Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 21 artiklit

dušš
M
‹s›
vett pihustav seade, mille all saab end pesta; selle all enda pesemine
(peseytymiseen tarkoitettu)
suihku
▪ ma käin igal hommikul duši all käyn joka aamu suihkussa
▪ kiire dušš teeb üsna virgeks pikasuihku virkistää melkoisesti
esmas|päeviti
M
‹adv›
esmaspäevadel, igal esmaspäeval
maanantaisin
▪ esmaspäeviti käin muusikatunnis maanantaisin käyn musiikkitunnilla
fänn
M
‹s›
hrl väljapaistva isiku, võistkonna, bändi vms kirglik austaja, ihaleja või järgija
fani [fani] ark., ihailija, kannattaja
▪ mu ema oli sel ajal Marilyn Monroe fänn äitini oli siihen aikaan Marilyn Monroe -fani
▪ Eesti koondise fännid Viron joukkueen kannattajat
■ mingi tegevusala, valdkonna kirglik harrastaja ja ihaleja
jonkin alan kiihkeä harrastaja ja ihailija
intoilija, fanaatikko kuv.
▪ mina käin suusatamas, olen tõsine fänn kävin hiihtämässä, olen todellinen fanaatikko
▪ klassikalise muusika fänn klassisen musiikin harrastaja
▪ olen suur idamaise toidu fänn olen itämaisen ruoan suuri ystävä
jõu|harjutus
M
peamiselt lihasejõudu arendav harjutus
voima|harjoitus urh.
▪ lisaks jõuharjutustele käin ma palju kõndimas voimaharjoitusten lisäksi käyn paljon kävelemässä
järel
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›
1 (liikumisel) kellegi või millegi taga
perässä, jäljessä, takana
▪ ta sammus kohe minu järel hän asteli heti perässäni / hän käveli aivan jäljessäni
▪ laps läks ees, koer joostes järel lapsi meni edellä, koira juoksi perässä
2 pärast mingit sündmust või ajavahemikku; kellestki, millestki hiljem
(ajasta)
jälkeen ‹postp.›
perässä ‹adv.›
▪ nii paljude aastate järel ei mäleta kõike täpselt näin monen vuoden jälkeen kaikkea ei muista tarkasti
▪ mõne kilomeetri järel tegime väikese peatuse muutaman kilometrin jälkeen pysähdyimme hetkeksi
▪ üks ütles sõnad ees, teised kordasid järel yksi lausui sanat edellä ja toiset toistivat perässä
■ osutab tihedale ajalisele järgnevusele
perään
▪ auto auto järel vuras mööda auto toisensa perään huristi ohi
3 tasemelt, saavutustelt, järjestuselt kellestki või millestki tagapool
jälkeen
▪ meie võistkond tuli Läti järel kolmandaks joukkueemme sijoittui Latvian jälkeen kolmanneksi
▪ ta oli koolis minust paar klassi järel hän oli koulussa minua muutaman luokan alempana
■ (kellaosutite seisu kohta:) õigest ajast taga
(kellosta)
jäljessä
▪ su kell on järel (kell näitab vähem, kui ajaliselt tegelikult on) kellosi on jäljessä
4 midagi või kedagi ära toomas, kätte saamas vms
hakemiseen, noutamiseen liittyvästi
–
▪ käis koolis õpikute järel kävi koulussa hakemassa oppikirjat
▪ hommikul viin lapsed lasteaeda, õhtul käin neil seal järel aamulla vien lapset päiväkotiin ja illalla haen heidät sieltä
5 (endisest) säilinud, veel või endist viisi olemas
jäljellä, tallella
▪ tema tavapärasest elurõõmust oli vähe järel hänen tavanomaisesta elämänilostaan oli vähän jäljellä
6 tulemuseks, tagajärjeks
tulokseen viittaamassa
–
▪ näpistas nii et sinised plekid järel nipisti niin että mustelmat vain jäivät
klapp1
M
‹s›
1 seadis hrl mingi ava katteks
levy, liuska tms. jonkin aukon sulkimena
läppä, luukku
▪ klapiga tasku läpällinen tasku
▪ kongiukse klapp avati sellin oven luukku avattiin
■ tehn seadis masinas või torustikus auru, vedeliku või gaasi läbipääsu reguleerimiseks
venttiili
▪ tagasilöögiklapp yksisuuntaventtiili / takaiskuventtiili
▪ kaitseklapp suojaventtiili
■ pillikeres olevat ava sulgev ja avav mehhanismiosa puhkpillil
läppä mus.
▪ kuueteistkümne klapiga klarnet 16-läppäinen klarinetti
■ ‹hrl mitm› kõnek (kõrvaklappide kohta)
(kuulokkeista)
nappi
▪ käin hommikuti jooksmas, klapid peas ja lemmikmuusika kõrvus kõlamas käyn aamuisin juoksemassa napit korvissa ja lempimusiikki soimassa
2 anat vere tagasivoolamist takistav õhuke kilejas siseseina kurd veresoontes
läppä
▪ veeniklapp laskimoläppä
koht
M
‹s›
1 maa-ala, piirkond üldiselt; täpsem punkt või piirkond looduses või linnaruumis
paikka, kohta, sijainti|paikka, sija, mesta slg.
▪ Eestis on palju ilusaid kohti Virossa on paljon kauniita paikkoja
▪ otsisime telkimiseks sobivat kohta etsimme sopivaa paikkaa telttailuun
▪ hotell oli hea koha peal hotelli oli hyvällä paikalla
▪ Kust kohast sa sõrmuse leidsid? Mistä löysit sormuksen?
▪ suvituskoht kesänviettopaikka; kesäpaikka
■ (asutuse, maja, ruumi kohta)
paikka
▪ tavaliselt käin ma söömas mõnes väikses odavas kohas tavallisesti käyn syömässä jossakin pienessä halvassa paikassa
■ talumajapidamine, eelkõige selle maa
maatila, ennen kaikkea sen maa-alue
tila
▪ koha päris perepoeg Jaan tilan peri poika Jaan
■ keha, eseme vms kitsam piirkond; osa, lõik tekstis või teoses
kohta, paikka
▪ käed veritsesid mitmest kohast käsistä vuosi verta useasta kohdasta
▪ raamat jäi põneva koha peal pooleli kirja jäi kesken jännittävässä kohdassa
2 istekoht; võimalus mingis asutuses viibida või seal milleski osaleda
paikka
▪ kolmandas reas on üks vaba koht kolmannella rivillä on vielä yksi vapaa paikka
▪ hotellis polnud vabu kohti hotellissa ei ollut vapaita huoneita
▪ konkurss oli 5 õpilast ühele kohale 5 oppilasta kilpaili jokaisesta paikasta
■ ameti-, töö-, teenistuskoht; saadikukoht
työpaikka tms.
paikka, toimi
▪ allumatuse pärast kaotas kindral koha kenraali menetti paikkansa tottelemattomuuden vuoksi
▪ Linda kandideerib saatejuhi kohale Linda hakee juontajan paikkaa
▪ ministrikoht ministerinpaikka; hallituspaikka
▪ konservatiivid said parlamendis üle poole kohtadest konservatiivit saivat parlamentissa yli puolet paikoista
▪ töötan poole kohaga työskentelen osa-aikaisena
3 seisund, positsioon, eriti mingis järjestuses
sija, sijoitus, osa
▪ teisele kohale jõudis Rootsi võistkond toiselle sijalle pääsi Ruotsin joukkue
▪ Eesti koht korruptsioonitajumise tabelis langes Viron sijoitus korruptiotaulukossa putosi
▪ jõevähil on väga tähtis koht veekogu ökosüsteemis jokiravulla on tärkeä osa vesistön ekosysteemissä
kord-paar
üks või kaks korda (teatava aja jooksul)
kerran pari
▪ saunas või vannis käin kord-paar nädalas saunassa tai kylvyssä käyn kerran, pari viikossa
▪ kord-paar aastas satun ma Viiratsisse kerran pari vuodessa osun Viiratsiin
kultuuri|ruum
M
mingi piirkonnaga, selle inimeste ja ajalooga seotud kultuur
johonkin alueeseen, sen asukkaisiin ja historiaan liittyvä kulttuuri
–
▪ käin kirikus, sest see on osa meie kultuuriruumist käyn kirkossa, koska se kuuluu kulttuuriimme
▪ UNESCO on kandnud Kihnu kultuuriruumi maailma vaimse pärandi nimekirja UNESCO on lisännyt kihnulaisen kulttuurin maailman aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon
külm
M
1 ‹adj› madala temperatuuriga, vähese soojusega või hoopis soojuseta
kylmä
▪ täna on väljas külm ilm tänään ulkona on kylmä ilma
▪ hommikuti käin külma duši all aamuisin käyn kylmässä suihkussa
■ ‹s› madal temperatuur; sooja puudumine, külmatunne
kylmä, pakkanen, kylmyys
▪ pane uks kinni, külma tuleb sisse pane ovi kiinni, sisään tulee kylmää
▪ homseks lubati kümme kraadi külma huomiseksi luvattiin kymmentä pakkasastetta
▪ poisike lõdises külmast poikanen hytisi kylmästä
■ (värvuse või valguse kohta:) kõledus- või külmatunnet esile kutsuv
(väristä tai valosta)
kylmä, kalsea
▪ külma valgusega lamp lamppu, jonka valo on kylmä
2 ‹adj› (inimese olemuse kohta:) tundetu, ilma südamlikkuseta
kylmä kuv., penseä, kylmä|kiskoinen
▪ meid võeti vastu külma viisakusega meidät otettiin vastaan kylmän kohteliaasti
▪ etendus jättis publiku külmaks esitys jätti yleisön kylmäksi
■ ‹adj› mõistuspärane, asjalik, kaalutlev
kylmä kuv., realistinen
▪ külm arvestus kylmä laskelmointi
▪ säilita külma närvi pidä pääsi kylmänä
Seotud sõnad
külmalt ‹adv›
kylmästi
penseästi, kylmä|kiskoisesti
realistisesti
külmus ‹s›
kylmyys
penseys, kylmä|kiskoisuus
tunteettomuus
lahe ‹adj›
1 head tunnet tekitav, selline, kus on tore olla
mukava
▪ vanalinnas oleks päris lahe elada vanhassakaupungissa olisi oikein mukava asua
▪ käin trennis eeskätt laheda seltskonna pärast käyn treeneissä ennen kaikkea mukavan seuran vuoksi
■ (seisundi kohta:) pingest vaba, hea ja kerge; (suhtlemislaadiga seoses:) ennast vabalt tundev
rento, leppoisa
luonteva
▪ lahe olemine sai korrapealt rikutud rento oleskelu katkesi siihen paikkaan
▪ ta pole täna kuigi lahedas tujus hän ei ole tänään kovin leppoisalla päällä
▪ mõlemad olid lahedad suhtlejad molemmat seurustelivat luontevasti
■ kõnek (millegi atraktiivse, trendika kohta)
nasta, siisti slg.
▪ Punk on lahe! Punk on siistiä!
2 selline, kus on piisavalt ruumi, seetõttu mugav ja vaba olla
väljä, avara
▪ esimestel kilomeetritel olid jooksjad tihedalt koos, edasi läks lahedamaks ensimmäisillä kilometreillä juoksijat olivat tiiviisti yhdessä, myöhemmin tuli väljempää
▪ müts on piisavalt lahe, nii et ka juukseklõps selle alla ära mahub pipo on tarpeeksi väljä, niin että sen alle mahtuu myös hiussolki
■ oludest või majanduslikest tingimustest piiramata, vaba
huoleton
▪ Stalini surma järel tulid lahedamad ajad Stalinin kuoleman jälkeen koittivat huolettomammat ajat
▪ palgast ei piisanud lahedaks äraelamiseks palkka ei riittänyt huolettomaan elämään
▪ paistab, et neil rahaga väga lahe ei ole näyttää siltä, ettei heillä ole taloudellisesti kovin helppoa
3 (toidu, joogi kohta:) meeldivalt kerge
kevyt, raikas
▪ kapsast, kurgist ja jõhvikatest saab hea laheda salati kaalista, kurkusta ja karpaloista saa mukavan raikkaan salaatin
▪ lahedad kalorivaesed suvetoidud kevyet vähäkaloriset kesäruoat
Seotud sõnad
lahedus ‹s›
mukavuus
luontevuus
väljyys
maksimaalselt ‹adv›
ülimal või äärmisel määral, kõige rohkem
Vastand minimaalselt
enintään
täysi|tehoisesti, täysi|painoisesti, maksimaalisesti
▪ ma käin perearsti juures maksimaalselt kolm kuni neli korda aastas käyn omalääkärillä enintään kolme tai neljä kertaa vuodessa
▪ uue toote loomisel üritati kogu meeskonna ajupotentsiaali maksimaalselt kasutada uuden tuotteen luomisessa yritettiin käyttää täysitehoisesti koko työryhmän aivopotentiaalia
massaaž
M
‹s›
pehmete kudede raviotstarbeline töötlemine (hõõrumine, muljumine, kloppimine vms) käte või riistade abil
hieronta
▪ klassikaline massaaž klassinen hieronta
▪ käin iga nädal massaažis (massaaži saamas) käyn joka viikko hieronnassa
mängima
M
1 meelelahutusliku või sportmänguga tegelema
leikkiä
pelata
▪ nukkudega mängima leikkiä nukeilla
▪ Mängiks „Monopoli“? Pelattaisiinko Monopolia?
▪ käin kaks korda nädalas hokit mängimas käyn kahdesti viikossa pelaamassa jääkiekkoa
▪ noor vutistaar mängib nüüd Inglismaal nuori futistähti pelaa nyt Englannissa
■ nagu mänguasja käsitsema või kohtlema; (riski või kombineerimisega seotud käitumise, tegevuse kohta)
käsitellä tai tehdä jotakin huvikseen, suhtautua kevyesti tai huolettomasti
leikkiä
▪ Ära mängi kahvliga! Älä leiki haarukalla!
▪ see naine ainult mängib meestega se nainen vain leikkii miesten kanssa
▪ tervisega ei maksa mängida terveyden kanssa ei ole leikkimistä
■ (loomade ja lindude paarimisaegse erilise käitumise kohta)
soida, olla soitimella, pitää soidinmenoja
▪ kevaditi mängivad luhtadel tutkad ja nepid keväisin luhdilla soivat suokukot ja kurpat / keväisin suokukot ja kurpat pitävät luhdilla soidinmenojaan
2 näidendi- või filmitegelast kehastama, rollis esinema; lavateost etendama
esittää
▪ peaosalist mängib filmis lavastaja ise elokuvan pääosaa esittää ohjaaja itse / elokuvan pääosassa näyttelee ohjaaja itse
▪ täna mängitakse muusikali „Kaunitar ja koletis“ tänään esitetään musikaali ”Kaunotar ja hirviö”
■ end kellenagi paista laskma, kellenagi käituma; midagi teesklema
teeskennellä, esittää ark.
▪ ta mängib õnnelikku pereisa, aga tegelikult pole üldse rahul hän teeskentelee onnellista perheenisää, muttei todellisuudessa ole lainkaan tyytyväinen
▪ ära mängi kangelast älä esitä sankaria
▪ ma ainult mängisin magamist minä vain teeskentelin nukkuvani / minä vain olin nukkuvinani
3 (pillil) muusikahelisid tekitama; heliteost muusikariista(de)l esitama
soittaa
▪ trummi mängima rummuttaa / soittaa rumpua
▪ kontserdil mängiti Urmas Sisaski teoseid konsertissa soitettiin Urmas Sisaskin teoksia
▪ kui kuskil pill mängib, siis tõmbab mind kohe sinna jos jostain kuuluu soittoa, minun tekee heti mieli sinne
■ (raadio, teleri vms seadme kohta:) heli (ja pilti) esitama
(radiosta, televisiosta yms. laitteista:) esittää ääntä (ja kuvaa)
–
▪ telekas mängib liiga kõvasti telkkari on liian kovalla
4 (näoilme, lihaste, varjude jms kohta:) muutlikult, vahelduvalt liikuma
(sattumanvaraisesta ja kiehtovasta liikkeestä, toiminnasta tms.)
leikkiä kuv.
▪ küünlavalguse varjud mängivad seinal kynttilänvalon varjot leikkivät seinällä
5 ‹ühendites› (tegevuse, soorituse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)
tekemistä, suorittamista kuvaavissa ilmauksissa
–
▪ naine otsustas oma bossile ninanipsu mängida nainen päätti tehdä pomolleen jäynää
▪ tundub, et sulle on vingerpussi mängitud tuntuu, että sinua on jujutettu
mööda
M
‹prep› [mida], ‹postp› [mida], ‹adv, adj› ‹indekl›
1 millegi pinnal edasi või mingi ala, ruumi piires (liikudes)
(kulkutietä, reittiä, alustaa, suuntaa ilmaisemassa)
pitkin, myöten
▪ hakati jala mööda teed astuma lähdettiin kulkemaan jalkaisin tietä pitkin
▪ kutsikas vänderdas mööda põrandat koiranpentu taapersi pitkin lattiaa
▪ keegi tuleb redelit mööda üles joku tulee tikapuita myöten ylös
▪ olen vaba inimene, kolan mööda linna, istun kohvikutes, käin näitustel olen vapaa ihminen, kuljen pitkin kaupunkia, istun kahviloissa, käyn näyttelyissä
■ (paiknemise kohta:) piki mingit pinda, joont või mingi ala ulatuses
(jotakin seuraten tai noudattaen)
pitkin, myöten
▪ igasugust kola vedeleb mööda seinaääri kaikenlaista rojua lojuu pitkin seinustoja
■ samalaadseid kohti, isikuid pidi (liikudes)
samankaltaisia tahoja pitkin (liikkuen)
–
▪ kiri ringles hulk aega mööda ametiasutusi kirje kiersi hyvän aikaa ympäri virastoja
▪ ta muudkui käis mööda arste, ent abi ei saanud hän vain kulki lääkärin luota toisen luo, muttei saanut apua
■ (seoses löömisega:) vastu
(lyömiseen liittyen:) jotakin vasten
–
▪ vanasti anti vitsaga paar korda mööda sääri, ja asi korras ennen vanhaan lyötiin pari kertaa vitsalla säärille ja asia oli sillä selvä
2 midagi või kedagi tahapoole, seljataha või kõrvale jättes (liikumisel)
ohi
▪ politseiauto kihutas mööda poliisiauto kaahasi ohi
▪ eessõitjast oli raske mööda pääseda edellä ajavan ohi oli vaikea päästä
▪ oleme vist õigest majast mööda sõitnud olemme kai ajaneet oikean talon ohi
▪ vana tuttav kõndis teretamata mööda vanha tuttu käveli ohi tervehtimättä
▪ liiklusvool suunatakse kesklinnast mööda liikennevirta ohjataan keskustan ohi
■ kõrvale, mitte sinna, kus vaja; mitte pihta
kulkusuunnasta tai reitistä sivuun, syrjään; niin, ettei osu johonkin
ohi
▪ istusin toolist mööda istuin tuolin ohi
▪ Viimane vise – jälle mööda! Viimeinen heitto – ja taas ohi!
■ (tasemelt, saavutustelt) kellestki ette
jonkun tai jonkin edelle kehittymiseen viitaten
ohi, edelle
▪ usun, et arvutid lähevad inimestest arengult mööda uskon tietokoneiden menevän kehityksessä ihmisen ohi / uskon tietokoneiden menevän kehityksessä ihmisen edelle
■ (seoses kellegi või millegi ignoreerimisega või millegi käsitlemata, kasutamata jätmisega)
jonkun tai jonkin huomiotta jättämiseen tai jonkin käsittelemättä, käyttämättä jättämiseen liittyen
–
▪ mees leidis nipi, kuidas seadusest mööda hiilida mies keksi konstin kiertää lakia
▪ probleemist püüti vaikides mööda minna ongelmat pyrittiin sivuuttamaan vaikenemalla
▪ sellist juhust ei saa ju mööda lasta eihän tuollaista mahdollisuutta voi päästää menemään
3 ‹adv, adj› ‹indekl› kõnek niisugune, nagu ei pea olema, ebaõnnestunud, sobimatu
huono, epäonnistunut; sopimaton
virhe- yleisk., vika- yleisk.
▪ täitsa mööda ost täysi virheostos
▪ kleidil pole vigagi, aga kübar on mööda mekko ei ole hullumpi, mutta hattu ei sovi
4 millegi kohaselt, millegi järgi; sobivust, vastavust märkivates ühendites
jonkin mukaisesti, jotakin noudattaen, seuraten; osoittamassa ilmauksen sisältämän väitteen alkuperää
mukaan
▪ ostan asju vajadust mööda ostan asioita tarpeen mukaan
▪ minu mäletamist mööda oli see nii muistaakseni se oli niin / muistini mukaan se oli niin
nõudma
M
1 mingit soovi väga kindlalt esitama; (tungivalt) küsima
vaatia, tivata, tiukata, penätä
▪ prokurör nõudis rangemat karistust syyttäjä vaati ankarampaa rangaistusta
▪ naine nõuab lahutust vaimo vaatii eroa
■ määrama, ette kirjutama, vajalikuks pidama
vaatia, edellyttää
■ tahtma, lootma, ootama
vaatia, edellyttää
▪ kellele on palju antud, sellelt ka palju nõutakse siltä, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan
▪ harrastuskirjanduselt ei saagi nõuda professionaalsust harrastelijakirjallisuudelta ei voikaan vaatia ammattimaisuutta
2 (tungivalt, vältimatult) vajama; millekski tarvis minema
vaatia
▪ kohanemine uue olukorraga nõudis aega uuteen tilanteeseen sopeutuminen vaati aikaa
▪ see väide nõuab selgitust tuo väite vaatii selityksen
■ (seoses kaupade ja teenustega, mille järele on suur vajadus)
kysyä
▪ eesti keele kursus oli väga nõutud viron kielen kurssi oli hyvin kysytty
3 surma vm kahju põhjustama
vaatia
▪ liiklusavarii nõudis neli inimelu liikenneonnettomuus vaati neljä ihmishenkeä
▪ kümnest sõrmest seitse on külm endale ohvriks nõudnud kymmenestä sormesta seitsemän on pakkanen vaatinut uhrikseen
4 kalapüüniseid kontrollima ning neist saaki välja võtma
kokea
▪ äiaga käin vahel merel võrke nõudmas toisinaan käyn appeni kanssa merellä verkkoja kokemassa
Seotud sõnad
nõudja ‹s›
vaatija
nähtaval
M
‹adv›
⇒ Samas sarjas nähtavale
näha, paistmas
näkyvillä, näkyvissä, nähtävillä, nähtävissä, esillä
▪ kui kliente pole nähtaval, siis käin kontoris paljajalu ringi kun asiakkaita ei ole näkyvissä, kuljen toimistossa paljain jaloin
▪ kui üks õis ära õitseb, siis on uus pung juba nähtaval kun yksi kukista kuihtuu, uusi nuppu on jo näkyvissä
▪ ta armastab olla nähtaval, omada positsiooni ja võimu hän on mielellään esillä, korkeassa asemassa ja vallankahvassa
seni|kaua
M
(täpsustab ajalist piiri:) teatava ajani, nii kaua (kui)
siihen asti, sen aikaa, sillä aikaa
▪ tee sa senikaua kohvi, kuni ma duši all käin keitä sillä aikaa kahvia, kun minä käyn suihkussa
sündmus
M
‹s›
millegi poolest oluline või eriline asi, nähtus või olukord
tapahtuma, tapaus
▪ viga käivitas sündmuste ahela virhe käynnisti tahahtumaketjun
▪ sündmus tekitas paljudes linnaelanikes pahameelt tapaus herätti mielipahaa monissa kaupunkilaisisa
▪ muusikasündmus musiikkitapahtuma
■ teatava eesmärgiga korraldatud avalik või sotsiaalne ettevõtmine
kulttuuri- tms. (yleisö)tilaisuuksista
tapahtuma
▪ ma käin ainult ametlikel sündmustel käyn vain virallisissa tapahtumissa
▪ spordisündmus urheilutapahtuma
■ jur (teovõimelise isiku tahteta toimuv) juriidiline fakt
oikeus|tapahtuma
■ mat väide, mille tõesus sõltub juhusest
tapahtuma, tapaus
võimlema
M
1 mitmesuguseid kehalisi harjutusi sooritama, et arendada füüsilist jõudu
voimistella, jumpata
▪ üritan ikka hommikuti võimelda ja kui aega, siis käin jooksmas yritän voimistella aamuisin ja jos on aikaa, käyn lenkillä
2 kõnek sekeldama, jändama
huseerata, häärätä
vääntää, äheltää, painiskella kuv., yleisk., ponnistella yleisk.
▪ veebis ei peaks osade dokumentidega niimoodi võimlema verkossa ei pitäisi joutua tappelemaan tiedostojen kanssa tällä tavoin / verkossa ei pitäisi joutua jumppaamaan tiedostojen kanssa tällä tavoin
▪ mis see mendi asi on, kui ma omaniku loal seal ringi võimlen mitä se pollarille kuuluu, jos huseeraan siellä omistajan luvalla
▪ mees võimleb endal trussikud keerdu, et oma eksi tagasi saada mies tekee kaikkensa saadakseen eksänsä takaisin
õhtuti
M
‹adv›
õhtutel
iltaisin
▪ vanasti pandi õhtuti linnaväravad lukku ennen muinoin kaupungin portit lukittiin iltaisin
▪ käin õhtuti jooksmas käyn iltaisin lenkillä

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur