Eesti-soome sõnaraamat

heitma

1 läbi õhu viskama, hooga kuhugi paiskama
heittää, nakata, paiskata, viskata

▪ Reelika tegi hoogsalt sporti: tõukas kuuli ja heitis ketast Reelika urheili innokkaasti: työnsi kuulaa ja heitti kiekkoa

▪ ta heitis täringut kaks korda hän heitti noppaa kahdesti

■ järsku liigutust tegema, järsu liigutusega mingisse asendisse viima
heilauttaa tai liikauttaa äkillisesti (itseään)
heittää

▪ mees heitis pea teatraalselt kuklasse ja sulges silmad mies heitti päänsä teatraalisesti takakenoon ja sulki silmänsä

2 kuhugi või mingisse olukorda siirduma või toimetama; (mingisse asendisse) laskuma
heittäytyä

▪ ta otsustas pikali heita ning veidi magada hän päätti heittäytyä pitkälleen ja nukkua vähän

▪ selle tobeda naljatembu eest ei tohiks teda vangi heita tämän tyhmän tempun takia häntä ei pitäisi heittää vankilaan

■ ‹koos sõnadega hulka, kilda, leeri, mesti, sekka, seltsi, abielusse, paari vms.› kellegagi liituma või ühinema (ka abiellumise kohta)
liittyä, mennä mukaan (myös avioitumisesta)
–

▪ ma otsustasin matkagrupis mahajääjatega mesti heita päätin liittyä retkiporukassa jälkijoukkoon

▪ laupäeva öösel kavatseb Tartu Ülikooli botaanikaaias paari heita kaks noort inimest lauantaiyönä Tarton yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa aikoo pari nuorta ihmistä mennä naimisiin

3 endast välja saatma või kiirgama (hrl valgust, helki, varju jm)
(katseesta, valosta, varjosta)
heittää, luoda, kohdistaa

▪ päike heidab kiiri läbi männilatvade aurinko luo säteitään männynlatvojen läpi

4 midagi vahele või vastu ütlema, lühidalt lausuma
(lyhyen huomautuksen, väitteen tms. esittämisestä)
heittää

▪ „Sa vingerdad ja ajad rumalat juttu,“ heitis Lii tüdinult ”Sinä kiemurtelet ja puhut tyhmiä,” heitti Lii kyllästyneenä