?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 10 artiklit
inimeneM
‹
s›
mõtlemis- ning kõnevõimeline mõistuslik olendihminen▪ ma olen täiesti tavaline inimene olen ihan tavallinen ihminen
▪ noored ja haritud inimesed nuoret ja koulutetut ihmiset
▪ saarel sai selgemaks looduse ja inimese vaheline suhe saarella selveni luonnon ja ihmisen välinen suhde
▪ tööle võeti 10 inimest töihin otettiin 10 ihmistä
▪ ta pilk rändas inimeselt inimesele hänen katseensa vaelsi ihmisestä toiseen
■
täisväärtuslik isik või täiskasvanutäysivaltainen henkilö tai aikuinenihminen▪ loodame, et temast saab veel inimene toivomme, että hänestä kasvaa vielä ihminen
■
individuaalse omapäraga isik;
teatavate omaduste, väärtuste kandjayksilö omine piirteineenihminen,
henkilö,
persoona▪ inimesena on ta väga sümpaatne ihmisenä hän on hyvin sympaattinen
▪ nüüd olen täiesti teine inimene nyt olen täysin eri ihminen
■
teatavas valdkonnas, koosluses tegutseja;
selliste omadustega isiktietyllä alalla toimiva henkilö erityisominaisuuksineenihminen▪ mees on läbi ja lõhki loominguline inimene mies on läpeensä luova ihminen
▪ majandusinimene talousihminen
▪ kirjandusinimene kirjallisuusihminen
■
üldinimlike omaduste kandja(
yleisinhimillisiä piirteitä ajatellen)
ihminen▪ ka arst on inimene ja võib vigu teha lääkärikin on ihminen ja saattaa tehdä virheitä
▪ Olge ikka inimene, räägime kõigepealt omavahel! Olkaa sentään ihminen, puhutaan ensiksi keskenämme!
▪ inimeseks ei sünnita, inimeseks saadakse ihmiseksi ei synnytä, ihmiseksi tullaan
■
teatava piirkonna elaniktietyllä alueella elävä henkilöihminen,
asukas▪ kohalikud inimesed paikalliset ihmiset / paikalliset asukkaat
▪ Tõstamaa kandi inimesed Tõstamaan seudun ihmiset
■
inimesed pl (teiste isikute, rahva, võõraste kohta)ihmiset mon.,
toiset mon.▪ ta ei saa inimestega läbi hän ei tule toimeen ihmisten kanssa / hän ei tule toimeen toisten kanssa
kaineM
‹
adj›
1 asjalikult mõtlev või toimiv, mõistusest, mitte tunnetest lähtuvmaltillinen,
järki|peräinen,
kiihkoton▪ võidutöö on väga kaine ja hästi läbimõeldud projekt voittanut työ on varsin järkiperäinen ja hyvin mietitty suunnitelma
▪ loodame, et kaine mõistus võidab toivotaan, että terve järki voittaa
▪ lähtuda tuleb kainest loogikast pitää lähteä kylmästä logiikasta
2 mittejoobnud, mittepurjus Vastand eba|kainejoka ei ole humalassaselvä▪ sain paugupealt kaineks selvisin hetkessä
▪ autoroolis tuleb olla täiesti kaine auton ratissa pitää olla vesiselvä
Seotud sõnad kainelt ‹
adv›
maltillisesti,
raittiisti
pihta hakkama1 tööd, tegevust alustama;
millegagi algamaaloittaa [
jokin,
jotakin],
ruveta [
johonkin],
ryhtyä [
johonkin],
tarttua toimeen,
panna toimeksialkaa▪ loodame sügisel ehitusega pihta hakata toivomme voivamme aloittaa rakennustyöt syksyllä
▪ saime juhised, millest pihta hakata saimme ohjeet, mistä aloittaa
▪ me ei tahaks pihta hakata väikse turuga emme haluaisi aloittaa pienillä markkinoilla
▪ võtted hakkasid pihta möödunud aasta algul kuvaukset alkoivat viime vuoden alussa
2 midagi (edaspidi, tulevikus) tegema hakkamaalkaa [
tehdä jotakin],
ruveta [
johonkin],
ryhtyä [
johonkin]
tehdä [
jotakin]
▪ hakkasime aiapidamisega hoogsalt pihta, aga tüdinesime varsti ära ryhdyimme innolla pitämään puutarhaa, mutta kyllästyimme nopeasti
▪ poiss ei teadnud, mida palliga pihta hakata poika ei tiennyt, mitä tehdä pallolla
▪ ma ei tea, mis nad minu õpetusega pihta hakkavad en tiedä, mitä he tekevät minun neuvoillani
pöördumaM
1 oma asendit muutma, end pööramavaihtaa asentoaankääntyä,
käännähtää▪ magaja pöördus selili nukkuja kääntyi selälleen
▪ pöördusin näoga päikese poole käännyin kohti aurinkoa
▪ kuulis enda taga samme ja pöördus kähku ümber kuuli takaansa askelia ja käännähti ympäri
▪ paat pöördus kummuli vene kääntyi nurin
■
ümber keskpunkti või telje liikuma või nihkumakääntyä,
kiertyä,
kierähtää,
pyöriä▪ võti pöördub lukuaugus avain kiertyy lukossa
▪ rool peab pöörduma sujuvalt ratin pitää kääntyä vaivatta
2 [
kuhu]
oma suunda muutma, kõrvale või tagasi pöörama;
kuskile (tagasi) minemavaihtaa suuntaansakääntyä▪ tüdruk pöördus põiktänavasse tyttö kääntyi poikkikadulle
▪ tuul on pöördunud tuuli on kääntynyt
▪ otsustasime koju pöörduda päätimme kääntyä kotiin
▪ pilk pöördus viivuks naise dekolteele katse käväisi naisen dekolteessa
■
(tee, jõe jms kohta:) käänakut tegema(tiestä, joesta tms.:) tehdä käännöskääntyä▪ raudtee pöördus lõunasse rautatie kääntyi etelään
■
(nähtuse, protsessi suunamuutuse või olukorra muutumise kohta)(
jonkin ilmiön, prosessin tai tilanteen kehittymisestä)
kääntyä,
muutttua▪ majandus pöördus kasvule talous kääntyi kasvuun
▪ loodame, et kõik pöördub siiski heaks toivomme, että kaikki kääntyy sittenkin hyväksi
▪ äkitselt õnn pöördus äkkiä onni kääntyi
■
pöörduv vastupidiseks muutuda võivkierto-▪ pöörduv protsess kiertoprosessi fys.
■
(usu vahetamise, maailmavaate muutmise, meeleparanduse kohta)(
uskonnon vaihtamisesta, maailmankuvan muuttumisesta tms.)
kääntyä,
tulla uskoontehdä parannus▪ naine pöördus islami usku nainen kääntyi islamiin / nainen kääntyi islamin uskoon
▪ ta on usklikuks pöördunud hän on tullut uskoon
▪ mõni patune võib veel pöörduda muutama syntinen voi vielä tehdä parannuksen
■
piltl (kõneaine vahetumise kohta)(
puheenaiheen vaihtumisesta)
kääntyä,
kiertyä▪ jutt pöördus lastele keskustelu kääntyi lapsiin
■ [
mille poole,
mille juurde]
tegevust millelegi suunama, millegagi tegelema hakkamasuuntautua [
johonkin]
▪ nii mõnigi poeet on pöördunud proosa poole yksi jos toinenkin runoilija on suuntautunut proosaan
▪ keskeas pöördus ta kokkamise juurde tagasi keski-iässä hän palasi ruoanlaiton pariin
3 [
kuhu,
kelle/mille poole]
kellegi juurde abi, nõu või info saamiseks minema;
kedagi kõnetamakääntyä [
jonkun]
puoleenpuhutella [
jotakuta]
▪ dokumentideta mees pöördus abipalvega Eesti konsulaati paperiton mies kääntyi Viron konsulaatin puoleen pyytämään apua
▪ infotöötaja seletas, kelle poole pöörduda ja mida teha neuvonnasta kerrottiin, kenen puoleen kääntyä ja mitä tehdä
4 keel (verbi kohta:) pöördeti muutuma(
verbeistä)
taipua
püstiM
‹
adv›
1 (asendi kohta, milles inimene seisab või kõnnib);
(loomade kohta:) tagajalgadel või tagajalgadeleseisaalla(an),
seisaalle(en),
pystyssä,
pystyyn▪ Tõuse püsti! Nouse seisaallesi! / Nouse ylös!
▪ publik aplodeeris püsti seistes yleisö osoitti suosiota seisten
▪ karu ajas end püsti karhu nousi pystyyn
■
(ühe) otsaga ülespidi, suunaga otse üles;
õigetpidi ülespystyynylös▪ Käsi püsti, kel pole elus midagi tobedat juhtunud! Käsi ylös ne, joiden elämässä ei ole tapahtunut mitään typerää!
▪ aitasin motonaisel tsikli püsti tõsta autoin naispuolista motoristia nostamaan moottoripyörän pystyyn
■
üles seatuks, valmis ehitatuks või üles seatuna, valmis ehitatunapystytetyksi, valmiiksi rakennetuksi;
pystytettynä, valmiiksi rakennettuna–▪ panime telgi püsti pystytimme teltan; panimme teltan pystyyn ark.
▪ loodame, et uus maja sügisel püsti oleks toivomme, että uusi talo olisi syksyllä valmis
▪ teiste abiga sai lava kiiresti püsti toisten avulla lava saatiin pystytettyä nopeasti
■ ‹
väljendites›
(märgib normaalse toimimise seisundit)ilmaisemassa normaalisti toimimista–▪ usalduseta on võimatu demokraatlikku ühiskonda püsti hoida ilman luottamusta on mahdotonta pitää yllä demokraattista yhteiskuntaa
▪ tänu naftale siin elu püsti seisabki öljyn vuoksi täällä elämä jatkuukin / öljyn vuoksi elämä täällä onkin mahdollista
2 ette sirutatud asendis või sellisesse asendisseylös,
pystyynpystyssä▪ Rind ette, kõht sisse, lõug püsti! Rinta eteen, vatsa sisään, leuka ylös!
▪ ise seisis, kõht püsti, keset tuba itse seisoi vatsa pystyssä keskellä huonetta
▪ ta seisab tikksirgelt, jalad harkis, nina püsti hän seisoo tikkusuorana, jalat harallaan, pää pystyssä
■
tähelepanu keskmes, esilesillä▪ probleem on endiselt püsti ongelma on edelleen esillä
3 täiesti, pärisaivan,
täysin▪ Ragne läks ju püsti hulluks Ragnestahan tuli aivan hullu
▪ psühhiaater oli temaga püsti hädas psykiatri oli suurissa vaikeuksissa hänen suhteensa
▪ Nüüd on püsti kurat lahti! Nyt on kyllä piru täysin irti!; Nyt on piru merrassa!
realiseerumaM
täide minema, teostuma, tegelikuks saamatoteutua,
realisoitua,
reaalistua▪ loodame, et must stsenaarium ei realiseeru toivotaan, ettei synkkä ennuste toteudu
seisu|kordM
hoonete, sõidukite vms hrl millestki tingitud olek teatud ajahetkeltila,
kunto▪ heas seisukorras krohvitud puitmaja hyväkuntoinen rapattu puutalo
■
asjade üldine olukord, milleski valitsevad olud teatud ajahetkeltila,
tilanne,
asiain|tila,
asema,
olo|suhteet,
olot mon.▪ loodame, et majanduslik seisukord varsti paraneb toivotaan, että talouden tila kohenee pian
▪ asetage end minu seisukorda asettukaa minun asemaani
■
inimese vms tervisest vm teguritest tingitud olek teatud ajahetkeltila,
vointi,
kunto▪ haige seisukord halvenes potilaan tila heikkeni
selja|tahaM
‹
adv›, ‹
postp› [
mille]
⇒
Samas sarjas selja|taga,
selja|tagant1 ajaliselt või ruumiliselt mööda;
tahapooletaakse▪ vanad võlad peavad jääma seljataha vanhojen velkojen pitää jäädä taakse
■
(kellegi edestamise või ületamise kohta)taakse▪ suusataja jättis seljataha kõik mehed, keda hooaja alguses kiideti hiihtäjä jätti taakseen kaikki miehet, joita oli kauden alussa kehuttu
2 kellegi, millegi toeks, toetajanataakse,
tueksi▪ loodame oma seljataha saada suuremad pangad toivomme saavamme taaksemme suuremmat pankit
tagasi|löökM
1 edule järgnev langus, olukorra halvenemine, ebaõnnestuminetaka|isku,
taka|pakki ark.▪ loodame parimat, kuid valmis tuleb olla ka tagasilöökideks toivotaan parasta, mutta pitää olla valmiina takaiskuihinkin
2 (relvas, mootoris:) järsk liikumine tagasi (pärast lasu sooritamist, käivitamisel)taka|isku tekn.,
taka|potku,
rekyyli {
ampuma-aseessa}
▪ makarovi püstolil on tugev tagasilöök Makarovin pistoolin rekyyli on luja
■
(sisepõlemismootoris:) küttesegu enneaegne süttimine ja sellest tekkiv kõva heli(polttomoottorissa:) polttoaineseoksen ennenaikainen syttyminen ja siitä aiheutuva kova ääninakutus
õgvenemaM
sirgeks või sirgemaks minema;
paranemasuoristua,
oietaparata,
parantua▪ eks kõik me loodame, et ühel päeval õgvenevad olud ja tuleb võimalus mehän kaikki toivomme, että eräänä päiväna olot paranevat ja avautuu mahdollisuus