|
|
Leitud 1 artikkel
keha
keho, ruumis, kroppa ark.
vartalo anat.
kappale fys., mat.
rakennus, esine tai niiden keskeinen osa
runko
elin
runko, runko-osa
puinen ruokatavaroiden säilytysastia
pytty
■ etn riist lõnga kerimiseks ja kanga käärimiseks
kehä tav. mon.
M
‹s›1 inimese või looma kogu organismkeho, ruumis, kroppa ark.
▪ päike suurendab keha vastupanuvõimet haigustele aurinko lisää kehon vastustuskykyä sairauksia vastaan
▪ naine müüs oma keha (teotses prostituudina) nainen myi ruumistaan {toimi prostituoituna}
▪ inimkeha ihmisruumis / ihmiskeho
■ selle keskosa ilma pea ja jäsemetetavartalo anat.
▪ oli tunne, nagu kukuksid käed keha küljest ära tuntui siltä kuin kädet olisivat irronneet vartalosta
2 ruumiline kujund, mida iseloomustavad mõõtmed ja mass (nt silinder, kuup)kappale fys., mat.
▪ langev keha putoava kappale
▪ keha mass kappaleen massa
3 ehitis, ese või selle keskne osarakennus, esine tai niiden keskeinen osa
runko
▪ tuulik pöördus alusel kogu kehaga tuulimyllyn koko runko kääntyi jalustalla
▪ raudteetammi keha ratapenkereen hahmo
■ elund või selle keskne osaelin
runko, runko-osa
▪ emakakeha kohdunrunko / kohdun runko anat.
■ endisaegne suurem puunõu õlle, kala, liha vm hoidmisekspuinen ruokatavaroiden säilytysastia
pytty
■ etn riist lõnga kerimiseks ja kanga käärimiseks
kehä tav. mon.
▪ vihti sai ka otse kehale kerida vyyhdin voi keriä myös suoraan kehälle
