Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 31 artiklit

asuma

1 kusagil, mingis asukohas paiknema või olema
sijaita, olla

▪ vanaema korter asus jaamahoone teisel korrusel isoäidin asunto oli asemarakennuksen toisessa kerroksessa

▪ meeskond asub hetkel meistriliiga tabelis kolmandal kohal joukkue on nyt mestaruussarjan taulukossa kolmantena

▪ Kus see asub? Missä se sijaitsee?

▪ maavärina epitsenter asus Vaikse ookeani põhjas maanjäristyksen keskus sijaitsi Tyynenmeren pohjassa

▪ asume aadressil Punane 16 olemme osoitteessa Punane 16

■ kuskil elama või elutsema, (püsivalt) mingis kohas viibima
oleskella, elellä, asustaa

▪ kirjanik asus aastaid välismaal kirjailija asusti vuosia ulkomailla

2 mingit tegevust alustama; end sisse seadma (nt mingisse asendisse, toimingusse)
ryhtyä [johonkin], ruveta [johonkin]
asettua

▪ tööle asuma ryhtyä töihin / ruveta hommiin ark.

▪ teele asuma lähteä matkaan / lähteä liikkeelle

▪ Joonatan asus rooli Joonatan asettui rattiin

▪ asusin otsekohe asja kallale kävin heti asiaan käsiksi

▪ sõjaväelase ametisse asuma ryhtyä sotilasuralle

■ kuhugi elama minema või tulema
asettua, sijoittua

▪ sügisel asusime uude korterisse syksyllä asettauduimme uuteen asuntoon

Seotud sõnad
asuja ‹s›
ryhtyjä

fookus

‹s›

1 tähelepanu, tegevuse vms keskpunkt
fokus kuv., poltto|piste kuv.

▪ programmi fookus on kutseharidusel ohjelman fokus on ammattikoulutuksessa

▪ hetkel on peamine fookus muuta auto sõltumatuks naftast nykyään on fokuksessa auton muuttaminen öljystä riippumattomaksi

▪ põhifookus perusfokus

2 kiirte koondumispunkt
poltto|piste opt., fokus opt.

▪ nõgusläätse omaduseks on see, et tema fookus on näiline koveran linssin ominaisuutena on, että sillä on valepolttopiste

■ (kaameral, pikksilmal:) koht, kus pilt tuleb terav või ese on selgesti näha
fokus opt.

▪ õige fookuse ja särituse määramiseks tuleb puudutada objekti ekraanil fokuksen ja valotuksen määrittelemiseksi kosketetaan kohdetta näytöllä

■ mat püsiv punkt, mis on mõnesuguste tasapinnaliste joontega teatavas kindlas seoses
fokus, poltto|piste

hetk

‹s›

lühike ajalõik, mille jooksul midagi toimub või esineb
hetki, hetkinen, tuokio, tovi, kotva

▪ otsustaval hetkel suutis meeskond end siiski kokku võtta ja mängu võita ratkaisevalla hetkellä joukkue onnistui sittenkin ryhdistäytymään ja voittamaan pelin

▪ rasketel hetkedel on sõbrad toeks vaikeina hetkinä ystävät ovat tukena

▪ esimesest hetkest oli kõik selge ensi hetkestä lähtien kaikki oli selvää

▪ Oota üks hetk! Odota hetkinen!

■ praegune, käesolev lühike ajalõik
nyky|hetki, tämä hetki

▪ hetkel ei oska ma midagi öelda, helistage hiljem en osaa vastata juuri nyt mitään, soittakaa myöhemmin

iiveldama

oksendada tahtma, iiveldust tundma
oksettaa, kuvottaa, yököttää

▪ kaks päeva tagasi oksendasin ja siiani iiveldab ning kõht valutab oksensin kaksi päivää sitten, ja edelleen kuvottaa ja vatsaan sattuu

■ (ülima vastumeelsuse, tülgastuse tundmise kohta)
kuvottaa, etoa

▪ võlts olemine ajab mind hetkel lausa iiveldama teeskentely suorastaan kuvottaa minua juuri nyt

improviseering

‹s›

improviseerimise tulemus
improvisaatio

▪ ühel hetkel heideti tekst kõrvale ja edasi jätkati vabas improviseeringus jossakin vaiheessa teksti jätettiin pois ja jatkettiin improvisoimalla vapaasti

joonistuma

nagu joonistatuna esile kerkima, (piirjoontes) nähtavaks saama
erottua ääriviivoiltaan jotakin vasten tai jostakin
piirtyä

▪ loojuva päikese kiirtes joonistusid taeva taustal kalju sakilised servad kallion särmikkäät reunat piirtyivät taivasta vasten laskevan auringon valossa

■ joonistatud saama
syntyä piirtämisen tuloksena
piirtyä

▪ mingil hetkel hakkasid telefoni ekraanile joonistuma punased südamed jossakin vaiheessa puhelimen näytölle alkoi piirtyä punaisia sydämiä

juures

‹postp› [kelle/mille], ‹adv›

1 kellegi, millegi vahetus läheduses, täiesti lähedal
luona, läsnä, tykönä murt., ylät.

▪ seisis akna juures seisoi ikkunan luona

▪ ma olin juures, kui see juhtus olin läsnä kun se tapahtui

■ kellegi asu-, elu- või töökohas; kellegi jutul või vastuvõtul
luona, tykönä murt., ylät.

▪ ta käis eile minu juures hän kävi eilen minun luonani

▪ hetkel olen juuksuri juures olen nyt kampaajalla

■ osutab asutusele vm, mille alluvusse või koosseisu miski või keegi kuulub
viittaamassa instanssiin tms., jonka alaisuuteen tai kokoonpanoon jokin tai joku kuuluu
–

▪ muuseumi juures tegutseb kodu-uurijate ring museon yhteydessä toimii kotiseuduntutkijoitten piiri

2 osutab elusolendile, esemele, nähtusele vms, kelle või mille suhtes midagi nenditakse
viittaamassa elävään olentoon, esineeseen, ilmiöön tms., josta jotakin mainitaan
–

▪ mulle ei meeldi see joon tema juures en pidä siitä piirteestä hänessä

▪ vanamees ei ole enam päris mõistuse juures ukko ei ole enää aivan järjissään

▪ ta on täie tervise juures hän on täysin terve

▪ Mis sind selle loo juures häirib? Mikä sinua häiritsee siinä jutussa?

■ osutab asjaolule, millega seoses miski toimub
viittaamassa asiaintilaan, johon liittyen jotakin tapahtuu
–

▪ sellise tempo juures jääme kindlasti hiljaks tällaisella tahdilla myöhästymme varmasti

▪ hingeldas vähimagi füüsilise pingutuse juures hengästyi vähimmästäkin fyysisestä ponnistuksesta

▪ oli innuga asja juures teki sitä innolla

3 millelegi lisaks
lisäksi

▪ kõigi oma toimetuste juures jõuab ta veel lugedagi kaikkien tekemistensä lisäksi hän ehtii vielä lukeakin

▪ huviliste arv suureneb, täna on jälle mitu uut inimest juures kiinnostuneiden määrä kasvaa: tänään paikalla on taas monta uutta ihmistä / kiinnostuneiden määrä kasvaa: tänään läsnä on taas monta uutta ihmistä

kaas|sõltlane

sõltlase (nt alkohooliku) lähedane, kes on pidevas häireseisundis ning enda vajadusi tunnistamata abistab kaaslast, võttes temalt vastutuse ise eluga hakkama saada
läheis|riippuvainen, kanssa|riippuvainen

▪ kaassõltlane kardab, mida narkomaanist elukaaslane järgmisel hetkel ette võtab läheisriippuvainen pelkää, mitä huumeriippuvainen elämänkumppani seuraavaksi tekee

kodu|klubi

spordimeeskond, kelle ridades mängija mängib
joukkue, jonka riveissä pelaaja pelaa
koti|joukkue

▪ hetkel on Poomi koduklubiks veel Londoni Arsenal Poomin kotijoukkue on vielä tällä hetkellä Lontoon Arsenal

kokku

‹adv›

1 ühte kohta, (ühte) kogumisse, hunnikusse
yhteen paikkaan, koolle, kasaan
kokoon, kasaan, koolle, yhteen

▪ kannab kive kokku kantaa kiviä kokoon

▪ pühkis prahi kokku lakaisi rikat kokoon

▪ pani asjad kokku pakkasi tavaransa

■ (abstraktsemalt)
(abstraktimmin)
kokoon, koolle

▪ juhatus kutsus kokku üldkoosoleku johto kutsui kokouksen koolle

▪ Võta julgus kokku! Kerää rohkeutesi!

▪ kraapis kokku kogu oma saksa keele oskuse kokosi kaiken saksan osaamisensa

■ teineteise vastu või päris lähedale; vastamisi, kokkupuutesse
toisiaan vasten tai hyvin lähelle; vastakkain, kosketuksiin
yhteen

▪ pigistas huuled jonnakalt kokku puristi huulensa itsepäisesti yhteen

▪ nende käed puutusid kokku heidän kätensä koskettivat toisiaan

▪ Lööme klaasid kokku! Kilistetään laseja!

▪ saame kokku samas kohas kell kolm tavataan samassa paikassa kello kolmelta

2 üheks tervikuks, ühtseks tulemuseks; ühendades, ühinedes või liitudes
yhdeksi kokonaisuudeksi, yhdeksi tulokseksi; yhdistäen, yhdistyen tai liittyen
yhteen

▪ õmbles tükid kokku ompeli palaset yhteen

▪ Nõmme on Tallinnaga väga kokku kasvanud Nõmme ja Tallinna ovat kasvaneet kovin yhteen

▪ võttis uurimistulemused kokku teki yhteenvedon tutkimustuloksista

▪ paneb uut luulekogu kokku valmistelee uutta runokokoelmaa

▪ sidus paki paelaga kokku sitoi paketin nauhalla

▪ kollane ja sinine annavad kokku rohelise keltaisesta ja sinisestä tulee vihreää

■ (inimeste kohta:) kellegagi või millegagi ühte, ühtekuuluvaks, väga lähedaseks; (kellegagi) ühel nõul, üksmeeles
(ihmisistä:) jonkun tai jonkin kanssa yhteen, yhteenkuuluvaksi, hyvin läheiseksi; (jonkun kanssa) yksimielinen, yhteistuumin
yhteen

▪ kohtusid ja jäid kokku tapasivat ja jäivät yhteen

▪ kolisime kokku muutimme yhteen

▪ raskel ajal hoitakse kokku vaikeina aikoina pidetään yhtä

■ esineb (omavahelist) kooskõla, sobivust või kattuvust väljendavais ühendites
yhteen sopimista tms. merkitsevissä ilmauksissa
–

▪ nende iseloomud ei sobinud kokku heidän luonteensa eivät sopineet yhteen

▪ leppisime kokku, et jääme sõpradeks sovimme, että pysymme ystävinä

▪ see sall läheb hästi su silmadega kokku tuo huivi sopii hyvin silmiisi

■ (millegi kogusumma, koguhulga kohta:) ühtekokku
yhteensä, kaikkiaan

▪ kaks ja kaks on kokku neli kaksi ja kaksi on yhteensä neljä

▪ klassis on kokku 25 õpilast luokassa on yhteensä 25 oppilasta

▪ lõikus kestis kokku üle kahe tunni leikkaus kesti kaikkiaan yli kaksi tuntia

3 koomale, vähem ruumi võtvaks; tiheda(ma)lt ühtekokku
pienempään tilaan; tiiviimmin kokoon
kokoon

▪ pani telgi kokku purki teltan ja pakkasi sen / pani teltan kokoon

▪ keerasime vaiba kokku rullasimme maton kokoon

▪ kuivas kokku nagu luu ja nahk kuivui kokoon vain luuksi ja nahaksi

▪ mantel on vööga kokku tõmmatud takki on kiristetty vyöllä

■ ‹ühendverbi osana› (nõrkemise, hukkumise, hävimise, kahanemise vms kohta)
heikkenemisestä, tuhoutumisesta, katoamisesta, hupenemisesta tms.
–

▪ kaotas teadvuse ja kukkus kokku menetti tajuntansa ja lyyhistyi

▪ maailm vajus kokku maailma luhistui kuv.

4 millegagi kaetuks, määrdunuks
jollakin peittyneeksi, likaantuneeksi
–

▪ riided said poriga kokku vaatteet kuraantuivat / vaatteet tulivat kuraisiksi

▪ mäkerdas sõrmed saviga kokku töhri sormensa saveen

5 ‹ühendverbi osana› kõnek (ühenduses rääkimise, igasuguse ülepeakaela tegutsemisega:) rõhutab tulemuse ebamäärasust, segasust vms
(puhumisesta, kaikenlaisesta umpimähkään tekemisestä:) painottamassa tuloksen epämääräisyyttä, sekaisuutta tms.
kokoon

▪ räägib maad ja ilmad kokku puhuu ummet ja lammet

▪ klopsis kiiruga aruande kokku naputteli selonteon kiireesti valmiiksi / kyhäsi selonteon nopeasti kokoon

▪ soperdas viimasel hetkel midagi kokku hutaisi viime hetkellä jotakin kokoon

▪ küll ma midagi kokku luiskan kyllä minä jotakin selitän

korrektiiv

‹s›

parandus, täiendus või täpsustus
korjaus, täydennys tai tarkennus
tarkistus
oikaisu

▪ metsaseaduses on teatud korrektiivid vajalikud tietyt tarkistukset ovat tarpeen metsälaissa

▪ Ära heitu kriitikast, vaid pane tähele ja tee korrektiive! Älä lannistu arvostelusta vaan ota siitä vaari ja tee muutoksia!

▪ mingil hetkel teeb elu korrektiive jossakin vaiheessa elämä tekee korjausliikkeitä kuv.

kõrvu kikitama
(teraselt kuulama jäämise või kuulamise, väga tähelepanelikuks muutumise kohta)
(jäädä kuuntelemaan tarkkaavaisesti, muuttua hyvin tarkkaavaiseksi)
höristää korvia(an kuv.

▪ üks kurgiostja kikitab retsepti kuuldes kõrvu ning järgmisel hetkel seisabki juba oblikamüüja leti ees eräs kurkunostaja höristää korviaan kuullessaan reseptin ja seuraavassa hetkessä seisookin jo suolaheinänmyyjän tiskin edessä

lainel olema
[mille, mingil] millestki hõivatud olema, mingis meeleolus, tegevuses olema
olla kiinni jossakin, olla jossakin mielentilassa, tehdä jotakin
–

▪ ta oli ikka veel oma masenduse lainel hänellä oli vieläkin masentunut mielentilansa

▪ olen hetkel romantilisel lainel olen nyt romanttisessa mielentilassa

▪ telekanalid on täna õhtul nalja lainel televisiokanavilla näytetään tänä iltana huumoriohjelmia

linna|lind

linnas vabalt elav lind
kaupunki|lintu

▪ kodutuvi on tavaline linnalind, kes põgeneb alles viimasel hetkel pulu on tavallinen kaupunkilintu, joka pakenee vasta viime hetkellä

mis tahes

, mis|tahes ‹adv›

‹kokkukirjutatult ainult käändsõna laiendina› (möönvalt:) ükskõik mis, ükskõik milline
mikä tahansa, mikä hyvänsä
millainen tahansa, millainen hyvänsä

▪ te võite tellimisest mis tahes hetkel loobuda voitte perua tilauksen millä hetkellä hyvänsä

▪ tema poole võib pöörduda mistahes küsimuses hänen puoleensa voi kääntyä minkä kysymyksen kanssa tahansa

mäng

‹s›

1 teatud reeglitega meelelahutuslik või sportlik tegevus
leikki
peli

▪ vana aja lapsed mängisid teisi mänge ennen vanhaan lapset leikkivät toisenlaisia leikkejä

▪ keeletundides käis kogu õppetöö mängu kaudu kielitunneilla kaikki opiskelu tapahtui leikin kautta

▪ võtke mind ka mängu (mängima) ottakaa minutkin mukaan leikkiin

▪ tennist peetakse aristokraatlikuks mänguks tennistä pidetään aristokraattisena pelinä

■ mängimiseks vajalik(ud) vahend(id), nt lauamängu komplekt või arvutimäng
leikkimiseen tai pelaamiseen tarvittava väline tai välineet, esim. lautapeli tai tietokonepeli
lelu, leikki|kalu
peli

▪ laadisin alla uue mängu latasin uuden pelin

■ (naljatlemise, riski või kombineerimisega seotud tegevuse kohta)
peli kuv., leikki kuv.

▪ avalikkusele jäi mulje, et tegu on poliitilise mänguga suurelle yleisölle jäi vaikutelma, että kyseessä on poliittinen peli

▪ see pole armastus, see on lihtsalt mäng se ei ole rakkautta, se on pelkkää leikkiä

■ loomade ja lindude eripärane käitumine paarimisajal
soidin el., soidin|menot mon., kosinta|menot mon.

▪ tedrekukkede kevadise mängu eesmärk on tedrekanade tähelepanu äratada teerikukkojen keväisen soitimen tarkoitus on herättää teerikanojen huomio

2 üks konkreetne võistlus (hrl seoses pallimängudega)
yksi konkreettinen ottelu (yleensä pallopeleistä)
peli

▪ poolfinaalis toimub kaks mängu semifinaalissa pelataan kaksi peliä

■ mängud pl spordipidustused, suured võistlused
kisat mon.

▪ Kihnu-Ruhnu mängud Kihnu–Ruhnu-kisat

3 (visuaalselt tajutavate vahelduste, liikumiste, muutumiste kohta)
leikki kuv.

▪ valguse ja varju mäng puuvõrades valon ja varjon leikki puiden latvuksissa

■ (otsustava hetke, asjaolu vms kohta)
peli kuv.

▪ viimasel hetkel – see on sekundite mäng – jääb kokkupõrge maaga ära viime hetkellä – kyse on sekuntipelistä – se ei törmääkään maahan

4 osatäitmine lavastuses
näytteleminen, näyttelijän|työ

▪ noorte näitlejate mängus oli erootilist laetust nuorten näyttelijöiden näyttelijäntyössä oli eroottinen lataus

5 mingil muusikainstrumendil mängimine, ka nii sündivad helid
soitto
musiikki

▪ klaverimäng pianonsoitto

▪ pasunamäng torvimusiikki

nagu (peoga) pühitud
(millegi kiire, äkilise kadumise või unustamise kohta)
(jonkin nopeasta, äkillisestä katoamisesta tai unohtamisesta)
kuin pois pyyhitty

▪ haigus nagu pühitud tauti oli kuin pois pyyhitty

▪ kogu õpitu oli ühel hetkel nagu peoga pühitud kaikki opittu oli lopulta kuin pois pyyhitty

peatama

liikuvat sõidukit või inimest peatuma panema; protsessi vm (ajutiselt) seisma panema
pysäyttää, seisauttaa

▪ patrull peatas bussi partio pysäytti bussin

▪ õnneks sai vedurijuht õigel hetkel rongi peatada onneksi veturinkuljettaja pystyi pysäyttämään junan oikealla hetkellä

▪ kesklinnas võib kohata mustlasnaisi, kes möödujaid peatavad ja neile roose pakuvad keskikaupungilla voi kohdata romaninaisia, jotka pysäyttävät ohikulkijoita ja tarjoavat heille ruusuja

▪ tööd peatati tugeva tuule tõttu työt seisautettiin voimakkaan tuulen vuoksi

▪ verejooksu ei õnnestunud peatada verenvuotoa ei onnistuttu tyrehdyttämään / verenvuotoa ei onnistuttu seisauttamaan

■ ajutiselt keelama
kieltää tilapäisesti
–

▪ kohus peatas mehe juhtimisõiguse kolmeks kuuks oikeus tuomitsi miehen ajokieltoon kolmeksi kuukaudeksi

puht|südamlik

aus, siiras
avo|sydäminen, avo|mielinen, vilpitön

▪ mõnel hetkel on Harry jahmatavalt puhtsüdamlik toisinaan Harry on hämmästyttävän avosydäminen

▪ puhtsüdamlik ülestunnistus vilpitön tunnustus

põikama

otse- või põhisuunast (lühidaks ajaks) kõrvale pöörduma; korraks kuhugi minema, kuskilt läbi astuma, põgusalt kuskil ära käima
poiketa

▪ kitsal maanteel tuleb möödasõiduks põigata vastassuunavööndisse kapealla maantiellä pitää ohittaessa poiketa vastaantulijoiden kaistalle

▪ läbi metsa kulgev teerada põikab külaaseme juurde metsän läpi kulkeva polku poikkeaa kylän paikalle

▪ tagasiteel põikasime mitmesse sadamasse sisse paluumatkalla poikkesimme moneen satamaan

▪ õhtul põikan vanemate juurest läbi illalla poikkean vanhempien luokse

■ (nt löögist hoidudes) kõrvale tõmbuma
vetäytyä sivuun (esim. lyöntiä väistäen)
–

▪ viimasel hetkel sain noa eest kõrvale põigata viime hetkellä pystyin väistämään veistä

■ mingist teemast (korraks) kõrvale, teisele teemale kalduma
siirtyä (hetkeksi) toiseen teemaan
poiketa

▪ linnuses esitatakse pildikesi keskajast ja põigatakse ka Rootsi aega linnoituksessa esitetään kuvauksia keskiajasta ja poiketaan myös Ruotsin aikaan

sadama

1 ‹hrl 3. isikus, ka umbisikuliselt› vihmana, lumena maapinnale langema
sataa

▪ sadas terve öö satoi koko yön

▪ homme sajab hoovihma ja on äikest huomenna tulee sadekuuroja ja on ukkosta

■ selle tõttu teatavasse olekusse minema
tulla sateen vaikutuksesta johonkin tilaan
–

▪ heinad sadasid märjaks heinät kastuivat sateessa

▪ hange sadanud põõsad lumen peittämät pensaat

2 ‹hrl 3. isikus› (tihedasti, suurel hulgal) millegi küljest ära, maha kukkuma, alla langema
sataa, varista, karista

▪ Vesuuvilt sadas tuld ja kive, maa värises Vesuviuksesta satoi tulta ja kiveä, maa järisi

▪ vahtrate õied sajavad juba maha vaahterankukat varisevat jo

■ ‹hrl 3. isikus› ootamatult, äkki (kusagilt) alla, maha, maapinnale kukkuma
tipahtaa, mätkähtää

▪ kõik oli kena, kuni tuulevaiksel hetkel lohe alla sadas kaikki oli mukavasti, kunnes leija tyynenä hetkenä tipahti

3 ‹hrl 3. isikus› (millegi rohkearvulise esinemise kohta)
sadella kuv., ryöpytä kuv.

▪ kriitikanooli sadas igast nurgast kritiikin nuolia ryöppysi joka suunnalta

▪ pärast seda sadas kutseid teistele festivalidele sen jälkeen sateli kutsuja muille festivaaleille

▪ rusikahoobid sadasid mehele selga nyrkiniskut satelivat miehen selkään

■ (millegi ootamatu toimumise kohta)
tipahtaa kuv.

▪ ei ole võimalik, et õnn sajab sulle lihtsalt sülle ei ole mahdollista, että onni vain tipahtaa suoraan syliisi

▪ inimene sajab uksest sisse ja kukub kohe palka nõudma ihminen tipahtaa ovesta sisään ja ryhtyy oitis vaatimaan palkkaa

sama|viisi

‹adv›

samal viisil või kombel, ühesuguselt
samoin, samalla tavalla, samalla lailla, yhtäläisesti

▪ ühel hetkel mõistsin: samaviisi jätkata ei saa eräänä hetkenä tajusin: samalla tavalla ei voi jatkaa

selts

‹s›

1 ametlikult registreeritud vabatahtlik ühing
Võrdle seltsing
seura, yhdistys

▪ Emakeele Selts Äidinkielen seura

▪ jahiselts metsästysseura

▪ spordiselts urheiluseura

▪ loomakaitseselts eläinsuojeluyhdistys

■ üheskoos viibiv inimeste rühm
seurue, joukko
2 kellegi kaaslaseks, seltsiliseks olek või juuresolek
seura

▪ Olav tuli igal vabal hetkel Leenale seltsiks Olav tuli jokaisena vapaana hetkenä Leenan seuraksi

▪ laps tundis koerast suurt seltsi koirasta oli lapselle paljon seuraa

3 (elusa looduse süstemaatikas:) klassist väiksem, sugukondadeks jagunev üksus
○ (ordo)
Võrdle klass (4. täh), liik1 (2. täh)
lahko biol.
■ liik, sort, tõug
laji, sortti ark.

▪ tatarlasi on mitut seltsi tataareja on monenlaisia

sent1

‹s›

1 paljude riikide väiksem rahaühik; selle väärtusega münt
○ lühend s
sentti
2 (vähese raha, vaene olemise kohta)
(rahan vähyyteen liittyen)
penni, sentti

▪ mingil hetkel loen sente ja mingil hetkel teenin väga palju raha toisinaan lasken senttejä, toisinaan tienaan todella paljon rahaa / toisinaan lasken pennejä, toisinaan tienaan todella paljon rahaa

▪ tegelikult pole meil sentigi taskus oikeastaan meillä ei ole pennin pyörylää

Suur|britannia ‹pärisnimi›
saar Euroopa mandriosa looderanniku lähedal
Iso-Britannia ‹erisn.›
■ Suurbritannia ja Põhja-Iirimaa Ühendkuningriigi lühenenud nimetus
Yhdistynyt kuningaskunta
Britannia ‹erisn.›, Iso-Britannia ‹erisn.›

▪ Suurbritannias käib hetkel tuldpurskav valimiskampaania Isossa-Britanniassa on käynnissä kiihkeä vaalikampanja

toetuma

1 ennast või mingit kehaosa kellegi või millegi vastu toetama
tukeutua [johonkin], nojata [johonkin], tukea [johonkin]

▪ naine toetus mehe käsivarrele nainen tukeutui miehen käsivarteen

▪ mees toetub käega vastu seina mies nojaa kädellään seinään / mies nojaa kädellään seinää vasten

■ istet võtma
istahtaa

▪ tulija toetus hetkeks tooliservale tulija istahti hetkeksi tuolinreunalle

2 püsti- või ülalpüsimiseks millelegi toetatud olema
olla tuettu jollakin
–

▪ lagi toetus sammastele katto oli tuettu pylväillä

3 [kellele/millele] kelleltki või millestki tuge leidma
turvautua [johonkuhun/johonkin], luottaa [johonkuhun/johonkin]

▪ pole kedagi, kellele raskel hetkel toetuda ei ole ketään, johon turvautua vaikeina hetkinä

■ [millele] midagi aluseks võtma, millestki lähtuma
perustua [johonkin], nojata [johonkin] kuv., tukeutua [johonkin] kuv.

▪ töö toetub vaatlusandmetele työ perustuu havainnoinnista saatuihin tietoihin

toimik

‹s›

üheks kaustaks koondatud dokumentide kogum
yhteen kansioon kerätty asiakirjakokonaisuus
–

▪ korra juba suletud toimik on hetkel taas avatud (asja, mille käsitlemine oli juba lõpetatud, käsitletakse taas) asiaa, jonka käsitteleminen lopetettiin jo kerran, käsitellään taas

too|sama ‹pron›
‹näitav omadussõnaline asesõna› tollega (eelnevalt teada oleva või mainituga) võrreldes jätkuvalt sama, mitte muu või teine
tuo sama yks., sama

▪ tolsamal hetkel toimus plahvatus tuolla samalla hetkellä tapahtui räjähdys

▪ noodsamad Kreeka filosoofid nuo samat kreikkalaiset filosofit

■ ‹substantiivselt› too, mis või kes on sama
sama

▪ Tallinna meer, toosama, kes pole seitse aastat raamatuid lugenud Tallinnan kaupunginjohtaja, sama, joka ei ole lukenut yhtään kirjaa seitsemään vuoteen

ummik|seis

lahenduseta, väljapääsuta olukord
umpi|kuja kuv., patti|tilanne kuv.

▪ mul on elus hetkel ummikseis juuri nyt elämäni on umpikujassa

ära viskama ‹v›
1 kasutuna minema viskama
heittää pois

▪ vanainimene ei raatsi naljalt midagi ära visata vanhus ei juuri raaski heittää mitään pois

▪ viskasime ära umbes 1-1,5kg lugemata reklaame ja tasuta ajalehti päevas heitimme päivittäin pois noin 1–1,5kg lukematta jääneitä mainoksia ja ilmaislehtiä

2 lõplikult ära tüütama või vastumeelseks muutuma, ärrituma
ärsyyntyä, hermostua
tympäistä, kyllästyttää

▪ mul viskas päriselt ära ärsyynnyin todella

▪ kui ühel hetkel ära viskab, siis võtan vaba päeva jos alkaa tympäistä, otan vapaapäivän

üle|määra ‹adv›
liialt (palju), üle tavalise või aruka määra
liian, ylettömän, ylen|palttisen, kohtuuttoman
liikaa, liiaksi, ylettömästi, ylen|palttisesti, kohtuuttomasti

▪ õnnetuse hetkel oli auto kiirus ülemäära suur onnettomuushetkellä auton nopeus oli liian suuri

▪ lapsi ei tohiks ülemäära suunata lapsia ei saisi johdatella liikaa

▪ pole vaja ülemäära kiirustada ei tarvitse liiemmin kiirehtiä

▪ ta on harjunud oma nahka hoidma ja ülemäära lobisema ei kipu hän on tottunut varomaan nahkaansa eikä höpöttele liikoja

veebiliides @ veebihaldur