Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 17 artiklit

ees
M
‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 liikumise või esikülje poolses suunas, eespool
Vastand taga
edessä, edellä
▪ laps kõnnib, selg ees lapsi kävelee selkä edellä
▪ ma ei näe, mis seal ees toimub en näe, mitä tuolla edessä tapahtuu
▪ nii nad läksid, naine ees ja mees järel niin he lähtivät: vaimo edellä, mies perässä / niin he menivät: nainen edellä, mies perässä
▪ kokku saadi kohviku ees tavattiin kahvilan edessä
▪ juuksed sorakil näo ees tukka roikkuu kasvojen edessä
▪ olime järjekorras üsna ees olimme jonossa aika kärjessä
■ ette kinnitatud või asetatud, oma otstarbeks valmis
edessä
▪ ettekandjal oli valge põll ees tarjoilijalla oli valkoinen esiliina edessä
▪ augu ees pole prunti reiässä ei ole tappia
▪ poole tunni pärast on auto ees puolen tunnin kuluttua auto on ovella
■ ajaliselt eespool, tulemas; kavatsusel, teoksil
ajallisesti myöhemmin; suunnitteilla, tekeillä
edessä, tulossa
▪ ees on kaks vaba päeva edessä on kaksi vapaapäivää
▪ Mis sul täna õhtul ees on? Mitä sinulla on tänä iltana?
2 (eespool) takistamas
edessä, tiellä
▪ turvamees seisis ukse peal ees turvamies seisoi ovella
■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistava, tülika tegurina, segamas
esteenä
edessä, tiellä
▪ ma ei saa aru, kellel ma ees olen, miks minust lahti tahetakse saada en käsitä, kenen tiellä minä olen, miksi minusta halutaan päästä eroon
3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või ollakse jõudmas
edessä
▪ olin keerulise valiku ees olin vaikean valinnan edessä
4 eelnevalt, enne kedagi teist või teisi, kellestki varem
edellä
▪ Kas ootan su ära või hakkan ees minema? Odotanko sinua vai alanko mennä edellä?
▪ laps matkib seda, mis teised ees teevad lapsi matkii sitä, mitä muut tekevät edellä
■ varem kohal, varem olemas
aiemmin
▪ saarele sattusime seetõttu, et siin oli üks tuttav pere juba ees saarelle satuimme sen takia, että täällä oli jo aiemmin yksi tuttu perhe
▪ kiilu on kõige kergem sinna lüüa, kus pragu ees kiila on helpointa lyödä sinne, missä on jo valmiiksi rako
5 tasemelt, edasijõudmiselt, saavutustelt kedagi edestamas
edellä
▪ matemaatikas on ta teistest pikalt ees, klassi parim matematiikassa hän on pitkällä muita edellä, luokan paras
▪ pikkuselt on poiss pea jagu isast ees poika on isäänsä päätä pitempi
■ (kella näidu kohta:) õigest ajast ette jõudnud
edellä
▪ kell on paar minutit ees kello on pari minuuttia edellä
6 kellegi juuresolekul, nähes või kuuldes; kuskil küsitletavana vms
jonkun läsnä ollessa, jonkun nähden tai kuullen; jossakin kuultavana tms.
–
▪ esimene ülesastumine publiku ees ensimmäinen esiintyminen yleisölle
▪ rektor annab ametivande ülikooli nõukogu ees rehtori vannoo virkavalansa yliopiston neuvostolle
▪ süüdlane kahetses kohtu ees oma tegu syyllinen katui tekoaan oikeudessa
7 osutab sellele, kelle või mille suhtes midagi tehakse, miski toimub või on olemas
viittaamassa siihen, jonka suhteen jotakin tehdään, jotakin tapahtuu tai jokin on olemassa
-lta, -ltä
▪ pean teie ees vabandama minun pitää pyytää teiltä anteeksi
▪ hirm valu ees kivun pelko
▪ meil pole teineteise ees saladusi meillä ei ole salaisuuksia toisiltamme
■ millegagi, kellegagi võrreldes
[johonkin/johonkuhun] verrattuna, [johonkin/johonkuhun] nähden
▪ tal on sinu ees mõningaid eeliseid sinuun verrattuna hänellä on joitakin etuja
■ osutab kellegi suhtumisele, vaatenurgale; millegi seisukohalt
edessä, silmissä
▪ Ära tee end maailma ees naeruks! Älä tee itseäsi naurettavaksi maailman edessä!
▪ seaduse ees on kõik võrdsed kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä
julgus
M
‹s›
kartmatu olek, omadus mitte karta
rohkeus, pelottomuus, urheus, uskallus
▪ ta on tubli naine, kellel jätkus julgust oma unistuste täideviimiseks hän on melkoinen nainen, jolla riitti rohkeutta unelmiensa toteuttamiseen
kaardi|mäng
M
mängukaartidega mängitav mäng; mängukaartidega mängimine
kortti|peli, kortti (erik.)
▪ kellel ei vea kaardimängus, sellel veab armastuses jos ei ole onnea pelissä, on onnea rakkaudessa
kibe
1 ‹adj, s› teravalt mõru ja viha
karvas, kitkerä, katkera, kirpeä
▪ kibeda maitsega köharohi karvaan makuinen yskänlääke
■ kibe! kibe! ‹interj› (sõnad, mida pidulised hüüavad pulmas pruutpaarile, et nood suudleksid)
sanat, joita häissä huudetaan morsiusparille, että he suutelisivat
–
▪ noorpaarile hüüti „Kibe! Kibe!“ – ja siis nad suudlesid nuorelleparille huudettiin ”Kibe! Kibe!” – ja sitten he suutelivat
■ kipitav, pisut või torkivalt valus; sellist valu tekitav või väljendav
kirvelevä, arka, aristava, kipeä
▪ haava puhastati ja see oli kibe haavaa puhdistettiin ja sitä kirveli
▪ ärgates oli kurk kibe herätessä kurkku oli kipeä
▪ valuhoog tekitas ta näole kibeda grimassi kipu väänsi hänen kasvonsa irvistykseen
■ ‹s› kõnek viin
viinasta
–
▪ seda va kibedat ta armastas kirkasta hän rakasti
2 ‹adj› raske, ebameeldiv taluda, sisemiste läbielamistega, kibestumisega seotud
kylmä, katkera, kova
▪ see on kibe tõde tämä on kylmä totuus
▪ uue osakonnajuhataja käe all oli töötajatel kibe elu uuden osastonjohtajan alaisuudessa työntekijöillä oli kovat oltavat
▪ tüdruk tegi endale kibedaid etteheiteid tyttö syytti itseään katkerasti
3 ‹adj› ägeduselt, jõult, kiiruselt vms väga suur, suure intensiivsusega
ankara, kova
▪ kibe janu vaevas rändureid ankara jano vaivasi kulkijoita
▪ alailma käis kibe vaidlus, kellel on õigus alinomaa väiteltiin ankarasti siitä, kuka on oikeassa
■ eriti osav mingi tegevuse või oskuse poolest
erityisen taitava jossakin
–
▪ ma ei teadnudki, et sa vene keeles nii kibe oled en tiennytkään, että osaat venäjää noin hyvin
▪ vanaema oli kibe kuduma isoäiti oli taitava kutoja
■ ‹adj› (ajaga ühenduses:) tegevusrohke ja kiire
(ajasta puhuttaessa:) kiireinen
–
▪ segad mind kõige kibedamal tööajal häiritset minua kaikkein kiireisimpänä työaikana
▪ köögis käis kibe askeldamine keittiössä häärittiin kovasti
▪ sinna on oma tund aega kibedat kõndi ripeästi kävellen sinne pääsee tunnissa
■ ‹s› kiirus, rutt
kiire
▪ võta rahulikult, ega selle tööga mingit kibedat taga pole ota rauhallisesti, ei sillä työllä mitään kiirettä ole
Seotud sõnad
kibedalt ‹adv›
karvaasti, kitkerästi, kirpeästi
kipeästi
katkerasti
ankarasti
kiireesti
kibedus ‹s›
karvaus, kitkeryys, kirpeys
kipeys
katkeruus
ankaruus
kohe ‹adv›
1 viivitamata, lühikese ajavahemiku jooksul või möödudes
heti, oitis, viipymättä
kohta, pian
▪ Tule kohe siia! Tule heti tänne!
▪ raamat müüdi kohe läbi kirja myytiin heti loppuun
▪ kohe selgub, kellel oli õigus kohta selviää, kuka oli oikeassa
2 millegi või kellegi vahetus läheduses, lähedusse või lähedusest, vahetult
jonkin tai jonkun välittömässä läheisyydessä, läheisyyteen tai läheisyydestä
aivan, heti
▪ suvila asus kohe järve kaldal kesämökki oli aivan järven rannalla
▪ bussipeatus on kohe maja ees bussipysäkki on heti talon edessä
3 kõnek rõhu-, vahel ka lihtsalt täitesõnana: päris, lausa, otse
painottavana tai täytesanana
–
▪ Ma kohe ei kannata teda! Minä en tosiaankaan siedä häntä!
▪ kohe rõõm näha, kuidas töö edeneb tosi mukava nähdä, kuinka työ edistyy
▪ sellest ei taha kohe rääkidagi siitä ei halua edes puhua
lasuma
M
1 (süükoorma, kohustuse vms kohta:) kellegi kanda, vastutada olema
(syyllisyydestä, velvollisuudesta tms.:) olla jonkun harteilla, vastuulla
–
▪ vahistati kaks inimest, kellel lasub kahtlus narkootikumide levitamises pidätettiin kaksi ihmistä, joita epäillään huumausaineiden levittämisestä
▪ tõendamiskohustus lasub väite esitajal todistustaakka on väitteen esittäjällä
▪ laenukoormust keskuse õlul ei lasu keskuksella ei ole lainataakkaa harteillaan
▪ Kas lasub temal mingi needus? Onko hänen yllään jokin kirous?; Lepääkö hänen yllään jokin kirous? ylät.
2 raskusena või raskena kuskil püsivalt lebama või lamama
levätä, maata jossakin painona tai painavana
–
▪ oksaharude vahel lasus kohev lumi kuohkea lumi lepäsi oksanhaarojen varassa
▪ põlevkivi suhteliselt paksud kihid lasuvad sügaval palavankiven suhteellisen paksut kerrostumat ovat syvällä
■ (rusuvalt, halvaendeliselt mõjuva asjaolu kohta)
painostavalta, pahaenteiseltä tuntuvasta seikasta
–
▪ akna taga lasus ühetaoliselt hall elutu taevas ikkunan takana riippui tasaisen harmaa eloton taivas
▪ tinane vaikus lasus ruumis huoneessa vallitsi lyijynraskas hiljaisuus
läikima
M
1 (sileda pinna kohta:) valgust peegeldades särama
kiiltää, loistaa, säihkyä, kimaltaa, sädehtiä
▪ veepinnal läigib õlikiht vedenpinnalla kiiltää öljykerros
▪ viigin püksid ära, löön kingad läikima prässään housut, kiillotan kengät
▪ kassil karv läigib kissan turkki kiiltää
▪ silmanurgas läikis pisar silmänurkassa kimalsi kyynel
■ ‹väljendites› (erakordse puhtuse ja hoolitsetuse kohta)
erityiseen siisteyteen viittaavissa ilmauksissa
hohtaa, säihkyä
▪ on naisi, kellel kodu läigib kui prillikivi on naisia, joiden koti säihkyy kuin timantti
2 ‹väljendites› (iiveldamise, iiveldustunde kohta)
oksettamisesta, pahasta olosta
–
▪ sefiiritort ajas südame läikima marenkikakusta tuli huono olo
▪ süda läigib, tahaks oksendada kuvottaa, tekisi mieli oksentaa
marssalikepp paunas
(sisemise soovi ja eesmärgi kohta karjääriredelil tõusta)
halusta ja tavoitteesta edetä urallaan
–
▪ erakonna juhiks kandideerimist võiks julgelt soovitada ka teistele, kellel on marssalikepp paunas puolueen puheenjohtajaksi hakemista voisi suositella myös muille, jotka haluavat edetä urallaan
näitama
M
1 näha võimaldama, vaadata laskma; vaatamiseks nähtavale asetama või tooma
näyttää
▪ näita mulle oma uut kleiti näytä minulle uutta mekkoasi
▪ selliseid pilte ma tavaliselt teistele ei näita tällaisia kuvia en tavallisesti näytä muille
■ ‹3. isikus› (loodusnähtustega seoses millegi nähtavale tuleku kohta)
luonnonilmiöistä: jonkin esiintulemiseen liittyvästi
–
▪ lõpuks ometi näitab päikest pilve tagant vihdoinkin aurinko sentään tulee esiin pilven takaa / vihdoinkin aurinko sentään näyttäytyy pilven takaa
■ (dokumenti vm) kontrollimiseks esitama
näyttää, esittää
▪ piiripunktis tuli passi näidata rajanylityspaikassa piti näyttää passi
■ (publikule) vaatamiseks esitama või demonstreerima
näyttää
▪ kinos näidatakse Werner Herzogi filme elokuvateatterissa näytetään Werner Herzogin elokuvia
▪ elegantsel peatänaval käiakse ennast näitamas ja teisi vaatamas hienolla pääkadulla käydään näyttäytymässä ja katselemassa muita
■ õpetamiseks kellelgi oma tegevust vaadata laskma
näyttää, demonstroida
▪ näitasin lapsele, kuidas hambaid pesta näytin lapselle, miten hampaat pestään
2 millegi asukohta, suunda vms osutama
näyttää, osoittaa
▪ näita kaardilt, kus asub Elevandiluurannik näytä kartalta, missä Norsunluurannikko sijaitsee
▪ teed näitama näyttää tietä
▪ magnetnõel näitab põhja magneettineula osoittaa pohjoiseen
3 mingit mõõdetavat suurust (hrl selle hetkeväärtust) näiduna väljendama
osoittaa, näyttää
▪ kell näitab veerand kuut kello näyttää varttia yli viittä
▪ päikese käes näitas termomeeter ligi 40 kraadi auringossa lämpömittari näytti melkein neljääkymmentä astetta
4 mingi asjaolu kohta teadmist andma; midagi tõendama või järeldada, aimata laskma
näyttää, osoittaa
▪ lahkamine näitab, mis oli surma põhjus ruumiinavaus näyttää, mikä oli kuolinsyy
▪ uuring näitas seost südamepuudulikkuse ja menopausi varase alguse vahel tutkimus osoitti yhteyden sydämen vajaatoiminnan ja varhaisen menopaussin välillä
▪ eks aeg näitab, kellel õigus on aikahan näyttää, kuka on oikeassa
■ töös või loomingus, tegude või olekuga midagi väljendama
näyttää, osoittaa
▪ briti ajaloolane on oma töödes näidanud, et ka võitjate ajalugu pole plekitu brittihistorioitsija on näyttänyt teoksissaan, ettei voittajienkaan menneisyys ole tahraton
▪ poiss näitas iseloomu poika osoitti luonnetta
▪ Igavene valelik, ma sulle veel näitan! (ähvardades, karistust lubades) Mokomakin kepuli, vielä minä sinulle näytän!
poleks
ei oleks
en olisi yks.1.p, et olisi yks.2.p, ei olisi yks.3.p
emme olisi mon.1.p, ette olisi mon.2.p, eivät olisi mon.3.p
▪ eladeski poleks arvanud, et sellist tööd tegema hakkan en olisi ikinä uskonut, että alan tehdä tällaista työtä
▪ siit ma oleks alla sadanud nagu purujutt, kui sa poleks taibanud mind kinni hoida olisin pudonnut tästä päätä pahkaa, ellet olisi huomannut pitää minusta kiinni
▪ kellel siis muresid poleks kenelläpä ei olisi huolia
▪ matkajad asusid teele varahommikul, sest päevakuumuses poleks nad seda suutnud retkeilijät lähtivät matkaan aamuvarhaisella, sillä päivän kuumuudessa he eivät olisi siihen kyenneet
▪ küllap oleksid Balti riigid tahtnud saada iseseisvaks ka juhul, kui Nõukogude Liit poleks olnud diktatuur eivätköhän Baltian maat olisi halunneet itsenäistyä myös siinä tapauksessa, että Neuvostoliitto ei olisi ollut diktatuuri
▪ Poleks kunagi uskunud! Ei olisi uskonut!; En olisi ikinä uskonut!
▪ kui tark ta ka poleks, kõike ta ikka ei tea niin viisas kuin hän onkin, kaikkea hän ei kuitenkaan tiedä
pole kõik kodus
[kellel] keegi on natuke napakas, pisut ebanormaalne
joku on vähän sekaisin, hieman epänormaali
[jollakulla] ei ole kaikki kotona ark.
▪ sellist jama saab kirjutada ainult inimene, kellel pole kõik kodus sellaista roskaa voi kirjottaa vain ihminen, jolla ei ole kaikki kotona
räpane
M
‹adj›
1 määrdunud, kasimata, mustust ja/või prügi täis
hyvin likainen
siivoton, saastainen, törkyinen, ruokoton vars. ark.
▪ Limas Ranch oli haisev ja räpane urgas Limas Ranch oli haiseva ja siivoton loukko
▪ pime ja räpane trepikoda pimeä ja törkyinen rappukäytävä
■ puhtust mittepidav või -hoidev
hoitamaton, siisteydestä välittämätön
epä|siisti, ruokkoamaton, homssuinen ark.
▪ kiusati tüdrukut, kellel olid täid peas ja kes oli räpane kiusattiin tyttöä, jolla oli täitä ja joka oli epäsiisti
■ ‹adj› moraalivastane, sündsusetu
sopimaton, säädytön
likainen kuv., siivoton kuv.
▪ seks ei ole mingi räpane asi seksi ei ole mikään likainen asia
▪ pole räpaseid sõnu, on räpased mõtted ei ole likaisia sanoja vaan likaisia ajatuksia
2 jämedalt ebaaus ning kedagi sihilikult kahjustav või kellegi usaldust kurjasti kasutav
erittäin paheksuttava tai tuomittava, törkeä
likainen kuv., siivoton kuv.
▪ räpased poliitilised võtted likaiset poliittiset temput
Seotud sõnad
räpasus ‹s›
siivottomuus, saastaisuus, törkyisyys, ruokottomuus vars. ark., epä|siisteys
räpaselt ‹adv›
siivottomasti, saastaisesti, törkyisesti, ruokottomasti vars. ark., epä|siististi
saastaisen, siivottoman
see
M
‹pron›
1 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› (otsesel viitamisel ümbritsevale reaalsusele) osutab lähedal asuvale või muidu tähelepanu objektiks olevale isikule, loomale, esemele või olukorrale
se, tuo, tämä
ne mon., nuo mon., nämä mon.
▪ Kes see on? Kuka tuo on?
▪ see on minu sõber se on minun ystäväni
▪ Mida see peaks tähendama? Mitä tämä tarkoittaa?
▪ see tüüp tundub kahtlane tuo tyyppi tuntuu epäilyttävältä
▪ Missugust õuna tahad? – Seda. Minkä omenan haluat? – Tämän.; Minkä omenan haluat? – Tuon.
▪ nendest kingadest küll enam asja ei saa näitä kenkiä ei kyllä saa enää korjattua
■ (hüüatustes)
(huudahduksissa)
tämä, se
▪ Oh seda õnne ja rõõmu! Voi tätä onnea ja iloa!; Voi sitä onnea ja iloa!
2 ‹adjektiivselt› viitab parajasti kulgevale ajale, hetkel esinevale olukorrale jms
tämä
▪ poiss läheb sel aastal esimesse klassi poika menee tänä vuonna ensimmäiselle luokalle
▪ tema töö oli seks korraks tehtud hänen työnsä oli täksi kerraksi tehty
3 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› viitab tekstis mainitud esemele, inimesele, nähtusele, tegevusele, olukorrale või varem öeldule
viittaamassa johonkin edellä mainittuun sanaan tai asiaan
se
▪ ma otsin Reinu juba tükk aega, aga see mees on kuhugi kadunud olen etsinyt Reiniä jo jonkin aikaa, mutta se mies on kadonnut jonnekin
▪ tubade vahel on uks, ja see uks ei käi lukku huoneiden välissä on ovi, eikä sitä voi lukita
▪ ta ei jõudnud õigeks ajaks ja see ärritas teda väga hän ei ollut ajoissa ja se ärsytti häntä kovasti
▪ tulge nädala pärast, ehk selle aja peale selgub midagi tulkaa viikon päästä, ehkä siihen mennessä selviää jotakin
■ viitab täpsustavale kõrvallausele
viittaamassa tavallisesti jäljessä seuraavaan sivulauseeseen tai sivulauseen määrittämään sanaan
se
ne mon.
▪ pall oligi see, mida ma saada tahtsin pallo olikin se, mitä halusin saada
▪ ta käis nähtavasti sel ajal, kui ma poes olin hän kävi näköjään sillä aikaa, kun olin kaupassa
▪ kes varem tulid, neile ma juba rääkisin niille, jotka tulivat aikaisemmin, kerroinkin jo
■ ‹koos adjektiivi või adverbi komparatiiviga, koos sõnaga mida› esineb kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvates ühendeis mida .. seda või seda .. mida
‹adjektiivin tai adverbin komparatiivin yhteydessä, korrelaattina mida›
se
▪ mida varem, seda parem mitä pikemmin, sen parempi / mitä pikemmin, sitä parempi
▪ mida enam ma kiusatusega võitlesin, seda enam see kasvas mitä enemmän kamppailin kiusausta vastaan, sitä suuremmaksi se kasvoi
■ esineb nõustuvates, möönvates ütlustes
(myöntyvissä, myöntävissä ilmauksissa)
se
▪ Kõvasti tuleb tööd teha. – Selge see. Töitä on tehtävä kovasti. – Selvähän se.
▪ Aega on vähe jäänud. – Seda küll. Aikaa on enää vähän. – Niin on.
4 viitab umbmääraselt kellegi või millegi korduvat esinemist
(toistettuna viittaamassa johonkin tai johonkuhun, jota ei haluta sanoa täsmällisesti)
se
▪ pandi kirja, et see ja see on temalt nii ja nii palju laenanud merkittiin muistiin, että se ja se on lainannut häneltä niin ja niin paljon
▪ see ja see asi veel vaja korda ajada se ja se asia täytyy vielä hoitaa
■ koos asesõnaga teine mitmesugustes väljendites
yksi
▪ eks aja jooksul oli selles peres seda ja teist juhtunud olihan siinä perheessä sattunut aikojen kuluessa yhtä ja toista
▪ mitmed kutsutuist jäid sellel või teisel põhjusel tulemata monet kutsutuista jättivät tulematta syystä tai toisesta
■ (mittemeenuva või mitte päriselt sobiva sõna asemel)
(korvaamassa sanaa, joka ei tule mieleen tai joka ei aivan sovi)
se
▪ kas sa uut filmi oled näinud, noh seda..., mitte ei tule nimi meelde oletko nähnyt uuden elokuvan, no sen... ei tule millään nimi mieleen
■ vihjab millelegi sugueluga seotule
(viittaamassa seksiin)
se
▪ ei tea, kas Ants on oma tüdrukuga ka juba seda (asja) teinud onkohan Ants jo tehnyt sitä tyttöystävänsä kanssa
5 kõnek mõnda teist sõna rõhutada aitav sõna, vahel ka lihtsalt täitesõna.
(vahvistamassa edellä olevaa sanaa; täytesanana)
se
▪ Kes see tuli? Kukas se tuli?
▪ Kellel see aega kaks korda käia! Kenellä sitä on aikaa käydä kaksi kertaa!
selgus
M
‹s›
1 arusaadavus, (üheselt) mõistetavus, ähmasuse puudumine
selvyys, selkeys, ymmärrettävyys
perehtyneisyys
▪ pole selgust, mis on hea, mis halb ei ole selvyyttä siitä, mikä on hyvää ja mikä pahaa
▪ järgmised kuus kuud annavad selguse, kellel on õigus seuraavat kuusi kuukautta tuovat selvyyden siitä, kuka on oikeassa
▪ seaduste tõlgendamisel läheb vaja suurt täpsust ja selgust lakien tulkinnassa tarvitaan suurta tarkkuutta ja perehtyneisyyttä
2 puhtus, millestki segamata olek
puhtaus, kirkkaus, selkeys, heleys, kuulaus
▪ sopranis oli poisihääle klaari selgust sopraanossa oli pojanäänen kuulasta heleyttä
▪ reklaamis kõrvutati viina selgust ristilöödu pisaratega mainoksessa rinnastettiin viinan kirkkaus ristiinnaulitun kyyneliin
▪ prillid parandavad nägemise selgust silmälasit parantavat näöntarkkuutta
sinine esmaspäev
pidutsemisjärgne pohmeluses raisatud tööpäev (hrl nädalavahetuse järel)
krapulan vuoksi hukattu työpäivä (tavallisesti viikonlopun jälkeen)
rokuli|päivä ark., rokuli kuv.
▪ Kellel peale minu on täna sinine esmaspäev? Kenellä minun lisäkseni on tänään rokulipäivä?; Kuka minun lisäkseni pitää tänään rokulia?
välja andma
1 midagi trükis, veebis, muusikaplaadina vm viisil ilmutama, nii autorina kui ka kirjastajana, produtsendina vms
julkaista, kustantaa
▪ bänd andis uue plaadi välja bändi julkaisi uuden levyn
▪ kirjastus on andnud välja mitmeid raamatuid kustantamo on kustantanut useita kirjoja
■ (normatiivakti) kehtestama ning avaldama
julkistaa, antaa julki, asettaa
▪ valitsus andis välja järjekordse määruse hallitus julkisti seuraavan asetuksen
■ (dokumentide kohta:) ametlikus korras väljastama
myöntää, antaa
▪ välismaalase passi võib välja anda Eestis viibivale välismaalasele, kellel on õigus elamisloale Eestis ulkomaalaispassi voidaan myöntää Virossa asuvalle ulkomaalaiselle, jolla on oikeus oleskelulupaan Virossa
2 (vaenlasele, ametivõimudele, nõudmise peale jne) kellestki või millestki teatama
antaa ilmi, ilmi|antaa, paljastaa
▪ Kes võis meid välja anda? Kuka voisi antaa meidät ilmi?
■ nähtavale, esile tooma
paljastaa
▪ su ilme annab su alati välja ilmeesi paljastaa sinut aina
3 millekski piisav, küllaldane või (mõõdult) sobiv olema
riittää, olla riittävä, olla sopiva
▪ kunstiteost see raamat välja ei anna taideteokseksi se kirja ei ole riittävä
▪ poiss annab juba täismehe mõõdu välja poika on jo miehen mitoissa
■ (saagi suuruse kohta)
(sadon suuruudesta)
kantaa satoa
▪ kartul andis sel aastal hästi välja peruna kantoi tänä vuonna hyvän sadon
üksta|kama
M
‹adv›, ükskama
kõnek ükskõik
yksi lysti, saman|tekevä yleisk., sama yleisk.
▪ tal ükstakama, kas maja laguneb või ei hänestä on samantekevää, hajoaako talo vai ei
▪ mul ükskama, kellel õigus on siitä minä viis veisaan, kuka on oikeassa / minulle on yksi lysti, kuka on oikeassa

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur