|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 8 artiklit
altari ette viima
kedagi naiseks või meheks võtma, kellegagi abielluma
mennä naimisiin jonkun kanssa
viedä alttarille kuv., viedä vihille
kedagi naiseks või meheks võtma, kellegagi abielluma
mennä naimisiin jonkun kanssa
viedä alttarille kuv., viedä vihille
▪ kavatseb naise, kellega ta on juba üle kümne aasta koos elanud, lõpuks ka altari ette viia hän aikoo lopulta viedä alttarille naisen, jonka kanssa on elänyt yhdessä jo yli kymmenen vuotta
arve
lasku
(pankissa, kaupassa tms.)
tili
(suoritusten tms. kokonaisuudesta)
tili, kirjaus
tili kuv., tilin|teko kuv.
M
‹s›1 müüja poolt ostjale esitatav dokument kauba või teenuse maksumuse ja tingimuste kohtalasku
▪ laual on kuhi maksmata arveid pöydällä on pino maksamattomia laskuja
▪ elektrooniline arve sähköinen lasku / e-lasku
▪ telefoniarve puhelinlasku
2 pangakonto arvelduste vm tehingute tegemiseks(pankissa, kaupassa tms.)
tili
▪ tasu laekus minu arvele maksu tuli minun tililleni
▪ avasin pangas arve avasin pankkitilin
3 ‹sise- ja väliskohakäänetes› tulemuse, soorituse registreerimine (saavutusena)(suoritusten tms. kokonaisuudesta)
tili, kirjaus
▪ arvesse läks kolm paremat tulemust lopputuloksissa otettiin huomioon kolme parasta tulosta
▪ me ei pea arvet oma hingetõmmete üle emme pidä kirjaa hengenvedoistamme
▪ punktiarve pistetili
■ (tüli, võlasoleku vm lahendamist vajavate suhete kohta)tili kuv., tilin|teko kuv.
▪ oli veel keegi, kellega jäid isiklikud arved klaarida oli vielä eräs, jonka kanssa oli tilit selvittämättä
füüsiline
fyysinen, ruumiillinen
fyysinen, aineellinen, luonnollinen
füüsiliselt ‹adv›
fyysisesti
M
‹adj›1 inimese kehasse puutuvfyysinen, ruumiillinen
▪ kui treenida 3 korda nädalas, siis paraneb üldine füüsiline seisund jos treenaa kolmesti viikossa, yleinen fyysinen kunto kohenee
▪ kannatanule tekitati füüsilist valu asianomistajalle aiheutettiin fyysistä kipua
▪ ma otsin kaaslast, kellega jagada nii vaimset kui füüsilist lähedust etsin kumppania, jonka kanssa voisi kokea sekä henkistä että fyysistä läheisyyttä
2 loodusega seotud, sealt pärit; reaalselt eksisteerivfyysinen, aineellinen, luonnollinen
▪ ümbritsev füüsiline keskkond võib peita endas ohte fyysiseen ympäristöön voi kätkeytyä vaaroja
▪ füüsiline maailm pole tähendusetu või kaduv, vaid igavene aineellinen maailma ei ole merkityksetön tai katoava, vaan ikuinen
Seotud sõnad füüsiliselt ‹adv›
fyysisesti
läbi tule ja vee minema
mitte ühegi raskuse ees kohkuma, kõigeks valmis olema; igasuguseid raskusi taluma ja ületama
olla kavahtamatta minkään vastoinkäymisen edessä, olla valmis kaikkeen; kestää kaikenlaisia vaikeuksia ja selvitä niistä
–
mitte ühegi raskuse ees kohkuma, kõigeks valmis olema; igasuguseid raskusi taluma ja ületama
olla kavahtamatta minkään vastoinkäymisen edessä, olla valmis kaikkeen; kestää kaikenlaisia vaikeuksia ja selvitä niistä
–
▪ temast sai sõber, kellega läinuks koos läbi tule ja vee hänestä tuli ystävä, jonka kanssa olisi selvinnyt kaikesta
pesa punuma
(inimeste kohta:) kodu rajama, end kuskil sisse seadma
(ihmisistä:) perustaa koti, asettua jonnekin
–
(inimeste kohta:) kodu rajama, end kuskil sisse seadma
(ihmisistä:) perustaa koti, asettua jonnekin
–
▪ seda õiget naist, kellega koos pesa punuda, paraku ei ole sitä oikeaa naista, jonka kanssa perustaa koti, ei valitettavasti ole
pidama1
1 (hrl tegevusalaga seoses:) midagi või kedagi kestvamalt enda käsutuses hoidma; koduloomi kasvatama
pitää, hoitaa, harjoittaa, pyörittää
säilyttää, pitää, hoitaa
ilmaisemassa, että jollakulla on jonkun kanssa jonkinlainen pidempiaikainen suhde
–
pitää
pitää, kestää
ilman muuttumattomuudesta
–
pidätellä
(esineistä, rakennuksista tms.:) pitää vettä tai lämmintä
pitää
liikkumisen tai tekemisen lopettamisesta
–
‹imperatiivissa› jonkun pidättelemisestä
–
pitää [jotakin/jotakuta, jonakin/jonakuna], luulla
välittää, tykätä ark.
pitää
viettää
pitää, viettää
1 (hrl tegevusalaga seoses:) midagi või kedagi kestvamalt enda käsutuses hoidma; koduloomi kasvatama
pitää, hoitaa, harjoittaa, pyörittää
▪ Jass peab Pärnumaal talu Jass pitää tilaa Pärnumaalla
▪ minu esivanemad harisid põldu ja pidasid lehmi esivanhempani viljelivät peltoa ja pitivät lehmiä
▪ mitut töökohta ei jaksa pidada useaa työpaikkaa ei jaksa pitää
▪ meister võis pidada õpipoisse mestari saattoi pitää oppipoikia
2 mingis olukorras, kohas hoidma; alal hoidma, mitte lakata või kaduda laskmasäilyttää, pitää, hoitaa
▪ peab kodu kenasti korras pitää kodin hyvässä kunnossa
▪ ketis peetud loom muutub kurjaks ketjussa pidetty eläin muuttuu vihaiseksi
▪ pidas kuuldu enda teada piti kuulemansa omana tietonaan
▪ õpetas kutsika puhtust pidama opetti koiranpennun huolehtimaan puhtaudestaan
▪ Ärme pea viha! Älkäämme pitäkö vihaa! yleisk., ylät.; Ei pidetä vihaa! ark.
■ ‹ühendites› (kestvama suhte kohta, kusjuures suhte laadile osutab nimisõna)ilmaisemassa, että jollakulla on jonkun kanssa jonkinlainen pidempiaikainen suhde
–
▪ mis see minu asi on, kellega ta sõprust peab mitä se minulle kuuluu, kenen ystävä hän on
■ öeldust või kokkulepitust mitte taganemapitää
▪ tüdruk ei pidanud lubadust tyttö ei pitänyt lupaustaan
3 ‹hrl koos verbiga jääma› pikemat aega mingis olukorras või kohas püsima; kestmapitää, kestää
▪ pilk jäi pidama väravast mööduval kenal näitsikul katse pysähtyi portin ohi kulkevaan kauniiseen neitoon
▪ seekord jäi rasedus pidama sillä kertaa raskaus kesti
▪ lapse tehtud sõlm ei pidanud lapsen tekemä solmu ei pitänyt
■ ‹hrl isikuta lauses› (ilma, ilmaolude muutumatuna püsimise kohta)ilman muuttumattomuudesta
–
▪ augustis pidas kuiva vaid viis ööpäeva elokuussa oli kuivaa vain viisi vuorokautta
4 midagi või kedagi tagasi hoidma; ohjeldama, takistama, pidurdamapidätellä
▪ olukord oli nii koomiline, et ma ei suutnud naeru pidada tilanne oli niin koominen, että en pystynyt pidättelemään nauruani
▪ ega siis lukk varast pea eihän lukko varasta pidättele
■ (esemete, hoonete vms kohta:) vedelikku, soojust vm mitte läbi laskma(esineistä, rakennuksista tms.:) pitää vettä tai lämmintä
pitää
▪ telk ei pidanud vihma teltta ei pitänyt sadetta
▪ Kuidas teie maja sooja peab? Kuinka talonne pitää lämmintä?
▪ kontrolli, kas tihend peab tarkista, onko tiiviste tiivis
■ (liikumise või tegevuse pidurdumise, peatumise, lakkamise kohta)liikkumisen tai tekemisen lopettamisesta
–
▪ sain verejooksu ise pidama sain verenvuodon tyrehdytettyä itse
▪ kõht valutas naermisest, kui ma lõpuks pidama sain vatsa oli nauramisesta kipeä, kun lopulta pystyin lopettamaan nauramisen
▪ raha taha asi pidama ei jää (raha pole takistuseks, raha pärast asi tegemata ei jää) rahasta asia ei ole kiinni
▪ algul ei saanud tööga kuidagi otsa peale, pärast ei saanud pidama alkuun en saanut aloitettua työtä, myöhemmin en saanut lopetettua
■ ‹käskivas kõneviisis› (kedagi minekul või mingis tegevuses peatavalt)‹imperatiivissa› jonkun pidättelemisestä
–
▪ Oota, pea kinni, ajame veidi juttu! Odota, jutellaan!
▪ Pidage, ärge tulistage! Seis, älkää ampuko!
5 [milleks/kelleks] kellekski, millekski, mingisuguseks arvama või oletamapitää [jotakin/jotakuta, jonakin/jonakuna], luulla
▪ tamme peeti Zeusi pühaks puuks tammea pidettiin Zeuksen pyhänä puuna
▪ ma ei aimanud, et tegemist on ajateenijaga, pidasin teda ohvitseriks en aavistanut, että kyse oli varusmiehestä, vaan pidin häntä upseerina
■ [millest/kellest] hoolima, lugu pidama; (kõrgelt) hindamavälittää, tykätä ark.
▪ juubelikõnedest ta suurt ei pea juhlapuheista hän ei juuri välitä
6 ‹ühendites› (soorituse, korraldamise vms kohta, kusjuures tegevuse liigile osutab nimisõna)pitää
viettää
▪ pidas pika kõne piti pitkän puheen
▪ jahti pidama metsästää; ajaa; pyydystää; saalistaa
▪ blogi pidama pitää blogia
▪ järgmine konverents peetakse Tallinnas seuraava konferenssi pidetään Tallinnassa
▪ vanemad olid kodust ära ja perepoeg pidas pidu vanhemmat olivat poissa kotoa ja poika piti juhlat
▪ Millal sa sünnipäeva pead? Koska vietät syntymäpäivääsi?
■ (mingi eripäraga aja, elujärgu veetmisse kohta)pitää, viettää
▪ maalrid pidasid suitsutundi maalarit pitivät tupakkataukoa
▪ pidas poissmehepõlve ja nautis vabadust vietti poikamiespäiviä ja nautti vapaudesta
taevas
taivas
taivas kuv.
taivas
(Jumalasta, taivaallisista voimista)
taivas (erik.)
(huudahduksissa)
taivas
M
‹s›1 nähtav maailmaruumi osa, kus asuvad pilved, Päike, Kuu ja tähedtaivas
▪ vanasti oli rohi rohelisem ja taevas sinisem ennen vanhaan ruoho oli vihreämpi ja taivas sinisempi
■ (kellegi tegevusvälja, mingi valdkonna vms kohta)taivas kuv.
▪ tõusev täht välispoliitika taevas nouseva tähti ulkopolitiikan taivaalla
2 uskumustes jumala asupaiktaivas
▪ taevas ja põrgu taivas ja helvetti
■ jumal, jumalikud jõud(Jumalasta, taivaallisista voimista)
taivas (erik.)
▪ see on taeva tahtmine tämä on taivaan tahto
▪ taevale meelepärane tegu taivaalle mieluisa teko
■ (esineb üllatust, imetlust väljendavates hüüatustes)(huudahduksissa)
taivas
▪ Oh sa püha taevas! Voi pyhä taivas!
▪ Taevas hoidku! Taivas varjelkoon! ark.; Taivaan vallat! (erik.)
▪ taevas teab, kellega ta seal suudles taivas tietää, kenen kanssa hän siellä suuteli
teie
Võrdle sina1
te
sinä-pronominia korvaamassa muodollisen kohteliaassa kielenkäytössä
te, Te
kirjeen lopussa lähettäjän nimen edellä, kunnioitusta osoittavana
Teidän
3 ‹s› asesõna „teie“ (teietamisega seoses)
Võrdle sina1
teitittelyyn liittyvästi
–
M
‹pron› ‹mitm 2. isik, rõhulises asendis›, ‹s›1 ‹pron› osutab kahele või enamale inimesele, kellest vähemalt üks on kuulaja (ütluse adressaat) ja kelle hulka ei kuulu kõnelejaVõrdle sina1
te
▪ Käbi ja Pääsu, kas teie ei lähegi kinno? Käbi ja Pääsu, ettekö te lähdekään elokuviin?
▪ Ilma teieta poleks peost asja saanud, kallid sõbrad! Ilman teitä, hyvät ystävät, ei juhlista olisi tullut mitään!
2 ‹pron› osutab ühele kuulajale (ütluse adressaadile), kasutatakse pöördumisel võõra või vähem tuttava inimese poole, samuti kõrge võimukandja poole pöördumiselsinä-pronominia korvaamassa muodollisen kohteliaassa kielenkäytössä
te, Te
▪ Tahaksin teiega rääkida, härra Ploom! Haluaisin puhua teidän kanssanne, herra Ploom!
▪ teie ekstsellents teidän ylhäisyytenne
■ ‹omastavas› (kirja lõpus saatja nime ees poolehoidu, austust rõhutavana)kirjeen lopussa lähettäjän nimen edellä, kunnioitusta osoittavana
Teidän
3 ‹s› asesõna „teie“ (teietamisega seoses)
Võrdle sina1
teitittelyyn liittyvästi
–
▪ kuningas on ka ainus, kellega rootslased teie peal on kuningas on myös ainoa, jota ruotsalaiset teitittelevät
