|
|
Leitud 1 artikkel
ilu
kauneus, ihanuus, suloisuus
kaunistus, koristus
ilo yleisk.
M
‹s›1 välimus, värv, vorm jms, mis mõjub esteetiliselt meeldivanakauneus, ihanuus, suloisuus
▪ ta näeb oma loomulikus ilus veetlev välja hän näyttää luonnollisessa kauneudessaan viehättävältä
▪ kaunite õite ilu jagub paariks nädalaks suloisten kukkien kauneutta kestää pari viikkoa
▪ ilu peitub vaataja silmades kauneus on katsojan silmissä (sananl.)
2 (kellegi või millegi) ehe, kaunistuskaunistus, koristus
▪ üheks naise suureks iluks on tema juuksed naisen yhtenä merkittävänä kaunistuksena ovat hänen hiuksensa
3 van lõbu, rõõm või lustilo yleisk.
▪ pill tuleb pika ilu peale itku pitkästä ilosta (sananl.)
