[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 7 artiklit

keegi
M
1pron› ‹substantiivselt või adjektiivselt(lähemalt määratlemata isiku vm olendi kohta)
joku
keegi karjus joku huusi
kellegi vari langes ta näole jonkun varjo heittyi hänen kasvoilleen
see oli keegi soomlane se oli joku suomalainen
iga üksik
kukin
rääkisime, mida keegi suvel tegi puhuimme siitä, mitä kukin teki kesällä
■ ‹eitavas lausesmitte ükski
kielteisissä yhteyksissä
kukaan
keegi ei oskaks seda paremini öelda kukaan ei osaisi sanoa sitä paremmin
kedagi pole ei ole ketään
2 kellegipronkõnek (rõhutab negatiivset või eitavat hinnangut:) mitte mingisugune; midagi väärt
(korostamassa negatiivista tai kielteistä arviota:) minkäänlainen; minkään arvoinen
mikään
See pole kellegi õppimine! Ei tuo ole mitään opiskelua!
laulmine pole kellegi amet laulaminen ei ole mikään ammatti
3 kedagipron› ‹hrl eitavas lauseskõnek midagi
tav. kielteisissä yhteyksissä
mitään yleisk.
tal pole häda kedagi ei hänellä ole hätiä mitiä ark.; ei hänellä ole mitään hätää yleisk.
4stähtis, tunnustatud või lugupeetud isik
(tärkeästä, arvostetusta tms. henkilöstä)
joku
tahtsin olla keegi, varem olin alati eikeegi olnud halusin olla joku, aiemmin en ollut koskaan ollut kukaan
kes
M
1pron› ‹otseses ja kaudküsimuses vm kõrvallauses, substantiivselt või adjektiivseltküsiv-siduv sõna isikute, elusolendite kohta
(viittaamassa henkilöihin tms. eläviin olentoihin)
kuka, mikä
ken (kys.) {yks. nominatiivi vain ylätyylisenä ja sanonnoissa}, jokarel.pron
Kes see on? Kuka se on?; Kuka tuo on?
Kelleks sa tahad saada? Miksi sinä haluat tulla?
tal oli klassiõde, keda ta meeletult armastas hänellä oli luokkakaverina tyttö, jota hän rakasti kovasti
neid polnud palju, kes lootsid kohta esikümnes ei ollut paljon niitä, jotka toivoivat sijoittuvansa kymmenen parhaan joukkoon
kes otsib, see leiab etsivä löytää
(asutuste vm kohta, kui need on tegija funktsioonis)
(viittaamassa organisaatioihin tms. tekijänä)
jokarel.pron
asutus, kes aitab hädasolijaid laitos, joka auttaa hädässä olevia
auhind antakse ajalehele, kes on pakkunud välja midagi eriti põnevat palkinto annetaan sanomalehdelle, joka on tuonut jotakin erityisen jännittävää tarjolle
2pronväljendab öeldud väitele vastupidist või tunderõhulist hoiakut
(ilmaisemassa vastakkaista tai tunnepitoista suhtautumista edellä sanottuun)
kuka
Keda see huvitab? Ketä se kiinnostaa?
Kes seda enam mäletab? Kuka sitä enää muistaa?
Kes muu seda tegi? Kukas muukaan tuollaista tekisi?
3pron› ‹ühendites(esineb ebamäärasust rõhutavates väljendites)
(monenlaisissa epämääräisyyttä ilmaisevissa kiteymissä)
kuka
kes teab, mis tulevik toob kukapa tietää, mitä tulevaisuus tuo
see võis olla kes tahes se saattoi olla kuka tahansa
minu asemel võiks olla ükskõik kes minun tilallani voisi olla ihan kuka vain
metsamehed nägid välja kes kuidas metsämiehet näyttivät vähän kuka miltäkin
inimesed pagevad maalt, kes kuhu saab ihmiset pakenevat maasta kuka mihinkin pääsee
■ ‹korduvana(hulgast või tervikust esile tõstetavate üksikute isikute kohta:) mõni
(toistuvana:) jostakin joukosta esiin nostettavista yksilöistä
kuka, joku
kes istus, kes seisis kuka istui, kuka seisoi / joku istui, joku seisoi / yksi istui, toinen seisoi
kes tuli bussiga, kes rongiga, kes muul moel kuka tuli bussilla, kuka junalla, kuka muilla keinoin / joku tuli bussilla, joku junalla, joku muilla keinoin
mingi|sugune
M
pron
umbmäärane adjektiivselt kasutatav asesõnaselline, mis või kes on lähemalt määratlemata; ükskõik milline
(ilmaisemassa määrittämänsä ilmauksen ylimalkaiseksi luonnehdinnaksi tai tulkinnaksi;) millainen tahansa
jonkin|lainen, erään|lainen
minkään|lainen {eitavas lauses}
emb-kumb kirjutab siis mingisuguse teksti valmis jompikumpi kirjoittaa sitten jonkinlaisen tekstin
Mitte mingisugusest dieedist pole kasu! Minkäänlaisesta dieetistä ei ole hyötyä!
(rõhutab halvustavat vm suhtumist)
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku, jokin
mikään {eitavas lauses}
eriliselt ajab närvi, et mingisugune nilbik sellise populaarsuse saavutas ärsyttää erityisesti se, että joku ällötys saavutti sellaisen suosion
ma pole mingisugune hull šoppaja en ole mikään hullu shoppailija
miski
1pron› ‹substantiivselt(lähemalt määratlemata eseme või asjaolu kohta)
(substantiivisesti tarkemmin määrittelemättömästä esineestä, asiasta tms.)
jokin, joku, mikin
sain kohe aru, et midagi on valesti ymmärsin heti, että jokin on vialla
sind on raske millegagi üllatada sinua on vaikea yllättää millään
vanaproual on miskit südamel vanhalla rouvalla on jotakin sydämellään
■ ‹eitavas lausesmitte ükski asi või asjaolu
kielteisissä yhteyksissäei yksikään seikka
mikään
talle pole (mitte) midagi ette heita häntä ei voi moittia mistään
Mis uudist? – Midagi. Mitä kuuluu? – Eipä mitään.
(elusolendi kohta:) keegi
jokin
heintes krabistas miski heinissä rapisteli jokin
märgib mingi hulga ebamäärase suurusega (hrl väikest) osa
(yleensä pienehköstä määrästä)
jotain, jotakin
üritan iga kuu palgast midagi kõrvale panna yritän panna joka kuun palkasta sivuun jotakin
■ ‹adjektiivseltkõnek (mitte) mingi, (mitte) mingisugune
adjektiivisesti
joku, jokin yleisk.
mikään {eitavas lauses} yleisk.
kui miski asi algab valega, läheb see kindla peale untsu jos joku asia alkaa valheesta, se menee varmasti pieleen
miski vägi polnud suuteline teda äratama mikään mahti maailmassa ei pystynyt herättämään häntä
2 midagipron(möönvalt või kinnitavalt:) sugugi, üldse (mitte)
yhtään, ollenkaan, lainkaan
ei jõudnud ta midagi liiga vara kohale ei hän ehtinyt yhtään liian aikaisin paikalle
Ära naera midagi, muidu saan tigedaks! Älä naura ollenkaan, tai suutun!
pole see asi nii hull midagi ei hätä ole lainkaan tämän näköinen
3adverbiaalseltkõnek (ebamäärasusele osutades:) umbes, ligikaudu
(puhekielessä epämääräisyyttä osoittamassa:) noin, suunnilleen
jotain
see juhtus miski kümme aastat tagasi se tapahtui jotain kymmenen vuotta sitten
külalisi oli midagi saja ringis vieraita oli jotain sadan paikkeilla
4sväärt, hinnatav asi, asjaolu või isik
(jostakin mainiosta, huomionarvoisesta, erikoisesta tai vaikutuksen tekevästä)
jotain, jotakin
kui võidaks miljoni, vaat see juba oleks midagi! Jos voittaisi miljoonan, se se vasta olisi jotakin!
mõni
M
pron
1adjektiivselt ja substantiivseltmärgib või osutab lähemalt määratlemata isikut, eset või olukorda
jokin, joku, eräs, muuan
Aga kui mõni tuleb? Entä jos joku tulee?
mõnel teist on veel maksmata jotkut teistä eivät ole vielä maksaneet
Kaua sa valid, osta mõni ära! Kauanko oikein valikoit, osta jokin niistä!
tuleb mõne muu võimaluse järele vaadata pitää ottaa selvää jostain toisesta mahdollisuudesta
öö varjus juhtub nii mõndagi yön pimeydessä tapahtuu kaikenlaista
tuletõrjuja elukutse on üks neist ameteist, millest nii mõnigi väike poiss unistab palomiehen ammatti on yksi niistä, joista yksi jos toinenkin pikkupoika haaveilee / palomiehen ammatti on yksi niistä, joista pikkupoika jos toinenkin haaveilee
kõnek vihjab irooniliselt teadaolevale, kuid nimeliselt välja ütlemata isikule
vihjaamassa ironisesti johonkuhun, jonka nimeä ei mainita
joku yleisk., eräs yleisk.
paistab, et mõni norib nahatäit näyttää siltä, että joku kerjää verta nenästään
mõni mees näikse uhkeks läinud olevat eräs mies näyttää ylpistyneen
2adjektiivselt ja substantiivseltmärgib umbmäärast väikest arvu, hulka või määra
(pienehköstä epämääräisestä lukumäärästä)
jokin, jokunen, muutama, pari
mõni aeg hiljem oli valu kadunud jonkin ajan kuluttua särky oli poissa
mõne kilomeetri kaugusel jokusen kilometrin päässä
Kas oled võidufilme näinud? – Mõnda olen. Oletko nähnyt voittoelokuvia? – Muutamia olen.
võttis mõne sõnaga loo kokku teki yhteenvedon parilla sanalla
3hrl koos arvu või mõõtu väljendava sõnaga, määrsõnalaadselt(rõhutab ligikaudse hulga suurust:) mitte vähem kui, oma
suunnilleen, likimain
joku ark., jotain ark.
tal on mõni poolsada hektarit maad hänellä on jotain viisikymmentä hehtaaria maata
4 esineb vähendava või halvustava sõnana
(vähättelyä tai halveksuntaa osoittamassa)
joku
tema nüüd mõni töötegija hänkö muka joku työihminen
mõningas
M
pron›, mõninganepron
umbmäärane adjektiivselt kasutatav asesõnaselline, mis või kes on lähemalt määratlemata, täpsemalt teadmata vms
jokin, joku {tav. ihmisestä}
teda häirisid mõningad detailid häntä häiritsivät jotkin yksityiskohdat
töö tegemisel kogesin ka mõningaid raskusi työtä tehdessäni koin myös joitakin hankaluuksia
mõningal juhul on sellest isegi kasu joissakin tapauksissa tästä on jopa hyötyä
teine
M
1num(järgarv:) järjestuses või järjekorras 2.
toinen, toka slg.
mingis loendis või reas esimese järgmine
toinen
oktoobri teisel nädalal lokakuun toisella viikolla
neljakümne teine neljäskymmenestoinen / neljäskymmeneskahdes
saime piletid teise ritta saimme liput toiseen riviin
elan teisel korrusel asun toisessa kerroksessa
tähtsuselt või väärtuselt esimesest madalamal asuv
toinen
saavutas võistlusel teise koha saavutti kilpailuissa toisen sijan
teise ringi pärijad toissijaiset perilliset
teise sordi jahu hiivaleipäjauho
üks (kahest).
toinen
kassipojal on teine silm alles kinni kissanpennun toinen silmä on vielä kiinni
2pron› ‹substantiivselt ja adjektiivseltosutab sellisele, kes või mis vastandub või lisandub mainitule või teada olevale
muu, toinen
ajasin ta kellegi teisega segamini sekoitin hänet johonkuhun muuhun
oota, kuni teised koju tulevad odota, kunnes muut tulevat kotiin
pane teine kleit selga vaihda toinen mekko
nad lahkusid teine teises suunas he lähtivät kumpikin eri suuntiin
teistsugune, teistmoodi
eri, toinen
ta näis elavat hoopis teises maailmas hän näytti elävän aivan eri maailmassa
näen nüüd kõike teises valguses näen nyt kaiken toisessa valossa
see on täitsa teine asi tämä on aivan eri asia
■ ‹substantiivseltosutab tekstis kellelegi või millelegi varem mainitule
(substantiivisesti:) viittaamassa johonkuhun tai johonkin aiemmin mainittuun
ei raatsinud last üles ajada, magas teine nii magusasti ei raskinut herättää lasta, koska tämä nukkui niin makeasti
ära söö õunu, toored teised alles älä syö omenia, ovat vielä raakoja
3pron› ‹koos asesõnaga üks, see või mõni substantiivselt ja adjektiivseltosutab ebamääraselt mingile lähemalt täpsustamata asjale, olendile või tunnusele
toinen
ühes käes tort ja teises lilled toisessa kädessä kakku ja toisessa kukkaset
räägiti ühest ja teisest puhuttiin niitä näitä
ühed tahavad ühte, teised teist yhdet haluavat yhtä, toiset toista
ta sõimas mind selleks ja teiseks hän haukkui minua ties miksi
mõned nutavad, teised naeravad toiset itkevät, toiset nauravat
iga üksik eraldi võetuna
kukin
ta jutustas täpselt, mis ühel või teisel seljas oli hän kertoi tarkkaan, mitä kullakin oli yllä
■ ‹koos asesõnaga üksosutab vastastikusele seosele
toinen
kõik rääkisid eri keeli, üks ei saanud teisest aru kaikki puhuivat eri kieliä, toinen ei ymmärtänyt toista
poisid saavad hästi läbi, üks aitab alati teist pojat tulevat hyvin toimeen, toinen auttaa aina toista
nurgas on terve hunnik T-särke, üks räpasem kui teine nurkassa oli koko kasa T-paitoja, toinen likaisempi kuin toinen
4pronmõni
joku
teine päev juhtub, et pole aega süüagi jonakin päivänä saattaa käydä niin, ettei ole aikaa syödäkään

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur