|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 178 artiklit, väljastan 50
administratsioon
laitosten, yhtiöiden, yritysten tms. johto, joka vastaa toiminnasta ja organisoi päivittäistä työtä
hallinto
viranomaiset, jotka toimivat valtion tai muun julkisoikeudellisen yhteisön lain määrittelemien tehtävien ja tarkoitusten täyttämiseksi
hallinto
M
‹s›asutuse või ettevõtte juhtkond, kes vastutab asutuse tegevuse eest ja korraldab igapäevatöödlaitosten, yhtiöiden, yritysten tms. johto, joka vastaa toiminnasta ja organisoi päivittäistä työtä
hallinto
▪ mees esitas hagi vangla administratsiooni vastu mies nosti kanteen vankilan hallintoa vastaan
▪ Matsalu rahvuspargi administratsioon Matsalun kansallispuiston hallinto
▪ töötan ülikooli administratsioonis työskentelen yliopiston hallinnossa
■ riigiametnikud, kes toetavad riigipead vm kõrget ametiisikut seadusest tulenevate ülesannete täitmisel ning korraldavad riigi või mõne selle valdkonna toimimistviranomaiset, jotka toimivat valtion tai muun julkisoikeudellisen yhteisön lain määrittelemien tehtävien ja tarkoitusten täyttämiseksi
hallinto
▪ Clintoni administratsiooni esindaja kinnitas, et suhted Hiinaga on praegu pöördepunktis Clintonin hallinnon edustaja vahvisti, että suhteet Kiinan kanssa ovat käännekohdassa
▪ Kremli administratsiooni ülem Kremlin hallinnon päällikkö
ahastus
epä|toivo, ahdistus, ahdinko, hätä
M
‹s›meeleheide, suur hingevalu, lootusetus- või väljapääsmatustunneepä|toivo, ahdistus, ahdinko, hätä
▪ me olime täielikus ahastuses ja surmväsinud olimme aivan epätoivoissamme ja kuolemanväsyneitä
▪ õnnetud inimesed, kes netis laamendavad ja oma ahastust kommentaariumides välja elavad voi niitä onnettomia, jotka riehuvat netissä ja purkavat ahdistustaan kommenttipalstoilla
▪ mind ajab ahastusse see, et kõik on nii nõme minua ahdistaa se, että kaikki on niin älytöntä
▪ pahandused viisid naise ahastusse ikävyydet veivät naisen ahdinkoon
ajaga kaasas käima
(uut omandades, edasi arenedes) alati ajakohasel tasemel olema; moodne olema
seurata aikaa(nsa, pysyä ajan tasalla kuv.
(uut omandades, edasi arenedes) alati ajakohasel tasemel olema; moodne olema
seurata aikaa(nsa, pysyä ajan tasalla kuv.
▪ alati leidub inimesi, kes keelduvad ajaga kaasas käimast aina löytyy ihmisiä, jotka kieltäytyvät seuraamasta aikaansa
ajaloo prügikast
(isikute ja sündmuste kohta, kes või mis teatud põhjusel mäletamist ei vääri või maha vaikitakse)
(henkilöistä ja tapahtumista, jotka eivät ansaitse tulla muistetuiksi tai joista vaietaan)
historian roskakori kuv.
(isikute ja sündmuste kohta, kes või mis teatud põhjusel mäletamist ei vääri või maha vaikitakse)
(henkilöistä ja tapahtumista, jotka eivät ansaitse tulla muistetuiksi tai joista vaietaan)
historian roskakori kuv.
▪ nii mõnigi ideoloogia on heidetud ajaloo prügikasti yksi jos toinenkin ideologia on heitetty historian roskakoriin
ajaproovi läbi tegema
pika aja jooksul end õigustama, väärtuslikuks osutuma
osoittautua pitkän ajan kuluessa paikkaansa puolustavaksi, arvokkaaksi
–
pika aja jooksul end õigustama, väärtuslikuks osutuma
osoittautua pitkän ajan kuluessa paikkaansa puolustavaksi, arvokkaaksi
–
▪ moodsa sisustuse keskele on sobitatud vanu, ajaproovi läbi teinud asju, mis sisendavad hubasust nykyaikaiseen sisustukseen on sovitettu vanhoja hyviksi osoittautuneita asioita, jotka tuovat kodikkuutta
alalõpmata
lakkaamatta, yhtä|mittaisesti, yhtä mittaa
jatkuvasti, tauotta
M
‹adv›lakkamatult, lõpmatuseni, ilmast ilma; kogu aeglakkaamatta, yhtä|mittaisesti, yhtä mittaa
jatkuvasti, tauotta
▪ on inimesi, kes alalõpmata hädaldavad on ihmisiä, jotka valittavat jatkuvasti
▪ pood on alalõpmata rahvast täis kauppa on jatkuvasti täynnä väkeä
alla vaatama ‹v›
1 ülevalt allapoole vaatama; pilku maha suunama
katsoa ylhäältä alas; suunnata katseensa maahan
–
katsoa pitkin nenänvarttaan kuv.
1 ülevalt allapoole vaatama; pilku maha suunama
katsoa ylhäältä alas; suunnata katseensa maahan
–
▪ kui ikka kõrgust ei kannata, pole vaja alla vaadata jos pelkää korkealla, ei kannata katsoa alas
▪ kui vaatad alla, et mitte libiseda, siis ei märka purikaid jos katsoo maahan ettei liukastuisi, ei huomaa jääpuikkoja
2 [kelle peale] hrv kellessegi üleolevalt, halvakspanuga suhtumakatsoa pitkin nenänvarttaan kuv.
▪ ta ei ole nende inimeste seast, kes vaatavad teistele peale alla hän ei kuulu niihin ihmisiin, jotka katsovat toisia pitkin nenänvarttaan
arvama
olla [jotakin] mieltä, arvella, luulla, uskoa
[jonkun] mielestä, [jonkun] käsityksen mukaan
(ilmaistaessa yhdentekevyyttä)
haluta, tahtoa
olla [jotakin] mieltä [jostakusta/jostakin], arvioida [jotakuta/jotakin], arvostella [jotakuta/jotakin]
sisällyttää tai katsoa kuuluvaksi johonkin
lukea, laskea
laskea, mitata
M
1 ‹hrl järgneb et-kõrvallause› oletama, tõenäoseks või usutavaks pidama, isiklikul hinnangul põhinema; milleski teatud seisukohal olemaolla [jotakin] mieltä, arvella, luulla, uskoa
▪ teadlased arvavad, et üks kolp kuulus täiskasvanule ja teine noorukile tutkijat arvelevat, että toinen pääkalloista oli aikuisen ja toinen nuorukaisen
▪ perearst arvas, et mul võib mingi allergia olla perhelääkäri arveli, että minulla voisi olla jokin allergia
▪ nii arvan mina, teised ei pea ju nii arvama minä luulen niin, mutta muiden ei tarvitse olla samaa mieltä
▪ kassil arvatakse olevat üheksa hinge kissalla uskotaan olevan yhdeksän henkeä
▪ las nad elavad, nagu õigeks arvavad eläkööt he, kuten parhaaksi katsovat
■ arvates [kelle] kellegi arvamusel põhinedes, kellegi meelest[jonkun] mielestä, [jonkun] käsityksen mukaan
▪ minu arvates pole sul õigus minusta sinä et ole oikeassa
▪ ta on enda arvates väga tähtis mees hän on omasta mielestään hyvin tärkeä mies
■ (ükskõiksust väljendades:) suvatsema, sobivaks või vajalikuks pidama(ilmaistaessa yhdentekevyyttä)
haluta, tahtoa
▪ „Kuidas arvate,“ kehitati õlgu ”Kuten haluatte”, kohautettiin olkia
▪ tee, kuidas arvad tee miten tahdot
2 [millest/kellest] kellegi või millegi kohta hinnangut andmaolla [jotakin] mieltä [jostakusta/jostakin], arvioida [jotakuta/jotakin], arvostella [jotakuta/jotakin]
▪ Mida arvate naistest, kes ise teile ligi ajavad? Mitä mieltä olette naisista, jotka tulevat itse lähentelemään teitä?
▪ Eestist arvatakse maailmas palju paremini, kui me ise endast mõtleme maailmalla on paljon parempi käsitys Virosta, kuin mitä itse itsestämme ajattelemme
3 (millegi põhjal) kellegi või millegi hulka määrama või vastu võtmasisällyttää tai katsoa kuuluvaksi johonkin
lukea, laskea
▪ teda pole meie sajandi suurte kunstnike hulka arvatud häntä ei ole luettu vuosisatamme suuriin taiteilijoihin
▪ põhimeeskonda arvatud jalgpallur peruskokoonpanoon kuuluva jalkapalloilija
■ midagi (mingil alusel) arvestama, kokku lugemalaskea, mitata
▪ aega arvati vanasti nädalate kaupa ühest tähtpäevast teise ennen vanhaan aikaa laskettiin viikkoina yhdestä merkkipäivästä toiseen
asjalik
asiallinen, tarkoituksen|mukainen, realistinen, käytännöllinen
asiallinen
asjalikkus ‹s›
asiallisuus
asjalikult ‹adv›
asiallisesti
M
‹adj›tegelikkust ja selle võimalusi arvestav, tõsioludest, kasulikkusest lähtuvasiallinen, tarkoituksen|mukainen, realistinen, käytännöllinen
▪ sõbrad hindavad teda asjalike nõuannete poolest ystävät arvostavat häntä asiallisten neuvojen vuoksi
▪ karjade kaupa ametnikke, kes midagi asjalikku ei tee laumoittain virkamiehiä, jotka eivät tee mitään asiallista
■ jahedalt asjalik ja tõsine, mitteemotsionaalneasiallinen
▪ püüa jääda asjalikuks yritä pysyä asiallisena
▪ vanaproua oli asjaliku olemisega vanha rouva oli olemukseltaan asiallinen
Seotud sõnad asjalikkus ‹s›
asiallisuus
asjalikult ‹adv›
asiallisesti
avalikult ‹adv›
kõigi, paljude inimeste nähes või kuuldes, mitte varjates või salamisi
julkisesti, avoimesti
kõigi, paljude inimeste nähes või kuuldes, mitte varjates või salamisi
julkisesti, avoimesti
▪ mõni joob avalikult, mõni salaja jotkut juovat avoimesti, jotkut salaa
▪ ta on üks esimesi, kes avalikult tunnistas oma homoseksuaalsust hän on yksi ensimmäisistä, jotka tunnustivat julkisesti homoseksuaalisuutensa
edasi-tagasi ‹adv›
1 vahelduvalt kord ühes, kord vastupidises suunas
edes|takaisin
sinne tänne, ristiin rastiin, ympäriinsä
näin ja noin, tavalla tai toisella, yhtäältä ja toisaalta, puolelta ja toiselta
1 vahelduvalt kord ühes, kord vastupidises suunas
edes|takaisin
▪ jalutas maja ees edasi-tagasi käveli talon edessä edestakaisin
▪ Kas osta edasi-tagasi lennupilet või üheotsapilet? Ostaisinko lennolle meno-paluulipun vai menolipun?
▪ matkaraja pikkus on edasi-tagasi 6 kilomeetrit retkipolun edestakainen pituus on 6 kilometriä
■ siia-sinnasinne tänne, ristiin rastiin, ympäriinsä
▪ väljak oli täis inimesi, kes sebisid sihitult edasi-tagasi aukio oli täynnä ihmisiä, jotka säntäilivät päämäärättömästi sinne tänne
2 nii ja teisitinäin ja noin, tavalla tai toisella, yhtäältä ja toisaalta, puolelta ja toiselta
▪ asja arutati edasi-tagasi, aga head lahendust ei leitudki asiaa pohdiskeltiin puolelta ja toiselta, mutta hyvää ratkaisua ei vain löydetty
edasi viima
1 jätkama, edendama, edasi arendama
viedä eteenpäin, edistää, kehittää
viedä tai johtaa jonnekin (kauemmas)
–
seuraavalle luokalle siirtämisestä
siirtää
1 jätkama, edendama, edasi arendama
viedä eteenpäin, edistää, kehittää
▪ maal pole noori, kes elu edasi viiks maalla ei ole nuoria, jotka veisivät elämää eteenpäin
▪ silmakirjalikkus ei vii ühiskonda edasi tekopyhyys ei edistä yhteiskuntaa
2 kuhugi (kaugemale) toimetama või juhatamaviedä tai johtaa jonnekin (kauemmas)
–
▪ pärast väikest söögipausi viib teekond meid edasi paksu metsa sisse pienen ruokatauon jälkeen matka vie meidät sankkaan metsään
▪ naine viidi edasi Mustamäe haiglasse nainen vietiin edelleen Mustamäen sairaalaan
3 järgmisse klassi viimaseuraavalle luokalle siirtämisestä
siirtää
▪ Miku otsustati viia edasi viiendasse klassi Miku päätettiin siirtää viidennelle luokalle
ei kannata trükimusta
ei ole oma roppuse, rõveduse tõttu avalikuks väljenduseks sobiv
ei sovi rivoutensa vuoksi julkaistavaksi
ei siedä painomustetta
ei ole oma roppuse, rõveduse tõttu avalikuks väljenduseks sobiv
ei sovi rivoutensa vuoksi julkaistavaksi
ei siedä painomustetta
▪ ta väljendus sõnades, mis ei kannata trükimusta hän ilmaisi itseään sanoin, jotka eivät siedä painomustetta
elama
elää, olla elossa
elää, voida, jaksella
olla elossa, osoittaa elonmerkkejä, herätä henkiin kuv.
elää, vaikuttaa, olla elinvoimainen
elää [jollakin/jostakin], saada elantonsa, tulla toimeen
elää [jollekin], omistautua
asua, elää
M
1 elus olema, eksisteerima, olemas olemaelää, olla elossa
▪ vanaema elab, aga vanaisa on juba aastaid surnud isoäiti on elossa, mutta isoisä on kuollut vuosia sitten
▪ kotkas elab väga vanaks kotka elää hyvin vanhaksi
■ päev-päevalt kulgevast eluprotsessist osa võtmaelää, voida, jaksella
▪ Kuidas sa elad? Kuinkas voit?
▪ elan hästi voin hyvin
▪ elame, näeme joka elää, se näkee
■ (hrl elutu kohta:) elumärke avaldama, liikumises olema, elavana tundumaolla elossa, osoittaa elonmerkkejä, herätä henkiin kuv.
▪ kunstnik oskab oma maastikke elama panna taiteilija osaa herättää maisemansa henkiin
▪ hommikuti hakkab maja elama aamuisin talo herää eloon
■ säilima, püsimaelää, vaikuttaa, olla elinvoimainen
▪ on vanu traditsioone, mis elavad tänapäevalgi on vanhoja traditioita, jotka elävät vielä nykypäivänäkin
▪ oma aja ära elanud paneelmajad aikansa eläneet elementtitalot
■ toituma; elatuma, elatist saama, ära elamaelää [jollakin/jostakin], saada elantonsa, tulla toimeen
▪ elab ainult pensionist elää pelkästään eläkkeellä
▪ ega paljalt õhust ja armastusest ei ela ei pelkällä pyhällä hengellä elä
▪ linn elas eeskätt turistidest kaupunki eli etupäässä turismista
■ millelegi pühendunud või millestki haaratud olemaelää [jollekin], omistautua
▪ elab ainult oma tööle elää ainoastaan työlleen
▪ tal on, mille nimel elada hänellä on mitä varten elää
2 elanikuna asuma, elunemaasua, elää
▪ kolisime maale elama muutimme maalle asumaan
▪ hinges elab igatsus sielussa elää kaipaus
ellu kutsuma
asutama, algatama, rajama
perustaa, aloittaa
–
asutama, algatama, rajama
perustaa, aloittaa
–
▪ vajati inimesi, kes oleksid võimelised nii projekti ellu kutsuma kui ka seda edasi arendama tarvittiin ihmisiä, jotka pystyisivät sekä aloittamaan projektin että kehittämään sitä edelleen
eranditult
poikkeuksetta, poikkeuksettomasti, järjestään
M
‹adv›ilma ühegi eranditapoikkeuksetta, poikkeuksettomasti, järjestään
▪ kiita said eranditult kõik aivan kaikkia kehuttiin
▪ selles restoranis valmistatakse toitu eranditult kohalikust toorainest tässä ravintolassa ruokaa valmistetaan vain paikallisista raaka-aineista; siinä ravintolassa ruokaa laitetaan raaka-aineista, jotka ovat poikkeuksetta lähiruokaa
erisoodustus|maks
verot ja sosiaaliturvamaksut, jotka työnantajan tulee maksaa työntekijälle rahapalkan lisäksi myöntämästään edusta
–
M
tulu- ja sotsiaalmaks, mida ettevõtja tasub töötajale antava lisatulu (erisoodustuse) pealtverot ja sosiaaliturvamaksut, jotka työnantajan tulee maksaa työntekijälle rahapalkan lisäksi myöntämästään edusta
–
esindama
edustaa [jotakuta], toimia [jonkun] puolesta, toimia [jonkun] nimissä
edustaa [jotakin], olla mukana [jossakin]
M
1 kellegi või millegi nimel, eest või volitusel esinema või tegutsemaedustaa [jotakuta], toimia [jonkun] puolesta, toimia [jonkun] nimissä
▪ kannatanut esindas kohtus advokaat asianomistajaa edusti oikeudessa asianajaja
▪ lennukile saadeti sportlased, kes esindavad riiki olümpiamängudel lentokoneeseen saateltiin urheilijat, jotka edustavat maata olympialaisissa
2 kuskil millegi kohta näiteks või infoks olemas olemaedustaa [jotakin], olla mukana [jossakin]
▪ ooper, ballett ja muusikal on teatri repertuaaris võrdselt esindatud ooppera, baletti ja musikaalit ovat tasaveroisesti edusteilla teatterin repertoaarissa
ette
Vastand taha
eteen
eteen
edelle
ajallisesti eteenpäin, tulevaisuuteen –
eteen
(ilmiöistä, tilanteista:) tielle, esteeksi
–
viittaamassa tilanteeseen tai ilmiöön, johon on päästy tai päästään lähiaikoina
eteen
jotakin tapahtuvaa tai tehtävää aiemmin tai ennen
–
etu|käteen, ennakkoon, ennakolta, ennalta, edeltä|käsin
šakissa, jääkiekossa jms. jonkin luovuttamisesta ennen peliä
–
edellä
(kellosta)
edellä
tärkeimmäksi, johtavaksi
–
tielle, näköpiiriin tms.
–
jonkun nähtäväksi, kuultavaksi, tutustuttavaksi, arvioitavaksi tms.
eteen
jonkun luokse kuulusteltavaksi, tuomittavaksi tms., jonkun puheille
eteen
malliksi, esimerkiksi
–
M
‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]1 esiküljest ettepoole; esiossa, esiküljeleVastand taha
eteen
▪ astus kaks sammu ette astui kaksi askelta eteen
▪ läksin peegli ette ja uurisin end igast küljest menin peilin eteen ja tarkastelin itseäni joka puolelta
▪ tõmbas kardinad akna ette veti verhot ikkunan eteen
▪ saime istekohad suhteliselt ette saimme paikat suhteellisen edestä
■ esikülje lähedusse (mingiks tegevuseks valmis); (esiküljele) külgeeteen
▪ tõld sõitis ette vaunu ajoi eteen
▪ maja sai aknad ette taloon pantiin ikkunat
▪ õmbles pluusile nööbid ette ompeli puseroon napit
■ möödudes ettepooleedelle
▪ mootorratas tuiskas meist ette moottoripyörä pyyhälsi edellemme
■ ajaliselt ettepoole, tulevikkuajallisesti eteenpäin, tulevaisuuteen –
▪ oskab kaugele ette planeerida osaa suunnitella kauas tulevaisuuteen
▪ ette rutates olgu öeldud, et tegime õige otsuse menen nyt asioiden edelle, mutta sanottakoon, että teimme oikean päätöksen
2 (ettepoole) takistusekseteen
▪ keegi astus ette ja ma ei näinud enam midagi joku astui eteen enkä nähnyt enää mitään
▪ takso keeras kaubikule otse ette taksi kääntyi suoraan pakettiauton eteen
■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistavaks, segavaks teguriks(ilmiöistä, tilanteista:) tielle, esteeksi
–
▪ üritan talle kirjutada, aga ikka tuleb midagi ette yritän kirjoittaa hänelle, mutta aina tulee jokin este
▪ jälle jään sulle ette taas olen tielläsi
3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või lähemal ajal jõutakseviittaamassa tilanteeseen tai ilmiöön, johon on päästy tai päästään lähiaikoina
eteen
▪ mees ei tohiks naist sellise valiku ette panna mies ei saisi panna naista sellaisen päätöksen eteen
4 eelnevalt, enne, millestki toimuvast, tehtavast varemjotakin tapahtuvaa tai tehtävää aiemmin tai ennen
–
▪ korraldas kõik sõidud ja kohtumised pool aastat ette järjesti kaikki matkat ja tapaamiset puolta vuotta aiemmin
▪ tuli külla ette teatamata tuli kylään ilmoittamatta
▪ aimasin õnnetust ette aavistin onnettomuuden
▪ tunnen seiklusterohkest reisist juba ette rõõmu iloitsen jo etukäteen jännittävästä matkasta
▪ valimistulemusi ei julge keegi ette ennustada kukaan ei uskalla ennustaa äänestyksen tuloksia
■ eelnevalt valmis, tulevase aja jaoks varuks või millegi tulevase eeldusenaetu|käteen, ennakkoon, ennakolta, ennalta, edeltä|käsin
▪ neil, kes kaasa sõitsid, on töö ette tehtud ne, jotka lähtivät mukaan, olivat tehneet työn etukäteen
▪ ühe kuu üür tuleb ette maksta yhden kuun vuokra pitää maksaa ennakkoon
■ (males, jäähokis jm materjali või punktide mängueelse loovutamise kohta)šakissa, jääkiekossa jms. jonkin luovuttamisesta ennen peliä
–
▪ suurmeister andis vastasele ratsu ette suurmestari antoi vastustajalle ratsun verran hyvitystä
▪ noortemeeskonnale anti kolm väravat ette nuorten joukkueelle annettiin kolmen maalin verran hyvitystä
5 tasemelt, saavutustelt vms kaugemale, ettepoole, möödaedellä
▪ keelteoskuselt on ta vendadest ette jõudnud kielitaidossa hän on veljiään edellä
▪ vastasmeeskond läks peagi ette 13 : 8 vastustajajoukkue johti pian 13–8
■ (kella käigu kohta:) ettenähtust kiiremini(kellosta)
edellä
▪ kell käib paar minutit ette kello on pari minuuttia edellä
■ tähtsuse poolest esimeseks, etteotsatärkeimmäksi, johtavaksi
–
▪ panga nõukogu ette sai oma mees pankin neuvoston johtoon pääsi oma mies
6 liikumisteele, vaate- või tegevusväljatielle, näköpiiriin tms.
–
▪ tuli hävitas kõik, mis ette jäi tuli tuhosi kaiken tieltään
▪ sööb, mis ette juhtub syö mitä eteen sattuu
▪ vaatame, mis võimalusi veel ette sattub katsotaan, millaisia mahdollisuuksia vielä tulee
7 kellelegi näha, kuulata, tutvuda, hinnata vmsjonkun nähtäväksi, kuultavaksi, tutustuttavaksi, arvioitavaksi tms.
eteen
▪ dirigent kutsuti viis korda publiku ette tagasi kapellimestari kutsuttiin viidesti takaisin yleisön eteen
▪ Näita ette, mis sul seal on! Näytä mitä sinulla on siellä!
▪ kohtuotsus loeti ette oikeuden päätös luettiin ääneen / oikeuden päätös luettiin kuulijoille
▪ asi tiriti avalikkuse ette asia vedettiin julkisuuteen
■ kellegi juurde uuritavaks, kellegi jutule; arutlusele, otsustamiselejonkun luokse kuulusteltavaksi, tuomittavaksi tms., jonkun puheille
eteen
▪ asjaosaline ei ilmunud komisjoni ette asianosainen ei ilmaantunut toimikunnan eteen
▪ paari nädala pärast peaks asi kohtus ette tulema parin viikon kuluttua asian pitäisi tulla käsittelyyn oikeudessa
■ eeskujuks, näidiseksmalliksi, esimerkiksi
–
▪ treener tegi harjutuse ette ja lapsed tegid järele valmentaja näytti harjoituksen ja lapset tekivät perässä / valmentaja näytti, kuinka harjoitus tehdään, ja lapset tekivät perässä
ette näitama ‹v›
1 dokumenti, tulemust vm esitama, hrl kontrollimiseks, hindamiseks
esittää jokin asiakirja, tulos tms. tav. kontrolloimista tai arvioimista varten
–
antaa jonkun katsoa toimintaansa opetustarkoituksessa
–
1 dokumenti, tulemust vm esitama, hrl kontrollimiseks, hindamiseks
esittää jokin asiakirja, tulos tms. tav. kontrolloimista tai arvioimista varten
–
▪ pidin ette näitama nõuetekohaselt vormistatud avalduse minun piti esittää vaatimuksien mukaan laadittu hakemus
▪ naisel on ette näidata tänavu mai keskel sõlmitud üürileping nainen voi esittää tämän vuoden toukokuussa tehdyn vuokrasopimuksen
▪ ta näitas ette ka fotod, mis olid tehtud enne ja pärast maja renoveerimist hän esitti myös valokuvat, jotka oli otettu ennen ja jälkeen talon saneeraamisen
▪ hobustest näidati ette Eesti tõugu parim noortäkk Teik hevosista esitettiin paras nuori eestinhevosori Teik
▪ politsei saabudes pidime relvad ette näitama poliisin saavuttua meidän piti näyttää aseemme
▪ Mis võite on tal ette näidata? Mitä voittoja hänellä on?
2 õpetamiseks kellelgi oma tegevust vaadata laskmaantaa jonkun katsoa toimintaansa opetustarkoituksessa
–
▪ näitan ette ja palun järgi teha teen malliksi, tehkää perässä
▪ treener näitab ette kõik harjutused valmentaja näyttää kaikki harjoitukset ensin
euro|tsoon
euro|alue
M
riigid, milles kehtib ühisrahana euroeuro|alue
▪ eurotsooni riikides hindu alla ühe euro ju praktiliselt enam pole euroalueen maissa ei käytännössä ole enää hintoja, jotka olisivat alle euron
favoriit
kilpailijasta, joukkueesta tms., jolla etukäteen katsotaan olevan suurimmat mahdollisuudet voittoon
ennakko|suosikki, voittaja|suosikki
se, joka tai mikä on jonkun erityisessä suosiossa
suosikki
2 kellegi armulikkust või soosingut nautiv inimene, (mõjuka isiku) lemmik
jonkun suojeluksessa oleva henkilö, (vaikutusvaltaisen henkilön) lemmikki
suojatti, suosikki
M
‹s›1 enim võiduvõimalusi omav võistleja, mingil konkursil, valimisel vm osalejakilpailijasta, joukkueesta tms., jolla etukäteen katsotaan olevan suurimmat mahdollisuudet voittoon
ennakko|suosikki, voittaja|suosikki
▪ kaks esimest kohta võitsid laulud, mida ka publik ise favoriidiks hindas kahdelle ensimmäiselle sijalle tulivat laulut, jotka olivat myös yleisön suosikkeja
■ see, keda või mida paljud pooldavad, teistele eelistavadse, joka tai mikä on jonkun erityisessä suosiossa
suosikki
2 kellegi armulikkust või soosingut nautiv inimene, (mõjuka isiku) lemmik
jonkun suojeluksessa oleva henkilö, (vaikutusvaltaisen henkilön) lemmikki
suojatti, suosikki
▪ favoriit teab, et isandal on nõrkused suosikki tietää, että isännällä on heikkoutensa
fragment
fragmentti, katkelma
(irronnut) palanen, kappale
fragmentti lääk.,
M
‹s›1 katke, katkend; kunstiteose (säilinud, olemasolev) osafragmentti, katkelma
▪ lugu koosneb fragmentidest, mis siiski moodustavad ühtse terviku tarina koostuu fragmenteista, jotka silti muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden
▪ näitusel eksponeeriti tuhande aasta vanuse papüüruse fragmenti näyttelyssä oli esillä tuhat vuotta vanhan papyruksen fragmentti
2 murdunud luu tükk(irronnut) palanen, kappale
fragmentti lääk.,
genereerima
generoida
M
tekitama, midagi tagajärjena esile kutsumageneroida
▪ programm genereerib tekstist ideekaardi ohjelma generoi tekstistä miellekartan
▪ kõik teooriad, millised me suutsime genereerida, olid õiged kaikki teoriat, jotka onnistuimme luomaan, olivat oikeita
haridus|tase
koulutus|taso, sivistys|taso
M
omandatud hariduse tase (nt alg-, kesk- või kõrgharidus)koulutus|taso, sivistys|taso
▪ kasvanud on madala haridustaseme ja kvalifikatsioonita töötute hulk kasvanut on niiden työttömien joukko, joiden koulutustaso on matala ja jotka ovat epäpäteviä
helge
(väristä, valosta:)
heleä, kirkas
(mielialasta, tunteista:)
seesteinen, valoisa kuv.
(järjestä:) terävä
–
helgelt ‹adv›
valoisan
valoisasti, seesteisesti
helgus ‹s›
seesteisyys, onnellisuus
M
‹adj›(värvi, valguse kohta:) (rõõmsalt) hele ja selge(väristä, valosta:)
heleä, kirkas
▪ kunstniku maalid on heledates ja helgetes toonides taiteilijan maalausten sävyt ovat kirkkaita ja heleitä
▪ nägin enda ümber säravat helget valgust näin ympärilläni loistavaa heleää valoa
■ (meeleolu, tundmuste kohta:) õnnelikuks, rõõmsaks tegev(mielialasta, tunteista:)
seesteinen, valoisa kuv.
▪ lapsepõlve helge mälestus onnellinen lapsuusmuisto / seesteinen lapsuusmuisto
▪ eilne võit oli tänavuse hooaja esimene helge hetk eilinen voitto oli tämän kauden ensimmäinen valoisa hetki kuv.
▪ hinge jäi helge tunne jäi onnellinen tunne
■ (mõistuse kohta:) terane ja arukas, lahtise mõistusega(järjestä:) terävä
–
▪ mul on professorile sobiv helge mõistus minulla on professorille sopiva terävä pää
▪ kõikides koolides on nii helgeid kui ka vähem helgeid päid kaikissa kouluissa on sekä niitä, joilla on terävä pää, että niitä, jotka eivät ole niin välkkyjä
Seotud sõnad helgelt ‹adv›
valoisan
valoisasti, seesteisesti
helgus ‹s›
seesteisyys, onnellisuus
i-le täppi panema
asja viimse lõpuni või äärmuseni viima; millelegi täiuslikuks, väärikaks lõpetuseks olema
viedä asia loppuun tai äärimmäisyyteen; olla jonkin täydellinen, arvokas lopetus
panna piste i:n päälle kuv.
asja viimse lõpuni või äärmuseni viima; millelegi täiuslikuks, väärikaks lõpetuseks olema
viedä asia loppuun tai äärimmäisyyteen; olla jonkin täydellinen, arvokas lopetus
panna piste i:n päälle kuv.
▪ on ka selliseid kunstnikke, kes veel näitusesaalis käivad, pintsel näpus, et i-le täppi panna on myös sellaisia taiteilijoita, jotka kulkevat vielä näyttelysalissa pensseli kädessä panemassa pistettä i:n päälle
ilu|kirjanduslik
kauno|kirjallinen
M
ilukirjandusse kuuluv või puutuv, sellega seotudkauno|kirjallinen
▪ žürii valis ilukirjanduslike debüütide hulgast välja kaheksa äramärkimist väärivat teost tuomaristo valitsi kaunokirjallisten debyyttien joukosta kahdeksan teosta, jotka ansaitsevat tulla noteeratuksi
interneti|väljaanne
Võrdle paber|väljaanne
verkko|julkaisu
M
Internetis ilmuv väljaanneVõrdle paber|väljaanne
verkko|julkaisu
▪ ajalehe internetiväljaannet saavad lugeda ka need, kes pole ajalehte tellinud sanomalehden verkkoversiota voivat lukea myös ne jotka eivät ole tilanneet lehteä
isend
yksilö
(erityisestä, erottuvasta ihmisestä)
yksilö
M
‹s›üks loom, taim vm organism teiste omasuguste seas, üks omas liigisyksilö
▪ pärast kudemist suguküpsed isendid reeglina surevad normaalisti sukukypsät yksilöt kuolevat kutemisen jälkeen
▪ sarved võivad olla emastel isenditel sarvet voi olla naarasyksilöillä
▪ emasisend naarasyksilö
▪ isasisend urosyksilö
■ (erilise, silmatorkava inimese kohta)(erityisestä, erottuvasta ihmisestä)
yksilö
▪ meie pisikeses asulas on ka taolisi isendeid, kes ei saa 500 m jalgsi tööle mindud meidän pienessä taajamasssa on sellaisiakin yksilöitä, jotka eivät pysty kävelemään töihin 500 metriä
istjatsed pl ‹s›, istjad pl
endisaegsed tüdrukute (sügisesed) käsitööõhtud, kus ka lauldi, tantsiti ja mängiti
iltapuhteen aikana pidetyt käsityötalkoot, jotka olivat samalla nuorison leikki- ja seurustelutilaisuuksia
illan|istujaiset vain mon kansat.
endisaegsed tüdrukute (sügisesed) käsitööõhtud, kus ka lauldi, tantsiti ja mängiti
iltapuhteen aikana pidetyt käsityötalkoot, jotka olivat samalla nuorison leikki- ja seurustelutilaisuuksia
illan|istujaiset vain mon kansat.
juurde tulema ‹v›
1 lisanduma, lisaks tulema
lisääntyä, tulla lisää
–
tulla luokse, tulla lähelle
–
1 lisanduma, lisaks tulema
lisääntyä, tulla lisää
–
▪ kogu aeg tuleb ülesandeid juurde koko ajan tulee lisää tehtäviä
▪ kandidaate võib veel juurde tulla ehdokkaita voi vielä tulla lisää
2 ligi astuma, ligi tulematulla luokse, tulla lähelle
–
▪ inimesed tulevad tänaval juurde, võtavad nööbist kinni ja ütlevad, et olen nende lemmiknäitleja ihmiset tulevat kadulla luokse, ottavat hihasta kiinni ja sanovat, että olen heidän lempinäyttelijänsä
▪ mulle ei meeldi koerad, kes tulevad juurde ja nuusutavad en pidä koirista, jotka tulevat luokse nuuhkimaan
jõulu|rõõm
joulu|ilo
joulunaikaisista huvituksista, jotka tuottavat jouluiloa
–
M
‹s›jõuluaegne rõõmutunnejoulu|ilo
▪ Soovin kõigile jõulurõõmu ja rahu! Toivotan kaikille jouluiloa ja rauhaa!
■ seda tunnet tekitav jõuluaegne lõbustusjoulunaikaisista huvituksista, jotka tuottavat jouluiloa
–
kaasa aitama
[millele] omalt poolt abi, kaasabi osutama; soodustavalt mõjuma
auttaa [jossakin], avustaa [jossakin], myötä|vaikuttaa [johonkin], edistää [jotakin]
kaasaaitaja ‹s›
avun|antaja
kaasaaitamine ‹s›
myötä|vaikutus
[millele] omalt poolt abi, kaasabi osutama; soodustavalt mõjuma
auttaa [jossakin], avustaa [jossakin], myötä|vaikuttaa [johonkin], edistää [jotakin]
▪ autor tänas kõiki, kes raamatu ilmumisele kaasa aitasid kirjoittaja kiitti kaikkia, jotka myötävaikuttivat kirjan ilmestymiseen
▪ hea ilm aitas kaasa ürituse õnnestumisele hyvä ilma edisti tapahtuman onnistumista / hyvä ilma auttoi tapahtuman onnistumisessa
Seotud sõnad kaasaaitaja ‹s›
avun|antaja
kaasaaitamine ‹s›
myötä|vaikutus
kaasa mängima
1 milleski, kuskil osalema
osallistua
vaikuttaa
1 milleski, kuskil osalema
osallistua
▪ on inimesi, kes ei suuda tööturul kaasa mängida on ihmisiä, jotka eivät pysty osallistumaan työmarkkinoille
2 omalt poolt mõjutamavaikuttaa
▪ äriprojektis hakkasid kaasa mängima poliitilised motiivid liikehankkeeseen alkoivat vaikuttaa poliittiset motiivit
kadedus
kateus
M
‹s›meelehärm, kibestumine teiste saavutuste, edu, heaolu vms puhul, selle kõige endale ihkaminekateus
▪ ta ei tundnud kadedust noormeeste pärast, kes neiule silma heitsid hän ei tuntenut mustasukkaisuutta nuorukaisista, jotka loivat katseita tyttöön
kahetsema
katua, olla katumapäällä
olla pahoilla(an, pahoitella
kahetsevalt ‹adv›
katuvana, katuvasti
pahoitellen
M
[mida] millegi pärast tuska, rahulolematust või süüd tundmakatua, olla katumapäällä
▪ poisid kahetsesid tehtut pojat katuivat tekemäänsä
▪ kõige rohkem elus kahetsed sa seda, mida tegemata jätsid elämässä katuu eniten niitä asioita, jotka jättää tekemättä
■ millegipärast kahju olemaolla pahoilla(an, pahoitella
▪ kahetsen, aga ei saa aidata olen pahoillani, mutta en voi auttaa
Seotud sõnad kahetsevalt ‹adv›
katuvana, katuvasti
pahoitellen
kaitse|kategooria
suojelu|kategoria
M
looduskaitse all olevate taimede, loomade vm rühmsuojelu|kategoria
▪ I kaitsekategooriasse arvatakse liigid, mis on Eestis haruldased, nt kassikakk ja väikepistrik suojelukategoriaan I luetaan lajit, jotka ovat Virossa harvinaisia, esimerkiksi huuhkaja ja ampuhaukka
kangas
kangas, vaate kans.
kudelma kuv.
meri kuv.
loimilangoista, jotka pannaan tai on pantu luomapuille
–
M
‹s›laia lindina masinal kootud niidist materjalkangas, vaate kans.
▪ tihe puuvillane kangas tiheä puuvillakangas
▪ kanga otsast lõigati paras tükk kleidi jaoks kankaan päästä leikattiin sopiva pala mekkoa varten
■ (poeetiliselt mõne laiuva või voolava ilmastiku- või muu nähtuse kohta)kudelma kuv.
meri kuv.
▪ ränkrasked üleelamised leidsid lõpuks koha mitmevärviliste mälestuste kangas rankat kokemukset löysivät lopulta paikkansa muistojen monenkirjavassa kudelmassa
▪ udukangas usvameri
■ kääritavad või kääritud lõimelõngadloimilangoista, jotka pannaan tai on pantu luomapuille
–
▪ enne kudumist tuli kõigepealt hakata kangast looma (lõime telgedele seadma) ennen kutomista piti ensimmäiseksi ruveta luomaan kangasta
kari1 ‹s›
1 koos peetavad, karjatatavad (kodu)loomad
karja, karja|lauma
lauma
(karjan paimentamisesta)
paimenessa
epämääräinen määrä ihmisiä
lauma, joukko, parvi, liuta vars. ark.
(suuresta määrästä)
lauma, joukko, liuta vars. ark.
1 koos peetavad, karjatatavad (kodu)loomad
karja, karja|lauma
▪ sajapealise karjaga talu maatila, jolla on satapäinen karja
▪ vanaisa oli terve elu maad kündnud ja karja kasvatanud isoisä oli kyntänyt maata ja kasvattanut karjaa koko elämänsä
▪ lehmakari nautakarja / lehmikarja
▪ kitsekari vuohilauma
■ koos elavate metsloomade rühmlauma
▪ hundid liiguvad sageli karjadena sudet liikkuvat usein laumoissa
▪ ahvikari apinalauma
2 karjas karja hoidmas(karjan paimentamisesta)
paimenessa
▪ taat meenutas, kuidas ta poisikesena karjas käis ukki muisteli, kuinka kävi poikasena paimenessa
3 ebamäärane hulk inimesi; summ, parv, salkepämääräinen määrä ihmisiä
lauma, joukko, parvi, liuta vars. ark.
▪ sinna pole mõtet minna suure karjaga sinne ei ole järkeä mennä suurena laumana
▪ kari poisikesi tormas nurga tagant välja lauma pikkupoikia ryntäsi esiin nurkan takaa
■ suur hulk(suuresta määrästä)
lauma, joukko, liuta vars. ark.
▪ karjade kaupa ametnikke, kes midagi asjalikku ei tee laumoittain virkamiehiä, jotka eivät tee mitään asiallista
▪ Lõuna-Eestis elab mul terve kari sugulasi minulla on koko joukko sukulaisia Etelä-Virossa
kasimata suuga
(ropendava, rõvetseva kõnepruugi kohta)
(kiroilemisesta ja rivosta kielenkäytöstä)
paha suustaan, karkea|puheinen ‹adj.›, rivo|puheinen ‹adj.›, räävä|suinen ‹adj.›, paha|suinen ‹adj.›, rivo|suinen ‹adj.›
(ropendava, rõvetseva kõnepruugi kohta)
(kiroilemisesta ja rivosta kielenkäytöstä)
paha suustaan, karkea|puheinen ‹adj.›, rivo|puheinen ‹adj.›, räävä|suinen ‹adj.›, paha|suinen ‹adj.›, rivo|suinen ‹adj.›
▪ kasimata suuga kommentaatorid karkeapuheiset kommentaattorit / kommentaattorit, jotka ovat pahoja suustaan
▪ kapten on üks kasimata suuga meremees kapteeni on rivosuinen merimies
kattuma
täsmätä, käydä yksiin, olla yhtäpitävä, osua yhteen, limittyä {täsmätä osittain}
joutua jonkin peittämäksi, peittoon
peittyä
kadota toisen taivaankappaleen taa
peittyä
M
1 kokku, ühte langema; millegagi võrdne olematäsmätä, käydä yksiin, olla yhtäpitävä, osua yhteen, limittyä {täsmätä osittain}
▪ valitsuse ja riigikodanike vaated alati ei kattu hallituksen ja kansalaisten näkemykset eivät aina täsmää
▪ soojushulk ja energia on kattuvad mõisted lämpömäärä ja energia ovat limittyviä käsitteitä
2 millegagi üleni või tihedalt kaetud saamajoutua jonkin peittämäksi, peittoon
peittyä
▪ kuivama hakkavad villid kattuvad koorikuga rakot, jotka alkavat kuivua, peittyvät ruvella
▪ taevas kattub paksude pilvedega taivas peittyy paksuihin pilviin
■ teise taevakeha taha kadumakadota toisen taivaankappaleen taa
peittyä
▪ osalise päikesevarjutuse ajal kattus kuuga umbes pool päikesekettast osittaisen auringonpimennyksen aikana noin puolet auringonkehrästä peittyy kuun taakse
katuse|alune
(välittömästi) katon alla sijaitseva; katon peittämä
–
vesikaton ja välikaton välinen tila
ullakko
parvi {vars. ulkorakennuksissa}
(asunnosta, majapaikasta)
katto
katos
M
1 ‹adj› (vahetult) katuse all asetsev; katusega kaetud(välittömästi) katon alla sijaitseva; katon peittämä
–
▪ maja ette ehitati katusealune veranda talon eteen rakennettiin katettu veranta
2 ‹s› (vahetult) katuse all asuv ruumvesikaton ja välikaton välinen tila
ullakko
parvi {vars. ulkorakennuksissa}
▪ plaanis on soojustada tühi katusealune, et seal saaks magada suunnitelmissa on eristää tyhjä ullakko, jotta siellä voisi nukkua
■ (öömaja, peavarju vms kohta)(asunnosta, majapaikasta)
katto
▪ olen ikka imetlenud inimesi, kelle vajadused piirduvad kõhutäie ja sooja katusealusega olen aina ihaillut ihmisiä, jotka tarvitsevat vain murua rinnan alle ja katon päänsä päälle
3 ‹s› hrl (pool)lahtine sammastele või postidele toetuva katusega kerge ehitiskatos
▪ suveüritusteks ehitatud katusealune kesätapahtumia varten rakennettu katos
keele peal kibelema
kanget, vastupandamatut soovi tundma midagi (ära) öelda
tuntea vahvaa tai vastustamatonta halua sanoa jotakin
–
kanget, vastupandamatut soovi tundma midagi (ära) öelda
tuntea vahvaa tai vastustamatonta halua sanoa jotakin
–
▪ lootsin esitada kõik küsimused, mis ammu keele peal kibelenud toivoin saavani esittää kaikki kysymykset, jotka ovat vaivanneet minua jo pitkään
kes
(viittaamassa henkilöihin tms. eläviin olentoihin)
kuka, mikä
ken (kys.) {yks. nominatiivi vain ylätyylisenä ja sanonnoissa}, joka ‹rel.pron›
(viittaamassa organisaatioihin tms. tekijänä)
joka ‹rel.pron›
(ilmaisemassa vastakkaista tai tunnepitoista suhtautumista edellä sanottuun)
kuka
(monenlaisissa epämääräisyyttä ilmaisevissa kiteymissä)
kuka
(toistuvana:) jostakin joukosta esiin nostettavista yksilöistä
kuka, joku
M
1 ‹pron› ‹otseses ja kaudküsimuses vm kõrvallauses, substantiivselt või adjektiivselt› küsiv-siduv sõna isikute, elusolendite kohta(viittaamassa henkilöihin tms. eläviin olentoihin)
kuka, mikä
ken (kys.) {yks. nominatiivi vain ylätyylisenä ja sanonnoissa}, joka ‹rel.pron›
▪ Kes see on? Kuka se on?; Kuka tuo on?
▪ Kelleks sa tahad saada? Miksi sinä haluat tulla?
▪ tal oli klassiõde, keda ta meeletult armastas hänellä oli luokkakaverina tyttö, jota hän rakasti kovasti
▪ neid polnud palju, kes lootsid kohta esikümnes ei ollut paljon niitä, jotka toivoivat sijoittuvansa kymmenen parhaan joukkoon
▪ kes otsib, see leiab etsivä löytää
■ (asutuste vm kohta, kui need on tegija funktsioonis)(viittaamassa organisaatioihin tms. tekijänä)
joka ‹rel.pron›
▪ asutus, kes aitab hädasolijaid laitos, joka auttaa hädässä olevia
▪ auhind antakse ajalehele, kes on pakkunud välja midagi eriti põnevat palkinto annetaan sanomalehdelle, joka on tuonut jotakin erityisen jännittävää tarjolle
2 ‹pron› väljendab öeldud väitele vastupidist või tunderõhulist hoiakut(ilmaisemassa vastakkaista tai tunnepitoista suhtautumista edellä sanottuun)
kuka
▪ Keda see huvitab? Ketä se kiinnostaa?
▪ Kes seda enam mäletab? Kuka sitä enää muistaa?
▪ Kes muu seda tegi? Kukas muukaan tuollaista tekisi?
3 ‹pron› ‹ühendites› (esineb ebamäärasust rõhutavates väljendites)(monenlaisissa epämääräisyyttä ilmaisevissa kiteymissä)
kuka
▪ kes teab, mis tulevik toob kukapa tietää, mitä tulevaisuus tuo
▪ see võis olla kes tahes se saattoi olla kuka tahansa
▪ minu asemel võiks olla ükskõik kes minun tilallani voisi olla ihan kuka vain
▪ metsamehed nägid välja kes kuidas metsämiehet näyttivät vähän kuka miltäkin
▪ inimesed pagevad maalt, kes kuhu saab ihmiset pakenevat maasta kuka mihinkin pääsee
■ ‹korduvana› (hulgast või tervikust esile tõstetavate üksikute isikute kohta:) mõni(toistuvana:) jostakin joukosta esiin nostettavista yksilöistä
kuka, joku
▪ kes istus, kes seisis kuka istui, kuka seisoi / joku istui, joku seisoi / yksi istui, toinen seisoi
▪ kes tuli bussiga, kes rongiga, kes muul moel kuka tuli bussilla, kuka junalla, kuka muilla keinoin / joku tuli bussilla, joku junalla, joku muilla keinoin
kibe põli
täbar, (majanduslikult) raske olukord
Võrdle kibe on käes
(taloudellisesti) vaikeasta tilanteesta
–
täbar, (majanduslikult) raske olukord
Võrdle kibe on käes
(taloudellisesti) vaikeasta tilanteesta
–
▪ eriti kibe põli võib kätte tulla neil, kes vara laenuraha eest ostsid erityisen vaikea taloudellinen tilanne voi syntyä niille, jotka ostivat lainarahalla
kiri
kirje
sähkö|posti
graafisten merkkien systeemi
kirjoitus
kirjasin|laji kirjap., kirjain|laji kirjap., fontti kirjap.
kirjoitusmerkeistä koostuva teksti
kirjoitus
kirjoittaminen, kirjoitustaito; kirjaviisaus, painettu teos tai niiden joukko
–
Võrdle kull
klaava
(koriste)kuvio, ornamentti (vaatteissa, puuesineissä)
kuvio
lista; viittaamassa kategoriaan tai ryhmään, johon joku kuuluu
–
pyhä kirjasta, tavallisesti Raamattu
–
M
‹s›1 interneti või posti teel lähetatav sõnumkirje
sähkö|posti
▪ ma pole oma kirjale veel vastust saanud en ole vielä saanut vastausta kirjeeseeni; en ole vielä saanut vastausta sähköpostiini
▪ ta saatis mulle väga vihase kirja hän lähetti minulle hyvin vihaisen kirjeen; hän lähetti minulle hyvin vihaisen sähköpostin
▪ taat pani kirja ümbrikusse ja viis postkasti vaari pani kirjeen kirjekuoreen ja vei postilaatikkoon
2 hrl graafiliste märkide süsteem keelelise väljenduse kinnistamiseks ja edastamiseksgraafisten merkkien systeemi
kirjoitus
▪ pimedate kiri pistekirjoitus / sokeainkirjoitus / braillekirjoitus
▪ ladina kiri latinalainen kirjoitus
■ trükikirja liik või kraad; tähtede graafiline kujukirjasin|laji kirjap., kirjain|laji kirjap., fontti kirjap.
▪ pealkiri on poolpaksus kirjas otsikko on lihavoitu
▪ väikese kirjaga teksti on raske lugeda tekstiä, jossa on pieni fonttikoko, on vaikea lukea / pientä tekstiä on vaikea lukea
■ kirjamärkidest koosnev tekstkirjoitusmerkeistä koostuva teksti
kirjoitus
▪ kiri hauaplaadil oli vaevu loetav hautakiven kirjoitus oli vain vaivoin luettavissa
■ kirjutamine, kirjaoskus; kirjatarkus, kirjasõnakirjoittaminen, kirjoitustaito; kirjaviisaus, painettu teos tai niiden joukko
–
▪ vanal ajal oli vähe neid, kes oskasid lugeda ja tundsid kirja entisaikaan oli vain vähän ihmisiä, jotka osasivat lukea ja kirjoittaa
3 (metallraha kohta:) mündi pool, millel on väärtust märkiv numberVõrdle kull
klaava
▪ lapsed loosisid istekohad kulli ja kirja visates lapset arpoivat istumapaikat heittämällä kruunaa ja klaavaa
▪ millegipärast tuleb mul juba mitmendat korda järjest kiri jostain syystä olen saanut jo monta kertaa klaavan
4 (kaunistav) muster, ornamentika (riidel, puuesemetel)(koriste)kuvio, ornamentti (vaatteissa, puuesineissä)
kuvio
▪ põletatud kirjadega puunõu puuastia, jossa on poltetut kuviot
▪ rahvuslike kirjadega kaunistatud kott kansanomaisilla kuvioilla koristeltu laukku
5 ‹sisekohakäänetes› kõnek nimekiri; osutab kategooriale, liigile, rühmale, kuhu keegi kuulublista; viittaamassa kategoriaan tai ryhmään, johon joku kuuluu
–
▪ õppeedukuselt oli ta alati kolmemeeste kirjas koulumenestykseltään hän oli aina seiskan oppilaiden joukossa
▪ ta pere ei ole kogukonnas just kõige paremas kirjas hänen perheensä ei yhteisössä varsinaisesti ole kovinkaan hyvissä kirjoissa
▪ poisid võib juba meeste kirja arvata poikien voisi katsoa olevan jo miehen kirjoissa
6 van püha raamat, hrl Piibelpyhä kirjasta, tavallisesti Raamattu
–
▪ kiri ütleb, et keda Poeg vabaks teeb, on täiesti vaba sanassa sanotaan, että jonka Poika vapauttaa, on todella vapaa
kogumik
kokooma|teos, kokoelma
kokoelma|levy
lähekkäin kasvavien (saman lajin) kasvien ryhmä
–
keräymä
M
‹s›1 eri autorite tekstidest koosnev trükiteoskokooma|teos, kokoelma
▪ ülikooliteemaliste anekdootide kogumik „Vivat Academia!“ yliopistoaiheisten anekdoottien kokoelma Vivat Academia!
▪ tekstikogumik tekstikokoelma
■ erinevatest lauludest kokku pandud muusikaalbumkokoelma|levy
▪ Elvise parimate laulude kogumik Elviksen parhaiden kappaleiden kokoelmalevy
2 lähestikku kasvavate (ühte liiki) taimede rühmlähekkäin kasvavien (saman lajin) kasvien ryhmä
–
▪ soohiilakas kasvab suurte kogumikena Harjumaa soodes, Lääne- ja Pärnumaal kiiltovalkku kasvaa suurina ryhminä Harjumaan soilla sekä Lääne- ja Pärnumaalla
■ teatud hulk olendeid, esemeid või nähtusi tervikunakeräymä
▪ mandlitel võib leiduda surnud rakkude kogumikke, mis võivad tekitada halba suulõhna nielurisoissa voi olla kuolleiden solujen keräymiä, jotka voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä
kohustuslik kirjandus
kirjandusteosed, mille koolilapsed peavad läbi lugema; lugemismaterjal, mis peab millegagi kursis olemiseks kindlasti loetud olema
kaunokirjalliset teokset, jotka koululaisten pitää lukea oppimäärän läpäisemiseksi; materiaali, joka pitää lukea (ollakseen ajan tasalla tai osallistuakseen johonkin)
–
kirjandusteosed, mille koolilapsed peavad läbi lugema; lugemismaterjal, mis peab millegagi kursis olemiseks kindlasti loetud olema
kaunokirjalliset teokset, jotka koululaisten pitää lukea oppimäärän läpäisemiseksi; materiaali, joka pitää lukea (ollakseen ajan tasalla tai osallistuakseen johonkin)
–
kokku minema ‹v›
1 [millega] millegagi sobima, heas kooskõlas olema
sopia [johonkin], olla sopusoinnussa [jonkin kanssa]
kilpailla tai otella jonkun kanssa
–
juoksettua
vetäytyä
1 [millega] millegagi sobima, heas kooskõlas olema
sopia [johonkin], olla sopusoinnussa [jonkin kanssa]
▪ parimad on riided, mis elustiiliga kokku lähevad parhaita ovat vaatteet, jotka sopivat elämäntyyliin
▪ see ei lähe kokku seaduse mõttega se ei ole sopusoinnussa lain hengen kanssa
▪ vorm ja sisu ei lähe kokku muoto ja sisältö eivät ole sopusoinnussa
2 [kellega] kellegagi võistlema või võitlema, vastamisi minemakilpailla tai otella jonkun kanssa
–
▪ järgmises ringis lähevad eestlased kokku sakslastega seuraavalla kierroksella virolaiset kohtaavat saksalaiset
▪ omavahel lähevad kokku Ungari ja Poola vastakkain ovat Unkari ja Puola
3 (piima vm kohta:) keetmisel tükki minemajuoksettua
▪ kui piim kokku läheb, vala see sõelale, pigista kuivaks kun maito juoksettuu, kaada se siivilään ja purista kuivaksi
■ ühte kohta kogunema, üheks saamavetäytyä
▪ vanaproua suu läheb kriipsuks kokku vanhan rouvan suu vetäytyy viivaksi
