Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 53 artiklit, väljastan 50

delfiin

‹s›

1 vaalaliste hulka kuuluv hästi arenenud ajuga mereloom
○ (Delphinus)
delfiini
■ (delfiiniujumise kohta)
perhos|uinti

▪ hommikul harjutasime delfiini aamulla harjoiteltiin perhosuintia

2 Delfiin ‹pärisnimi› tähtkuju põhjataevas
○ (Delphinus)
eräs tähdistö
Delfiini ‹erisn.› täht.

dušš

‹s›

vett pihustav seade, mille all saab end pesta; selle all enda pesemine
(peseytymiseen tarkoitettu)
suihku

▪ ma käin igal hommikul duši all käyn joka aamu suihkussa

▪ kiire dušš teeb üsna virgeks pikasuihku virkistää melkoisesti

haihtuma

lenduma, ära aurama; õhku laiali hajuma
haihtua, hälvetä, häipyä

▪ hommikul, päikesetõusu ajal udu haihtus aamulla auringonnousun aikaan sumu haihtui

■ olematuks muutuma, nagu õhku kaduma
huveta olemattomiin
haihtua, hälvetä, häipyä

▪ tunded haihtusid uttu tunteet haihtuivat

▪ rahad haihtusid ja tegijad kadusid ära rahat ja tekijät katosivat; rahat ja tekijät haihtuivat ark.

hall3 ‹s›
jääkristallide kiht maapinnal
halla
kuura

▪ hommikul oli hall maas aamulla maa oli kuurassa

▪ haned lähevad, hallad taga halla hanhen siiven alla (sananl.)

hommik

‹s›

1 päeva algusosa
aamu, huomen ylät.

▪ ärkasin kell viis hommikul heräsin aamulla kello viideltä

▪ kevadhommik kevätaamu

■ hrv hommikueine
aamu|pala yleisk., aamiainen yleisk.

▪ hommikut sööma syödä aamupalaa

■ hommikupoolikul toimuv etendus, kontsert vms
aamupäivällä järjestettävä näytelmäesitys, konsertti tms.
–
2 kõnek ida
itä yleisk.

▪ teelised sammusid edasi hommiku suunas matkaajat astelivat eteenpäin itää kohti

järel

‹postp› [kelle/mille], ‹adv›

1 (liikumisel) kellegi või millegi taga
perässä, jäljessä, takana

▪ ta sammus kohe minu järel hän asteli heti perässäni / hän käveli aivan jäljessäni

▪ laps läks ees, koer joostes järel lapsi meni edellä, koira juoksi perässä

2 pärast mingit sündmust või ajavahemikku; kellestki, millestki hiljem
(ajasta)
jälkeen ‹postp.›
perässä ‹adv.›

▪ nii paljude aastate järel ei mäleta kõike täpselt näin monen vuoden jälkeen kaikkea ei muista tarkasti

▪ mõne kilomeetri järel tegime väikese peatuse muutaman kilometrin jälkeen pysähdyimme hetkeksi

▪ üks ütles sõnad ees, teised kordasid järel yksi lausui sanat edellä ja toiset toistivat perässä

■ osutab tihedale ajalisele järgnevusele
perään

▪ auto auto järel vuras mööda auto toisensa perään huristi ohi

3 tasemelt, saavutustelt, järjestuselt kellestki või millestki tagapool
jälkeen

▪ meie võistkond tuli Läti järel kolmandaks joukkueemme sijoittui Latvian jälkeen kolmanneksi

▪ ta oli koolis minust paar klassi järel hän oli koulussa minua muutaman luokan alempana

■ (kellaosutite seisu kohta:) õigest ajast taga
(kellosta)
jäljessä

▪ su kell on järel (kell näitab vähem, kui ajaliselt tegelikult on) kellosi on jäljessä

4 midagi või kedagi ära toomas, kätte saamas vms
hakemiseen, noutamiseen liittyvästi
–

▪ käis koolis õpikute järel kävi koulussa hakemassa oppikirjat

▪ hommikul viin lapsed lasteaeda, õhtul käin neil seal järel aamulla vien lapset päiväkotiin ja illalla haen heidät sieltä

5 (endisest) säilinud, veel või endist viisi olemas
jäljellä, tallella

▪ tema tavapärasest elurõõmust oli vähe järel hänen tavanomaisesta elämänilostaan oli vähän jäljellä

6 tulemuseks, tagajärjeks
tulokseen viittaamassa
–

▪ näpistas nii et sinised plekid järel nipisti niin että mustelmat vain jäivät

järje|kordne

(millegi korduva kohta:) järgmine, veel üks samalaadne
(jostakin toistuvasta)
vielä yksi, taas yksi, seuraava

▪ süütasin järjekordse sigareti sytytin vielä yhden savukkeen / sytytin taas yhden savukkeen

▪ sain hommikul tööle minnes järjekordse ehmatuse osaliseks aamulla töihin mennessäni pelästyin jälleen kerran

▪ paljudele on see lihtsalt järjekordne Hollywoodi märulifilm monille tämä on taas vain yksi Hollywoodin seikkailuelokuva

▪ jaanuaris toimub järjekordne rahvaloendus tammikuussa on seuraava väestönlaskenta

jääma

1 mingis paigas püsima, sealt mitte lahkuma; mingit seisundit või olukorda säilitama
jäädä, pysyä, säilyä

▪ ema ja isa läksid teatrisse, lapsed jäid koju äiti ja isä menivät teatteriin, lapset jäivät kotiin

▪ teest paremale jääb kirik kirkko jää tiestä oikealle / tien oikealla puolella on kirkko

▪ näitus jääb avatuks aprilli lõpuni näyttely on avoinna huhtikuun loppuun

▪ jäi elu lõpuni vallaliseks jäi naimattomaksi / eli koko elämänsä naimattomana

▪ mure jäi hinge murhe pysyi sielussa

▪ jäin oma otsuse juurde pidin päätökseni / pysyin päätöksessäni

▪ jäägu see jutt meie vahele jääköön tämä meidän väliseksemme

■ (lahkumistervitusega seotud väljendites)
(hyvästelyilmauksissa)
pysyä

▪ Jääge terveks! Pysykää terveinä!; Hyvät voinnit! ark.

▪ Jääme nägemiseni! Näkemisiin!

2 mingisuguseks muutuma, saama
muuttua joksikin
tulla [joksikin], käydä [joksikin]

▪ sa oled väga kõhnaks jäänud sinusta on tullut kovin laiha

▪ tuul jääb vaiksemaks tuuli on tyyntynyt

■ mingisse olukorda, seisundisse või tegevusse siirduma või sattuma
joutua johonkin tilanteeseen, tilaan tai toimintaan
–

▪ ei oska juua, jääb kergesti purju ei osaa juoda, tulee helposti humalaan

▪ saame hakkama, nälga ei jää tulemme toimeen, emme jää nälkäisiksi

▪ laps jäi jälle haigeks lapsi sairastui taas

▪ lõpuks jäi süüdi kõrvaline inimene lopulta syylliseksi todettiin eräs sivullinen

▪ jäin alles hommikul magama nukahdin vasta aamulla

3 jätkuvalt olemas olema, säilinud, alles või üle olema
jäädä, olla jäljellä

▪ vaagnale oli jäänud üksik võileib vadille oli jäänyt yksittäinen voileipä

▪ mulle jäi päev järelemõtlemiseks minulle jäi päivä aikaa harkita

▪ uuest töötajast on jäänud hea mulje uusi työntekijä on antanut hyvän vaikutelman / uusi työntekijä on tehnyt hyvän vaikutuksen

▪ punasest veinist olid linale jäänud inetud plekid punaviinistä oli jäänyt rumia tahroja pöytäliinaan

▪ koolivaheajani on jäänud paar nädalat koulun lomaan on jäljellä pari viikkoa

kark

‹s›

1 jalavigastus(t)ega või ühe jalaga inimese tugikepp, millele ta toetub kaenla ja käega
kainalo|sauva, sauva

▪ karkude toel väga käbedalt liikuda ei saa kainalosauvojen avulla ei voi liikkua kovin vikkelästi

■ kõnek (jalgade kohta)
jaloista
–

▪ isegi mina sain täna hommikul ilma suurema kobinata kargu alla jopa minä pääsin tänä aamuna jalkeille ilman suurempia mutinoita

2 kõnek kõmp
puu|jalat mon. yleisk.

▪ Lutsu tänava muuseumimaja sisehoovis ootavad lapsi kargud ja kepphobused Lutsu-kadun museorakennuksen sisäpihalla lapsia odottavat puujalat ja keppihevoset

3 põikpulk labida- ja hargivarre otsas või vikatilöe küljes
poikkipuu lapion varren päässä tai viikatteen varressa
kahva, käden|sija

▪ ma tegin ise lumelabida, millel koos labida, varre ja karguga pikkust 170 cm tein itse lumilapion, jolla on lapa, varsi ja kahva yhteen laskettuna pituutta 170 cm

klaar

1 ‹adj› kõnek selge ja arusaadav, üheselt mõistetav
helposti tajuttava tai käsitettävä, järkeen käyvä
klaari, selvä yleisk., selkeä yleisk.

▪ peame omavahel asjad klaariks rääkima meidän pitää puhua asiat selviksi keskenämme

▪ pikkamööda muutus olukord klaarimaks tilanne muuttui pikku hiljaa selkeämmäksi

■ (mõistuse kohta:) arukas ja selge
(henkisistä toiminnoista)
selvä yleisk., selkeä yleisk.

▪ puhanult oli pea klaar ja lahendus tuli kergesti levänneenä pää oli selvä ja ratkaisu löytyi nopeasti

■ läbipaistev, hele, puhas
kirkas yleisk., kuulas yleisk., heleä yleisk., klaari murt.

▪ klaari jumega tüdruk kirkaskasvoinen tyttö / kuulaskasvoinen tyttö

▪ hommikul sadas, aga õhtuks oli taevas täiesti klaar aamulla satoi, mutta illaksi taivas kirkastui täysin

2 ‹adj› (hrl merenduses:) korras, millekski valmis, korda seatud
(tav. merenkulussa:) kunnossa, valmis tms.
–

▪ kapten käskis otsad klaariks teha kapteeni käski klaarata päät mer., vanh.

3 ‹s› kõnek (klaarõuna kohta)
Valkeasta kuulaasta
–

▪ sel aastal on klaar õunu täis tänä vuonna Valkea kuulas on täynnä omenia

koju|kanne

ajalehtede, ajakirjade ja muude postisaadetiste toimetamine adressaatidele koju
kotiin|kanto

▪ lumetormi tõttu on ajalehtede kojukanne täna hommikul häiritud sanomalehtien kotiinkanto on tänään aamulla häiriintynyt lumimyrskyn takia

kokku keerama
1 (vassimisega) midagi segast või halba põhjustama
aiheuttaa jotakin sekavaa tai huonoa (vääristelemällä)
–

▪ poiss keeras jälle pahanduse kokku poika aiheutti taas harmia / poika teki taas pahojaan

▪ niipalju asju kokku keerata on omaette oskus on aivan oma taitonsa aiheuttaa niin paljon sotkua

▪ teie kolleeg on keeranud kokku paraja supi kolleganne on keittänyt varsinaisen sopan kuv.

2 kokku rullima vm viisil kokku panema
kääriä, keriä, rullata

▪ mees lõpetas, keeras ajaleheväljalõike kokku mies lopetti ja kääri lehtileikkeen rullalle

▪ hommikul keerasime juhtme kokku ja pistsime kotti aamulla kerimme johdon ja panimme laukkuun

koos1 ‹adv›, ‹prep› [kellega], ‹postp› [kellega]
1 ühte kohta, üheks rühmaks koondatult või koondunult, ühe rühmana
yhteen paikkaan, yhdeksi ryhmäksi koottuna tai kokoontuneena, yhtenä ryhmänä
–

▪ kivid on hunnikus koos kivet ovat yhdessä kasassa

■ ühes tervikus, üht tervikut moodustavana; ühiselt, üheskoos
yhtenä kokonaisuutena; yhdessä
koossa, yhdessä

▪ näitetrupp püsis koos ühe suve teatteriryhmä pysyi koossa yhden kesän

▪ plaan koos, ta rahunes hän rauhoittui kun suunnitelma oli valmis

▪ elame teist aastat koos asumme toista vuotta yhdessä

■ (koosolemise, kokkutulemise või kokkusaamise kohta)
koossa olemisesta tai kokoontumisesta
koossa, koolla

▪ Kas raha on koos? Ovatko rahat koossa?

▪ rahvast oli murdu koos väkeä oli tungokseen asti

■ väga lähestikku või päris vastamisi
hyvin lähekkäin tai aivan vastakkain
yhdessä, yksissä

▪ arutasid midagi, pead koos pohtivat jotakin päät yhdessä

▪ elavad pead-jalad koos asuvat kuin sillit suolassa

▪ olid päevade viisi ninapidi koos olivat päivätolkulla aivan yhdessä

2 ühes (kellegagi või millegagi), (kellegagi) üheskoos, (kellegi) seltsis
jonkun tai jonkin kanssa, jonkun kanssa yhdessä, jonkun seurassa
kanssa

▪ tule koos minuga kinno tule kanssani elokuviin

▪ jäi ootama, koer temaga koos jäi odottamaan koiran kanssa

▪ ema koos kolme lapsega äiti kolmen lapsensa kanssa / äiti kolmine lapsineen

▪ istusime õhtuti neljakesi koos istuimme iltaisin nelisin

▪ kaotas rahakoti koos dokumentidega kadotti lompakon kortteineen

▪ seltskondlik üritus koos veini ja suupistetega seurustelutilaisuus, jossa tarjotaan viiniä ja pikkusuolaista

■ (ajaliselt:) osutab mingi sündmuse või olukorra samaaegsusele
yhtä aikaa jonkin kanssa
–

▪ tõusis hommikul koos päikesega nousi aamulla yhtä aikaa auringon kanssa

■ millegagi ühenduses, seoses
johonkin liittyen
–

▪ koos tema surmaga kaotas kõik mõtte hänen kuoltuaan kaikki menetti merkityksensä

3 [millega] millegagi kaetud; millestki hõlmatud
jonkin peitossa; jotakin käsittävänä, sisältävänä, jonkin vallassa
–

▪ saapad on poriga koos kengät ovat kuraiset

▪ oleksin õnnega koos, kui töö leiaksin olisin onnellinen, jos löytäisin työn

koristama

1 puhtaks tegema, kraamima, midagi korda tegema või seadma
siivota, siistiä, puhdistaa, raivata, ruokota vars. ark.

▪ tube koristati iga päev huoneet siivottiin joka päivä

▪ talgulised koristasid loomade varjupaiga ümbrust talkoiden osanottajat siivosivat löytöeläintalon ympäristöä

2 ära, kõrvale viima, kõrvaldama või ühte kohta kokku koguma
korjata, raivata, luoda {lapioida}

▪ uusaastaöösel ei tohtinud lauda ära koristada uudenvuodenyönä ei saanut korjata pöytää / uudenvuodenyönä ei saanut raivata pöytää

▪ korista Windows Exploreri kaust sealt Windows 7 töölaua tegumirealt ära siirrä Windows Explorerin kansio pois Windows 7:n työpöydän tehtäväpalkista

▪ hommikul pidin jälle lund koristama aamulla minun piti taas luoda lunta

■ (kellegi äraajamise, äraviimise, kõrvaldamise või tapmise kohta)
jonkun pois ajamisesta, pois viemisestä tai tappamisesta
–

▪ need kerjusteenistujad peaks linnapildist ikka ära koristama ne kerjäläiset pitäisi kyllä siivota pois katukuvasta

▪ ta andis valvuritele peanoogutusega märku soovimatu tegelane ära koristada hän antoi päännyökkäyksellä valvojille merkin poistaa ei-toivottu henkilö

▪ Võtke oma paberid ja koristage end siit! Ottakaa paperinne ja lähtekää täältä!

3 valminud põllu- ja aiasaadusi lõikama või üles võtma, ka kokku koguma ja hoiukohtadesse toimetama
korjata {viljasta, heinästä}, nostaa (erik.) {perunoista, juureksista}

▪ hilisem saak koristatakse enne sügiseste külmade saabumist myöhäissato korjataan ennen syyspakkasten saapumista

▪ uued kombainid koristavad põllult rekordsaake uudet leikkuupuimurit korjaavat pelloilta ennätyssatoja

▪ kartul koristatakse põllult otse konteineritesse peruna nostetaan pellosta suoraan kontteihin

kukk

‹s›

1 kana (või mõne muu kanalise) isaslind; selle liha toiduna
kukko

▪ pakuti sibulasuppi ja kukke veinikastmes tarjottiin sipulikeittoa ja kukkoa viinissä

■ (kujutisena)
kukko

▪ kiriku torni kukke aitasid restaureerida baltisakslased kirkontornin kukko entistettiin baltiansaksalaisten avulla

2 (kelkiva, riiaka või flirtida armastava mehe, nooruki kohta)
kehuskelevasta, riidanhaluisesta tai flirttailevasta miehestä tai nuorukaisesta
kukon|poika kuv., kukko|poika kuv.
■ (kõrgele murduva, kõrgel toonil katkeva hääle kohta)
korkealla särkyvästä äänestä
–

▪ laupäeva hommikul viskas raadiodiktori hääl kukke lauantaiaamuna radiokuuluttajan ääni särkyi

3 tulirelva (hrl jahipüssi, revolvri) vinnastusseade, eriti selle nähtav osa
eräiden ampuma-aseiden lukon vasaramainen osa
hana
■ teatud tüüpi suusaklambri eesmine osa, mille taha kinnitub klambri kang
tietyntyyppisen suksisiteen etumainen osa
–

kurnav

‹adj›

jõuetuks tegev, väsitav ja vaevav
rasittava, uuvuttava, näännyttävä, tiukka

▪ organismi kurnav elustiil elimistöä rasittava elämäntapa

▪ pikk ja kurnav jalgsiretk pitkä ja uuvuttava patikkamatka

▪ sportlased olid hommikul kurnava treeningu teinud urheilijoilla oli ollut aamulla tiukat harjoitukset; urheilijat olivat tehneet aamulla tiukan treenin ark.

Seotud sõnad
kurnavalt ‹adv›
rasittavasti, uuvuttavasti, näännyttävästi
rasittavan, uuvuttavan, näännyttävän

küpse ‹adj›
kõnek (inimese oleku, seisundi kohta:) omadega läbi, pehmeks tehtud, vastupanuvõimeta
uupunut, tympääntynyt
kypsä kuv., poikki ‹adv.›

▪ kui ma hommikul ei sööks, oleks ma lõunaks täitsa küpse jollen söisi aamulla, olisin lounaaseen mennessä ihan kypsä

lant

‹s›

konksu(de)ga õngpüünis, hrl metallist kalajäljend, mida heidetakse spinninguga või veetakse nööri otsas paadi järel
viehe, uistin

▪ hommikul jäi landi otsa kilone haug aamulla tarttui uistimeen kiloinen hauki

▪ mehed loobivad järve ääres lanti miehet heittävät uistinta järven rannalla

▪ pöörlev lant lippauistin

lörts1
1 ‹s› niiske, vesine lumi
räntä, loska, sohjo

▪ hommikul sadas lörtsi aamulla satoi räntää

■ ‹adj› selline, kus on või sajab sellist lund
räntäinen, loskainen, sohjoinen, räntä-, loska-, sohjo-

▪ lörtsi ilmaga on koer ka täiesti märg loskakelillä koirakin on aivan märkä

2 ‹adj, s› (lõdva koega, halvasti vormi hoidva riide kohta)
löysä, ryhditön

▪ liiga lörts riie hakkab kiskuma liian löysä kangas alkaa vetää

lööve

‹s›

nahale tekkivad kublad, punased täpid vms (nt allergia korral)
ihottuma, ryhelmä

▪ nahalööve ihottuma

▪ sügelev lööve syyhyävä ihottuma

▪ hommikul avastasin endal punetava lööbe aamulla huomasin, että minulla on punoittava ihottuma

mõistlik

‹adj›

1 kainelt või avaralt mõtlev ja arukalt käituv
(ajatteluun tai käyttäytymiseen liittyen)
järkevä, ymmärtäväinen, terve|järkinen, fiksu ark.

▪ mõistlik inimene hoiab jamadest eemale järkevä ihminen välttää hankaluuksia

2 (tegude, jutu jms kohta:) arukas, mõistust ilmutav; õige ja otstarbekas
(tekoihin, puheisiin tms. liittyen)
järkevä, mielekäs, älykäs, fiksu ark.

▪ Turu linnas on kõige mõistlikum ringi liikuda jalgsi või jalgrattaga Turussa on järkevintä liikkua jalkaisin tai polkupyörällä

▪ Igati mõistlik mõte! Kaikin puolin järkevä ajatus!

▪ mõistlikku lahendust me kahjuks ei leidnud emme ikävä kyllä keksineet mielekästä ratkaisua

▪ tal ei ole niikuinii midagi mõistlikku öelda ei hänellä kuitenkaan ole mitään älykästä sanottavaa

■ normaalne (nt mitte liiga kallis, ülearu hilja)
sopiva, asianmukainen
järkevä, kohtuullinen, kohtuu-

▪ lõpuks leidsin ühest poest mõistliku hinnaga püksid lopulta löysin eräästä kaupasta kohtuuhintaiset housut / lopulta löysin eräästä kaupasta järkevän hintaiset housut

▪ mine siis mõistlikul ajal magama, kui hommikul üles ei saa! Menisit järkevään aikaan nukkumaan, jollet jaksa nousta aamuisin!

Seotud sõnad
mõistlikkus ‹s›
järkevyys, ymmärtäväisyys, järjellisyys, mielekkyys, maltillisuus
mõistlikult ‹adv›
järkevästi, ymmärtäväisesti, järjellisesti, maltillisesti

müristama

1 valju (ja järsu) häälega rääkima, laulma vms; (pillidel) hoogsat ja valju muusikat tegema
pauhata, jylistä, jyristä, jyristää, pärisyttää

▪ „Hull inimene!“ müristab asjaajaja ”Hullu ihminen!” pauhaa sihteeri

▪ orkester müristas trumme soittokunta pärisytti rumpuja

▪ vanamees müristas naerda vanha mies nauroi remakasti

■ ‹hrl ainsuse 3. isikus, ka isikuta lauses› (äikese ajal:) välguga kaasnevat kärgatust kuuldavale laskma
jyristä, jyrähtää, ukkostaa

▪ müristab ja lööb välku jyrisee ja salamoi / ukkostaa ja salamoi

▪ väljas müristas kõu ulkona jyrisi ukkonen / ulkona ryskyi ukkonen; ulkona jyrähti ukkonen

2 kärarikkalt, müra tekitades sõitma või töötama
rymistellä, jyryyttää, pärisyttää, päristellä

▪ kontserdipaigast müristas mööda soomusauto konserttipaikan ohi rymisteli panssariauto / konserttipaikan ohi jyryytti panssariauto

▪ juba hommikul vara müristas naaber trimmeriga naapuri pärisytti trimmeriä jo aamuvarhaisella

neelama

1 reflektoorsete liigutuste abil toidupala vm kurgust alla suruma
niellä, nielaista, nieleskellä, nieleksiä

▪ laps neelas kogemata ploomikivi alla lapsi nielaisi vahingossa luumunkiven

▪ juba pikemat aega on kurk haige ja valus neelata kurkku on jo pidempään ollut kipeä ja nieleminen sattuu

■ (kiiresti, suurte suutäitega) sööma või jooma; (ravimeid) suu kaudu manustama
syödä tai juoda (nopeasti, suuria suullisia); ottaa suun kautta (lääkkeitä)
–

▪ hommikul jõudsin kiiruga paar võileiba neelata aamulla ehdin haukata nopeasti pari voileipää

▪ kolmapäevast saati neelan antibiootikume keskiviikosta saakka olen syönyt antibiootteja ark.

■ (ebaselge hääldamise kohta, kui osa sõnast jäetakse välja hääldamata)
niellä kuv.

▪ ameeriklased rääkisid kiiresti, neelasid sõnalõppe ning kasutasid slängi amerikkalaiset puhuivat nopeasti, nielivät sanojen loppuja ja käyttivät slangia

■ kiiresti (ja palju) lugema; innukalt vastu võtma, endasse ahmima
ahmia kuv.

▪ tüdruk neelab raamatuid tyttö ahmii kirjoja

▪ lapsed tulevad muuseumisse ja neelavad teadmisi lapset tulevat museoon ja ahmivat tietoa

■ sõites, kihutades selja taha jätma
niellä kuv.

▪ auto neelas kilomeetreid auto nieli kilometrejä

2 endasse vajuda laskma, endasse tõmbama või imema; millegi kadumist põhjustama
nielaista kuv.

▪ keset tänavat tekkinud auk neelas veoauto keskelle katua syntynyt aukko nielaisi kuorma-auton

▪ automaat neelas pangakaardi automaatti nielaisi pankkikortin

■ midagi suurel hulgal vajama või (ära) tarvitama
niellä kuv.

▪ uuringud neelavad kopsaka summa tutkimukset nielevät kunnon summan

▪ majaehitus on neelanud kõik vabad hetked talonrakennus on niellyt kaikki vapaat hetket

▪ mootor neelab kütust moottori syö polttoainetta

■ (valguse, kiirguste, helidega seoses:) tugevust nõrgendama
imeä

▪ atmosfäär neelab UV-kiirgust ilmakehä imee UV-säteilyä

▪ helilaineid neelav materjal ääniaaltoja imevä materiaali

■ endasse, enda alla haarama; endaga liitma
niellä kuv.

▪ meri neelab tasapisi maismaad meri nielee vähitellen kuivaa maata

▪ väiksemad kaubandusettevõtted neelatakse suuremate poolt alla suuret kaupalliset yritykset nielevät pienemmät yritykset

■ (tule, leekide hävitava toime kohta)
niellä kuv.

▪ tuli neelas kogu pere maise vara tuli nieli koko perheen maallisen omaisuuden

neli

1 ‹num› põhiarv 4
neljä

▪ kakskümmend neli kaksikymmentäneljä

▪ neli pluss neli neljä plus neljä

■ (kellaaja kohta:) varahommikul või päeval kell 4
(kellonajasta)
neljä

▪ jõudsin koju hommikul kell neli saavuin kotiin aamulla kello neljä / saavuin kotiin aamuneljältä

■ hulgalt, koguselt 4
neljä

▪ mul on neli last minulla on neljä lasta

▪ mängisime neljal käel (kahel klaveril) soitimme nelikätisesti

▪ murra paber neljaks taita paperi neljään osaan

■ (vastava arvulise järjekorra kohta)
neljä

▪ buss nr 4 bussi numero neljä

▪ paragrahv neli pykälä neljä

2 ‹s› number 4
nelonen

▪ rooma neli roomalainen nelonen

▪ viskasin täringuga nelja heitin nopalla nelosen

▪ ärtu neli (mängukaart) herttanelonen

■ hea hinne viiepallilises hindamissüsteemis
hyvä arvosana (mm. Viron) viiden arvosanan asteikolla
nelonen, nelkku koul.

nägema

1 silmade abil esemeid ja keskkonda tajuma; nii kedagi või midagi märkama
nähdä

▪ vasaku silmaga ma hästi ei näe en näe hyvin vasemmalla silmällä

▪ viimati nähti meest sadamas mies nähtiin viimeksi satamassa

▪ Kas sa oled kuskil mu prille näinud? Oletko nähnyt jossakin silmälasejani?

■ reaalse elamusena näivaid kujutluspilte ja mõtteid kogema
nähdä

▪ Mis sa öösel unes nägid? Mitä unta näit yöllä?

▪ und nägema nähdä unta; nähdä unia

■ (tähelepanuga) vaatama
nähdä

▪ olen seda filmi juba näinud olen sen elokuvan jo nähnyt

▪ ta küsis ajalehte näha hän pyysi lehteä katsottavaksi

■ silmade kaudu teada saama, millegi üle otsustada võima
nähdä, huomata

▪ nägin telekast, et sel kevadel on moes igasugused roosad toonid näin telkkarista, että tänä keväänä ovat muodissa kaikenlaiset vaaleanpunaiset sävyt

▪ sinu näost on näha, et sa valetad kasvoistasi näkee, että valehtelet

■ kellegagi kohtuma, kokku saama
nähdä [joku], tavata [joku]

▪ viimati nägime paari kuu eest viimeksi näimme pari kuukautta sitten

▪ ma alles hommikul nägin teda vasta aamulla hänet näin

▪ Homme näeme! Nähdään huomenna!

2 (mõistusega, vaistlikult) aru saama, tajuma, tundma
nähdä, kokea

▪ mina endal süüd ei näe en koe itseäni syylliseksi / en pidä itseäni syyllisenä

▪ vabaduses näevad nad ülimat ideaali he näkevät vapauden ylimpänä ihanteena

■ (tulevikus) teada saama, milleski selgust saama
nähdä

▪ Küll te näete, et mul on õigus! Saatte kyllä nähdä, että olen oikeassa!

▪ eks näe, mis edasi saab saa nähdä, mitä on tulossa

■ van (hrl etteheitvalt:) millegi peale tulema, midagi teha taipama
ymmärtää yleisk.

▪ inimene ei näe vait olla, muudkui lobiseb ihminen ei ymmärrä pitää suutaan kiinni, lörpöttelee puuta heinää

3 kogema, ise tunda saama
nähdä

▪ nii karme aegu pole taksojuhid varem näinud näin ankaria aikoja taksimiehet eivät ole aikaisemmin nähneet

▪ korraldame festivali, millesarnast linn varem näinud pole järjestämme festivaalit, joiden kaltaisia kaupunkilaiset eivät ole aikaisemmin nähneet

4 näe, näed, näete ‹ka ühendites› kasutatakse tähelepanu juhtides, seletades, kinnitades või imestust, etteheidet vms väljendades
kas, kappas, katsos, nähkääs

▪ näe, kuidas kõik on muutunud kas, miten kaikki on muuttunut

▪ nüüd, näed sa, ongi käpaimemise aeg käes nyt, katsos, onkin niukkuuden aika käsillä

▪ tema, näete, otsustas teisiti hän nähkääs teki toisenlaisen päätöksen

▪ näe kus tark naine, püüdis mehe lõksu siinäpä viisas nainen, sai miehen ansaan

▪ Näed nüüd, mis juhtus! Kappas vain, mitä tapahtui!

▪ Kas sa näed, sina ka siin! Kas vain, sinäkin täällä!

näppe külge ajama
1 varastama
varastaa
–

▪ kui paned õhtul mõne asja välja, siis hommikul leiad selle sama koha pealt, keegi ei ole näppe külge ajanud jos panet illalla jotakin ulos, löydät sen aamulla samasta paikasta eikä kukaan ole näpistänyt sitä

2 käperdama tikkuma
pyrkiä kopeloimaan
–

närveldama

ärevuses, rahutu olema
hermoilla, olla hermostunut, jännittää, hätäillä

▪ eksam polnud üldse hull, närveldasin hommikul ilmaasjata tentti ei ollut lainkaan paha, hätäilin aamulla turhaan

▪ vanaproua kipub liigselt närveldama vanharouva tuppaa hermoilemaan liikaa

Seotud sõnad
närveldus ‹s›
hermoilu, hermostus, hermostuminen

panema

1 hrl käeliigutusega midagi kuskile asetama
panna, laskea, laittaa, pistää ark.

▪ pane piim külmkappi pane maito jääkaappiin

▪ Maria paneb näputöö käest ja läheb ust avama Maria laskee käsityön kädestään ja lähtee avaamaan ovea

■ (koos koha osutusega väljendab mingit sooritust)
panna

▪ panin lehte kuulutuse panin lehteen ilmoituksen

▪ pane lepingule allkiri allekirjoita sopimus

▪ ma ei pane raha ettevõtmisse, mis mind ei huvita en sijoita rahaa sellaiseen, mikä minua ei kiinnosta

▪ raske on oma tundeid sõnadesse panna (sõnadega väljendada) on vaikea ilmaista tunteitaan sanoin

■ (tegevust, tööd märkivates väljendites, milles koht pole näidatud)
tekemistä, työtä merkitsevissä ilmauksissa
–

▪ kartuleid panema (mulda kasvama panema) istuttaa perunaa

▪ tule mulle appi tapeeti panema (seinale liimima) tule auttamaan minua tapetoimisessa

▪ homme hakatakse põrandat panema (ehitama) huomenna aletaan tehdä lattiaa

2 hrl käeliigutus(t)ega teise asendisse, seisundisse, olukorda seadma
panna

▪ Kas ma ikka panin ukse lukku? Paninko varmasti oven lukkoon?

▪ mees taltus alles siis, kui tal käed raudu pandi mies rauhoittui vasta sitten, kun hänelle pantiin käsiraudat

▪ tõused hommikul üles, paned riidesse, lähed tööle nouset aamulla ylös, pukeudut, lähdet töihin

■ kedagi kuhugi, mingisse uude olukorda suunama, saatma, viima
panna

▪ teda tuleks ravida, mitte vanglasse panna häntä pitäisi hoitaa eikä panna vankilaan

▪ laps pandi eesti lasteaeda lapsi pantiin vironkieliseen päiväkotiin

3 ‹ahelverbi osana› mingit tegevust või seisundit esile kutsuma
saada, panna

▪ sibul paneb nutma sipuli saa itkemään

▪ jäine õhk pani ta külmast värisema jäätävä ilma sai hänet värisemään kylmästä

▪ mind paneb imestama, et sa ise ei ole selle peale tulnud minua ihmetyttää, että hän ei itse keksinyt sitä

■ sundima, veenma vm tahtelise tegevuse kohta
panna, saada

▪ surume nad põlvili ja paneme nad armu paluma panemme heidät polvilleen ja anomaan armoa

▪ mul õnnestus ta enesetapumõtteist loobuma panna minun onnistui saada hänet luopumaan itsemurha-ajatuksista

4 määrama; kellelegi või millelegi mingit käsku, soovi, mõtet suunama
asettaa

▪ kasumi teenimist takistavad firmale pandud kohustused yritykselle asetetut velvoitteet haittaavat voiton saamista

▪ tulemused pandi kahtluse alla tulokset asetettiin epäilyksenalaisiksi

▪ tänavu ei saa kartulisaagile suuri lootusi panna tänä vuonna perunasadolta ei voi odottaa suuria

■ (hinnangu või nime andmisega seoses)
arvion tai nimen antamisesta
antaa

▪ patsienti nägemata on raske diagnoosi panna potilasta näkemättä on vaikea määritellä diagnoosia

▪ tahame lapsele panna ilusa eesti nime haluamme antaa lapselle kauniin virolaisen nimen

5 kõnek väljendab aktiivset, hoogsat tegevust
aktiivisesta, nopeasta tekemisestä
–

▪ rahvas pani tantsu nii et maa tolmas väki tanssi niin että maa pölysi

■ (kiiresti jooksmise, käimise, sõitmise kohta)
nopeasti juoksemisesta, kävelemisestä, ajamisesta
–

▪ viimasel kilomeetril panin veel mitmest jooksjast mööda viimeisellä kilometrillä pääsin vielä monen juoksijan ohi

■ (löömise, virutamise kohta)
lyömisestä
–

▪ järgmisel korral, kui sama juhtub, pane talle vastu hambaid kun sama seuraavan kerran tapahtuu, lyö häntä turpaan

■ (alkoholi joomise, narkootikumide tarvitamise jms kohta)
alkoholin juomisesta, huumeiden käyttämisestä tms.
–

▪ mees armastab kärakat panna mies rakastaa ryyppäämistä

▪ triipu panema vetää nenäänsä {huumetta}

▪ ta pani kõike läbisegi – viina, tavalist suitsu, hašišit, hapet ja kokaiini hän käytti kaikkea sekaisin – viinaa, tupakkaa, hasista, happoa ja kokaiinia

■ [keda] vulg (mehe kohta:) kellegagi seksima
seksistä
panna
6 ‹ahelverbi osana› kõnek äkitselt, hoogsalt midagi tegema hakkama (hrl häälitsemise või liikumise kohta)
alkaa tehdä jotakin yhtäkkiä, nopeasti (tavallisesti ääntelystä tai liikkumisesta)
–

▪ kõik panid naerma, mina muidugi kõige kõvemini kaikki repesivät nauramaan, minä tietenkin kaikkein kovimmin

▪ sireen pani undama sireeni alkoi ulvoa

▪ röövlid panid kabuhirmus põgenema varkaat lähtivät pakenemaan pakokauhun vallassa

peale panema ‹v›
1 (nt katteks, transportimiseks) millelegi, kuskile seadma, laotama vms
panna, levittää jonnekin (esim. peitteeksi tai kuljetusta varten)
–

▪ väiksemale haavale võib plaastri peale panna pienen haavan päälle voi panna laastarin

▪ klient tuli talvekumme peale panema asiakas tuli vaihtamaan talvirenkaita

▪ hommikul panime koorma peale aamulla pakkasimme kuorman

2 (ametlikult, kohustusena) määrama, kehtestama
määrätä virallisesti
–

▪ laenude kogusummale pannakse piirang peale lainojen kokonaissummia rajoitetaan

▪ talunikele pandi peale ülisuured maksud tilallisille määrättin hyvin suuret verot

■ toimima panema, rakendama
panna täytäntöön
–

▪ mingi ravi talle igatahes peale pandi jokin hoito hänelle joka tapauksessa määrättiin

▪ naine väidab, et mustlane pani talle needuse peale nainen väittää, että mustalainen kirosi hänet

peegel

‹s›

1 õhukese metallikihiga kaetud klaas, mis tekitab oma pinnal asjadest ja inimestest selge kujutise; vastav optikariista osa
peili, kuvastin vanh., ylät.

▪ suur peegel avardab vannituba suuri peili tekee kylpyhuoneen avarammaksi

▪ avastasin eile hommikul peeglisse vaadates, et juustesse on veidi hõbedat ilmunud huomasin eilisaamuna peiliin katsoessani, että hiuksiin on ilmestynyt hiukan hopeaa

■ (millegi olemust kajastava nähtuse vm kohta)
peili kuv., kuvastin kuv., vanh., ylät.

▪ ajakirjandus on ühiskonna peegel media on yhteiskunnan peili

▪ foto kui ajastu peegel valokuva aikakautensa kuvastimena

2 hele laik metslooma saba ümbruses, linnu tiival jm
perä|peili el., siipi|peili el. {linnulla}
3 püst- või kaldtasapinnaga välissein laevakere või paadi otsas
perä|peili mer.

post3

‹s›

1 ‹hrl väliskohakäänetes› (sõjaväeline) valve või valvekord
vartio

▪ hommikul kell viis tuleb sõduritel minna postile sotilaiden täytyy mennä vartioon aamuviideltä

2 (ametikoha, ameti kohta)
virka, tehtävä, posti ark.

▪ liiga noor mees kaitseministri postile liian nuori mies puolustusministerin postille

▪ ta on oma postil töötanud üksteist aastat ega näi väsivat hän on toiminut virassaan yksitoista vuotta eikä näy väsyvän

põgus

‹adj›

kiiresti toimuv või mööduv, lühikest aega kestev
pikainen, ohi|menevä, lyhyt|aikainen, tila|päinen

▪ Pariisis oli meil põgus kohtumine tapasimme Pariisissa pikaisesti / Pariisissa meillä oli pikainen tapaaminen

▪ heitsin hommikul põgusa pilgu tänastele ajalehtedele vilkaisin aamulla päivän lehtiä / loin aamulla pikaisen silmäyksen päivän lehtiin

▪ põgusa hetke pärast olid järgmised toidud laual hetken kuluttua olivat seuraavat ruoat pöydässä

■ (lühiajaline ja) kerge, mitte intensiivne
kevyt

▪ uni oli väga põgus ja rahutu uni oli hyvin kevyttä ja rauhatonta

▪ teinekord piisab põgusast puudutusest ja sõnu polegi vaja toisinaan riittää kevyt kosketus eikä sanoja tarvita

■ lühike ja üksikasjadesse mitte süüviv, mitte põhjalik
pikainen, suppea, pää|piirteittäinen, pinnallinen

▪ artiklis antakse põgus ülevaade Eesti ökoküladest artikkelissa luodaan pikainen silmäys Viron ekokyliin

pähkel

‹s›

1 sarapuu kõva kestaga vili, selle söödav seeme; (muude kõvakestaliste söödavate viljade või seemnete kohta)
pähkinä

▪ korjasin taskud pähkleid täis keräsin taskut täyteen pähkinöitä

▪ kergeks vahepalaks sobivad puuviljad või pähklid kevyeksi välipalaksi sopivat hedelmät tai pähkinät

■ pähklil (sarapuupähklite korjamise kohta)
hasselpähkinöiden keräämisestä
–

▪ hommikul käisime mehega pähklil aamulla kävimme miehen kanssa keräämässä pähkinöitä

■ kõnek pähklipuu (Juglans) hinnaline puit
pähkinä|puu yleisk.

▪ pähklist parkett pähkinäparketti / pähkinäpuinen parketti

2 piltl keeruline asi või ettevõtmine, miski või keegi keeruliseks probleemiks osutuv
vaikea tehtävä, pulma, ongelma, arvoitus tms.
pähkinä

▪ lahendada tuli veel mõnigi keeruline pähkel vielä piti ratkaista monta kovaa pähkinää

▪ koondisesse pääsemine osutus kõvaks pähkliks joukkueeseen pääseminen osoittautui vaikeaksi

▪ tüdruk on iseloomult paras pähkel tyttö on luonteeltaan melko vaikea

raadio

‹s›

1 informatsiooni edastamise viis raadiolainete abil
viestintä radioaalloin
radio

▪ raadio kiire areng radion nopea kehitys

▪ raadio teel juhitav mudellennuk radio-ohjattava lennokki

2 raadiojaam; raadiosaade
radioasema; radiolähetys, radio-ohjelma
radio

▪ ma ei kuula raadiot kuigi sageli en kuuntele radiota kovin usein

▪ raadios algab tööpäev juba kell 6 hommikul radiossa työpäivä alkaa jo aamukuudelta

▪ laulja andis raadiole intervjuu laulaja antoi radiohaastattelun

3 seade raadiosaadete vastuvõtuks ja kuulamiseks
radiovastaanotin
radio, toosa ark.

▪ mees ostis endale uue raadio mies osti itselleen uuden radion

▪ pane raadio mängima avaa radio / pane radio päälle

raugema

(olukorra, protsessi, tundeseisundi kohta:) mõju, ulatuse poolest vähenema, nõrgenema või lakkama
(tilanteesta, prosessista, tunnetilasta)
laantua, vaimeta, laimeta kuv., raueta

▪ pankrotilaine pigem kasvab kui raugeb konkurssiaalto pikemminkin voimistuu kuin laantuu

▪ pidu ei raugenud enne viit hommikul juhlat eivät laantuneet ennen aamuviittä

■ (loodusnähtuse, füüsilise jõu kohta:) tugevuse, jõu, kiiruse vm poolest vaiksemaks jääma, nõrgenema või lakkama
(luonnonilmiöstä, fyysisestä voimasta)
tyyntyä, laantua, raueta, hiljetä, asettua

▪ laupäeva keskpäeval tuul rauges lauantaina keskipäivällä tuuli tyyntyi

▪ vähehaaval tempo rauges tempo hiljeni pikku hiljaa

▪ jõud rauges, viimased 50 meetrit kulgesid väga raskelt voimat raukesivat, ja viimeiset 50 metriä etenivät hyvin vaivalloisesti

retk

‹s›

teekond, reis või rännak (hrl looduses)
retki

▪ retkele asusime hommikul kella kuue ajal lähdimme retkelle kuuden aikaan aamulla

▪ rattaretk pyöräretki

▪ loodusretk luontoretki

▪ paadiretk veneretki

▪ suusaretk hiihtoretki

rookima

1 lumest puhastama või vabastama, lund kühveldama
luoda

▪ öö otsa rookisime lund, hommikul tuiskas uuesti kinni loimme lunta koko yön, mutta aamulla lumi satoi uudelleen

■ riideid vms (põhjalikult) nühkides puhastama
puhdistaa

▪ isegi määrdunud riided roogitakse kohe puhtaks jopa likaantuneet vaatteet puhdistetaan heti

■ kala või lindu sisikonnast jm mittetarvilikust puhastama
suolistaa, perata {tavallisesti kalasta}, suomustaa {kalasta}, kyniä {linnusta}

▪ lesta puhastamine on lihtne, sest soomuseid rookida pole vaja kampelan perkaaminen on helppoa, sillä sitä ei tarvitse suomustaa

2 midagi kuskilt (lõplikult) eemaldama, millestki puhastama
karsia

▪ menüüd ei tohi rookida täiesti rasvavabaks ruokavaliota ei pidä karsia täysin rasvattomaksi

ruttu

‹adv›

lühikese ajaga, kiiresti
äkkiä, nopeasti, pikaisesti, kiireesti, pian

▪ kiirabi tuli õnneks ruttu ambulanssi tuli onneksi pian

▪ ämber sai üsna ruttu täis ämpäri täyttyi aika nopeasti

▪ hommikul ruttu duši alla ja tööle aamulla äkkiä suihkuun ja töihin

▪ mida rutem, seda parem mitä pikemmin, sitä parempi

sisse magama
õigest ajast hiljem ärkama, seetõttu kuhugi hilinema
nukkua liian kauan, nukkua pommiin ark.

▪ minu kõige suurem hirm on hommikul sisse magada suurin pelkoni on, että nukun aamulla pommiin

taandumis|käsk

käsk taanduda või taganeda
perääntymis|käsky sot.

▪ hommikul anti taandumiskäsk aamulla annettiin perääntymiskäsky

treening

‹s›

1 harjutamine kehaliste või vaimsete võimete arendamiseks; treeningukord
harjoitus, valmennus, treeni usein mon. ark.

▪ võistluseks valmistudes tegi ta hommikul kerge treeningu kilpailuihin valmistautuessaan hän teki aamulla kevyen harjoituksen

▪ Kas täna treeningule tuled? Tuletko tänään harjoituksiin?

▪ joogatreening joogaharjoitukset

2 treeningud pl dressid, eriti dressipüksid
verkkarit mon. ark.

trolli|buss

‹s›

kontaktjuhtmete kaudu energiat saav rööpmeta elektri-tänavasõiduk
johdin|auto, trolley|bussi [trollibussi], trollikka ark.

▪ esimesed trollibussid hakkavad liikuma kella viie paiku hommikul ensimmäiset johdinautot lähtevät liikkeelle kello viiden maissa aamulla

ujuma

1 (inimese, kala, looma kohta:) vees edasi liikuma
uida

▪ lapsed ei tohi kaldast kaugele ujuda lapset eivät saa uida kauas rannasta

▪ tiigil ujusid luiged lammessa ui joutsenia

▪ käisime hommikul ujumas kävimme aamu-uinnilla

■ (millegi kohta:) vee pinnal püsima; veevooluga edasi kanduma
uida

▪ mööda jõge ujusid jääpangad pitkin jokea ui jäälauttoja

2 sujuvalt, aeglaselt liikuma
sujuvasta hitaasta liikkeestä
uida kuv.

▪ taevas ujuvad pilved taivaalla ui pilviä

■ (inimese hiiliva, sujuva liikumise kohta)
ihmisen hiipivästä, sulavasta liikkumisesta
–

▪ isa kutsus poissi appi, aga see ujus minema isä kutsui poikaa apuun, mutta tämä häipyi

▪ vaksalis ujus mulle ligi prostituute rautatieasemalla minua lähentelivät prostituoidut

■ (hrl haigusest või väsimusest tingitud ebaselge nägemise kohta)
sairauden tai väsymyksen aiheuttamasta näkemisen epäselvyydestä
–

▪ silme ees ujub maailma pyörii silmissä

3 vett vm vedelikku täis olema, sellest üle ujutatud olema
olla vettä tai muuta nestettä täynnä
olla tulvillaan, tulvia, tulvehtia

▪ tänav ujus pärast sadu katu tulvi sateen jälkeen

■ (märgib millegi küllust)
uida kuv., kylpeä kuv.

▪ ta ujub rahas hän kylpee rahassa / hän ui rahassa

4 (valuutakursi kohta:) nõudmise ja pakkumise järgi vabalt kujunema
(valuutasta)
kellua tal.

unustama

mäletamast lakkama
unohtaa, unhoittaa runok., unhottaa runok.

▪ hommikuks olin unenäo unustanud aamuksi olin unohtanut unen

▪ Kas unustasid parooli? Unohditko salasanan?

▪ lubadused unustati kiiresti lupaukset unohdettiin nopeasti

■ hajameelsusest, haarava tegevuse vms ajel kogemata midagi tegemata jätma
unohtaa

▪ ta unustas hommikul hambaid pesta hän unohti pestä hampaansa aamulla; hän ei muistanut pestä hampaitaan aamulla

▪ ametnik unustas makse tegemata virkailija unohti suorittaa maksun

■ kedagi või midagi kõrvale, hooletusse jätma
unohtaa, lyödä laimin

▪ ärgem unustagem inimesi enda kõrval älkäämme unohtako kanssaihmisiämme; muistakaamme myös kanssaihmisemme

Seotud sõnad
unustamine ‹s›
unohtaminen

uus|aasta

aasta algust tähistav päev, Eestis 1. jaanuar
uudenvuoden|päivä, uusi|vuosi

▪ laps sündis uusaasta hommikul lapsi syntyi uudenvuodenpäivän aamuna

valgustus

‹s›

valgusega (ja valgustitega) varustatus; valgustamine, valguse rakendamine parema nähtavuse huvides
valaistus, valaisu

▪ kehva valgustusega töötuba huonosti valaistu työhuone

▪ meie linnakeses valgustusega staadioni polegi meidän pikkukupungissammme ei olekaan valaistua stadionia

▪ öine valgustus lülitatakse välja pool neli hommikul öinen valaistus sammutetaan puoli neljältä aamuisin

▪ tänavavalgustus katuvalaistus

■ (äratundmisele, arusaamisele jõudmise, usulise ärkamise vms kohta)
valaistus kuv.

▪ tahaks astuda sammukese valgustuse ja lunastuse poole tekisi mieli edetä pieni askel kohti valaistusta ja lunastusta

■ valgustusideedest, valgustusfilosoofiast lähtuv mõttesuund
valistus hist.

▪ saksa valgustuse erijooned saksalaisen valistuksen erityispiirteet

■ (õpetamise, harimise, teadmiste levitamise kohta)
valistus, valistaminen

valus

‹adj›

1 selline, milles on kehaliselt tunda valu; kehalist valu põhjustav
kipeä, tuskallinen

▪ hommikul tõustes oli selg valus aamulla noustessa selkä oli kipeä

▪ põletikus hamba puurimine on väga valus tulehtuneen hampaan poraus tekee kovasti kipeää

▪ noored naised käivad perefoorumis uurimas, kas sünnitamine on ka valus nuoret naiset käyvät perhefoorumeissa kyselemässä, onko synnytys tuskallista

2 hingelist kannatust valmistav; seda väljendav
sisäistä tuskaa aiheuttava tai sitä ilmaiseva
kipeä, tuskallinen, katkera, raskas

▪ valus on vaadata, kuida neil elu allamäge veereb on tuskallista katsoa, miten heidän elämänsä menee alamäkeä

▪ vallandamine oli talle valus hoop irtisanominen oli hänelle kipeä isku

■ raskustega seotud; muret ja raskusi põhjustav
kipeä, vaikea, kova

▪ tulin sulle oma valusat saatust kurtma tulin valittamaan sinulle kovaa kohtaloani

▪ tuli lahendada mitmed valusad küsimused piti ratkaista monet kipeät kysymykset

3 (intensiivsust väljendavana:) käre, kange vms
intensiivisyytta ilmaisemassa
–

▪ halud põlesid valusa leegiga halot paloivat loimuavalla liekillä

■ (kellegi kohta, kes on kange midagi tegema)
sellaisesta, joka on innokas tekemään jotakin
kova

▪ ema on valus kuduja äiti on kova neulomaan

Seotud sõnad
valusalt ‹adv›
kipeästi, piinallisesti, tuskaisasti vars. ylät.
valusasti ‹adv›
kipeästi, piinallisesti, tuskaisasti vars. ylät.

viima

1 [keda/mida, kuhu] midagi või kedagi toimetama kusagilt kuhugi, kellelegi või ära
viedä

▪ isa viis hommikul lapsed kooli isä vei aamulla lapset kouluun

▪ ära unusta naisele sünnipäevaks lilli viia älä unohda viedä vaimollesi kukkia syntymäpäiväksi

▪ limusiin viib presidendi otse lennujaama limusiini vie presidentin suoraan lentoasemalle

▪ tuul viis mütsi peast tuuli vei lakin päästäni

▪ vool viis paadi kaasa virta vei veneen

■ (millegi teatamise, edasirääkimise kohta)
(viestin välittämiseen tms. liittyen)
viedä

▪ viige talle minu poolt terviseid viekää hänelle terveisiä minulta

▪ poiss jooksis naabritele sõna viima poika juoksi viemään sanaa naapureille

■ (pilgu, jutu, mõtte suunamise, juhtimise kohta)
(katseen, puheenaiheen, ajatuksen tms. suuntaamisesta tai ohjaamisesta)
johtaa, johdattaa

▪ naine viis jutu teisale nainen johti keskustelun muualle

2 mingisse seisundisse, olukorda jõudmist põhjustama
johtaa, johdattaa johonkin tilaan tai tilanteeseen
viedä

▪ pahandused viisid naise ahastusse ikävyydet veivät naisen ahdinkoon

▪ viin on meestel aru peast viinud viina on vienyt miehiltä järjen

▪ vii mind palun asjadega kurssi ole hyvä ja perehdytä minut asioihin / perehdyttäisitkö minut asioihin

3 [kuhu] (tee, läbipääsu vms kohta:) võimaldama kuhugi minna või välja jõuda
(tiestä tms.)
viedä, johtaa

▪ see tänav viib kesklinna tämä katu vie keskustaan

▪ üle jõe viib mitu silda joen yli vie monta siltaa

▪ rõdule viiv uks oli lahti jäänud parvekkeelle vievä ovi oli jäänyt auki

värske

‹adj›

1 (toiduaine kohta:) selline, mis on äsja või hiljuti saadud, püütud, valminud, valmistatud vms
Võrdle vana (2. täh)
tuore, vasta|leivottu kuv., veres

▪ Kas krevetid on ikka värsked? Ovatkohan katkaravut tuoreita?

▪ laual oli värske piim pöydällä oli tuoretta maitoa

■ töötlemata
tuoreeltaan

▪ kõige kasulikum on süüa aedvilju värskena hyödyllisintä on syödä kasvikset tuoreeltaan

■ ‹s› äsja saadud, valminud jne toidupoolis
tuore|tavara

▪ lähen turule värsket ostma menen torille ostamaan tuoretta tavaraa

2 (millegi kohta:) selline, mis on äsja tekkinud, loodud vms
tuore, uusi

▪ iga tunni tagant saime värsket infot joka toinen tunti saimme tuoretta tietoa

▪ värske haav tuore haava

■ uuenduslik
tuore, uusi

▪ värskete ideede saamiseks korraldati mõttetalgud tuoreiden ideoiden saamiseksi järjestettiin aivoriihi

■ kuivamata või kuivatamata
tuore, märkä

▪ Ettevaatust, värske värv! Varokaa tuoretta maalia! / Varokaa märkää maalia!

3 (kellegi kohta:) alles väga lühikest aega mingil alal tegutsenud või praeguses seisundis olnud
tuore

▪ värske rektor tervitas üliõpilasi tuore rehtori tervehdi opiskelijoita

▪ värske meister tundis end kohmetuna tuore mestari tunsi itsensä häkeltyneeksi

4 reostamata, puhas; turgutav
raitis, raikas

▪ Ole rohkem värskes õhus! Ole enemmän raittiissa ilmassa!

▪ panin voodisse värsked linad panin sänkyyn raikkaat lakanat

▪ puhus värske tuuleke puhalsi raikas tuuli

5 (inimese kohta:) nooruslik, jumekas, elujõudu ilmutav, väljapuhanud jne
raikas, pirteä, vetreä, virkeä

▪ ma ei olnud hommikul just värske väljanägemisega en näyttänyt aamulla juuri raikkaalta

▪ treener saatis platsile värske mehe valmentaja vaihtoi kentälle pirteän miehen

▪ alustasime tööd värske jõuga aloitimme työn vetrein voimin

Seotud sõnad
värskelt ‹adv›
raittiisti, tuoreeltaan, tuoreesti, verekseltään
värskus ‹s›
tuoreus, uutuus, virkeys

õhu|temperatuur

väliskeskkonnas mõõdetav temperatuur
ilman lämpötila, ilman|lämpötila

▪ õhutemperatuur püsib hommikul null kraadi lähedal ilmanlämpötila pysyttelee aamulla nollan vaiheilla

veebiliides @ veebihaldur