Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 35 artiklit

eel|ajalugu
M
millegi pidevale arenemiskäigule, ajaloole eelnevad sündmused või nähtused
esi|vaiheet mon., johdanto [johonkin]
▪ Euroopa Liidu eelajalugu Euroopan unionin esivaiheet
■ (esiajaloo kohta)
esi|historia
▪ inuitid on Kanada põlisrahvas, kelle kultuur ulatub eelajalukku inuitit ovat Kanadan alkuperäiskansa, jonka kulttuuri yltää esihistoriaan asti
▪ tule avastamist võime lugeda inimese eelajaloo suurimaks saavutuseks tulen keksimistä voidaan pitää ihmisen esihistorian suurimpana saavutuksena
eel|mainitud
M
‹adj›
eelnevalt, eespool mainitud
edellä mainittu
▪ oleks põnev teada, kelle huvisid eelmainitud härrad ja proua kaitsevad olisi mielenkiintoista tietää, kenen etuja edellä mainitut herrat ja rouva suojelevat
ei idane ega mädane
(millegi igikestva kohta; paigalseisu kohta)
jostakin hyvin kestävästä; paikalla pysymisestä
–
▪ plasttaara ei idane ega mädane muovipakkaukset kestävät ikuisesti
▪ tunnen õnnetut Haapsalu kaupmeest, kelle äri ei idane ega mädane tunnen onnettoman haapsalulaisen kauppiaan, jonka liiketoiminta vain polkee paikallaan
haldjas
M
‹s›
inimesi, loodusobjekte, ehitisi vm valitsev ja kaitsev üleloomulik olend (uskumuslikes kujutelmades)
haltia myt., haltija myt., haltiatar myt., haltijatar myt., hengetär, keiju, menninkäinen myt.
▪ igas kodus olid haldjad, kelle vajadusi peeti hoolega silmas joka kodissa oli haltijoita, joiden tarpeet otettiin huomioon tarkkaan
■ (hea, hoolitseva inimese kohta)
hyvästä, huolehtivasta ihmisestä
hyvä haltia kuv.
▪ keegi haldjas kandis hoolt, et tänaval vedelenud peremeheta dokumendid endise omaniku leidsid joku hyvä haltia huolehti siitä, että kadulla lojuneet henkilöpaperit löysivät omistajansa
hulluma
M
hulluks minema, mõistust kaotama
tulla hulluksi, menettää järkensä
–
▪ kartsin, et sõbranna hullub suurest murest pelkäsin, että suuri murhe saa ystäväni menettämään järkensä
■ meeletuks, pööraseks muutuma
vauhkoontua, villiintyä, riehaantua
▪ näljast hullunud koerad nälästä vauhkoontuneet koirat
▪ superstaar, kelle pärast fännid hulluvad supertähti, joka saa fanit villiintymään
Seotud sõnad
hullunult ‹adv›
vauhkoontuneena, villiintyneenä, riehaantuneena
huvi
M
‹s›
1 [mille vastu] soov, tahtmine midagi teada saada või tundma õppida; millegi harrastamine
mielen|kiinto [johonkuhun/johonkin, jotakuta/jotakin kohtaan], kiinnostus [johonkuhun/johonkin, jotakuta/jotakin kohtaan], viehtymys [johonkuhun/johonkin]
[jonkin] harrastus, [jonkin] harrastaminen
▪ olen Idamaade filosoofia vastu kogu aeg huvi tundnud olen aina ollut tuntenut kiinnostusta itämaiseen filosofiaan
▪ väike huvi mul on minulla on hieman kiinnostusta
▪ jään huviga ootama jään mielenkiinnolla odottamaan
▪ spordihuvi urheiluharrastus
▪ kunstihuvi taideharrastus
■ [mida teha] tahtmine, soov midagi teha
halu, tahto, tavoite
▪ tema huvi on kirikutüli lahendada hänen tavoitteenaan on ratkaista kirkkoriita
2 huvid pl see, mida keegi taotleb, hrl kasu vm soodsad asjaolud
etu yks., intressi yks., pyrkimys yks., pyyde tav. mon.
▪ selline seadus rikuks valijate huve sellainen laki loukkaisi äänestäjien etuja
▪ mul on omad huvid ka kaubanduses minulla on intressejä myös kaupan alalla
▪ finantshuvid taloudelliset intressit
▪ julgeolekuhuvid turvallisuuspyrkimykset
■ huvides [kelle/mille] kellegi, millegi kasuks või hüvanguks
hyväksi, eduksi, hyödyksi, vuoksi
▪ Kelle huvides see toimus? Kenen hyväksi se koitui?
▪ võistlemine keelatakse tervise huvides kilpaileminen kielletään terveyssyistä
hääletama
M
1 oma seisukohta avaldama, nt valimistel; kellegi või millegi poolt või vastu häält andma
äänestää
▪ ei teagi, kelle poolt seekordsetel valimistel hääletada en tiedä, ketä tämänkertaisissa vaaleissa äänestäisi
2 oma sõidusoovist sõiduki juhile käetõstega märku andma
kulkea peukalokyydillä, liftata ark.
▪ üliõpilased hääletasid Tartust Tallinna opiskelijat liftasivat Tartosta Tallinnaan
iidol
M
‹s›
1 erilise austamise või jumaldamise objekt
idoli
▪ teismeliste iidol teini-ikäisten idoli
▪ mul pole kunagi olnud iidoleid, kelle järgi tegutseda minulla ei koskaan ole ollut idoleita, joita jäljitellä
2 jumalat kujutav skulptuur või nikerdis
jumalaa kuvaava veistos tai (puu)esine
jumalan|kuva
▪ valitseva võimu käsul asuti hävitama kõiki väärusuliste iidoleid Afganistanis vallassa olevan hallinnon käskystä Afganistanissa alettiin hävittää kaikkia vääräuskoisten jumalankuvia
kaal1 ‹s›
1 ‹ka mitm› seade raskuse mõõtmiseks
vaaka, henkilö|vaaka
■ mingi keha või aine raskus
painavuus, paino
▪ koorma kaal on kaks tonni kuorma painaa kaksi tonnia
▪ olen jälle kaalus juurde võtnud painoni on taas noussut / olen taas lihonut
2 tähtsus, väärtus; mõju
paino|arvo
▪ mees, kelle sõnal pole mingit kaalu mies, jonka sanalla ei ole mitään painoarvoa
3 füüs jõud, millega keha rõhub alusele või venitab riputusvahendit
paino fys.
4 kindel kaalukategooria nt poksis, maadluses, tõstmises
paino|luokka, sarja
5 Kaalud pl ‹pärisnimi› sodiaaki kuuluv tähtkuju lõunataevas
○ (Libra)
eräs tähdistö
Vaaka ‹erisn.› täht.
■ üks kaheteistkümnest sodiaagimärgist; ajavahemikus 23.09–23.10 sündinud inimene
vaaka astrol.
katuse|alune
M
1 ‹adj› (vahetult) katuse all asetsev; katusega kaetud
(välittömästi) katon alla sijaitseva; katon peittämä
–
▪ maja ette ehitati katusealune veranda talon eteen rakennettiin katettu veranta
2 ‹s› (vahetult) katuse all asuv ruum
vesikaton ja välikaton välinen tila
ullakko
parvi {vars. ulkorakennuksissa}
▪ plaanis on soojustada tühi katusealune, et seal saaks magada suunnitelmissa on eristää tyhjä ullakko, jotta siellä voisi nukkua
■ (öömaja, peavarju vms kohta)
(asunnosta, majapaikasta)
katto
▪ olen ikka imetlenud inimesi, kelle vajadused piirduvad kõhutäie ja sooja katusealusega olen aina ihaillut ihmisiä, jotka tarvitsevat vain murua rinnan alle ja katon päänsä päälle
3 ‹s› hrl (pool)lahtine sammastele või postidele toetuva katusega kerge ehitis
katos
▪ suveüritusteks ehitatud katusealune kesätapahtumia varten rakennettu katos
koka|kunst
M
toidu valmistamisega seotud teadmised; vastav tegevusala
keitto|taito, ruoanlaitto|taito
▪ süüa teeb isa, kelle kokakunsti hindavad pereliikmed kõrgelt ruoan laittaa isä, jonka keittotaitoa perheenjäsenet arvostavat suuresti
kord2 ‹s, adv›
1 ‹s› märgib mingi üksiku (korduva) sündmuse või tegevuse toimumise aega või juhtu
tilaisuus, jolloin jotakin tapahtuu
kerta
▪ see oli ka ainus kord, kui reisil arstiabi vaja läks se olikin ainoa kerta, kun matkalla tarvittiin lääkärin apua
▪ iga kord lõpeb see halvasti joka kerta se päättyy ikävästi
▪ sel korral tuli ta üksi tällä kertaa hän tuli yksin
▪ ma palun veel kord vabandust pyydän vielä kerran anteeksi
■ ‹s› osutab millegi kordumise hulgale või sellele, kui palju on miski suurem või väiksem
(ilmaisemassa määrää tai kokoa johonkin verrattuna)
kerta
▪ Ütlen seda juba sajandat korda! Sanon sen jo sadannen kerran! / Sanon sen jo sadatta kertaa!
▪ olen teist korda abielus olen toista kertaa naimisissa
▪ teenin sinust mitu korda vähem ansaitsen monta kertaa vähemmän kuin sinä
▪ hiinlasi on ju mitmeid kordi rohkem kiinalaisiahan on monta kertaa enemmän
■ ‹s› korrutamise tehtemärkide (nt x) sõnaline väljend
(ilmaisemassa kertolaskua)
kerta
▪ kaks korda kaks on neli kaksi kertaa kaksi on neljä
2 ‹s› aeg, millal kellelgi on võimalus midagi teha, saada vm
vuoro, huki ark., tuuri ark.
▪ Kelle kord on nõusid pesta? Kenen vuoro on pestä astiat? / Kenen vuoro on tiskata? / Kenen tiskivuoro?
▪ nüüd on kord Ukraina käes nyt on Ukrainan vuoro
▪ Sinu kord! Sinun vuorosi!
■ ‹adv› ‹korduvana, sidesõnalaadselt seob eri lauseosi või lauseid› märgib olukordade vaheldumist
kerran
▪ kord nii, kord naa kerran niin, kerran näin
3 ‹adv› mingil täpsemalt määratlemata ajal, millalgi minevikus või tulevikus
(ilmaisemassa epämääräistä ajankohtaa)
kerran, joskus
▪ Ehk kord võin olla õnnelik? Ehkä joskus voin olla onnellinen?
▪ elasid kord eit ja taat olipa kerran ukko ja akka
■ ‹adv› rõhutava või mingit asjaolu kinnitava sõnana
(ilmausta vahvistamassa)
kerrankin
▪ Saage ometi kord aru! Yrittäkää nyt kerrankin ymmärtää!
▪ niisugused need emad kord on äidit nyt vain ovat sellaisia
kronu
M
‹s›
(vana) lahja ja jõuetu hobune
kaakki halv., koni halv., luuska halv., kopukka
▪ enamikule turistidele anti sõiduks kõhnad kronud, kelle paremad ajad ammu möödas suurimmalle osalle turisteista annettiin ratsuiksi jo parhaat päivänsä nähneet laihat kaakit
■ (viletsa, armetu inimese, vana auto vms kohta)
ihmisestä, autosta tms.
–
▪ ta liisib miinimumpalga eest mingit kronu hän liisaa minimipalkalla jotain autonromua
kukkur
M
‹s›
1 kotike raha hoidmiseks ja kaasaskandmiseks
kukkaro
▪ nahkkukkur nahkakukkaro
■ (raha, rahaliste võimaluste, varandusliku seisu kohta)
kukkaro kuv.
▪ Kelle kukrusse sealt saadav raha läheb? Kenen kukkaroon sieltä saatavat rahat menevät?
2 (kukkurloomadel:) emaslooma kõhul olev nahakurdudest tasku, mis on poegadele toitumis- ja kasvamispaigaks
(pussieläimillä)
pussi
■ (taimedel:) paljuseemneline vili, mis avaneb üht õmblust pidi
tuppilo kasv.
kuldtähtedega ajalukku kirjutama
eriti väärtuslikuna püsima jääma, suure austusega meeles pidama
jäädä arvokkaana muistoihin, muistaa kunnioituksella
kirjoittaa kultakirjaimin historiaan kuv., harv
jäädä kultakirjaimin historiaan kuv., harv, piirtyä kultakirjaimin historiaan kuv., harv
▪ Gunnar Graps on rokilegend, kelle nimi kirjutatakse kuldtähtedega ajalukku Gunnar Graps on rocklegenda, jonka nimi kirjoitetaan kultakirjaimin historiaan
käima
M
1 jalga jala ette tõstes (rahulikus tempos) edasi liikuma, jalgsi (edasi) minema
kävellä, kulkea, käydä
▪ armastab jala käia rakastaa kävelemistä / rakastaa jalan kulkemista
▪ kikivarvul käima kävellä varpaillaan
▪ käi natuke aeglasemalt, ma ei jõua järele kävele vähän hitaammin, en pysy mukana
▪ käib mööda tuba edasi-tagasi kulkee huoneessa edestakaisin
■ males, kabes või kaardimängus käiku sooritama
siirtää, tehdä siirto, lyödä {korttipelissä}
▪ etturiga käima siirtää sotilasta
▪ käis ässaga löi ässän
■ kuhugi minema ja sealt tagasi tulema
käydä, kulkea
▪ käisime nädalavahetusel külas kävimme viikonloppuna kylässä
▪ marjul käima käydä marjassa
▪ arstide vahet käima kulkea lääkäriltä toiselle
▪ ma olen kasvanud ja koolis käinud Otepääl olen kasvanut ja käynyt kouluni Otepäällä
▪ poeg käib juba ülikoolis poika opiskelee jo yliopistossa
■ ‹hrl käskivas kõneviisis› kõnek minema, kasima; (vandumisel nördimuse, tugeva pahameele väljendamiseks)
‹tav. imperatiivissa›
häipyä
▪ Käi tee pealt eest! Häivy edestä!
▪ Käi kus kurat! Häivy silmistäni! / Suksi suolle!
■ regulaarselt liikuma
kulkea, liikkua
▪ Tallinnast Stockholmi käib lennuk Tallinnasta Tukholmaan kulkee lentokone
▪ kellapendel käib kindlas taktis kellon heiluri liikkuu tahdissa
▪ päike käib juba kõrgemalt aurinko on jo korkeammalla
▪ Kas sul mõni päevaleht käib? (on tellitud) Tuleeko sinulle jokin sanomalehti?
■ hooga või järsku paiskuma, lendama, kukkuma
lentää, kaatua
▪ šampanjapudeli kork käis vastu lage samppanjapullon korkki lensi kattoon
▪ poiss käis koos tooliga põrandale poika kaatui tuolilla lattialle
■ liikvel olema, ringi liikuma; kulgema, suunduma
kulkea
▪ õllekann käis käest kätte kolpakko kulki kädestä käteen
▪ elu käib oma rada elämä kulkee omaa rataansa
▪ jõgi käib loogeldes läbi metsa joki kulkee kiemurrellen metsän läpi
2 ‹ühendites› (helide kuuldavale laskmise, suulise või kirjaliku kõneteo kohta)
kuulua
▪ tema hele naer käis üle teiste jutu hänen heleä naurunsa kuului toisten puheen yli
▪ eemal käis ilmatu pauk kauempaa kuului kova pamaus
▪ ei mäleta enam, kuidas see salm täpselt käis en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen menee / en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen kuuluu
▪ linnas käivad jutud, et pangaautomaat suletakse kaupungilla puhutaan, että pankkiautomaatti suljetaan / kaupungilla kuuluu huhuja, että pankkiautomaatti suljetaan
▪ käivad läbirääkimised uute investoritega uusien sijoittajien kanssa pidetään neuvotteluja
■ ‹ühendites› (töötegemise, asjatoimetuste, millegi toimimise kohta)
kulkea, sujua
käydä kem., ruok.
▪ meil käib remont meillä on remontti / meillä tehdään remonttia
▪ töö käis kähku ja korralikult työ kulki nopeasti ja hyvin / työ sujui nopeasti ja hyvin
▪ teadis täpselt, kuidas selles erakonnas asjad käivad tiesi täsmälleen, miten siinä puolueessa asioita hoidetaan
▪ sinu käes käib kõik nii lihtsalt sinulta kaikki sujuu niin helposti
▪ see uks ei käi lukku se ovi ei mene lukkoon / sitä ovea ei saa lukkoon
▪ kell käib täpselt kello pysyy ajassa / kello on oikeassa / kello näyttää oikein
▪ käivad mängu viimased minutid pelataan pelin viimeisiä minuutteja
▪ laskis varrastel nobedalt käia antoi puikkojen suihkia
▪ õlu hakkas käima (käärima) olut alkoi käydä
■ (millegi alustamise, käivitamise kohta)
käynnistää
▪ pani tsikli mootori käima käynnisti moottoripyörän moottorin
▪ üritab tehast uuesti käima lükata yrittää käynnistää tehtaan uudelleen
■ ‹ühendites› (mitmesuguste tunnete, aistingute, seisunditega seoses)
erilaisista tunteista, aistimuksista, olotiloista
–
▪ mul käivad neelud šokolaadi järele minulla on suklaanhimoa
▪ aeg-ajalt käivad valuhood ajoittain on kipua
▪ mitu mõtet käis läbi pea monta ajatusta pälkähti päähän / monta ajatusta tuli mieleen
■ ‹ühendites› (teatud moel riietatud olemise, teatud riietuse kandmise kohta)
tietyllä tavalla pukeutumisesta, tiettyjen vaatteiden käyttämisestä
–
▪ ta on alati hästi riides käinud hän on aina pukeutunut hyvin
▪ loodusrahvad käisid alasti luonnonkansat olivat alasti
■ ‹ühendites› (mingi mõju, seotuse, kuuluvuse, asjade üldise käigu kohta)
jonkin vaikutuksesta, johonkin kuulumisesta, asioiden yleisestä kulusta
käydä (erik.), kuulua, kulkea
▪ terav valgus käib silmadele räikeä valo käy silmiin
▪ Kuhu see mutter käib? Mihin tämä mutteri kuuluu? / Mihin tämä mutteri tulee?
▪ see ei käi minu ametikohustuste hulka se ei kuulu työvelvollisuuksiini
▪ tal käib elu pigem teleseriaalide rütmis hänen elämänsä kulkee pikemminkin televisiosarjojen tahtiin
▪ Kelle kohta see kaebus käib? Kenestä se valitus on tehty? / Ketä se valitus koskee?
3 [kellega] kurameerima, kurameerivalt kellegagi sõbrustama
seurustella, heilastella ark.
▪ nad käisid enne abiellumist mitu aastat he seurustelivat monta vuotta ennen naimisiinmenoa
4 kõlbama, (tarvitamis)kõlblik olema, sobima
käydä, sopia, kelvata
▪ Kas see sobib? – Käib kah Sopiiko se? – Sopii kyllä / Käykö se? – Käy kyllä
▪ esialgu käib see töö küll, eks hiljem jõua paremat otsida alkuun se työ sopii kyllä, myöhemminhän ehtii etsiä parempaa
▪ rullikeeratud kampsun käis padja ette (asendas patja) rullattu villapaita oli tyynynä
lehma lellepoeg
kauge sugulane
kaukaisesta sukulaisesta
kummin kaima leik.
▪ ikka on kellelgi kuskil lehma lellepoeg, kelle kaudu mingit asja ajada jollakulla on aina jossakin joku kummin kaima, jonka kautta ajaa jotakin asiaa
lihatu ja veretu
väheütlev, ilmetu, elutu; mitte päris, mitte ehtne
mitäänsanomaton, ilmeetön, eloton; epäaito
–
▪ romaani tegelased moodustavad lihatu ja veretu seltskonna, kelle isikupära vaid hea-halva tasandil välja joonistub romaanin hahmot muodostavat mitäänsanomattoman joukon ja heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa piirtyvät esiin vain hyvän ja pahan tasolla
maa|ilm
M
1 (maailma)kõiksus, universum
(maailman)kaikkeus
maa|ilma
▪ maailma loomine maailman luominen
■ (planeedi, tähesüsteemi vm universumi osa kohta)
(galakseista, tähdistöistä, planeetoista)
maa|ilma
▪ küllap universumis leidub ka teisi elusolenditega asustatud maailmu maailmankaikkeudessa on varmaankin myös muita maailmoja, joita asuttavat elävät olennot
2 maakera koos kõige sellel leiduvaga; kõik maad, riigid
maapallo; kaikki maat
maa|ilma
▪ maailma maad ja rahvad maailman maat ja kansat
▪ maailma naftavarud maailman öljyvarannot
▪ maailma kalleim linn maailman kallein kaupunki
■ (kedagi või midagi ülimalt tähtsustades, hrl liialdavalt)
(liioittelevissa ilmauksissa ja vahvistussanana)
maa|ilma
▪ olen kõige õnnelikum naine maailmas olen maailman onnellisin nainen
3 samade tingimuste või tõekspidamiste alusel moodustuv ühiskond; inimese elukeskkond
samoissa oloissa tai samojen uskomusten perusteella elävä yhteisö; ihmisen elinympäristö
maa|ilma
▪ araabia maailm arabimaailma
▪ ingliskeelne maailm englanninkielinen maailma
▪ Kas kunst muudab maailma paremaks? Parantaako taide maailmaa?
▪ tahaks oma lastele turvalisemat maailma haluaisin lapsilleni turvallisemman maailman
■ rahvas, avalikkus, (teised) inimesed
kaikki ihmiset, muut
maa|ilma
▪ maailm jälgib toimuvat huviga maailma seuraa tapahtumia mielenkiinnolla
▪ oled end maailma silmis narriks teinud olet tehnyt itsestäsi narrin maailman silmissä
■ mingi valdkonnaga seotud inimeste või nähtuste ring
johonkin elämänalueeseen liittyvät ihmiset tai ilmiöt
maa|ilma
▪ ettekannetega astus üles akadeemilise maailma koorekiht esitelmiä piti akateemisen maailman kerma
▪ spordimaailm urheilumaailma
■ mingi elusorganismide kooslus, kõik sellega seonduv
(eläin-, eliö- ja kasviyhteisöistä)
maa|ilma
▪ loomade maailmas kehtivad teised reeglid eläinmaailmassa pätevät toiset säännöt
▪ Punase mere veealune maailm on ääretult põnev Punaisen meren vedenalainen maailma on äärettömän jännittävä
■ (näiva või väljamõeldud tegelikkuse kohta)
(kuvitteellisesta todellisuudesta)
maa|ilma
▪ muinasjutumaailm satumaailma
▪ unenägude maailmas on kõik võimalik unten maailmassa kaikki on mahdollista
4 (usulistes kujutelmades surmajärgse asupaiga vms kohta)
(ylimaallisesta, tuonpuoleisesta)
maa|ilma
▪ Styx on allilmajõgi, mis lahutab elavate ja surnute maailma Styks on manalan joki, joka erottaa elävien ja kuolleiden maailman toisistaan
▪ värav teispoolsesse maailma portti toiseen maailmaan
▪ ravitseja seisvat ühenduses vaimude maailmaga parantajalla on kuulemma yhteys henkimaailmaan
5 inimese vaimse elu ring; kellegi elu, kõik sellega seonduv
yksittäisen ihmisen henkinen elämänpiiri; ihmisen elämä ja kaikki mikä siihen liittyy
maa|ilma
▪ autist on sulgunud oma maailma autisti on sulkeutunut omaan maailmaansa
▪ põhiolemuselt on ta muretu optimist, kelle maailm on igati paigas perusolemukseltaan hän on huoleton optimisti, jonka maailma on kaikin puolin mallillaan
6 kõnek väga palju
hyvin paljon
–
▪ nüüd on meil aega maailm nyt meillä on kaikki maailman aika
madalal
M
‹adv›
1 mingile alustasandile (hrl maapinnale) suhteliselt lähedal
Vastand kõrgel
matalalla, alhaalla
▪ lendasime üsna madalal linna kohal lensimme melko matalalla kaupungin yllä
▪ päike on juba madalal aurinko on jo alhaalla
2 ümbrusest või mingist tasandist allpool
matalalla, alhaalla
▪ piirkond asub madalal ja seal on tihti uputusi alue sijaitsee matalalla ja siellä on usein tulvia
▪ merepinnast madalamal asuvad alad merenpinnan alapuolella sijaitsevat alueet
▪ elab minust korrus madalamal asuu kerrosta alempana minua
3 (arvudes määratavalt) väikesena, vähesena
Vastand kõrgel
matalalla, alhaalla, alhaisena
▪ eesmärk on hoida inflatsioon nii madalal kui võimalik tavoite on pitää inflaatio niin matalalla kuin mahdollista
▪ veetase püsib madalal vedenkorkeus pysyy matalalla
4 seisundi, arengutaseme või omaduste poolest tagapool või allpool, kehvemal kohal
Vastand kõrgel
matalalla, alhaalla
▪ ta on karjääriredelil mitu pulka madalamal kui teised temaealised hän on uratikkailla monta askelmaa alempana kuin muut ikäisensä
▪ rahvad, kelle elukvaliteet on meie omast määratult madalamal kansat, joiden elintaso on paljon omaamme matalampi
maja|pidamine
M
1 majandusvaldus (nt talu, maakodu) koos hoonete, inventari jm juurdekuuluvaga
talous, koti|talous, huusholli ark.
talo
▪ torm jättis elektrita tuhatkond majapidamist myrsky vei sähköt noin tuhannelta kotitaloudelta
▪ neil on korralik majapidamine: peavad kanu ja kahte siga, köögivili tuleb oma maalapilt heillä on kunnon maalaistalo: pitävät kanoja ja kahta sikaa, ja vihannekset saadaan omalta kasvimaalta
■ (majandamise, eelarve kohta)
talousasioiden hoitaminen
talous, talouden|hoito, talouden|pito
▪ elukaaslastel oli ühine majapidamine puolisoilla oli yhteinen talous
■ kodu eest hoolitsemine
kodista huolehtiminen
talouden|hoito, talouden|pito, koti|työt mon., huusholli ark.
▪ kodune majapidamine oli rohkem naise õlgadel taloudenhoito oli enimmäkseen naisten harteilla
2 majapidamisesemed (ja muu kraam)
kodin irtaimisto
–
▪ silma hakkas üks suusamütsis kodanik, kelle kogu majapidamine mahtus supermarketi ostukärusse huomiota herätti pipopäinen kansalainen, jonka koko omaisuus mahtui supermarketin ostoskärryyn
meelde tulema
mälus elustuma, taas esile tulema
muistua, muistua mieleen, palautua mieleen
▪ vägisi tuleb meelde vanasõna kingsepast, kelle majas pole kunagi korralikke saapaid väkisinkin mieleen muistuu sananlasku suutarista, jonka talossa ei koskaan ole kunnollisia kenkiä / väkisinkin mieleen muistuu sananlasku suutarista, jonka lapsilla ei ole kenkiä
memme|poeg
M
(iseseisvusetu, hellitatud, saamatu poisi või mehe kohta)
mamman|poika halv., nynny ark.
▪ ma pole ainus selline naine, kelle mees on tõeline memmepoeg en ole ainoa nainen, jonka mies on oikea mammanpoika
otsa peale aitama
teatavat kindlustatust, toimetulekuseisundit saavutada aitama
auttaa saavuttamaan tietty toimeentulotaso
–
▪ õppetoetus aitab otsa peale need, kelle rahakott õppimist välja ei kannata opintotuki auttaa niitä, joiden muuten olisi taloudellisesti mahdotonta opiskella
paharet
M
‹s›
1 paha vaim; (eriti põrgu kujutelmas:) väike kurat, sarviku abiline
paha|henki
piru, sarvi|pää
▪ muinasjutt hauakaevajast, kelle paharetid kaasa viisid satu haudankaivajasta, jonka pirut veivät mukanaan
2 (midagi paha teinud või vallatu inimese (sageli lapse) või looma kohta)
(pahojaan tehneestä tai vallattomasta ihmisestä (usein lapsesta) tai eläimestä)
riiviö, vintiö {etenkin pikkupojasta}
▪ sellest pisikesest paharetist on palju rõõmu ka tuosta pikku riiviöstä on paljon iloakin
■ (millegi kahjustava kohta)
jostakin vahinkoa tuottavasta
–
pöörduma
M
1 oma asendit muutma, end pöörama
vaihtaa asentoaan
kääntyä, käännähtää
▪ magaja pöördus selili nukkuja kääntyi selälleen
▪ pöördusin näoga päikese poole käännyin kohti aurinkoa
▪ kuulis enda taga samme ja pöördus kähku ümber kuuli takaansa askelia ja käännähti ympäri
▪ paat pöördus kummuli vene kääntyi nurin
■ ümber keskpunkti või telje liikuma või nihkuma
kääntyä, kiertyä, kierähtää, pyöriä
▪ võti pöördub lukuaugus avain kiertyy lukossa
▪ rool peab pöörduma sujuvalt ratin pitää kääntyä vaivatta
2 [kuhu] oma suunda muutma, kõrvale või tagasi pöörama; kuskile (tagasi) minema
vaihtaa suuntaansa
kääntyä
▪ tüdruk pöördus põiktänavasse tyttö kääntyi poikkikadulle
▪ tuul on pöördunud tuuli on kääntynyt
▪ otsustasime koju pöörduda päätimme kääntyä kotiin
▪ pilk pöördus viivuks naise dekolteele katse käväisi naisen dekolteessa
■ (tee, jõe jms kohta:) käänakut tegema
(tiestä, joesta tms.:) tehdä käännös
kääntyä
▪ raudtee pöördus lõunasse rautatie kääntyi etelään
■ (nähtuse, protsessi suunamuutuse või olukorra muutumise kohta)
(jonkin ilmiön, prosessin tai tilanteen kehittymisestä)
kääntyä, muutttua
▪ majandus pöördus kasvule talous kääntyi kasvuun
▪ loodame, et kõik pöördub siiski heaks toivomme, että kaikki kääntyy sittenkin hyväksi
▪ äkitselt õnn pöördus äkkiä onni kääntyi
■ pöörduv vastupidiseks muutuda võiv
kierto-
▪ pöörduv protsess kiertoprosessi fys.
■ (usu vahetamise, maailmavaate muutmise, meeleparanduse kohta)
(uskonnon vaihtamisesta, maailmankuvan muuttumisesta tms.)
kääntyä, tulla uskoon
tehdä parannus
▪ naine pöördus islami usku nainen kääntyi islamiin / nainen kääntyi islamin uskoon
▪ ta on usklikuks pöördunud hän on tullut uskoon
▪ mõni patune võib veel pöörduda muutama syntinen voi vielä tehdä parannuksen
■ piltl (kõneaine vahetumise kohta)
(puheenaiheen vaihtumisesta)
kääntyä, kiertyä
▪ jutt pöördus lastele keskustelu kääntyi lapsiin
■ [mille poole, mille juurde] tegevust millelegi suunama, millegagi tegelema hakkama
suuntautua [johonkin]
▪ nii mõnigi poeet on pöördunud proosa poole yksi jos toinenkin runoilija on suuntautunut proosaan
▪ keskeas pöördus ta kokkamise juurde tagasi keski-iässä hän palasi ruoanlaiton pariin
3 [kuhu, kelle/mille poole] kellegi juurde abi, nõu või info saamiseks minema; kedagi kõnetama
kääntyä [jonkun] puoleen
puhutella [jotakuta]
▪ dokumentideta mees pöördus abipalvega Eesti konsulaati paperiton mies kääntyi Viron konsulaatin puoleen pyytämään apua
▪ infotöötaja seletas, kelle poole pöörduda ja mida teha neuvonnasta kerrottiin, kenen puoleen kääntyä ja mitä tehdä
4 keel (verbi kohta:) pöördeti muutuma
(verbeistä)
taipua
raha|masin
M
(raha sisse toova inimese, institutsiooni, nähtuse vm kohta)
raha|sampo kuv.
▪ ta on naine, kes vaatab meest kui pelka rahamasinat, kelle saab vajadusel uue vastu vahetada hän on nainen, joka näkee miehessä pelkän rahasammon, jonka voi tarvittaessa vaihtaa uuteen
reiting
M
‹s›
ettevõtte, riigi, telesaate vm üldise seisu hinnang mingi näitaja põhjal
rating [reitiŋ] tal., reittaus tal., ark.
▪ kõrge reitinguga pank pankki, jonka luottoluokitus on hyvä
■ (spordis:) asetus paremustabelis seniste võistlustulemuste põhjal
(urheilussa:) asema rankinglistalla tähänastisten kilpailutulosten perusteella
sijoitus urh.
▪ tänavu osales 11 maletajat, kelle reiting on 2700 või rohkem tänä vuonna osallistui 11 šakinpelaajaa, joiden sijoitus on 2700 tai enemmän
seadma
M
1 midagi (või kedagi) kuhugi või mingisse asendisse panema, soovitud seisu panema või korraldama
asettaa, panna, sijoittaa, asetella, sovitella, laitella
säätää, kohdentaa {koje tms.}
▪ rattur seadis ostud pakiraamile pyöräilijä pani ostokset tavaratelineelle
▪ värsked seened seati letil pealepoole tuoreet sienet sijoiteltiin tiskillä päällimmäisiksi
▪ seadsin haige patjade najale istuma asettelin potilaan istumaan tyynyjen varaan
▪ rektorile seadis ametiraha kaela president presidentti asetteli käädyt rehtorin kaulaan
▪ mees seadis kaabut pähe mies sovitteli hattua päähänsä
▪ nüüd tuleks elu jälle kuidagi joonde seada nyt pitäisi taas saada elämä jotenkin raiteilleen
▪ Sea tuba korda! Järjestä huone!
▪ seadsin telefoni helitu režiimi peale säädin puhelimen äänettömälle; panin puhelimen äänettömälle ark.
■ (helitööd, lavateost) esituseks kohaseks, sobivaks muutma
muokata sävellys tai kaunokirjallinen teksti esitettävään muotoon
sovittaa
▪ rahvalik laul, seadnud Alo Ritsing kansanomainen laulu, sovittanut Alo Ritsing
■ mingisse olukorda panema; teataval viisil (ette, ära) määrama
asettaa johonkin tilanteeseen; järjestää jollakin tavalla
–
▪ õpilase käitumine seab ohtu klassi ja kooli maine oppilaan käyttäytyminen vaarantaa luokan ja koulun maineen
▪ elu on seatud islamikalendri järgi elämä kulkee islamilaisen kalenterin mukaan
■ ‹ühendites› midagi võimalikult täpselt sõnastama; mõttes sõnadesse panema, et midagi paremini väljendada
tarkasta sanallisesta muotoilusta; ajatusten järjestämisestä ilmaisun selkeyttämiseksi
–
▪ Indrek seadis aegamisi sõnu Indrek puheli verkkaisesti
▪ ma pidin mitmel korral aja maha võtma, et mõtteid seada minun piti monta kertaa ottaa aikalisä järjestelläkseni ajatuksiani
▪ kell oli stuudios seina peal, et saatekülalised teaksid oma juttu seada studion seinällä oli kello, jotta ohjelmavieraat osaisivat mitoittaa sanottavansa
2 ‹ühendites› teatavaid kitsendusi, nõudmisi vms esitama, püstitama
rajoituksiin, vaatimuksiin tms. liittyvissä ilmauksissa
asettaa
▪ põhiseadus seab piirangu presidendikandidaadi vanusele perustuslaki asettaa rajoituksia presidenttiehdokkaan iälle
▪ armastus on ehtne siis, kui ta ei sea tingimusi rakkaus on aitoa silloin, kun se ei aseta ehtoja
▪ raha seab piire raha asettaa rajoituksia
▪ mees tundis, et talle seatakse lõksu mies tunsi, että hänelle ollaan virittämässä ansaa
■ ‹ühendites› mingit (juriidilist) nõuet, seadust rakendama, kehtima panema
(juridisiin) vaatimuksiin, lakeihin tms. liittyvissä ilmauksissa
määrätä
▪ hoonestusõigus seatakse tema kasuks rakennusoikeus määrätään hänelle
▪ eestkoste seatakse lapse üle, kelle vanemad on surnud lapsi, jonka vanhemmat ovat kuolleet, määrätään holhoukseen
▪ hüpoteeki seadma pantata kiinteistö
▪ ükskord seatakse õiglus jalule jonakin päivänä oikeus voittaa
3 millekski valmistuma, ettevalmistusi tegema
valmistautua tekemään jotakin, tehdä valmisteluja
–
▪ seadsime end minekule teimme lähtöä / hankimme lähtöä
▪ seadsin sammud baarileti juurde suuntasin askeleeni kohti baaritiskiä
■ (ilma kohta:) mingis suunas muutuma või arenema hakkama
(säästä:) muuttua tai alkaa kehittyä johonkin suuntaan
–
▪ ilm seab sajule hankkii sadetta
silmas pidama
1 arvesse võtma, arvestama; (selgitamise kohta, keda või mida öelduga mõeldakse, kellest või millest jutt käib)
ottaa huomioon, kiinnittää huomiota [johonkin]
tarkoittaa, ajatella
noudattaa
▪ Milliseid omadusi tuleks nutitelefoni ostmisel silmas pidada? Millaisiin ominaisuuksiin pitää kiinnittää huomiota älypuhelinta ostaessa?
▪ igas kodus olid haldjad, kelle vajadusi peeti hoolega silmas joka kodissa oli haltijoita, joiden tarpeet otettiin huomioon tarkkaan
▪ mereandide all pean silmas krevette, kalmaare, sinikarbi liha, mitte kala merenelävillä tarkoitan katkarapuja, kalmareita ja sinisimpukoita mutta en kalaa
2 midagi jälgima
tarkkailla, seurata, pitää silmällä, havainnoida
▪ jänes pidas hoolega ümbrust silmas jänis seurasi ympäristöään tarkasti
suve|karv
M
, suve|karvastik
looma talvine karvkate
Võrdle talve|karv
kesä|turkki, kesä|karva
▪ saartel võib kohata oravaid, kelle suvekarv on pealtpoolt must saarilla voi tavata oravia, joiden kesäturkki on päältä musta
teadma
M
1 teatud infot, teadmisi omama, milleski kindel olema
tietää
▪ maur teab, kust kõrbes vett saab mauri tietää, mistä autiomaassa saa vettä
▪ naine hakkas seda alles aimama, mida arst juba teadis nainen alkoi vasta aavistaa sen, minkä lääkäri jo tiesi
■ ‹da-vormis› esineb ühendites, mis märgivad info ja teadmiste hankimist, edastamist, hoidmist
tietää
▪ sain võlast teada alles pangas sain tietää velasta vasta pankissa
▪ anna teada, kus sa ööbid ilmoita, missä yövyt
▪ poiss jättis saladuse enda teada poika piti salaisuuden itsellään
■ (ära) tundma, tuttav olema
tuntea
▪ naabrid teadsid üksteist niipalju, et teretasid naapurit tunsivat toisiaan sen verran, että tervehtivät
■ oskama; taipama, millegi peale tulema
osata
▪ tüdruk teab ükskordühte peast tyttö osaa kertotaulun ulkoa
▪ ma ei teadnud seda tähele panna en osannut kiinnittää siihen huomiota
2 ‹väljendites› ebaselgust, kõhklust, kahtlust vms väljendavana
‹sanonnoissa› epäselvyyttä, epäröintiä, epäilystä ilmaisemassa
tietää
▪ teab kelle laps see tegelikult on tiedä häntä, kenen lapsi hän itse asiassa on
▪ tea, kas ta nii kaua elabki mene ja tiedä elääkö hän lainkaan näin kauan
▪ see on ei tea kelle kelk mene ja tiedä kenen kelkka tuo on
■ ‹väljendites› tundetoonilise rõhutamise korral
‹sanonnoissa›
kas ‹interj.›
▪ tead, see pole mingi puravik kas, se ei ole mikään tatti
■ ‹väljendites, eitavas lauses gi-liitega› kellegi või millegi mõjule allumist, kellegi kuulda võtmist väljendades
‹sanonnoissa, gi-liitteellisenä kielteisissä yhteyksissä›
–
▪ kojuminekust ei tahetud teadagi kotiinlähdöstä ei oltu tietävinäänkään
▪ mees vajutas kangile, aga kivi ei teinud teadmagi mies väänsi kankea, mutta kivi ei liikahtanutkaan
teenindama
M
kliendi vajadusi rahuldama, teenuseid osutama
palvella, tarjoilla, passata ark.
▪ lennufirma teenindas aastaga miljoneid reisijaid lentoyhtiö palveli miljoonia matkustajia vuodessa
▪ Kes seda lauda teenindab? Kuka tarjoilee tähän pöytään?
▪ Duširuumis teenindas meid robot! Suihkussa meitä palveli robotti!
▪ ladu teenindab viit kauplust varasto palvelee viittä myymälää
■ (üldisemalt:) kellelegi teeneid pakkuma
palvella
▪ meil on nii, et kelle kodu, see teenindab: paneb kohvi hakkama ja teeb võileivad meillä on tapana, että se, jonka kotona ollaan, palvelee: keittää kahvin ja tekee voileivät
■ millelgi töötama, midagi hooldama
työskennellä jollakin, hoitaa jotakin, huolehtia jostakin
–
▪ kangur teenindab kümneid automaattelgi kutoja käyttää kymmeniä automaattikangaspuita / kutoja hoitaa kymmeniä automaattikangaspuita
vahi alla
⇒ Samas sarjas vahi all, vahi alt
aresti, vangistusse
pidätetyksi, vankeuteen
–
▪ Saksa politsei võttis vahi alla türklase, kelle korterist leiti ligi 150 kilo lõhkeainet Saksan poliisi pidätti turkkilaisen, jonka asunnosta löydettiin lähes 150 kiloa räjähteitä
▪ mõrvasüüdistuse tõttu jääb mees vahi alla mies jää pidätetyksi murhasyytteen vuoksi
vanema|õigused
M
pl
juriidiline õigus olla lapsevanem
vanhemman oikeudet mon.
▪ laps, kelle emalt on võetud vanemaõigused lapsi, jonka äiti on menettänyt vanhemman oikeudet

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur