[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 15 artiklit

ilma et
alustab eitavasisulist viisi või tagajärge väljendavat kõrvallauset
aloittamassa sivulauseen, joka ilmaisee kielteistä tapaa tai seurausta
lahkus, ilma et oleks head aegagi öelnud poistui hyvästelemättä
ilma et ta isegi aru sai, ilmus naeratus ta näole hänen kasvoilleen levisi hymy hänen itsensäkään sitä huomaamatta
ise|enese
M
sg genpron› ‹sg nom puudub›, ise|enda sg genpron› ‹sg nom puudub
enesekohane asesõnarõhutab, et tegevus on suunatud tegijale endale
itse, oma
Lootkem iseendile! Luottakaamme itseemme!
mulje iseendast pole paha mielikuva itsestä ei ole hullumpi
ma tahaksin olla rohkem rahul iseenda saavutustega haluaisin olla tyytyväisempi saavutuksiini / haluaisin olla tyytyväisempi omiin saavutuksiini
■ ‹omastav asesõnaviitab kuulumisele tegevuse tegijale, tegijale kui millegi lähtele või omanikule
oma
tihti jätame iseenda vajadused kõige viimaseks usein jätämme omat tarpeemme kaikkein viimeisiksi
seda sa küll iseenda tarkusest välja pole mõelnud sitä et kyllä ole itse keksinyt
isegi
M
adv
1hrl lauses ise rõhutuna, tõstab esile järgnevat sõna või lauseosapeale selle, lisaks kõigele, vastupidi ootustele
jopa, vieläpä, suorastaan, edes {eitavas lauses}
isegi kampsuniga oli toas külm jopa neule päällä huoneessa oli kylmä
naine teenis isegi rohkem kui mees vaimo ansaitsi vieläpä miestään enemmän
naabripoiss ei öelnud mulle isegi tere naapurin poika ei edes tervehtinyt minua
juhtunu ei olnud isegi naljakas tapahtunut ei edes naurattanut
2 ilma selletagi
muutenkin, ilmankin, ennestäänkin
sa oled isegi tubli, mis ta veel tahab olet muutenkin hyvä ja kunnollinen, mitä hän vielä haluaa
tal tööd isegi palju hänellä on ennestäänkin paljon töitä
tal süda isegi mures ja nüüd tulen mina oma halaga hän on jo muutenkin murheissaan, ja nyt minä tulen valituksineni
koju|sõit
M
kuskilt koju (tagasi) sõitmine
koti|matka
alustame kojusõitu aloitamme kotimatkan
kojusõidul ei öelnud ema sõnagi kotimatkalla äiti ei sanonut sanaakaan
lahti ütlema
(vabatahtlikult) millestki või kellestki oma valduses olevast, omasest loobuma; millestki keelduma
sanoutua irti, luopua
ütles oma usust lahti luopui uskostaan
sugulased on kodutust mehest lahti öelnud sukulaiset ovat sanoutuneet irti kodittomasta miehestä / sukulaiset ovat hylänneet kodittoman miehen
ohjeldama
M
(ägeda loomuga) nähtust, mingit (keerulist) tegevust suunama või juhtima; kedagi või midagi tagasi või vaos hoidma
hillitä, hallita, taltuttaa, kesyttää kuv.
pelk liiklusmärk ei ohjelda eriti kedagi pelkkä liikennemerkki ei hillitse oikein ketään
pole midagi, mis võiks ohjeldada korruptsiooni ei ole mitään, mikä voisi hillitä korruptiota
ta püüdis oma kiirustamist tahtejõuga ohjeldada hän yritti hallita kiirehtimistään tahdonvoimalla
paavst püüdis paganlikke rituaale ohjeldada paavi yritti hillitä pakanalllisia rituaaleja
oma (tugevaid) tundeid vaos hoidma, mitte välja näitama
hillitä, hallita
kuidagi suutsin enda hääletooni ohjeldada ega öelnud seda vihaselt jotenkin onnistuin hallitsemaan äänensävyni enkä sanonut sitä vihaisesti
paha
M
1adjnormaalsele mitte vastav, ebameeldivat tunnet tekitav, rahulolematust esile kutsuv
huono, paha
ta on täna pahas tujus hän on tänään huonolla tuulella
ilm oli väga paha ilma oli kovin huono
paha lugu, kui kohvikus wifi ei tööta huono juttu, jos kahvilan langaton verkko ei toimi
raseduse ajal oli mul kogu aeg süda paha (ajas iiveldama) raskauden aikana minua oksetti koko ajan
(ebameeldivate, vastumeelsust tekitavate aistingute seoses)
Vastand hea
paha
Mis paha lõhn siin on? Mikä täällä haisee?
vesi oli paha maitsega vesi maistui pahalta
keegi lasi paha haisu (peeretas, pussutas) joku pieraisi
mingis suhtes ebasoodus või ebasobiv
Vastand hea
huono, paha
lennuk läheb natuke pahal ajal, kell 2 öösel lentokone lähtee vähän huonoon aikaan, kahdelta yöllä
meile sattusid teatris pahad kohad saimme teatterissa huonot paikat
2adjhalvasti käituv, moraalses mõttes laiduväärt
Vastand hea
tuhma vars. last., ilkeä, häijy, paha, pahan|tapainen
sa olid täna paha poiss sinä olit tänään tuhma poika
mõnel inimesel on paha komme alati teisi süüdistada joillakin ihmisillä on huono tapa syyttää aina ensin toisia
ebasõbralikkust väljendav
ilkeä, häijy, paha
ta ei öelnud mulle ühtki paha sõna hän ei sanonut minulle ainuttakaan pahaa sanaa
3smiski halb või ebameeldiv
huono, paha
ega ma seda paha pärast ütelnud enhän minä sitä pahuuttani sanonut
pisut sporti ei teeks paha (oleks hea, soovitatav) pieni liikunta ei tekisi pahaa
paigutama
M
1 õigesse, sobivasse või ettenähtud kohta panema või seadma
sijoittaa, sijoitella, asettaa, sovittaa, asetella
tuppa saab paigutada ühe lisavoodi huoneeseen voi sijoittaa yhden lisävuoteen
paigutage andmed tabelisse sijoittakaa tiedot taulukkoon
ma pole veel mõelnud, kuidas külalised lauda paigutada en ole vielä miettinyt, miten vieraat pitäisi sijoittaa pöytään / en ole vielä miettinyt, miten plaseerata vieraat
paigutasime pildid seinale sijoittelimme kuvat seinälle
kedagi kuhugi majutama või teatud asutusse panema
majoittaa joku johonkin tai panna tiettyyn laitokseen
sijoittaa
ümberasujad paigutati elama ajutistesse laagritesse siirtolaiset sijoitettiin tilapäisiin leireihin
mees otsustati uuringute ajaks haiglasse paigutada mies päätettiin sijoittaa tutkimusten ajaksi sairaalaan
2 (raha) millessegi investeerima või mingile kontole panema
sijoittaa
eks igaüks ise tea, kuhu ta oma raha paigutab eiköhän jokainen itse tiedä, mihin rahansa sijoittaa
3 kuhugi kuuluvaks pidama, mingisse süsteemi või aega asetama
sijoittaa, lukea
vastajad paigutasid Eestit küll Balkani poolsaarele, küll Kaspia mere äärde vastaajat sijoittivat Viron Balkanin niemimaalle tai Kaspianmeren ääreen
ma ise paigutaksin ennast tavaliste vene naiste hulka itse lukisin itseni tavalliseksi venäläisnaiseksi
päriselt
M
adv
1 täiel määral, kogu ulatuses
täysin, täydesti, kokonaan
Eda pole sellega päriselt nõus Eda ei ole siitä täysin samaa mieltä
artiklist ei saa päriselt selgeks, mis lennujaama nimeks saab artikkelista ei täysin selviä, mikä lentoaseman nimeksi tulee
keegi pole päriselt hea ega paha kukaan ei ole kokonaan hyvä eikä paha
2 tegelikkuses, reaalsuses, mitte näiliselt
todellisuudessa
oikeasti, varsinaisesti
Kas see kõik juhtus päriselt või mees kujutas endale kõike ette? Tapahtuiko se kaikki oikeasti vai kuvitteliko mies kaiken?
Martin on mõelnud päriselt Eestisse tagasi tulla Martin on ajatellut palata Viroon kokonaan
jäädavalt, alatiseks
ainiaaksi, iäksi
võta see raamat päriselt endale ota tämä kirja kokonaan itsellesi; ota se kirja omaksesi
sõna
M
s
1 keele väikseim iseseisev tähenduslik koostisosa
Võrdle lekseem
kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen rakenneosa
sana
ühesilbiline sõna yksitavuinen sana
sõnade järjekord lauses lauseen sanajärjestys / sanojen järjestys lauseessa
Mis see sõna tähendab? Mitä tämä sana tarkoittaa?
sõnad pl teatav tekst või tsitaat
laulun tms. sanat tai lainaus
sanat mon., sanoitus, teksti
Kas sul laulu sõnad on peas? Muistatko laulun sanat?
nõidumise sõnad manaussanat
2 (rääkimise, kõneluse, jutuajamise vms kohta)
(puhumisesta, keskustelusta tms.)
sana
ta ei öelnud ainsatki sõna hän ei sanonut sanaakaan / hän ei puhua pukahtanut
sõber tuletas mind hea sõnaga meelde ystävä muisti minua hyvällä
ütlesin paar kurja sõna sanoin pari vihaista sanaa
mobiilikõne katkes poolelt sõnalt (kõne ajal, juttu katkestades) kännykkäpuhelu katkesi kesken lauseen
sõnul [kelle] kellegi ütluse kohaselt
niin kuin joku on sanonut
[jonkun] mukaan, [jonkun] sanoin
ema sõnul on terve pere senini šokis äidin mukaan koko perhe on yhä šokissa
luba, õigus või võimalus kõnelda
lupa, oikeus tai mahdollisuus puhua
puheen|vuoro, suun|vuoro, sanan|vuoro, sana
palus koosolekul sõna pyysi kokouksessa puheenvuoroa
otsustav, määrav, kaalukas ütlus või seisukohavõtt millegi suhtes
päättäväinen, määräävä, painokas lausuma tai kannanotto
sana
härra jäi jonnakalt oma sõna juurde herra pysyi jääräpäisesti sanassaan
(Piiblis:) Jumala õpetused, käsud inimestele; piibel tervikuna, pühakiri
(raamatussa:) Jumalan opetukset ja käskyt ihmisille; raamattu kokonaisuutena
sana
Võtke kuulda Issanda sõna! Kuulkaa Jumalan sanaa!
3 (suuline) informatsioon, teadaanne või korraldus
(suullinen) tieto, tiedonanto tai määräys
sana
tuleme kohe appi, niipea kui sõna saadate tulemme apuun heti, kun lähetätte sanan
ausõna, tõotus millegi kinnitusena
kunniasana, vala jonkin vakuudeksi
sana
meest sõnast, härga sarvest sanasta miestä, sarvesta härkää (sananl.)
tark
M
1adjterava mõistusega, taiplik; haritud
viisas, järkevä, älykäs
oppinut, sivistynyt
nii on öelnud üks tark ja kogenud mees näin on sanonut eräs viisas ja kokenut mies
täiearuline
täysi|järkinen
kaine
joka ei ole humalassa
selvä
targa peaga poleks ta nii teinud ei hän selvin päin olisi toiminut näin
(millegi kohta:) rohkelt teadmisi, tarkust sisaldav
viisas
vaatame targast raamatust järele katsotaanpa viisaasta kirjasta
2sselline inimene
viisas henkilö
tietäjä harv
kolm hommikumaa tarka kolme itämaan tietäjää
(ennustaja, ravitseja, nõia kohta)
parantaja, velho, poppa|mies
tark teadis rohtu kõigi tõbede vastu parantaja tiesi lääkkeen kaikkiin tauteihin
3adj(tegude, jutu jms kohta:) arukas, mõistust ilmutav; õige ja otstarbekas
järkevä
tark otsus järkevä päätös
et teil ka targemat teha pole kui niisama vahtida eikö teillä ole järkevämpää tekemistä kuin maleksia joutilaina
4 (seadmete vms kohta:) keerukaid operatsioone sooritav, osav
laitteista tms: mutkikkaita operaatioita suorittava, taitava
targad masinad tegid ära kogu töö älykkäät koneet tekivät koko työn
arvutiprogrammi vm digilahenduse vahendusel juhitav, sooritatav või toimiv
älykäs, äly-
tark maja älytalo
tark elektrivõrk älykäs sähköverkko
Seotud sõnad
targaltadv
järkevästi, nokkelasti, viisaasti
targastiadv
viisaasti
teravus
M
s
1 millegi terav-olek (nt küsimuse aktuaalsus, pilgu tähelepanelikkus, rünnaku hoogsus)
terävyys, purevuus, räikeys kuv., sattuvuus
Kas saate probleemi teravusest aru? Käsitättekö ongelman vakavuuden?
terav, salvav sõna või ütlemine
kiukkuisuus, sapekkuus
kärkevyys, sapekkuus, piikikkyys kuv.
me ei läinud ägedaks ega öelnud üksteisele teravusi emme vihastuneet emmekä piikitelleet toisiamme
2 (terariistade, torkavate esemete kohta:) terav olek
hyvä leikkaavuus, pistävyys, viiltävyys
terävyys
aeg-ajalt on soovitatav noa teravust kontrollida silloin tällöin olisi hyvä kokeilla veitsen terävyyttä
väikesed lõvikutsikad katsusid jõudu ja proovisid hammaste teravust pienet leijonanpennut koettelivat voimiaan ja kokeilivat hampaittensa terävyyttä
3 (visuaalselt) selgesti eristatavus, selgus, kontrastsus
(visuaalinen) tarkkuus, selvyys, kontrastisuus
terävyys, kirkkaus, tarkkuus
piltide teravus on tänu suuremale objektiivile tunduvalt suurem suuremman objektiivin ansiosta valokuvien terävyys on huomattavasti parempi
nägemise teravus näön tarkkuus
vahtima
M
1 silmadega, pilguga ainiti midagi vaatama või jälgima
tuijottaa, töllistellä, toljottaa ark., töllöttää ark.
vahtisime teineteist vaikides ega öelnud midagi tuijotimme toisiamme vaieten emmekä sanoneet mitään
vahib metsa poole ja kuulab midagi töllistelee metsään päin ja kuuntelee jotakin
vastassugupoolele tähelepanu pöörama
katsella, silmäillä
ütleb, et armastab mind, aga vahib teisi tüdrukuid sanoo rakastavansa minua, mutta katselee muita tyttöjä
vahi! kõnek väljendab imestust, üllatust, pahameelt vm
kappas, kas yleisk., kas vain yleisk.
tegin mina arvuti lahti ja, vahi, mis vastu vaatas avasin koneen ja kas vain, mitä tuli esille
2 sunnitult oodates või tegevusetult aega mööda saatma
norkoilla
vetelehtiä, lorvailla
koer vahtis tundide kaupa väraval koira norkoili tuntikaupalla portilla
Mis sa siin vahid? Mitäs siinä norkoilet?
meie vahtisime niisama kõrval me vetelehdimme muuten vain vieressä
välja ütlema
1 sõnades väljendama; esile tooma, avaldama
ilmaista, lausua julki, julki|lausua
oma pooldava seisukoha on välja öelnud ka juhatus myös hallitus on lausunut julki puoltavan mielipiteensä
keerutamata välja öeldes suoraan sanoen
2 hääldama
ääntää, lausua
paljud saarlased ei suuda õ-häälikut korralikult välja öelda monet saarenmaalaiset eivät osaa lausua õ-äännettä kunnolla
ütlema
M
1 midagi suuliselt väljendama
sanoa, lausua, mainita
Ütle oma nimi! Sano nimesi!
Oleks ta siis ühegi lohutava sõna öelnud Jos hän olisi sanonut yhdenkin lohduttavan sanan!
hästi öeldud! hyvin sanottu
temal on iga asja kohta ütlemist hänellä on sanomista joka ikisestä asiasta
kirjapanduna väljendama, millelegi osutama
kertoa, sanoa
vaatame, mis põhikiri selle kohta ütleb katsotaan, mitä ohjesääntö siitä sanoo
silt ütles, et oleme jõudnud Mehikoormasse kyltissä luki, että olimme tulleet Mehikoormaan
roheline tuli ütleb, et võib minna vihreä valo kertoo, että voi mennä
sõnadest rohkem ütleb ta pilk hänen katseensa kertoo enemmän kuin sanat
me ei saanudki aru, mida selle filmiga öelda taheti en käsittänytkään, mitä tällä filmillä haluttiin sanoa
(tajumise, tunnetuse kohta)
sanoa
vaist ütles mulle, et nüüd tuleb minna vaistoni sanoi, että nyt on mentävä
tee, nagu süda ütleb tee niin kuin sydämesi sanoo
2 mingit kõnelemises seisnevat tegevust, toimingut sooritama
pitää puhetta, saarnata, lausua
pastor ütles kantslis jutlust pappi piti saarnan saarnatuolista
võidupühal peeti pidusid ja öeldi kõnesid voitonpyhänä juhlittin ja pidettiin puheita
3 esineb suhtumist kajastavates väljendustes
ilmaista mielipiteenään, käsityksenään, vakaumuksenaan tms.
sanoa, puhua
tõtt öelda olen pettunud totta puhuen olen pettynyt
raske öelda vaikea sanoa
4 esineb rõhulisena mitmesugustes hüüatustes jm arvamusavaldustes
painokkaissa huudahduksissa ja muissa mielipiteenilmauksissa
sanoa
Ära sa ütle! Sano muuta! / Älä muuta sano!
No ütle nüüd! Jopa nyt jotakin!
5 ütlemerõhutus asendis adverbilaadseltmärgib oletust, näitena välja pakutud võimalust
sanokaamme, sanotaan
õige vastus on, ütleme, B oikea vastaus on, sanotaan vaikka B
kohtume pärast lõunat, ütleme, kell kaks tavataan iltapäivällä, sanotaan kello kaksi

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur