Leitud 1 artikkel
kõik ‹
pron›
1 ‹
määratlev asesõna,
mitmuslikus vormis›
osutab hõlmavalt mingist tervikust igaühele eraldikaikki▪ kõik olid kohal kaikki olivat paikalla
▪ kõik koos asusid teele kaikki lähtivät yhdessä matkaan
▪ rääkis seda kõigi kuuldes puhui siitä kaikkien kuullen
▪ peaaegu kõik õpilased olid ettepanekuga nõus melkein kaikki oppilaat suostuivat opettajan ehdotukseen
▪ kõigi reeglite kohaselt kaikkien sääntöjen mukaan
▪ kõiki jutte ei maksa uskuda kaikkia juttuja ei kannata uskoa
2 ‹
määratlev asesõna,
ainsuslikus vormis›
osutab kogu kõne all olevale tervikunakaikki▪ ta on kõigeks valmis hän on valmis kaikkeen
▪ jäi kõigele vaatamata oma arvamuse juurde kaikesta huolimatta pitäytyi mielipiteessään
▪ ta oli kõige ümbritseva suhtes ükskõikne hän oli välinpitämätön kaikesta ympärillään
▪ tema on kõige kurja juur hän on kaiken pahan alku ja juuri
▪ sikutab kõigest jõust vetää kaikin voimin
▪ temast võib kõike oodata häneltä voi odottaa mitä vain
▪ väljas on kõik rahulik ulkona on aivan rauhallista
■
esineb lause lõpul kokkuvõtva või rõhutava sõnanalauseen lopussa yhteenvedonomaisena tai painottavana sanana–▪ Ma lihtsalt ei tee seda – ja kõik! Minä vain en tee sitä – ja piste!