurendades gaasi veeldada) kriittinen lämpötila fys.
Seotud sõnad
kriitiliseltadv
kriittisesti, arvostelevasti
kriitilisuss
kriittisyys, arvostelevuus,
kurn1s
munade kogum, mille lind (või mõni loom, nt krokodill) ühel munemisperioodil muneb ja korraga välja haub
muna|pesye, muna|pesue
eelmisel aastal oli kurnas viis muna, millest ühe varastas metsnugis viime vuonna munapesyeessä oli viisi munaa, joista näätä varasti yhden
meele|muutus
M
seisukoha või suhtumise muutumine
mielen|muutos
Millest selline meelemuutus? Mistä moinen mielenmuutos?
mood1
M
s
1 ajastu üldine maitselaad, mis määrab rõivastuse jm stiili ning ilme
jonakin ajankohtana vallitseva makusuunta, suosiossa oleva tyyli, kuosi
muoti
mood on mind alati huvitanud olen aina ollut kiinnostunut muodista
noormees käib riides viimase moe järgi nuorukaisen vaatteet ovat viimeistä huutoa / nuorimies pukeutuu viimeisimmän muodin mukaan
moes, moodi2, moest mingite stiilide, nähtuste, autorite vms populaarne-olek
muodissa, muotia
muotiin
muodista
võib väita, et filosoofia on moes voi sanoa, että filosofia on muotia
1960. aastatel tulid moodi miniseelikud 1960-luvulla tulivat muotiin minihameet
paberraamat ei ole moeasi, et saaks moest minna paperikirja ei ole muoti-ilmiö, joten se ei voi mennä muodista
moed pl (tegumoodide, stiilide, rõivamudelite kohta)
muoti yks.
moed vahetuvad kiiresti muoti muuttuu nopeasti
tudengid tutvustasid enda loodud uusi moode opiskelijat esittelevät luomaansa uutta muotia
2 komme, harjumus teatud viisil toimida või käituda
jollekulle ominainen taipumus tehdä jotakin, toimia jotenkin
tapa, tyyli ark.
moega [millise] (oleku, väljanägemise, välise mulje kohta)
[jonkin] oloinen, [jonkin] näköinen
noor inimene ja nii väsinud moega nuori ihminen ja niin väsyneen oloinen
kahtlase moega autotöökoda epäilyttävän näköinen autokorjaamo
moel teatud kombel, viisil; kellegi sarnaselt
tavalla(an, tavoin
ettepanekud olid kõik omal moel huvitavad ehdotukset olivat kaikki kiinnostavia omalla tavallaan
ta lubas asja parimal moel korda ajada hän lupasi järjestää asian parhaalla mahdollisella tavalla
vabatahtlik töö võib muuta su elu moel, millest sa ei oska isegi unistada vapaaehtoistyö voi muuttaa elämäsi tavalla, josta et osaa edes uneksia
Mikk käitus hüperaktiivse lapse moel, sest tal oli tundides igav Mikk käyttäytyi hyperaktiivisen lapsen tavoin, koska pitkästyi oppitunneilla
must materjal
filmitud või kokku otsitud materjal, läbi töötamata aines, mis on aluseks teose, saate vms loomisel
raaka|materiaali
musta materjali kogunes kaheksa võttepäevaga 11 tundi, millest monteerus 54-minutine film raakamateriaalia kertyi kahdeksan kuvauspäivän aikana 11 tuntia, ja siitä muodostui 54-minuuttinen filmi
mõni
M
pron
1adjektiivselt ja substantiivseltmärgib või osutab lähemalt määratlemata isikut, eset või olukorda
jokin, joku, eräs, muuan
Aga kui mõni tuleb? Entä jos joku tulee?
mõnel teist on veel maksmata jotkut teistä eivät ole vielä maksaneet
Kaua sa valid, osta mõni ära! Kauanko oikein valikoit, osta jokin niistä!
tuleb mõne muu võimaluse järele vaadata pitää ottaa selvää jostain toisesta mahdollisuudesta
öö varjus juhtub nii mõndagi yön pimeydessä tapahtuu kaikenlaista
tuletõrjuja elukutse on üks neist ameteist, millest nii mõnigi väike poiss unistab palomiehen ammatti on yksi niistä, joista yksi jos toinenkin pikkupoika haaveilee / palomiehen ammatti on yksi niistä, joista pikkupoika jos toinenkin haaveilee
kõnek vihjab irooniliselt teadaolevale, kuid nimeliselt välja ütlemata isikule
vihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.
paistab, et mõni norib nahatäit näyttää siltä, että joku kerjää verta nenästään
mõni mees näikse uhkeks läinud olevat eräs mies näyttää ylpistyneen
2adjektiivselt ja substantiivseltmärgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra
(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari
mõni aeg hiljem oli valu kadunud jonkin ajan kuluttua särky oli poissa
mõne kilomeetri kaugusel jokusen kilometrin päässä
Kas oled võidufilme näinud? – Mõnda olen. Oletko nähnyt voittoelokuvia? – Muutamia olen.
võttis mõne sõnaga loo kokku teki yhteenvedon parilla sanalla
3hrl koos arvu või mõõtu väljendava sõnaga, määrsõnalaadselt(rõhutab ligikaudse hulga suurust:) mitte vähem kui, oma
suunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.
tal on mõni poolsada hektarit maad hänellä on jotain viisikymmentä hehtaaria maata
4 esineb vähendava või halvustava sõnana
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku
tema nüüd mõni töötegija hänkö muka joku työihminen
mõtlema
M
1 mõistuse abil seoseid leidma ja järeldusi tegema; mõttes asjaolusid või öeldavat kaaluma
ajatella, miettiä, pohtia, tuumia
pean asjad enda jaoks selgeks mõtlema minun täytyy miettiä asiat selviksi itselleni
inimesed ei mõtle, mida nad ütlevad ihmiset eivät ajattele, mitä sanovat
ära kohe vasta, mõtle enne natuke älä vastaa heti, mieti ensin vähän
oma mõtteid millelegi konkreetsele suunama või keskendama; kedagi konkreetset silmas pidama, midagi väljendada tahtma
ajatella [jotakuta/jotakin]
tarkoittaa [jotakuta/jotakin]
Millest sa mõtled? Mitä ajattelet?
Mõtle millegi ilusa peale! Ajattele jotakin kaunista!
ma kogu aeg mõtlen, et kõik läheb nagunii halvasti ajattelen koko ajan, että kaikki menee kuitenkin pieleen
ma ei mõtle sind, mõtlen üldiselt en tarkoita sinua, tarkoitan yleisesti ottaen
Mida sellega mõeldud on? Mitä tällä on tarkoitettu?
teatud viisil suhtuma, teatud arvamusel, seisukohal olema
ajatella, arvella
Mõtle positiivselt! Ajattele positiivisesti!
ei tasu teistest halvasti mõelda ei kannata ajatella pahaa toisista
mõnikord ma mõtlen, et saan sellega hakkama küll joskus arvelen pystyväni siihen kyllä
2 kavatsema, plaanitsema
ajatella, aikoa
tarkoittaa
mõtlesin õhtuks teha pastarooga ajattelin tehdä illaksi pastaruokaa
Jägermeister oli algselt mõeldud köha ravimiseks Jägermeister oli alun perin tarkoitettu yskänlääkkeeksi
mõeldud – tehtud (otsustamise ning kiiresti järgneva tegutsemise kohta) sanottu ja tehty
3hrl koos asesõnaga endette kujutama
kuvitella
mõtle ennast minu asemele asetu minun asemaani / kuvittele itsesi minun asemaani
■ ‹käskiva kõneviisi 2. isikus, tingivas kõneviisis või da-tegevusnimena(juhib millelegi tähelepanu, tõstab emotsionaalselt esile)
ajatella vars. ark.
mõtelge, missugune raha lihtsalt maas vedeleb ajatelkaa, mikä määrä rahaa vain lojuu maassa
mõtleks, mida kõike välja ei nuputata ajatteles, mitä kaikkea keksitään
Mõelda vaid, millest me kõik oleks ilma jäänud! Ajatella, mistä me kaikki olisimme jääneet paitsi!
mööda vaatama
[millest/kellest] mingit asjaolu vm märkamata jätma, midagi või kedagi ignoreerima
jättää [jokin/joku] huomiotta, sivuuttaa [joku/jokin] kuv.
on asju, millest ei saa mööda vaadata, mida peab arvestama on asioita, joita ei voi sivuuttaa vaan jotka pitää ottaa huomioon
meil on kriis, aga riik on sellest mööda vaadanud on kriisi, mutta valtio on jättänyt sen huomiotta
nokka kinni hoidma
vaikima, vait olema, suud kinni hoidma; mitte (välja) lobisema, suud pidama
vaieta, olla vaiti; olla höpöttämättä
pitää suu(nsa kiinni ark.
Kui sa ei tea, millest jutt on, siis hoia nokk kinni! Jos et tiedä mistä puhutaan, pidä suusi kiinni!
nuputama
M
mõistusega mingit lahendust otsima, midagi välja mõtlema
pohtia, pohdiskella, pähkäillä ark.
keksiä
nuputasin, millest järjekordne blogi kirjutada pähkäilin, mistä kirjoittaa seuraava blogi
püüan igaks päevaks uusi retsepte nuputada yritän keksiä joka päiväksi uusia reseptejä
välja nuputama keksiä
orienteeruma
M
1 asukohta, ilmakaari kindlaks määrama, õiget liikumissuunda valida oskama
suunnistaa, suunnistautua
orienteeruda mägedes ilma kaardi ja kompassita on absoluutselt võimatu vuorilla on täysin mahdotonta suunnistaa ilman karttaa ja kompassia
sportlasena kaardi ja kompassi abil maastikul kontrollpunkte läbima
suunnistaa vars. urh.
lisaks jooksen, orienteerun, sõidan jalgrattaga lisäksi juoksen, suunnistan ja ajan polkupyörällä
2 oma tegevuses suunda võtma millelegi või juhinduma millegi järgi; millestki ülevaadet omama
suuntautua johonkin toiminnassaan, noudattaa jotakin; olla yleiskäsitys jostakin
apteek orienteerub retseptiravimitele apteekki keskittyy reseptilääkkeisiin
veinitööstused kas lõpetavad tegevuse või on sunnitud mahla tootmisele ümber orienteeruma viinitehtaat joko lopettavat toimintansa tai joutuvat suuntautumaan mehun tuotantoon
raske on pakkumiste vahel orienteeruda on vaikeaa vertailla tarjouksia ja valita niiden välillä
näha on, et autor orienteerub selles, millest kirjutab näkee, että kirjoittaja tuntee sen, mistä kirjoittaa
pihta hakkama
1 tööd, tegevust alustama; millegagi algama
aloittaa [jokin, jotakin], ruveta [johonkin], ryhtyä [johonkin], tarttua toimeen, panna toimeksi
alkaa
loodame sügisel ehitusega pihta hakata toivomme voivamme aloittaa rakennustyöt syksyllä
saime juhised, millest pihta hakata saimme ohjeet, mistä aloittaa
me ei tahaks pihta hakata väikse turuga emme haluaisi aloittaa pienillä markkinoilla
võtted hakkasid pihta möödunud aasta algul kuvaukset alkoivat viime vuoden alussa
2 midagi (edaspidi, tulevikus) tegema hakkama
alkaa [tehdä jotakin], ruveta [johonkin], ryhtyä [johonkin]
tehdä [jotakin]
hakkasime aiapidamisega hoogsalt pihta, aga tüdinesime varsti ära ryhdyimme innolla pitämään puutarhaa, mutta kyllästyimme nopeasti
poiss ei teadnud, mida palliga pihta hakata poika ei tiennyt, mitä tehdä pallolla
ma ei tea, mis nad minu õpetusega pihta hakkavad en tiedä, mitä he tekevät minun neuvoillani
punkts, adv
1stäpikujuline graafiline märk
piste
ühenda punktid joonega ja värvi saadud kujutis yhdistä pisteet viivalla ja väritä muodostunut kuva
kirjavahemärk (.)
välimerkki (.)
piste
(noodikirjamärgina)
(nuottikirjoituksessa)
piste
2sväike täpina nähtav objekt
pienenä pisteenä nähtävä kohde
piste
tähelaeva kapten põrnitses tardunult radari keskkohale lähenevat punkti avaruusaluksen kapteeni tuijotti hievahtamatta tutkan keskikohtaa lähestyvää pistettä
geomeetria lihtsaim objekt, millel pole mõõtmeid
geometrian yksinkertaisin olio, jolla ei ole useampiulotteista suuretta
piste
punkt, sirge ja tasand piste, suora ja taso
3sarvestus- või hindamisühik võistlustel, mängudel, katsetel jm
arvosteluyksikkö kilpailuissa, peleissä, kokeissa jms.
piste, pinna ark., pointsi ark.
avasetis võitis ta oma servil vaid kaks punkti, kuid siis mäng paranes avauksessa hän voitti syötöllään vain kaksi pistettä, mutta sitten peli parani
iga õige vastus annab punkti jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteen
trükinduses kasutatav mittesüsteemne pikkusühik
piste kirjap.
4sdokumendi, teksti vms teatud alajaotus
dokumentin, tekstin tms. tietty alajaottelu
kohta, momentti
põhikirja punkt 7 sääntöjen kohta 7
meil on vaja läbi arutada kolm punkti meidän täytyy käsitellä kolme kohtaa
päevakorrapunkt työohjelman kohta / työjärjestyksen kohta
asi, asjaolu, aspekt
asia, aspekti
maamats ja linnavurle on kaks teineteisest igas punktis erinevat tüüpi maalainen ja kaupunkilainen ovat kaksi toisistaan joka suhteessa eroavaa tyyppiä
5s(väiksem) koht mingil maa-alal või pinnal
kohta, piste
Pandivere kõrgeim punkt on Emumägi Pandiveren korkein kohta on Emumägi
silmad vahtisid ühte punkti laes silmät tuijottivat yhtä kohtaa katossa
■ ‹hrl liitsõna järelosanateenuste osutamise koht, teatav (all)asutus
tav. yhdyssanan jälkiosana
piste
rahavahetuspunkt rahanvaihtopiste
bioaktiivne koht inimese kehas, mida mõjutatakse nt nõelraviga
ihmisen kehon kohta, johon vaikutetaan esim. akupunktiolla
piste
6steatav aste, seis või moment
tietty vaihe
piste kuv.
kriitiline punkt (millest alates toimub kvalitatiivne muutus) kriittinen piste
suur kogemus ja teadmised maandavad riski ainult teatud punktini laaja kokemus ja tiedot vähentävät riskiä vain tiettyyn pisteeseen
töö on samas punktis kui nädal tagasi työ on samassa pisteessä kuin viikko sitten
7s› ‹hrl ainsuse nimetavaslõpp, kõik; märgib väite lõplikkust, vastuvaidlematust
loppuun, lopullisuuteen viittaamassa
loppu
piste kuv.
selle looga on nüüd punkt se juttu on nyt lopussa
kütus peab vastama normile ja punkt polttoaineen pitää olla normien mukaista ja piste
8advkõnek täpselt, punktipealt
täsmälleen, tasan
punkt kell seitse olen kokkulepitud kohas olen sovitussa paikassa tasan seitsemältä
puurima
M
1 pööreldes edasi liikuva lõikeriistaga ava(sid) tegema; muu terava riistaga uuristama
porata, kairata, nävertää harv
seina tuleb kaabli jaoks auk puurida seinään pitää porata reikä kaapelia varten
pea igas kortermajas tegutseb mõni trelliga mees, kes pidevalt midagi puurib melkein joka kerrostalossa asuu joku poran omistava mies, joka poraa jotakin jatkuvasti
maakoorde puurauku rajama; (hrl nafta kohta:) puuraugu kaudu ammutama
porata
mees lasknud puurida 60 m sügavuse kaevu mies kuului antaneen porata kuudenkymmenen metrin syvyisen kaivon
naftat puuritakse Bruneis nii maa alt kui merepõhjast öljyä porataan Bruneissa sekä maan alta että merenpohjasta
hambaauku enne plommipanekut puuriga puhtaks ja siledaks tegema
porata
hammast lahti puurima (parandatud hambast vana plommi ja täidist puuriga eemaldama) porata hammasta {poistaa hampaasta vanhaa paikkaa poraamalla}
kuskile (hooga) tungima; (keerutades) kuskile (sisse) suruma või vajutama
tunkea, tunkeutua
pigistasin käe rusikasse, nii et küüned peopessa puurisid puristin käden nyrkkiin, niin että kynnet tunkeutuvat kämmeneen
laps puuris pea patja lapsi painoi päänsä syvälle tyynyyn
piltl edasi liikudes teed, käiku vms rajama
muodostaa tietä tai käytävää liikkumalla edestakaisin
porautua kuv.
traatussid puurivad mugulatesse sügavaid käike juurimadot tekevät mukuloihin syviä käytäviä; juurimadot porautuvat syvälle mukuloihin
2 piltl üksisilmi pingsalt vaatama, sellist vaadet kuskile suunama
katsoa jotakin tiukasti, suunnata sellainen katse jonnekin
porautua kuv.
mehe pilk puuris keskendunult ekraani miehen katse oli porautunut ruutuun
kõnek pingsalt uurima, millegi kallal juurdlema
penkoa yleisk.
puurisin tundide kaupa erialakirjandust, et üldse pihta saada, millest räägitakse pengoin tuntitolkulla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta päästäkseni edes vähän selville siitä mistä puhutaan
haiglas uuriti ja puuriti teda viis tundi häntä tutkittiin perinpohjaisesti sairaalassa viisi tuntia yleisk.
3 ebameeldivat, häirivat aistingut või tunnet tekitama (eriti ühetoonilise või terava valu kohta)
repiä, raastaa
puuriv nimmevalu repivä kipu lannerangassa
kõva kisa puurib hinge kova meteli repii hermoja
põlgama
M
1 kellessegi või millessegi üleoleku ja halvakspanuga suhtuma, kedagi alaväärseks pidama või mitte sallima
halveksia, halveksua, väheksyä, ylen|katsoa, hyljeksiä
Marta põlgab oma meest Marta halveksii miestään
vihati ja põlati seda, millest aru ei saadud vihattiin ja halveksuttiin sitä, mitä ei ymmärretty
eitava otsuse või hinnanguga seoses osutab sellise otsuse või hinnangu põhjuseks olevale omadusele
kielteiseen päätökseen tai arvioon liittyen osoittamassa päätöksen tai arvion syynä olevaan ominaisuuteen
nii mõnedki tundsid huvi, aga põlgasid kalliks yksi jos toinenkin oli kiinnostunut, mutta piti kalliina
tööotsimised vilja ei kandnud, vanaks põlati työnhaku ei kantanut hedelmää, pidettiin vanhana
2hrl eitusegamidagi vastumeelseks pidama ja seda vältida püüdma või sellest ära ütlema
tav. kielteisenäpitää jotakin vastenmielisenä ja yrittää välttää sitä tai kieltäytyä siitä
tema ei põlga ühtki tööd hän ei ylenkatso mitään työtä
kui vaeva ei põlga, siis saab kõige parema vorsti ikka ise valmistades jos ei välttele vaivannäköä, parasta makkaraa saa itse tekemällä
Seotud sõnad
põlgavaltadv
halveksien, halveksuen, väheksyen, ylen|katsoen
halveksivasti, väheksyvästi
pööre1s
1 ühekordne täisringis pöördumine ümber telje või keskpunkti
kierros
tsentrifuug teeb 3000 pööret minutis linko pyörii 3000 kierrosta minuutissa
mat tasandi või ruumi liikumine ümber keskpunkti või telje, mille korral tasandi või ruumi iga punkt liigub mööda ringjoont samas suunas ühe ja sama nurga võrra
kierto, rotaatio mat.
pööre täisnurga võrra kierto 90 astetta
2 enese keha või sõiduriista pööramine, selle asendi või suuna muutmine
käännös, käännähdys, kierto voim., kierto|liike voim.
köietantsija tegi riskantse pöörde nuorallatanssija teki vaarallisen käännöksen
tantsijatel polnud ruumi hoogsaid pöördeid võtta tanssijoilla ei ollut tilaa tehdä vauhdikkaita käännöksiä
auto tegi pöörde vasakule auto kääntyi vasemmalle / auto teki käännöksen vasemmalle
pöördel läks paat ümber vene kaatui käännöksessä
kerepööre vartalon kierto voim., urh.
tee vms suuna järsem muutumine; selle muutuse koht
mutka, käänne, polveke
matkarada teeb siin pöörde üles mäkke retkipolku kääntyy tässä ylämäkeen / retkipolku tekee tässä mutkan ylämäkeen
kõrge, järsu pöördega trepp korkeat portaat, joissa on yhtäkkinen käänne
3 mingi protsessi, sündmuse üldsuunas või sisus toimuv muutus; murrang
käänne, muutos
mullistus, murros, kumous
asi võttis halva pöörde asiassa tapahtui huono käänne
niisugust sündmuste pööret ei osanud oodatagi sellaista käännettä tapahtumiin ei osannut odottaakaan
kriisile järgneb kas surm või pööre paranemisele kriisiä seuraa kuolema tai käänne parempaan
Millest selline pööre sinu käitumises? Miksi käytöksessäsi on sellainen muutos?
muus intervalli või kooskõla helide asetuse muutus
käännös, inversio
4hrl väliskohakäänetestagakülg
kääntö|puoli
foto pöördel oli pühendus valokuvan kääntöpuolella oli omistuskirjoitus
jätkake lehe pöördelt jatkakaa paperin kääntöpuolelta
magistritöö tiitellehe pöörde näidis maisterintutkielman nimiölehden kääntöpuolen näyte
5 grammatiline kategooria, mis tähistab öeldisverbi isikut
Võrdle kääne (1. täh)
persoona kiel.
mitmuse 3. pööre monikon 3. persoona
romaan
M
s
1 ulatuslik jutustav kirjandusteos
romaani, romsku ark., rompsu ark.
dokumentaalromaan dokumenttiromaani
(sündmusterohke või seiklusrikka elukäigu kohta)
romaani
tema elulugu oli terve romaan hänen elämänsä oli kuin romaani
2 armulugu või -seiklus
romanssi, rakkaus|juttu, rakkaus|seikkailu
mehel oli romaane, millest palju pahandust tõusis miehellä oli romansseja, mistä seurasi paljon ikävyyksiä
tugevus
M
s
1 (mitmesuguste (füüsika)nähtuste kohta:) intensiivsus, mõjujõud; seda väljendav suurus
voimakkuus, vahvuus, teho
maavärina tugevuseks mõõdeti .. maanjäristyksen voimakkuudeksi mitattiin...
tuule tugevus tõusis tuuli voimistui / tuulen voimakkuus kasvoi
ruumis on kasutatud eri tugevusega valgusallikaid tilassa on käytetty erivahvuisia valonlähteitä
2 millegi vastupidavus, kindlus
vakaus
Millest sõltub riigi tugevus? Mistä valtion vakaus riippuu?
materjali võime avaldada vastupanu välisjõududele
lujuus, kestävyys
materjali tugevus materiaalin lujuus
3 kellegi keha- või vaimujõu rohkus
kestävyys, voima, vahvuus, väkevyys
poiss valiti meeskonda tema tugevuse pärast poika valittiin joukkueeseen kestävyytensä vuoksi
kiitma peab võistlejate vaimset tugevust täytyy kehua kilpailijoiden henkistä kestävyyttä
4 kellegi või millegi tugev külg
jonkun tai jonkin vahva puoli
vahvuus
Kristiina tugevuseks on tema kuulamisoskus Kristiinan vahvuus on hänen kykynsä kuunnella
firma peab oma tugevuseks suurt kogemustepagasit firma pitää vahvuutenaan sitä, että sillä on suuri määrä kokemusta
vits
M
s
1 peen painduv oks või võrse (nt punumiseks, kinnitamiseks, löömiseks)
vitsa
orus ei kasva vitsagi, millest korvi punuda laaksossa ei kasva edes vitsaa, josta voisi punoa korin
(vitstega löömise, ka muu karistuse kohta)
vitsa, raippa
nuhteet mon., läksytys
Küll need vitsad ükskord temalegi tulevad! Kyllä hänkin saa nuhteensa aikanaan!
mehele otsustati anda mõisas viisteist hoopi vitsa miehelle päätettiin antaa moisiossa 15 raipaniskua
omad vitsad peksavad sai maistaa omaa lääkettään (sananp.)
2 painduvast oksast või metalliribast võru millegi (nt puunõu) kooshoidmiseks
vanne
vitsast punutud võru või side aiateivaste värava,vm kinnitamiseks
vitsas, vitsas|lenkki
ära kandma
1 karistust lõpuni kandma, vangistusaega lõpuni istuma
suorittaa rangaistus
kärsiä
kohus karistas kurjategijat kaheaastase vangistusega, millest on eelvangistuses ära kantud 24 päeva oikeus tuomitsi rikoksen tekijän kahdeksi vuodeksi vankeuteen, josta on tutkintavankeudessa kärsitty jo 24 päivää
2 minema toimetama, ära viima
viedä
veevool võib hakata lahtist liiva madalikult ära kandma veden virtaus voi alkaa viedä irtohiekkaa matalikolta
3 riietuseset või jalanõusid tarvitamiskõlbmatuks kulutama
kuluttaa loppuun, kuluttaa puhki
olen lühikese ajaga jõudnud juba kaks paari talvesaapaid ära kanda olen lyhyessä ajassa ehtinyt kuluttaa puhki jo kahdet talvikengät
ülal|pool
M
adv›, ‹prep› [mida]
Samas sarjas ülalt|poolt
koha, asendi poolest millestki kõrgemal
Vastand all|pool
ylempänä, ylä|puolella
ülalpool on õhk hõredam ilma on ylempänä ohuempaa
eespool, eelnevas tekstis
Vastand all|pool
(tekstin esittämisjärjestyksestä)
aiemmin, edellä
kõik need kirikud, millest ülalpool juttu, on ehitusmälestised kaikkin edellä puheena olleet kirkot ovat rakennusmuistomerkkejä

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur