Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 187 artiklit, väljastan 50

adopteerima
M
võõrast last oma seaduslikuks lapseks võtma
adoptoida
▪ adopteeritud lapsed adoptoidut lapset
aga ‹konj, adv, s›
1 ‹konj› vastandav sidesõna: seob vastandatavaid komponente sisaldavaid lauseid ja lauseosi või alustab piiravat, täpsustavat lauseosa
mutta
▪ olen kuulnud küll, aga ei tule meelde olen kyllä kuullut, mutta en nyt muista
▪ Andres on koduhoidja tüüp, aga mina mitte Andres on kotimies-tyyppiä, mutta minä en
▪ lootust on, aga vähe toivoa on, mutta vähän
■ iseseisva lause algul seostab seda eelneva kontekstiga; esineb ütlust sissejuhatava sõnana
mutta
▪ aga siis jäi see kõik sinnapaika, nagu poleks olnudki mutta silloin kaikki jäi sikseen, ihan kuin mitään ei olisi ollutkaan
■ esineb ühendava sidesõnana variante loetlevas lauses
mutta
▪ Mis su lapsed teevad? – Vanem poiss käib koolis, aga noorem lasteaias Mitä lapsesi tekevät? – Vanhempi poika on kolussa, mutta nuorempi lastentarhassa
2 ‹adv› rõhutav sõna: aitab tugevdada lausesisu või täpsustada väite tuuma
vain
▪ reisida võiks igale poole, oleks aga raha voisi matkustaa minne vain, jos vain olisi rahaa
▪ püüdis tööst kõrvale hiilida, kui aga vähegi võimalus avanes yritti pinnata työstä, kun vain avautui pienikin mahdollisuus
▪ Astuge aga sisse! Tulkaa vain sisään!
▪ kes aga ette sattus, see sõimata sai joka vain jäi tielle, sai haukut
■ (hrl imestust, üllatust väljendavates hüüatustes:) alles, ikka
-pa/-pä
▪ Oled sina aga hea südamega! Oletpa sinä hyväsydäminen!
▪ Pannakse aga lastele isevärki nimesid! Kylläpä lapsille annetaan erikoisia nimiä!
■ ‹vahel koos verbi kordamisega käskivas kõneviisis› väljendab või rõhutab etteheidet või ähvardust
moitetta tai uhkausta ilmaisemassa
–
▪ Aga sa nüüd saad, et mind nii vara üles ajasid! Siitäs saat, kun herätit minut näin aikaisin!
▪ vaata aga vaata, mille ta kogemata välja ütles kas kummaa, minkä hän vahingossa sanoi ilmi
3 ‹s› häiriv, kahtlust tekitav asjaolu
mutta
▪ üldjoontes loogiline jutt jättis õhku mitmeid agasid pääpiirteissään looginen puhe jätti ilmaan monia muttia
▪ kõik oleks justkui korras, ainult ühe agaga kaikki tuntuu muka olevan kunnossa, vain yksi mutta siinä on
ajama
M
1 kedagi või midagi kuhugi liikuma sundima või liikuma panema
ajaa
▪ piletita sõitjad aeti bussist välja liputtomat matkustajat häädettiin bussista / liputtomat matkustajat ajettiin ulos bussista
▪ ajasin lapsed magama ajoin lapset nukkumaan
▪ tuul ajas paadi kaldast eemale tuuli ajoi veneen kauemmas rannasta
▪ liha aeti vardasse liha työnnettiin vartaaseen
▪ Aja püksid jalga! Pane housut jalkaan!
■ (oma keha või kehaosa teatud asendisse viies)
kehon tai ruuminosan asennon ottamisesta
–
▪ ajas jalad harki otti haara-asennon; levitti jalkansa
▪ Aja ennast püsti! Nouse ylös!
■ (sõiduvahendi (või hobuse) juhtimise, ka sõitmise kohta)
(ajoneuvon ohjaamisesta, myös siinä matkustamisesta)
ajaa
▪ ajas auto tee äärde ajoi auton tiensivuun
▪ teekäijale aeti otsa jalankulkijan päälle ajettiin
▪ Ajame võidu! Ajetaan kilpaa!
■ (taime kohta:) oma osi kasvatama
(kasvista:) kasvattaa osiaan
–
▪ puu on juured alla ajanud puu on kasvattanut juuret
2 ‹ka isikuta lauses› mingit tundmust, meeleolu, seisundit, olukorda, muutust põhjustama, esile kutsuma
jonkin tunteen, tunnelman, tilan, tilanteen tai muutoksen aiheuttamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ iiveldama ajab tekee pahaa
▪ näkku valetamine ajas ta marru päin naamaa valehteleminen raivostutti häntä
▪ ära aja mind naerma älä naurata
▪ nii kurb lugu, et ajab nutu peale niin surullinen juttu, että itkettää
▪ sa ajad mind segadusse hämmennät minua
▪ viin on mehe hukka ajanud viina on vienyt miehen turmiolle
▪ aja see asi korda hoida se asia
3 ‹ühendites› (tegevuse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)
jonkin toiminnan yhteydessä
–
▪ mul on linnas asju ajada minulla on kaupungissa asioita hoidettavanani
▪ mingit äri ta ajab jotain liiketoimintaa hän pyörittää
▪ laps ajab jonni lapsi kiukuttelee
4 ‹ühendites› (rääkimise, kõnelemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
puhumisesta
–
▪ ajame pisut juttu rupatellaan vähän
▪ Ära aja jama! Älä horise! / Älä puhu pötyä!
▪ Ah, mis sa ajad! Älä viitsi!
■ ‹ühendites› (hääle, heli tekitamise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
äänen tuottamisesta
–
▪ poiss ajab vilet poika viheltelee
▪ kõrvad ajavad pilli korvat soivat
5 ihukarvu raseerides eemaldama
(ihokarvojen poistamisesta)
ajaa, ajella
▪ ajab habet ajaa partansa / ajelee partansa
6 midagi endast eraldama või välja saatma
erittää tai erottaa jotain itsestään
–
▪ kuusk hakkas juba enne uut aastat okkaid ajama joulukuusesta alkoi varista neulasia jo ennen uuttavuotta
▪ pliit ajab suitsu hella savuttaa
7 ‹ühendites› (kellegi või millegi jälitamise, sellele järgnemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
(jäljittämisestä, perässä pysymisestä tms.)
ajaa, ajaa takaa, jahdata, seurata
▪ koer ajab jänese jälgi koira seuraa jäniksen jälkeä
▪ kass ei viitsi hiiri taga ajada kissa ei viitsi ajaa hiiriä takaa
▪ tüdruk ajas raamatus näpuga järge tyttö seurasi sormella rivejä kirjassa
8 trassi, teed vms hrl otsesuunalist rajama
tien, väylän tms. tekemisestä
–
▪ mutt ajab käike kontiainen kaivaa käytäviä
▪ läbi metsa on siht aetud metsän läpi on raivattu linja
▪ suusarada jäigi sisse ajamata hiihtolatu jäikin ajamatta
9 ‹ühendverbi osana› õmmeldes kinnitama
kiinnittää ompelemalla
–
▪ ajas krae külge ja nööbid ette kiinnitti kauluksen ja ompeli napit
10 keetmise teel destilleerima; utma
tislata
▪ kartulitest aetud piiritus perunoista keitetty pontikka / perunoista tislattu pontikka
▪ tökatit aeti kasetohust tököttiä hiiletettiin koivun tuohesta
alg|haridus
M
algteadmised, -oskused, -vilumused; algkooliharidus (nt kuus, neli klassi vm)
alkeis|sivistys
alkeis|opetus, alku|opetus
▪ tahetakse, et lapsed saaksid hea alghariduse juba lasteaiast halutaan että lapset saisivat hyvän alkeissivistyksen jo päiväkodissa
alla neelama
1 midagi ebameeldivat vaikides, (sõnadega) reageerimata ära kannatama
sietää, kestää, niellä kuv.
▪ solvangut alla neelama kestää loukkaus
■ pingutades, vastupanu ületades mitte välja näitama
niellä kuv.
▪ neelasin oma uhkuse alla nielin ylpeyteni
▪ pisaraid alla neelama niellä kyyneleitä
2 suu kaudu sisse sööma
niellä
▪ kapsli võib tervelt alla neelata kapselin voi niellä kokonaisena
▪ lapsed kipuvad hambapastat alla neelama lapset nielevät usein hammastahnaa
armu|ühendus
M
seksuaalsuhe
rakkaus|suhde, sukupuoli|suhte, seksi|suhde
▪ jaaniöisest armuühendusest sündinud lapsed tulevad ilmale kõige kaunimal kevadisel ajal juhannusöisestä rakkaussuhteesta syntyneet lapset syntyvät kevään kauneimpana aikana
auto|tee
sõidukitele liiklemiseks mõeldud tee
auto|tie, ajo|tie
▪ lapsed sõitsid kelguga autoteele lapset laskivat kelkalla autotielle
▪ puhtaks roogitud autoteed puhtaaksi auratut ajotiet
dippima
toidutükikesi fondüüsse või külma dipikastmesse kastma ja sööma
dipata
▪ lapsed dipivad kartulikrõpse ja porgandeid lapset dippaavat perunalastuja ja porkkanoita
eesel
M
‹s›
1 hobusest väiksem hrl hall pikakõrvaline veo- ja kandeloom
○ (Equus asinus)
aasi
2 (rumala, taipamatu, põikpäise inimese kohta, ka sõimu- ja kirumissõnana)
aasi kuv.
▪ Igavene eesel! Senkin aasi!
3 kaardimäng, kus kaotab kõige aeglasem võitja märguandele reageerija
aasi korttip.
▪ lapsed mängisid juba tükk aega eeslit lapset olivat jo hyvän tovin pelanneet aasia
ei tee kuulmagi
ei tee kuuldust väljagi; teeb, nagu ei kuulekski
ei ole kuulevinaan, ei ole kuulevina(ankaan
▪ lapsed istuvad muudkui arvuti taga, kutsun sööma, keegi ei tee kuulmagi lapset istuvat vain tietokoneen ääressä, kutsun syömään, kukaan ei ole kuulevinaan
empaatia
M
‹s›
osadustunne teise inimesega, sisseelamine tema tunnetesse ja mõttemaailma; (laiemalt:) mõistev ja kaasatundev suhtumine
empatia
▪ lapsed õpivad empaatiat vanemate tegevust jälgides lapset oppivat empatiaa seuratessaan vanhempien toimintaa
endast välja
⇒ Samas sarjas endast väljas
ärritatuks, tugevasti erutatuks, tasakaalust välja
ärsyyntyneeksi, voimakkaasti kiihtyneeksi, pois tasapainosta
pois tolalta(an, suunnilta(an, kiihdyksiin
▪ lapsed viivad mind vahel täiesti endast välja lapset saavat minut välillä täysin pois tolaltani
energiline
M
‹adj›
innukalt, energiliselt toimiv või toimuv
energinen, toimelias, tarmokas, aktiivinen
▪ lapsed on nii energilised, lausa väsimatud lapset ovat niin energisiä, suorastaan väsymättömiä
Seotud sõnad
energiliselt ‹adv›
energisesti, tarmokkaasti
esinemis|kava
M
kontserdil, peol vm ettekantavad palad
esitysten kokonaisuus konsertissa, juhlissa tms.
ohjelma
▪ lapsed panid ise kokku oma esinemiskava – kes soovis, mängis pilli või laulis lapset kokosivat itse ohjelmansa – halukkaat soittivat tai lauloivat
esitama
M
1 arvamust, seisukohta avaldama, väljendama, ette või esile tooma
esittää, ilmaista, lausua julki, tuoda esiin
▪ ajakirjanikud esitasid linnapeale ebameeldivaid küsimusi toimittajat esittivät pormestarille epämiellyttäviä kysymyksiä
▪ õpetaja esitas tööde vormistamisele ranged nõuded opettaja esitti ankarat muotoilu- ja ulkoasuvaatimukset kirjoitelmille
2 kellelegi midagi kirjalikku otsustamiseks, töötlemiseks, kontrollimiseks üle andma või ette näitama
esittää, näyttää
▪ töötaja esitas lahkumisavalduse työntekijä jätti eroanomuksensa
▪ palun esitage isikut tõendav dokument olkaa hyvä ja esittäkää henkilöllisyystodistuksenne
■ edutamiseks, autasustamiseks vms ette panema
esittää, ehdottaa, panna ehdolle
▪ osakonnajuhataja esitas alluva preemia saamiseks osastonjohtaja ehdotti alaistaan palkinnon saajaksi
3 millegagi vaatajas- või kuulajaskonnale esinema
esittää, esiintyä
▪ alustuseks esitasid lapsed paar klaveripala aluksi lapset esittivät pari pianokappaletta
ette
M
‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 esiküljest ettepoole; esiossa, esiküljele
Vastand taha
eteen
▪ astus kaks sammu ette astui kaksi askelta eteen
▪ läksin peegli ette ja uurisin end igast küljest menin peilin eteen ja tarkastelin itseäni joka puolelta
▪ tõmbas kardinad akna ette veti verhot ikkunan eteen
▪ saime istekohad suhteliselt ette saimme paikat suhteellisen edestä
■ esikülje lähedusse (mingiks tegevuseks valmis); (esiküljele) külge
eteen
▪ tõld sõitis ette vaunu ajoi eteen
▪ maja sai aknad ette taloon pantiin ikkunat
▪ õmbles pluusile nööbid ette ompeli puseroon napit
■ möödudes ettepoole
edelle
▪ mootorratas tuiskas meist ette moottoripyörä pyyhälsi edellemme
■ ajaliselt ettepoole, tulevikku
ajallisesti eteenpäin, tulevaisuuteen –
▪ oskab kaugele ette planeerida osaa suunnitella kauas tulevaisuuteen
▪ ette rutates olgu öeldud, et tegime õige otsuse menen nyt asioiden edelle, mutta sanottakoon, että teimme oikean päätöksen
2 (ettepoole) takistuseks
eteen
▪ keegi astus ette ja ma ei näinud enam midagi joku astui eteen enkä nähnyt enää mitään
▪ takso keeras kaubikule otse ette taksi kääntyi suoraan pakettiauton eteen
■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistavaks, segavaks teguriks
(ilmiöistä, tilanteista:) tielle, esteeksi
–
▪ üritan talle kirjutada, aga ikka tuleb midagi ette yritän kirjoittaa hänelle, mutta aina tulee jokin este
▪ jälle jään sulle ette taas olen tielläsi
3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või lähemal ajal jõutakse
viittaamassa tilanteeseen tai ilmiöön, johon on päästy tai päästään lähiaikoina
eteen
▪ mees ei tohiks naist sellise valiku ette panna mies ei saisi panna naista sellaisen päätöksen eteen
4 eelnevalt, enne, millestki toimuvast, tehtavast varem
jotakin tapahtuvaa tai tehtävää aiemmin tai ennen
–
▪ korraldas kõik sõidud ja kohtumised pool aastat ette järjesti kaikki matkat ja tapaamiset puolta vuotta aiemmin
▪ tuli külla ette teatamata tuli kylään ilmoittamatta
▪ aimasin õnnetust ette aavistin onnettomuuden
▪ tunnen seiklusterohkest reisist juba ette rõõmu iloitsen jo etukäteen jännittävästä matkasta
▪ valimistulemusi ei julge keegi ette ennustada kukaan ei uskalla ennustaa äänestyksen tuloksia
■ eelnevalt valmis, tulevase aja jaoks varuks või millegi tulevase eeldusena
etu|käteen, ennakkoon, ennakolta, ennalta, edeltä|käsin
▪ neil, kes kaasa sõitsid, on töö ette tehtud ne, jotka lähtivät mukaan, olivat tehneet työn etukäteen
▪ ühe kuu üür tuleb ette maksta yhden kuun vuokra pitää maksaa ennakkoon
■ (males, jäähokis jm materjali või punktide mängueelse loovutamise kohta)
šakissa, jääkiekossa jms. jonkin luovuttamisesta ennen peliä
–
▪ suurmeister andis vastasele ratsu ette suurmestari antoi vastustajalle ratsun verran hyvitystä
▪ noortemeeskonnale anti kolm väravat ette nuorten joukkueelle annettiin kolmen maalin verran hyvitystä
5 tasemelt, saavutustelt vms kaugemale, ettepoole, mööda
edellä
▪ keelteoskuselt on ta vendadest ette jõudnud kielitaidossa hän on veljiään edellä
▪ vastasmeeskond läks peagi ette 13 : 8 vastustajajoukkue johti pian 13–8
■ (kella käigu kohta:) ettenähtust kiiremini
(kellosta)
edellä
▪ kell käib paar minutit ette kello on pari minuuttia edellä
■ tähtsuse poolest esimeseks, etteotsa
tärkeimmäksi, johtavaksi
–
▪ panga nõukogu ette sai oma mees pankin neuvoston johtoon pääsi oma mies
6 liikumisteele, vaate- või tegevusvälja
tielle, näköpiiriin tms.
–
▪ tuli hävitas kõik, mis ette jäi tuli tuhosi kaiken tieltään
▪ sööb, mis ette juhtub syö mitä eteen sattuu
▪ vaatame, mis võimalusi veel ette sattub katsotaan, millaisia mahdollisuuksia vielä tulee
7 kellelegi näha, kuulata, tutvuda, hinnata vms
jonkun nähtäväksi, kuultavaksi, tutustuttavaksi, arvioitavaksi tms.
eteen
▪ dirigent kutsuti viis korda publiku ette tagasi kapellimestari kutsuttiin viidesti takaisin yleisön eteen
▪ Näita ette, mis sul seal on! Näytä mitä sinulla on siellä!
▪ kohtuotsus loeti ette oikeuden päätös luettiin ääneen / oikeuden päätös luettiin kuulijoille
▪ asi tiriti avalikkuse ette asia vedettiin julkisuuteen
■ kellegi juurde uuritavaks, kellegi jutule; arutlusele, otsustamisele
jonkun luokse kuulusteltavaksi, tuomittavaksi tms., jonkun puheille
eteen
▪ asjaosaline ei ilmunud komisjoni ette asianosainen ei ilmaantunut toimikunnan eteen
▪ paari nädala pärast peaks asi kohtus ette tulema parin viikon kuluttua asian pitäisi tulla käsittelyyn oikeudessa
■ eeskujuks, näidiseks
malliksi, esimerkiksi
–
▪ treener tegi harjutuse ette ja lapsed tegid järele valmentaja näytti harjoituksen ja lapset tekivät perässä / valmentaja näytti, kuinka harjoitus tehdään, ja lapset tekivät perässä
halg
M
‹s›
ahju panemiseks paraja pikkusega, hrl lõhutud küttepuu
poltto|puu, pilke, klapi ark., halko ark.
▪ lapsed ladusid lõhutud halud riita lapset latoivat pilkotut polttopuut pinoon
▪ kasehalg koivuklapi
halvale teele
(väljendites ühiselu-, eetika-, moraalinormide jms vastu eksimise kohta)
huonoille teille mon.
▪ järelevalveta ja tegevuseta jäetud lapsed satuvad tihti halvale teele ilman valvontaa ja tekemistä jätetyt lapset joutuvat usein huonoille teille
hane|rida
M
‹hrl sisseütlevas ja seesütlevas› ühekaupa üksteise järel liikujaist moodustuv rida
jono
hanhen|marssi leik.
▪ lapsed võtsid haneritta lapset menivät jonoon
▪ matkarajal liiguti hanereas retkipolulla kuljettiin jonossa / retkipolulla kuljettiin peräkanaa; retkipolulla kuljettiin hanhenmarssia
hool
M
‹s›
1 hoolitsus, hooldamine, kellegi või millegi vajaduste arvestamine ja rahuldamine; hoid, järelevalve
huolen|pito, huoli, hoiva, hoito
▪ pidevat hoolt vajav voodihaige jatkuvaa huolenpitoa tarvitseva vuodepotilas
▪ lapsed on vanaema hoole all lapset ovat isoäidin hoivissa
2 mure, et miski edeneks, laabuks, teoks saaks
huoli, huolen|aihe, murhe
▪ sihtasutuse peamine hool on leida ehituseks vajaminev raha säätiön päällimmäisenä huolena on rakentamiseen tarvittavien rahojen löytäminen
▪ tippsuusatajate ettevalmistamine pole suusaliidu ainus hool huippuhiihtäjien valmentaminen ei ole hiihtoliiton ainoa huolenaihe
■ hoolde, hooleks [mille/kelle] ülesandeks, asjaajamiseks, toimetamiseks, teha
[jonkun] huoleksi, [jonkun] tehtäväksi, [jonkun] vastuulle
▪ lumekoristus katuselt tuleks anda professionaalide hoolde lumenpudotus katolta tulisi jättää ammattilaisten huoleksi
▪ tema ei jäta midagi juhuse hooleks hän ei jätä mitään sattuman varaan
3 hoolega püüdlikult ja usinalt; agaralt, innuga
huolellisesti, tunnollisesti, tarkasti, huolella
▪ sõpru tuleb hoolega valida ystävät tulee valita huolella
▪ kahtlast pakki uuris tolliametnik eriti hoolega epäilyttävää pakettia tullivirkailija tutki erityisen huolellisesti
▪ ta luges hoolega kõiki naisteajakirju hän luki tunnollisesti kaikkia naistenlehtiä
hoov
M
‹s›
1 ala elamu ja kõrvalhoonete vahel; aia, müüri või hoonetega ümbritsetud ala
piha, piha-alue, piha|maa
▪ lapsed mängisid hoovis lapset leikkivät pihalla
▪ koduhoov kotipiha
▪ taluhoov maalaistalon pihamaa
▪ majahoov talon piha
2 van õukond, hoovkond
hovi yleisk.
hüüdma
M
kellelegi mingit käsku, teadet vms valju häälega edasi andma
huutaa
▪ meie kuldmedalimehe auks hüüti kooris: „Eesti!“ kultamitalistimme kunniaksi huudettiin kuorossa: ”Viro!”
▪ üks meeshääl hüüdis appi yksi miesääni huusi apua
■ valjusti häälitsema
pauhata, raikua, huutaa
▪ ma kuulsin juba Pika tänava otsa, et pillid hüüavad kuulin jo Pikk-kadun päähän, kuinka soittimet pauhasivat
▪ kirikukellad hakkasid hüüdma kirkonkellot alkoivat moikaa
■ [kelleks/milleks] mingi nimega nimetama
kutsua, sanoa, nimittää
▪ lapsed hakkasid Maretit tädiks hüüdma lapset alkoivat kutsua Maretia tädiksi
▪ jõhvikaid hüüab rahvas ka kuremarjadeks kansankielellä karpaloita sanotaan myös kurjenmarjoiksi
igatsema
M
midagi või kedagi endale väga soovima, tundeliselt lootma
ikävöidä, kaivata, kaihota, haikailla
▪ mu hing igatseb hellust ja armastust sieluni kaipaa hellyyttä ja rakkautta
▪ igatsen ema järele ikävöin äitiäni
▪ ta igatseb, et tema lapsed ja lapselapsed elaksid külluses ja heaolus hän toivoo sydämestään, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa eläisivät yltäkylläisyydessä
ilma hooleks
hoole või hoolitsuseta, ilma et keegi toetaks või aitaks
ilman huolehtimista, kenenkään tukea tai apua
oman onne(nsa nojaan kuv.
▪ alkoholilembene ema jättis lapsed ilma hooleks viinaan menevä äiti jätti lapset oman onnensa nojaan
ilma jääma
[millest] midagi mitte enam omama; millegi omajaks mitte saama
jäädä ilman [jotakin], jäädä vaille [jotakin], menettää [jotakin], kadottaa [jotakin]
▪ Tamsalu kool jäi ilma heast muusikaõpetajast, keda lapsed armastasid Tamsalun koulu menetti hyvän musiikinopettajan, jota lapset rakastivat
▪ Kes hiljaks jääb, see ilma jääb! Joka myöhästyy, jää ilman!
ilma peale
⇒ Samas sarjas ilma peal
1 igale poole, kogu maailmasse
joka puolelle, koko maailmaan
–
▪ korterite omanikud on ilma peale laiali läinud asuntojen omistajat ovat lähteneet kuka minnekin
2 peavarju või sissetulekuta
ilman asuntoa tai tuloja
–
▪ ohvitser jättis oma naise ja lapsed ilma peale upseeri jätti vaimonsa ja lapsensa oman onnensa nojaan
inter|aktiivne
M
vastastikusel mõjul või suhtlusel põhinev
inter|aktiivinen
▪ interaktiivsed õppematerjalid interaktiiviset oppimateriaalit
▪ lapsed saavad näitusel interaktiivsete eksponaatide kaudu tutvuda füüsikaseadustega lapset voivat tutustua näyttelyssä fysiikan lakeihin interaktiivisten näyttelyesineiden avulla
ise|keskis
M
‹adv›
vastastikku üksteisega või teineteisega
keskenä(än
▪ meil oli naiste juturing, lapsed möllasid isekeskis meillä oli naisten keskustelupiiri, lapset mellastivat keskenään
■ omaette, ilma teiste inimesteta
itsekse(en
▪ „Tõesti, hea näidend on,“ mõtlen isekeskis ”Onpa todella hyvä näytelmä”, ajattelen itsekseni
jalus1 ‹adv, postp›
⇒ Samas sarjas jalgu, jalust
takistamas, tülinaks ees
jaloissa
▪ kass on igal pool jalus kissa on joka puolella jaloissa
■ tegevus- või mõjupiirkonnas
jaloissa
▪ lapsed sõja jalus lapset sodan jaloissa
jalust
M
‹adv, postp›
⇒ Samas sarjas jalus1, jalgu
takistamast, tülinast ära
jaloista
▪ Lapsed, jalust ära! Lapset, pois jaloista!
▪ mind saadeti jalust ära minut lähetettiin pois jaloista
■ tegevus- või mõjupiirkonnas
jaloista
▪ paljud pagesid sõja jalust monet pakenivat sodan jaloista
jõulu|pidu
M
jõule (ja aasta lõppemist) tähistav pidu
joulu|juhla
▪ lapsed on harjunud, et jõulupidu peetakse alati vanematekodus lapset ovat tottuneet siihen, että joulu vietetään aina vanhempien kodissa
▪ asutuse jõulupidu työpaikan pikkujoulu (Suomessa)
järel
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›
1 (liikumisel) kellegi või millegi taga
perässä, jäljessä, takana
▪ ta sammus kohe minu järel hän asteli heti perässäni / hän käveli aivan jäljessäni
▪ laps läks ees, koer joostes järel lapsi meni edellä, koira juoksi perässä
2 pärast mingit sündmust või ajavahemikku; kellestki, millestki hiljem
(ajasta)
jälkeen ‹postp.›
perässä ‹adv.›
▪ nii paljude aastate järel ei mäleta kõike täpselt näin monen vuoden jälkeen kaikkea ei muista tarkasti
▪ mõne kilomeetri järel tegime väikese peatuse muutaman kilometrin jälkeen pysähdyimme hetkeksi
▪ üks ütles sõnad ees, teised kordasid järel yksi lausui sanat edellä ja toiset toistivat perässä
■ osutab tihedale ajalisele järgnevusele
perään
▪ auto auto järel vuras mööda auto toisensa perään huristi ohi
3 tasemelt, saavutustelt, järjestuselt kellestki või millestki tagapool
jälkeen
▪ meie võistkond tuli Läti järel kolmandaks joukkueemme sijoittui Latvian jälkeen kolmanneksi
▪ ta oli koolis minust paar klassi järel hän oli koulussa minua muutaman luokan alempana
■ (kellaosutite seisu kohta:) õigest ajast taga
(kellosta)
jäljessä
▪ su kell on järel (kell näitab vähem, kui ajaliselt tegelikult on) kellosi on jäljessä
4 midagi või kedagi ära toomas, kätte saamas vms
hakemiseen, noutamiseen liittyvästi
–
▪ käis koolis õpikute järel kävi koulussa hakemassa oppikirjat
▪ hommikul viin lapsed lasteaeda, õhtul käin neil seal järel aamulla vien lapset päiväkotiin ja illalla haen heidät sieltä
5 (endisest) säilinud, veel või endist viisi olemas
jäljellä, tallella
▪ tema tavapärasest elurõõmust oli vähe järel hänen tavanomaisesta elämänilostaan oli vähän jäljellä
6 tulemuseks, tagajärjeks
tulokseen viittaamassa
–
▪ näpistas nii et sinised plekid järel nipisti niin että mustelmat vain jäivät
jätma
M
1 mingis kohas, seisundis või olukorras (edasi) olla laskma
jättää
▪ poiss jättis klotsid põrandale ja jooksis isale vastu poika jätti palikat lattialle ja juoksi isää vastaan
▪ jätsin auto parkimismajja jätin auton pysäköintihalliin; jätin auton parkkihalliin ark.
▪ jätsime lapsed koju ja läksime teatrisse jätimme lapset kotiin ja menimme teatteriin
▪ keegi oli lahkudes ukse lahti jätnud joku oli jättänyt lähtiessään oven auki
▪ jätsin otsuse enda teada pidin päätöksen omana tietonani
■ mingiks otstarbeks hoidma, teatud ajani kõrvale panema
jättää, säästää
▪ kõige suurema koogitüki jätsin vennale suurimman kakkupalan jätin veljelleni
▪ jätame selle vestluse homse peale jätetään tämä keskustelu huomiseksi
▪ punased õunad jäeti jõuluks punaset omenat säästettiin jouluksi
▪ jätan endale õiguse lepingust loobuda pidätän itselleni oikeuden purkaa sopimus
2 mingit olukorda või seisundit tekitama, tulemust või tagajärge andma
saada aikaan jokin tilanne, aiheuttaa jokin seuraus
jättää
▪ tüdruk jättis ülesande lahendamata tyttö jätti läksyn tekemättä
▪ torm jättis tuhanded kodud elektrita myrsky jätti tuhannet kodit ilman sähköä
▪ film ei jäta ruumi kujutlusvõimele elokuva ei jätä tilaa mielikuvitukselle
▪ vein jättis lipsule pleki viinistä jäi tahra solmioon
▪ seltskond jättis halva mulje seurue teki huonon vaikutuksen / seurue antoi huonon vaikutelman
3 lahkudes kellelegi midagi andma
antaa lähtiessään jollekulle jotakin
jättää
▪ jäta mulle oma meiliaadress jätä minulle sähköpostiosoitteesi
▪ jätsin avalduse sekretäri kätte jätin hakemuksen sihteerille
▪ seltskond jättis kelnerile priskelt jootraha seurue jätti tarjoilijalle tuhdit juomarahat
4 lõpetama, lakkama, järele jätma; hülgama, maha jätma
jättää, lopettaa
hylätä, luopua
▪ naine jättis pere ja kolis maailma otsa nainen jätti perheensä ja muutti maailman ääriin
▪ inimesed pidid sõja tõttu oma kodud jätma ja võõrsile pagema sodan vuoksi ihmisten piti jättää kotinsa ja paeta vieraille maille
▪ Jäta see loll jutt! Lopeta tuo typeryys!
▪ tema juba enne ei jäta, kui töö tehtud hän ei hellitä ennen kuin työ on tehty
jääma
M
1 mingis paigas püsima, sealt mitte lahkuma; mingit seisundit või olukorda säilitama
jäädä, pysyä, säilyä
▪ ema ja isa läksid teatrisse, lapsed jäid koju äiti ja isä menivät teatteriin, lapset jäivät kotiin
▪ teest paremale jääb kirik kirkko jää tiestä oikealle / tien oikealla puolella on kirkko
▪ näitus jääb avatuks aprilli lõpuni näyttely on avoinna huhtikuun loppuun
▪ jäi elu lõpuni vallaliseks jäi naimattomaksi / eli koko elämänsä naimattomana
▪ mure jäi hinge murhe pysyi sielussa
▪ jäin oma otsuse juurde pidin päätökseni / pysyin päätöksessäni
▪ jäägu see jutt meie vahele jääköön tämä meidän väliseksemme
■ (lahkumistervitusega seotud väljendites)
(hyvästelyilmauksissa)
pysyä
▪ Jääge terveks! Pysykää terveinä!; Hyvät voinnit! ark.
▪ Jääme nägemiseni! Näkemisiin!
2 mingisuguseks muutuma, saama
muuttua joksikin
tulla [joksikin], käydä [joksikin]
▪ sa oled väga kõhnaks jäänud sinusta on tullut kovin laiha
▪ tuul jääb vaiksemaks tuuli on tyyntynyt
■ mingisse olukorda, seisundisse või tegevusse siirduma või sattuma
joutua johonkin tilanteeseen, tilaan tai toimintaan
–
▪ ei oska juua, jääb kergesti purju ei osaa juoda, tulee helposti humalaan
▪ saame hakkama, nälga ei jää tulemme toimeen, emme jää nälkäisiksi
▪ laps jäi jälle haigeks lapsi sairastui taas
▪ lõpuks jäi süüdi kõrvaline inimene lopulta syylliseksi todettiin eräs sivullinen
▪ jäin alles hommikul magama nukahdin vasta aamulla
3 jätkuvalt olemas olema, säilinud, alles või üle olema
jäädä, olla jäljellä
▪ vaagnale oli jäänud üksik võileib vadille oli jäänyt yksittäinen voileipä
▪ mulle jäi päev järelemõtlemiseks minulle jäi päivä aikaa harkita
▪ uuest töötajast on jäänud hea mulje uusi työntekijä on antanut hyvän vaikutelman / uusi työntekijä on tehnyt hyvän vaikutuksen
▪ punasest veinist olid linale jäänud inetud plekid punaviinistä oli jäänyt rumia tahroja pöytäliinaan
▪ koolivaheajani on jäänud paar nädalat koulun lomaan on jäljellä pari viikkoa
jäätise|pulk
M
1 pulgakujuline jäätiseportsjon
jäätelö|puikko
2 väike puidust pulk, mille ümber on jäätiseportsjon
jäätelö|tikku
▪ lapsed meisterdasid jäätisepulkadest laeva lapset nikkaroivat jäätelötikuista laivan
kaanon
M
‹s›
1 juhtnööri iseloomuga üldtunnustatud tava mingil alal (eriti kunstis, kirjanduses, usuelus); reegel või norm
kaanon kuvat., teatt., kirjall., usk.
kanonit mon. usk.
▪ igal ajastul on oma esteetiline kaanon jokaisella aikakaudella on oma esteettinen kaanoninsa
▪ kirjanduskaanon kirjallisuuden kaanon
▪ ortodoksi kiriku kaanonid ei luba vaimulikel teist korda abielluda ortodoksisen kirkon kanonit eivät salli hengenmiesten avioitua toista kertaa
2 pühaks tunnustatud raamatute kogumik (nt Vana ja Uus Testament)
pyhien kirjojen kokoelma
kaanon usk.
3 laul, milles kõik hääled esitavad üksteise järel alustades sama meloodiat
kaanon mus.
▪ lapsed õppisid laulma kaanonit „Sepapoisid“ lapset opettelivat laulamaan Jaakko kulta -kaanonia
kaart
M
‹s›
1 leht paksemat paberit või õhukest kartongi spetsiaalsete andmete, info või pildiga
kortti
▪ kutsekaart kutsukortti
■ postkaart või e-kaart
kortti, posti|kortti
▪ lapsed saatsid vanaemale sünnipäevaks isetehtud kaardi lapset lähettivät isoäidille syntymäpäiväksi itse tehdyn kortin
■ mängukaart
kortti, peli|kortti
▪ seltskond võis õhtu läbi kaarte mängida seurue saattoi pelata korttia vaikka koko yön
▪ vanaproua istus köögis ja ladus kaarte vanha rouva istui keittiössä ja löi korttia
2 maapinna vähendatud tasapinnaline kujutis
kartta
▪ õpilased uurisid tunnis Euroopa kaarti oppilaat tutkivat tunnilla Euroopan karttaa
3 magnetriba või kiibiga varustatud maksekaart vms
magneettijuovallinen tai sirullinen pankki- tms. kortti
kortti
▪ Kas te maksate kaardiga või sularahas? Maksatteko kortilla vai käteisellä?
▪ parklasse pääseb kaardiga paikoitusalueelle pääsee kortilla
▪ kõik kaardid ei mahu enam rahakoti vahele ära kaikki kortit eivät mahdu enää lompakkoon
4 (kaardisüsteemi korral:) talong, mis annab õiguse toiduainete või tööstuskaupade ostuks
(tarvikkeiden säännöstelyssä)
kortti, osto|kortti
▪ sõja ajal sai leiba ainult kaardiga sota-aikaan leipää sai vain kortilla
kaasa arvatud
kuhugi, millegi või kellegi hulka arvestatult
mukaan luettuna, mukaan luettuina mon., mukaan lukien
▪ tulemas on 35 külalist, kaasa arvatud lapsed tulossa on 35 vierasta lapset mukaan luettuina
kaasa tegema
1 milleski osalema, millestki osa võtma
osallistua [johonkin], olla mukana [jossakin]
▪ filmis teeb kaasa minu lemmiknäitleja filmissä on lempinäyttelijäni
▪ vigastuse tõttu ei saanud sportlane võistlusel kaasa teha vammojen takia urheilija ei voinut osallistua kilpailuun
▪ Mina seda nalja kaasa ei tee! Minä en ole mukana sellaisessa pilassa!
2 koos samu liigutusi tegema; sama suunda järgima
tehdä yhdessä samoja liikkeitä; seurata samaa suuntaa
–
▪ lapsed laulsid rongisõidust, ise tegid liigutusi kaasa lapset lauloivat junamatkasta ja tekivät sitä mukailevia liikkeitä
▪ laev tegi kaasa jõe käänakuid laivan reitti seuraili joen mutkia
kahanema
M
(mõõtmetelt, arvult, koguselt) väiksemaks muutuma
vähetä, vähentyä, pienetä, niukentua, vajeta
▪ lapsed on hea isuga, toiduvarud kahanevad kiiresti lapsilla on hyvä ruokahalu, ruokavarat vähenevät nopeasti
▪ Eesti rahvaarv kahaneb iga aastaga Viron asukasluku vähenee joka vuosi
■ (jõult, levikult) nõrgemaks, vähemaks muutuma
vähetä, vähentyä, supistua, huveta
▪ haige elujõud kahanes iga päevaga sairaan elinvoima hupeni päivä päivältä
▪ noorte huvi raamatute vastu olevat kahanenud nuorten kiinnostus kirjoihin on kuulemma vähentynyt
kamandama
M
[keda] kellelegi käske või korraldusi andma
komentaa, komennella, käskeä, määrätä, määräillä
▪ ema kamandas lapsed voodisse äiti komensi lapset sänkyyn
▪ ennast pole ollagi, aga muudkui kamandab pieni kuin mikä, mutta sen kuin vain komentelee
▪ treener kamandas mängija varumeeste pingile valmentaja käski pelaajan vaihtopenkille
▪ mees käib poes, teeb süüa ja koristab, naine ainult kamandab mies käy kaupassa, laittaa ruokaa ja siivoaa, nainen vain määräilee
kasvama
M
1 eluprotsessi tulemusena mõõtmetelt ja massilt suurenema, välja arenema
kehittyä (suuremmaksi, pitemmäksi)
kasvaa, varttua
▪ lapsed kasvavad kiiresti lapset kasvavat nopeasti
■ üles kasvama, kusagil oma lapsepõlve või noorusaastaid veetma
viettää lapsuutensa tai nuoruutensa jossakin
kasvaa, varttua
▪ olen sündinud ja kasvanud maal olen syntynyt ja kasvanut maalla
■ (taimede kohta:) teatavas paigas esinema, leiduma, olema
(kasveista:) esiintyä tietyssä paikassa
kasvaa
▪ kartuleid aias ei kasva perunaa puutarhassa ei kasva
▪ pöögid kasvavad hästi ka Saaremaal ja Hiiumaal pyökki kasvaa hyvin myös Saarenmaalla ja Hiidenmaalla
2 (mingi uue kvaliteedi, endisest erineva oleku kohta:) välja kujunema, vähehaaval tekkima
kasvaa, kehittyä, sukeutua, äityä
▪ kalurikülast kasvab linn kalastajakylästä kasvaa kaupunki
▪ temast kasvas peagi kogenud juht varsin pian hänestä sukeutui kokenut johtaja
▪ vihm kasvas (üle) tormiks sade äityi myrskyksi
■ (taimede kohta:) idu välja ajama
itää
▪ kartulid läksid keldris kasvama perunat alkoivat itää kellarissa
■ [millesse, milliseks] taimedega tihedalt kattuma, täituma või ummistuma
kasvaa [jotakin/johonkin]
▪ tiik kasvas umbe lampi kasvoi umpeen
▪ teerada kasvas rohtu polku oli ruohottunut / polku kasvoi ruohoa
3 (arvuliselt, ulatuselt vm) suuremaks muutuma
kasvaa, karttua, suureta, lisääntyä, runsastua
▪ maksukoormus kasvab oluliselt verorasitus kasvaa merkittävästi
▪ pinged kohalike ja sissesõitnute vahel kasvasid jännitteet paikallisten ja siirtolaisten välillä kasvoivat
▪ süües kasvab isu ruokahalu kasvaa syödessä (sananl.)
kelgutama
M
kelguga sõitma (hrl mäest laskumise kohta)
kelkkailla myös urh., pulkkailla
▪ lapsed kelgutasid raudteetammil lapset pulkkailivat ratapenkereellä
kelk
M
‹s›
1 väike jalastel või põhjal libisev sõiduriist jääl või lumel sõitmiseks
kelkka
ahkio, pulkka
▪ pistsin jooksu, kelk kolinal järel panin juoksuksi, pulkka kolisten perässä
▪ lapsed istusid kelgul lapset istuivat kelkassa; lapset istuivat pulkassa
▪ võistluskelk kilpakelkka urh.
■ jääpurjeka jalastega alus
purjekelkan alusta
kelkka
2 masina, mehhanismi vm seadme juhikutel libisev osa
koneen, mekanismin tms. johteilla liukuva osa
kelkka, johde|kelkka, vaunu {esim. kirjoituskoneessa}
kenasti
M
‹adv›
1 ilusasti, meeldivalt; hästi, korralikult
kauniisti, mukavasti, hyvin, nätisti ark., kivasti ark.
▪ lapsed said omavahel kenasti hakkama lapset tulivat mukavasti toimeen keskenään
▪ poiss saatis tüdruku kenasti koju poika saattoi tytön nätisti kotiin
▪ arst käitus haigega väga kenasti lääkäri kohteli potilasta hyvin kauniisti
2 üsna rohkesti, küllaldaselt
mukavasti, kelvollisesti, sievoisesti, runsaahkosti
▪ uuel ametikohal teenis mees päris kenasti uudessa työpaikassa mies ansaitsi varsin mukavasti
▪ õlu hakkas kenasti pähe olut nousi mukavasti päähän
kett1 ‹s›
üksteisega ühendatud (metall)lülid
ketju, kettinki
▪ jalgrattal läks jälle kett maha polkupyörästä irtosivat taas ketjut
▪ kett purunes ja ripats kukkus maha ketju rikkoutui ja riipus putosi maahan
▪ rokkari nahktagi kaunistasid kõikvõimalikud needid ja ketid rokkarin nahkatakkia koristivat kaikenlaiset niitit ja kettingit
■ ketis osutab kellegi või millegi kinnitamisele, kinniolekule või sellest olukorrast vabanemisele
lieassa, kytkettynä
▪ koer oli kogu elu ketis olnud koira oli ollut koko elämänsä kytkettynä
■ ketti osutab kellegi või millegi kinnitamisele, kinniolekule või sellest olukorrast vabanemisele
liekaan
■ ketist osutab kellegi või millegi kinnitamisele, kinniolekule või sellest olukorrast vabanemisele
lieasta
▪ raudteejaama juures jalutas ketist lahti pääsenud lehm rautatieaseman luona käyskenteli lieasta irti päässyt lehmä
■ mingil põhjusel üksteise kõrval või järjestikku olevad inimesed
ketju, rivi, jono
▪ töö lihtsustamiseks moodustasime keti ja andsime raamatupakke niimoodi edasi työn yksinkertaistamiseksi muodostimme ketjun ja ojensimme kirjalaatikoita sillä tavoin eteenpäin
▪ lapsed tegid jenkat tantsides poole kilomeetri pikkuse keti lapset muodostivat letkajenkkaa tanssiessaan puolen kilometrin pituisen ketjun
▪ inimkett ihmisketju
■ ühetüübiliste ettevõtete kogum
joukko saman omistajan tai yhteiseen organisaatioon kuuluvia liikkeitä
ketju
▪ apteekide kett apteekkiketju
kilkama
M
(hrl laste kohta:) rõõmust, vaimustusest heleda kõlava häälega korduvalt hüüatama
(tav. lapsista:) huudahdella kirkkaalla, kuuluvalla äänellä ilosta tai innosta
–
▪ õues kilkavad lapsed pihalta kuuluu lasten iloisia ääniä
▪ poiss kilkas heameelest poika hihkui riemusta
■ (lindude ja loomade heleda häälitsemise, eriti koera heleda klähvimise kohta)
lintujen ja eläinten, erityisesti koirien, kimeästä ja kuuluvasta ääntelystä
–
▪ koer ajab kilgates jänese jälgi koira jäljittää jänistä kimakasti haukkuen
kinni pistma
kõnek ära sööma või jooma, nahka panema
syödä tai juoda (loppuun)
vetää napaa(nsa, ahtaa napaa(nsa
▪ pistis kinni mehise hommikueine hän ahtoi napaansa miehekkään kokoisen aamiaisen
▪ lapsed pistsid kausitäie maasikaid kinni lapset vetivät napaansa kulhollisen mansikoita
kiri
M
‹s›
1 interneti või posti teel lähetatav sõnum
kirje
sähkö|posti
▪ ma pole oma kirjale veel vastust saanud en ole vielä saanut vastausta kirjeeseeni; en ole vielä saanut vastausta sähköpostiini
▪ ta saatis mulle väga vihase kirja hän lähetti minulle hyvin vihaisen kirjeen; hän lähetti minulle hyvin vihaisen sähköpostin
▪ taat pani kirja ümbrikusse ja viis postkasti vaari pani kirjeen kirjekuoreen ja vei postilaatikkoon
2 hrl graafiliste märkide süsteem keelelise väljenduse kinnistamiseks ja edastamiseks
graafisten merkkien systeemi
kirjoitus
▪ pimedate kiri pistekirjoitus / sokeainkirjoitus / braillekirjoitus
▪ ladina kiri latinalainen kirjoitus
■ trükikirja liik või kraad; tähtede graafiline kuju
kirjasin|laji kirjap., kirjain|laji kirjap., fontti kirjap.
▪ pealkiri on poolpaksus kirjas otsikko on lihavoitu
▪ väikese kirjaga teksti on raske lugeda tekstiä, jossa on pieni fonttikoko, on vaikea lukea / pientä tekstiä on vaikea lukea
■ kirjamärkidest koosnev tekst
kirjoitusmerkeistä koostuva teksti
kirjoitus
▪ kiri hauaplaadil oli vaevu loetav hautakiven kirjoitus oli vain vaivoin luettavissa
■ kirjutamine, kirjaoskus; kirjatarkus, kirjasõna
kirjoittaminen, kirjoitustaito; kirjaviisaus, painettu teos tai niiden joukko
–
▪ vanal ajal oli vähe neid, kes oskasid lugeda ja tundsid kirja entisaikaan oli vain vähän ihmisiä, jotka osasivat lukea ja kirjoittaa
3 (metallraha kohta:) mündi pool, millel on väärtust märkiv number
Võrdle kull
klaava
▪ lapsed loosisid istekohad kulli ja kirja visates lapset arpoivat istumapaikat heittämällä kruunaa ja klaavaa
▪ millegipärast tuleb mul juba mitmendat korda järjest kiri jostain syystä olen saanut jo monta kertaa klaavan
4 (kaunistav) muster, ornamentika (riidel, puuesemetel)
(koriste)kuvio, ornamentti (vaatteissa, puuesineissä)
kuvio
▪ põletatud kirjadega puunõu puuastia, jossa on poltetut kuviot
▪ rahvuslike kirjadega kaunistatud kott kansanomaisilla kuvioilla koristeltu laukku
5 ‹sisekohakäänetes› kõnek nimekiri; osutab kategooriale, liigile, rühmale, kuhu keegi kuulub
lista; viittaamassa kategoriaan tai ryhmään, johon joku kuuluu
–
▪ õppeedukuselt oli ta alati kolmemeeste kirjas koulumenestykseltään hän oli aina seiskan oppilaiden joukossa
▪ ta pere ei ole kogukonnas just kõige paremas kirjas hänen perheensä ei yhteisössä varsinaisesti ole kovinkaan hyvissä kirjoissa
▪ poisid võib juba meeste kirja arvata poikien voisi katsoa olevan jo miehen kirjoissa
6 van püha raamat, hrl Piibel
pyhä kirjasta, tavallisesti Raamattu
–
▪ kiri ütleb, et keda Poeg vabaks teeb, on täiesti vaba sanassa sanotaan, että jonka Poika vapauttaa, on todella vapaa
kirss|tomat
M
teatud tomati pisike kobaras kasvav vili
kirsikka|tomaatti
▪ suured söövad tavalisi tomateid, lapsed kirsstomateid aikuiset syövät tavallisia tomaatteja, lapset kirsikkatomaatteja

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur