Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 19 artiklit

austama
M
1 kellessegi sügava austuse, tunnustava lugupidamise suhtuma
kunnioittaa, arvostaa, pitää arvossa
ta oli näitleja, keda rahvas austas ja armastas hän oli näyttelijä, jota kansa arvosti ja rakasti
millessegi aukartusega suhtuma, midagi pühaks pidama
kunnioittaa, pitää pyhänä, antaa arvoa
austab riigi seadusi pitää valtion lakeja pyhänä
paavst kutsus üles austama inimväärikust paavi kehotti kunnioittamaan ihmisarvoa
kedagi oma hinges armastama
pitää arvossa, ihailla, palvoa
sind austan eemal salaja ihailen sinua kaukaa salaa
austatud (pöördumissõnana:) lugupeetud
(puhutteluissa)
arvoisa, kunnioitettu
Austatud kuulajad! Arvoisat kuulijat!
Austatud president! Arvoisa presidentti!
2 kellelegi lugupidamist, austust avaldama, au osutama
kunnioittaa, osoittaa arvonantoa
tema mälestust austati minutilise leinaseisakuga hänen muistoaan kunnioitettiin pitämällä minuutin hiljainen hetki
džentelmen
M
s
korrektne, laitmatu käitumisega mees; härrasmees, aumees
gentlemanni [gentlemanni, džentlemanni], herras|mies
tõeline džentelmen, keda võib usaldada todellinen herrasmies, johon voi luottaa
Seotud sõnad
džentelmenlikadj
herrasmiesmäinen
džentelmenlikkuss
herrasmiesmäisyys
eales
M
adv
eitavas lausesmitte ühelgi ajal, korral või juhul
kielteisissä yhteyksissä
koskaan, milloinkaan, ikinä
rikkust pole ta eales taga ajanud hän ei ole koskaan tavoitellut rikkautta
■ ‹jaatavas lauseshrv (rõhutava sõnana:) iganes, iial
myönteisissä yhteyksissä› (painottavana sanana)
ikinä, koskaan, vain
teen kõik, mida eales soovid teen kaiken, mitä ikinä toivot / teen kaiken, mitä vain toivot
kõige huvitavam inimene, keda eales olen tundnud kiinnostavin ihminen, jonka olen koskaan tuntenut
enese|usaldus
M
usk oma võimeisse
itse|luottamus
laps, keda julgustatakse, õpib eneseusaldust lapsi, jota rohkaistaan, oppii itseluottamusta
eneseusaldust kaotama menettää itseluottamuksensa
ilma jääma
[millest] midagi mitte enam omama; millegi omajaks mitte saama
jäädä ilman [jotakin], jäädä vaille [jotakin], menettää [jotakin], kadottaa [jotakin]
Tamsalu kool jäi ilma heast muusikaõpetajast, keda lapsed armastasid Tamsalun koulu menetti hyvän musiikinopettajan, jota lapset rakastivat
Kes hiljaks jääb, see ilma jääb! Joka myöhästyy, jää ilman!
järele aitama
õppimises abistama
auttaa
matemaatikas oleks teda hädasti vaja järele aidata matematiikassa häntä pitäisi ehdottomasti auttaa
majanduslikult vm moel abistama
auttaa, tukea
Mida teha nende riikidega, keda tuleb rahaliselt järele aidata? Mitä tehdä niiden maiden suhteen, joita pitää auttaa rahallisesti?
pisut parandades paremaks muutma
kohentaa, parantaa
aita seda pilti natuke PhotoShopiga järele kohenna sitä kuvaa vähän PhotoShopilla
Seotud sõnad
järeleaitamines
auttaminen
kes
M
1pron› ‹otseses ja kaudküsimuses vm kõrvallauses, substantiivselt või adjektiivseltküsiv-siduv sõna isikute, elusolendite kohta
(viittaamassa henkilöihin tms. eläviin olentoihin)
kuka, mikä
ken (kys.) {yks. nominatiivi vain ylätyylisenä ja sanonnoissa}, jokarel.pron
Kes see on? Kuka se on?; Kuka tuo on?
Kelleks sa tahad saada? Miksi sinä haluat tulla?
tal oli klassiõde, keda ta meeletult armastas hänellä oli luokkakaverina tyttö, jota hän rakasti kovasti
neid polnud palju, kes lootsid kohta esikümnes ei ollut paljon niitä, jotka toivoivat sijoittuvansa kymmenen parhaan joukkoon
kes otsib, see leiab etsivä löytää
(asutuste vm kohta, kui need on tegija funktsioonis)
(viittaamassa organisaatioihin tms. tekijänä)
jokarel.pron
asutus, kes aitab hädasolijaid laitos, joka auttaa hädässä olevia
auhind antakse ajalehele, kes on pakkunud välja midagi eriti põnevat palkinto annetaan sanomalehdelle, joka on tuonut jotakin erityisen jännittävää tarjolle
2pronväljendab öeldud väitele vastupidist või tunderõhulist hoiakut
(ilmaisemassa vastakkaista tai tunnepitoista suhtautumista edellä sanottuun)
kuka
Keda see huvitab? Ketä se kiinnostaa?
Kes seda enam mäletab? Kuka sitä enää muistaa?
Kes muu seda tegi? Kukas muukaan tuollaista tekisi?
3pron› ‹ühendites(esineb ebamäärasust rõhutavates väljendites)
(monenlaisissa epämääräisyyttä ilmaisevissa kiteymissä)
kuka
kes teab, mis tulevik toob kukapa tietää, mitä tulevaisuus tuo
see võis olla kes tahes se saattoi olla kuka tahansa
minu asemel võiks olla ükskõik kes minun tilallani voisi olla ihan kuka vain
metsamehed nägid välja kes kuidas metsämiehet näyttivät vähän kuka miltäkin
inimesed pagevad maalt, kes kuhu saab ihmiset pakenevat maasta kuka mihinkin pääsee
■ ‹korduvana(hulgast või tervikust esile tõstetavate üksikute isikute kohta:) mõni
(toistuvana:) jostakin joukosta esiin nostettavista yksilöistä
kuka, joku
kes istus, kes seisis kuka istui, kuka seisoi / joku istui, joku seisoi / yksi istui, toinen seisoi
kes tuli bussiga, kes rongiga, kes muul moel kuka tuli bussilla, kuka junalla, kuka muilla keinoin / joku tuli bussilla, joku junalla, joku muilla keinoin
kiri
M
s
1 interneti või posti teel lähetatav sõnum
kirje
sähkö|posti
ma pole oma kirjale veel vastust saanud en ole vielä saanut vastausta kirjeeseeni; en ole vielä saanut vastausta sähköpostiini
ta saatis mulle väga vihase kirja hän lähetti minulle hyvin vihaisen kirjeen; hän lähetti minulle hyvin vihaisen sähköpostin
taat pani kirja ümbrikusse ja viis postkasti vaari pani kirjeen kirjekuoreen ja vei postilaatikkoon
2 hrl graafiliste märkide süsteem keelelise väljenduse kinnistamiseks ja edastamiseks
graafisten merkkien systeemi
kirjoitus
pimedate kiri pistekirjoitus / sokeainkirjoitus / braillekirjoitus
ladina kiri latinalainen kirjoitus
trükikirja liik või kraad; tähtede graafiline kuju
kirjasin|laji kirjap., kirjain|laji kirjap., fontti kirjap.
pealkiri on poolpaksus kirjas otsikko on lihavoitu
väikese kirjaga teksti on raske lugeda tekstiä, jossa on pieni fonttikoko, on vaikea lukea / pientä tekstiä on vaikea lukea
kirjamärkidest koosnev tekst
kirjoitusmerkeistä koostuva teksti
kirjoitus
kiri hauaplaadil oli vaevu loetav hautakiven kirjoitus oli vain vaivoin luettavissa
kirjutamine, kirjaoskus; kirjatarkus, kirjasõna
kirjoittaminen, kirjoitustaito; kirjaviisaus, painettu teos tai niiden joukko
vanal ajal oli vähe neid, kes oskasid lugeda ja tundsid kirja entisaikaan oli vain vähän ihmisiä, jotka osasivat lukea ja kirjoittaa
3 (metallraha kohta:) mündi pool, millel on väärtust märkiv number
Võrdle kull
klaava
lapsed loosisid istekohad kulli ja kirja visates lapset arpoivat istumapaikat heittämällä kruunaa ja klaavaa
millegipärast tuleb mul juba mitmendat korda järjest kiri jostain syystä olen saanut jo monta kertaa klaavan
4 (kaunistav) muster, ornamentika (riidel, puuesemetel)
(koriste)kuvio, ornamentti (vaatteissa, puuesineissä)
kuvio
põletatud kirjadega puunõu puuastia, jossa on poltetut kuviot
rahvuslike kirjadega kaunistatud kott kansanomaisilla kuvioilla koristeltu laukku
5sisekohakääneteskõnek nimekiri; osutab kategooriale, liigile, rühmale, kuhu keegi kuulub
lista; viittaamassa kategoriaan tai ryhmään, johon joku kuuluu
õppeedukuselt oli ta alati kolmemeeste kirjas koulumenestykseltään hän oli aina seiskan oppilaiden joukossa
ta pere ei ole kogukonnas just kõige paremas kirjas hänen perheensä ei yhteisössä varsinaisesti ole kovinkaan hyvissä kirjoissa
poisid võib juba meeste kirja arvata poikien voisi katsoa olevan jo miehen kirjoissa
6 van püha raamat, hrl Piibel
pyhä kirjasta, tavallisesti Raamattu
kiri ütleb, et keda Poeg vabaks teeb, on täiesti vaba sanassa sanotaan, että jonka Poika vapauttaa, on todella vapaa
kurats
1 (religioosses ja mütoloogilises maailmapildis:) kurjuse kehastus
paholainen myt., usk., perkele, piru, saatana, riivaaja
vanakurat vanha vihtahousu / piru
poiss on püsti kurat poika on täysi piru
(abstraktsemalt:) midagi tegema ahvatlev vastupandamatu vägi
(abstraktimmin:) jotakin tekemään houkutteleva voima
piru kuv.
viinakurat viinapiru
kadeduse kurat kateuden piru
2 tavalisemaid vandumissõnu
yksi tavallisimpia kirosanoja
pentele ark. {lievähkö kirosana}, hemmetti ark. {lievähkö kirosana}, hitto ark. {lievähkö kirosana}, piru ark. {kirosana}, perkele alat. {karkea kirosana}
Mida kuradit ma nüüd peale hakkan? Mitä hemmettiä minä nyt teen?
no nüüd on kurat lahti (asi on hull) nyt on piru irti / nyt on piru merrassa
Käi kuradile! Häivy hittoon siitä!; Huit helkkariin! / Huut hemmettiin!; Lähde nyt ja saatanan äkkiä!
Kurat võtaks! Piru vieköön!
esineb ebamäärasust, kahtlust, nõutust väljendavates (sisult) eitavates ütlustes
epämääräisyyttä, epäilystä, neuvottomuutta ilmaisevissa ilmauksissa
kurat sinust aru saab (keegi ei saa aru) sinusta ei kukaan ota selkoa / sinusta ei pirukaan saa selkoa
kurat seda teab, mis võib juhtuda (keegi ei tea, pole teada) kukaan ei tiedä, mitä voi tapahtua
mitte kuraditki ei saa aru (mitte midagi ei saa aru) ei tajua yhtään mitään
ta ei karda keda kuraditki (mitte kedagi) hän ei pelkää yhtään ketään
(vandesõna kurat lausumise kohta)
kirosanan kurat lausumisesta
suust lendasid kuradid päästeli perkeleitä
noh
M
1interjalustab tuttavlikku suhtlusväljendit
(repliikin aloitussanana)
no, noh
Noh, kuidas sul siis elu läheb? No, mitäs sinun elämääsi kuuluu?
Noh, terekest kah! No tervepä terve!
Kas tead, keda ma eile nägin? – Noh? Tiedätkö, kenet näin eilen? – No?
2interjkinnitab väidet, rõhutab tundetooni või (hinnangulist) suhtumist
(repliikin vahvistussanana)
no, noh
ära nüüd nuta, noh noh, älä nyt itke
ei noh, tingimata lähme no mutta totta kai menemme
Ma ei taha, noh! No kun en halua!
Noh, said, mis tahtsid! Noh, sait mitä halusit!
kui siin pole tööd, noh, maailm on lai jollei täällä ole töitä, niin, no, maailma on avara
3advrõhutuna annab öeldavale kõhkleva, ebaleva varjundi
(vastahakoisen myönnyttelevissä ilmauksissa)
no
poeg võib tal olla noh umbes 5–6-aastane hänen poikansa voi olla, no, noin 5–6-vuotias
laena, noh ütleme, kümme eurot lainaa, no sanotaan, kymmenen euroa
ohhoo, oh-hoo, ohoointerj
väljendab ja rõhutab imestust, üllatust või vaimustust, uhkust
oho, ohoh, vau ark., hei {ilmaisemassa iloa}
Ohhoo, tüdruk tunneb asja! Ohoh, tyttö osaa asiansa!
ohoo, kus on alles varandust vau, onpa aarteita
Ohhoo, keda ma näen! Hei, kenet minä näenkään!
oo
M
interj
väljendab imestust, üllatust, vaimustust või pahameelt, nördimust, põlglikku suhtumist
ilmaisemassa ihmetystä, yllätystä, innostusta tai mielipahaa, närkästystä, halveksuvaa suhtautumista
oi {ihastusta, yllättymistä, säikähdystä tms. ilmaisevasti}
ohoh {hämmästystä, pahoittelua, päivittelyä, epäilystä tms. ilmaisevasti}
hui {vars. pelästystä, kauhistusta ilmaisevasti}
oo vanh. {yllättyneisyyttä, oivallusta, ihastusta ilmaisevasti}
Oo, keda ma näen! Oi, kenet näen!
Oo, kui viisakas taksojuht! Oi, kuinka kohtelias taksinkuljettaja!
Oo .. ma ei teadnudki, et sa laulda oskad! Oi... en tiennytkään, että osaat laulaa!
Oo, missugune ebaõiglus! Ohoh, kuinka epäoikeudenmukaista! / Hui, kuinka epäoikeudenmukaista!
Oo häbematust! Kuinka häpeämätöntä!
pidulikul pöördumisel tugevdab emotsionaalsust, lisab pateetilist või retoorilist alatooni
juhlavassa puhuttelussa vahvistamassa emotionaalisuutta, lisäämässä pateettista tai retorista sävyä
oi vanh., oo ylät., vanh.
Oo, kallis sõber! Rakas ystävä!
Valitse meid, oo kuningas! Hallitse meitä, oi kuningas!
väljendab väite, kinnituse, rõhutatud eituse või jaatuse tugevdatud emotsionaalsust
ilmaisemassa väitteen, vahvistuksen, painokkaan kiellon tai myönnön erityistä emotionaalisuutta
oi
Ta oli siis veel noor, oo kui noor ja kaunis! Hän oli silloin vielä nuori, oi kuinka nuori ja kaunis!
oo jaa, me oleme armunud ja õnnelikud oi kyllä, olemme rakastuneita ja onnellisia
oo ei, ma ei tahtnud lapsena üldse näitlejaks saada oi ei, en halunnut lapsena lainkaan näyttelijäksi
pretensioon
M
s
tungiv, nõudlik püüdlus midagi saada või saavutada
vaatimus, vaade
territoriaalsed pretensioonid olid just Eestil, keda huvitas sõjaeelse piirijoone ennistamine alueellisia vaatimuksia oli juuri Virolla, jota kiinnosti sotaa edeltäneiden rajojen palauttaminen
süüdistus või märkus, etteheide; kaebus
valitus
keskuse töö suhtes pole seni erilisi pretensioone esitatud keskuksen toiminnasta ei ole tähän mennessä tehty erityisiä valituksia
puudutama
M
1 [keda/mida] kätt vm kehaosa (korraks) kellegi või millegi vastu panema; millegagi kokkupuutesse minema
koskettaa [jotakuta/jotakin], koskea [johonkuhun/johonkin], hipaista [jotakuta/jotakin], hipoa [jotakin]
keegi puudutas mind õlast joku kosketti minua olkapäähän
mingil juhul ei tohi leitud lõhkekeha ise puudutada löydettyyn räjähteeseen ei saa missään tapauksessa koskea itse
Kas saad keelega oma ninaotsa puudutada? Pystytkö koskettamaan kielellä nenänpäätä?
lennuki rattad puudutasid maad lentokoneen pyörät koskettivat maata
päike puudutab juba horisonti aurinko hipoo jo horisonttia
■ [keda/mida] (puute-, harvemini muu aistinguga seoses)
(tunto-, harvemmin muuhun aistimukseen liittyvästi)
koskettaa, hivellä
kerge tuul puudutab põski kevyt tuuli koskettaa poskia
viski lõhn puudutas mu sõõrmeid juba kaugelt viskin tuoksu hiveli sieraimiani jo kaukaa
2 [mida] (põgusalt) mingit teemat käsitlema, sel teemal rääkima
käsitellä, koskettaa, kosketella, sivuta
piiriküsimust läbirääkimistel ei puudutatud rajakysymykseen ei koskettu neuvotteluissa
eraldi tahan puudutada õpinguid keskkoolis tahdon käsitellä erikseen toisen asteen opintoja
3 [mida] (info, asjaolu vm kohta:) kellegagi või millegagi seotud olema
(tiedosta tms.:) liittyä johonkin
koskea [jotakin], koskettaa [jotakin]
seakatku puudutav teave koondati ühele veebilehele sikaruttoa koskeva informaatio koottiin yhdelle verkkosivulle
mitte milleski, mis puudutab naisi, ei saa olla päris kindel mistään naisia koskevasta ei voi olla aivan varma
4 [keda/mida] (positiivselt või negatiivselt) mõjutama, mõju avaldama
koskettaa [jotakuta/jotakin], vaikuttaa [johonkuhun/johonkin]
majanduslangus puudutas naiste varjupaiku eriti valusalt lama kosketti naisten turvakoteja erityisen kipeästi
tundeid või meeleliigutust tekitama, olulisena korda minema
koskettaa, liikuttaa
Arvo Pärdi muusika puudutab paljusid Arvo Pärtin musiikki koskettaa monia
vaevalt leidub nii paadunud inimest, keda ei puudutaks lapse lein mingilgi moel tuskin löytyy niin kovasydämistä ihmistä, että lapsen suru ei liikuttaisi millään lailla
olen puudutatud sinu hoolitsusest huolenpitosi liikuttaa minua
hingele haiget tegema, (meelerahu) häirima
liikuttaa, hätkähdyttää, hetkauttaa ark.
ei tasu end suvalise inimese ütlustest puudutatuna tunda ei kannata antaa satunnaisten ihmisten puheiden hetkauttaa
5 [mida] (sööki, jooki) suhu võtma; kasutamiseks (loata) võtma
koskettaa tehdäkseen jollekin jotakin
koskea [johonkin]
kiisu ei ole krõbinaid puudutanudki kisu ei ole koskenutkaan raksuihin
ta pigem laenas naabritelt, kui et puudutas poja raha hän mieluummin lainasi naapureilta kuin koski pojan rahoihin
selja|taha
M
adv›, ‹postp› [mille]
Samas sarjas selja|taga, selja|tagant
1 ajaliselt või ruumiliselt mööda; tahapoole
taakse
vanad võlad peavad jääma seljataha vanhojen velkojen pitää jäädä taakse
(kellegi edestamise või ületamise kohta)
taakse
suusataja jättis seljataha kõik mehed, keda hooaja alguses kiideti hiihtäjä jätti taakseen kaikki miehet, joita oli kauden alussa kehuttu
2 kellegi, millegi toeks, toetajana
taakse, tueksi
loodame oma seljataha saada suuremad pangad toivomme saavamme taaksemme suuremmat pankit
soovitama
M
[mida, mida teha] kellelegi midagi nõuandvalt välja pakkuma
suositella [jotakin, tekemään jotakin], suosittaa [jotakin, jotakin tehtäväksi], ehdottaa [jotakin, tekemään jotakin], kehottaa [tekemään jotakin]
arst soovitas puugi vastu vaktsineerida lääkäri suositteli ottamaan punkkirokotteen
soovitan lugeda „Võlumäge“ suosittelen lukemaan Taikavuoren / suosittelen Taikavuoren lukemista
väga mõnus, soovitan soojalt oikein mukava, suosittelen lämpimästi
■ [keda] kellelegi oma positiivset hinnangut, soovitust andma (nt tööalase sobivuse suhtes)
suositella, suosittaa, puoltaa
tööle võeti see, keda oli soovitanud vähemalt kolm inimest työhön otettiin se, jota vähintään kolme oli suositellut
vaga
M
adjjumalale pühendunud, jumalakartlik ja vooruslik
hurskas usk., harras, jumalinen
vaga neitsi hurskas neitsyt
mungakloostri vagad vennad munkkiluostarin hurskaat veljet
süüta, patuta; tasane, vagur
viaton, synnitön, hurskas
vakaa, hiljainen, rauhallinen
oleme olnud kui vagad tallekesed, keda viiakse tapale olemme olleet kuin kesyt karitsat, jotka viedään teurastettavaksi
pikanäpumees tegi pähe vaga näo pitkäkyntinen näytteli hurskasta
(ilmastikunähtuste kohta:) tasane, vaikne
(sääilmiöistä:)
tyyni, rauhallinen, vakaa
ilm oli vaikne ja vaga sää oli vakaa ja tyyni
Seotud sõnad
vagaduss
hurskaus usk., jumalisuus
vagaltadv
hurskaasti, hartaasti
vahistama
M
süüteo kahtlustusega ja/või selle uurimisega seoses vahi alla võtma
pidättää
politsei vahistas neli meest, keda kahtlustati naiste ahistamises poliisi pidätti neljä miestä joita epäiltiin naisten ahdistelusta
üks|kõikadv
märgib ükskõikset suhtumist, ükskõiksust mingi olukorra suhtes
saman|tekeväadj.›, yhden|tekeväadj.
tal oli kõigest ükskõik hänestä kaikki oli yhdentekevää
ükskõik kas öösel või päeval samantekevää, yölläkö vai päivällä
ükskõik, kas sa tuled või ei samantekevää, tuletko vai et
Kas ma olen sulle päris ükskõik? Olenko sinulle täysin yhdentekevä?
väljendab umbmäärasust
tahansa, hyvänsä
on nõus tegema ükskõik mis tööd suostuu tekemään mitä tahansa työtä
reisiks ükskõik kuhu matkustaisi minne hyvänsä
värba ükskõik keda pestaa kenet tahansa

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur