Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 2 artiklit

pehme

‹adj›

1 (materjali, aine, asjade kohta:) survele kergesti järele andev; vetruv, painduv
Vastand kõva (1. täh)
pehmeä, pehmoinen

▪ alumiinium on pehme metall alumiini on pehmeä metalli

▪ pehmel pinnasel jooksmine aitab koormust lisada pehmeällä alustalla juokseminen auttaa lisäämään rasittavuutta

▪ voodi on liiga pehme sänky on liian pehmeä

▪ pehmed mänguasjad pehmolelut

■ (teatud toiduainete kohta seoses hautamisega, küpsetamisega:) kergesti murenev
pehmeä, murea {lihasta}

▪ keeda kartulid parajalt pehmeks keitä perunat sopivan pehmeiksi

■ (liigeste kohta:) hästi liikuv ja paindlik, mitte jäik
(nivelistä)
notkea

▪ saun teeb ihuliikmed pehmeks sauna notkistaa nivelet

2 puudutamisel sile, mittetorkiv, õrn
Vastand kare1, kõva
pehmeä, hieno

▪ pehme sall pehmeä huivi

▪ palsam teeb juuksed mõnusalt pehmeks hoitoaine tekee hiukset miellyttävän pehmeiksi

■ (vee kohta:) vähe kaltsiumi- ja magneesiumisooli sisaldav
Vastand kare1
pehmeä

▪ pehmes vees vahutab seep paremini pehmeässä vedessä saippua vaahtoaa paremmin

3 heatahtlik, leebe, mitte karm ega range; kergesti mõjutatav, järeleandlik
pehmeä kuv., lempeä, sävyisä, säyseä, lauhkea

▪ minu ämm on tundeline ja pehme loomuga anoppini on tunteellinen ja pehmeäluonteinen

▪ Mihklil on terav keel, kuid pehme süda Mihkel on teräväkielinen mutta hyväsydäminen

4 meeltele rahulikult mõjuv, mitte intensiivne, terav ega tugev
aisteihin rauhallisesti vaikuttava
pehmeä

▪ naisel oli madal pehme hääl naisella oli matala pehmeä ääni

▪ pehme valgus mahendab kontraste ja muudab varjud märkamatuks pehmeä valo vähentää kontrasteja ja tekee varjot huomaamattomiksi

▪ mulle meeldivad pehmed, pastelsed värvitoonid pidän pehmeistä pastellisävyistä

▪ pehme maitsega juustud juustot, joiden maku on pehmeä

■ (joonte, vormide kohta:) ümar, mittenurgeline; vabalt langev
(linjoista, muodoista:) pyöreä, ei kulmikas; vapaasti laskeutuva
pehmeä kuv.
■ (liikumise, liigutuste kohta:) sujuv, paindlik, graatsiline
pehmeä kuv., sulava

▪ ta hüppas kassilikult pehmel sammul paati hän hyppäsi kissamaisen pehmeästi veneeseen

■ (nõrkade sulghäälikute kohta)
(tietyistä konsonanteista)
pehmeä

▪ pehme b, d pehmeä b, d

5 (ilma kohta:) suhteliselt soe, mõnusana tunduv (ja vaikne)
leuto, leppeä, lauhkea, lenseä

▪ seekordne talv oli pehme tämä talvi oli leuto

▪ pehme kliima leuto ilmasto

6 (haigusest, väsimusest, purjutamisest) lõtv ja jõuetu; ka purjusoleku kohta
(sairaudesta, väsymyksestä, ryyppäämisestä) löysä ja voimaton; myös humalassa olemisesta
–

▪ järjestikused võistlused ja väsitavad lennureisid on olemise päris pehmeks võtnud peräkkäiset kilpailut ja väsyttävät lentomatkat ovat tehneet kovin voimattomaksi

▪ pärast viimast pitsi olid mehel jalad pehmed ja silmad krillis viimeisen ryypyn jälkeen miehen jalat olivat vetelät ja silmät sumuiset

põrutama

1 tugevasti lööma, tugevat hoopi andma
paukauttaa, pamauttaa, täräyttää, kajauttaa, mäjäyttää

▪ mees ärritus, kõrgendas häält ja põrutas rusika lauale mies hermostui, korotti ääntään ja pamautti nyrkin pöytään

▪ Ats põrutas palli täpselt väravanurka Ats paukautti pallon aivan maalin nurkkaan

■ (löögijõu kahjustava mõju kohta lihastele-liigestele)
tärisyttää, tärskäyttää

▪ asfaldil jooksmine põrutab jalgu asvaltilla juokseminen tärisyttää jalkoja

▪ põrutada saanud küünarnukk valutab tärskyn saaneeseen kyynärpäähän sattuu

■ piltl tugevat muljet või tugevaid tundeid tekitama
värisyttää

▪ olin nähtust täiesti põrutatud olin näkemästäni täysin järkyttynyt

▪ uudis ei põrutanud kedagi uutinen ei värisyttänyt ketään

2 korduvate tõugetega, nõksakutega järsult raputama
täristää, tärisyttää, töyssyttää, täryttää

▪ paras piin on nii madala rehviga kruusateedel sõita, põrutab jubedalt noin matalilla renkailla hiekkatiellä ajaminen on piinallista, tärisyttää hirveästi

3 midagi kurjalt, järsult või valju häälega ütlema
äyskäistä, äyskiä, paukauttaa, pamauttaa, murjaista

▪ „Aitab jamast!“ põrutas mees ”Riittää tämä sotku!” äyskäisi mies

4 ‹teist verbi asendades või ahelverbi osana› kõnek kiiresti sõitma, jooksma või käima, hoogsalt (kuhugi) minema; väljendab või rõhutab tegutsemise, tegevuse hoogsust ja intensiivsust
posottaa

▪ kui siit otse edasi põrutate, oletegi varsti kohal kun posotatte tästä suoraan eteenpäin, olettekin pian perillä

▪ mootorrattur põrutas vastu puud moottoripyöräilijä posotti päin puuta

■ kõnek (laskmise, tulistamise, paugutamise, ka pikse kärgatamise kohta)
(ampumisesta, tulituksesta, paukuttamisesta, myös ukkosen jyrähdyksestä)
paukauttaa

▪ põrutasin valangu õhku ampua pamautin sarjan ilmaan

▪ äike põrutas pealinna kohal ukkonen jyrähti pääkaupungissa

■ [keda] vulg (hrl mehe kohta:) kellegagi seksuaalvahekorras olema
nussia, kiksauttaa, panna