|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 10 artiklit
auditoorium
auditorio, luento|sali
auditorio, yleisö, kuulija|kunta, katsojat mon.
M
‹s›1 loengusaal või -ruum, eriti kõrgkoolisauditorio, luento|sali
▪ auditoorium sai uue sisustuse auditorio sai uuden sisustuksen
2 hrl loengu või kõne kuulajaskond, saate vaatajaskondauditorio, yleisö, kuulija|kunta, katsojat mon.
▪ esinemine suurema auditooriumi ees nõuab alati teatud eeltööd esiintyminen suuren kuulijakunnan edessä vaatii aina tiettyä valmistautumista
▪ sportlasi vaatab tohutu rahvusvaheline auditoorium urheilijoita katsoo valtava kansainvälinen yleisö
edukas
Vastand edutu
menestyksellinen, menestyksekäs, menestynyt, onnistunut, tuloksekas
edukalt ‹adv›
menestyksellisesti, menestyksekkäästi, onnistuneesti
edukus ‹adv›
menestyksekkyys, tuloksekkuus
M
‹adj›tulemuslikult tegutsev, häid tulemusi andevVastand edutu
menestyksellinen, menestyksekäs, menestynyt, onnistunut, tuloksekas
▪ meeskonna edukas esinemine maailmameistrivõistlustel joukkueen menestyksekäs esiintyminen maailmanmestaruuskisoissa
▪ ravi oli edukas ja patsient sai haiglast koju hoito oli onnistunut ja potilas pääsi kotiin sairaalasta
▪ kontserdisari kujunes edukaks konserttisarjasta tuli menestys
▪ edukas ettevõtja menestynyt yrittäjä
Seotud sõnad edukalt ‹adv›
menestyksellisesti, menestyksekkäästi, onnistuneesti
edukus ‹adv›
menestyksekkyys, tuloksekkuus
eduline
edistyksellinen, edistys|mielinen, progressiivinen
■ kõnek edukas, õnnestunud
onnistunut yleisk., menestyksekäs
edullinen yleisk.
M
‹adj›edumeelne, progressiivneedistyksellinen, edistys|mielinen, progressiivinen
■ kõnek edukas, õnnestunud
onnistunut yleisk., menestyksekäs
▪ järjekordne eduline esinemine jälleen yksi menestyksekäs esiintyminen
■ kõnek (hinnalt) soodne, mingil viisil kasulikedullinen yleisk.
▪ eduline pakkumine edullinen tarjous
elevus
innostus
kuhina, vilinä, säpinä ark.
M
‹s›rõõmus erutatud olek, rõõmuärevusinnostus
▪ Mis sinus tõelist elevust tekitab? Mikä sinua todella innostaa?
▪ rõõmsa elevuse tõi saali vanaproua esinemine vanhan rouvan esiintyminen toi saliin iloisen innostuksen
■ elav, vilgas liikumine, edasi-tagasi sagiminekuhina, vilinä, säpinä ark.
▪ pühade-eelne elevus kauplustes pyhäpäiviä edeltävä kuhina kaupoissa
kaaluma
painaa
painaa kuv., merkitä
punnita, mitata paino
punnita kuv., puntaroida kuv., harkita, pohtia, arvioida
punnittu kuv., harkittu
ennustaa avaimen, siivilän tms. riippuvan esineen avulla
–
M
1 teatud raskusega olemapainaa
▪ kõrvits kaalus kümme kilo kurpitsa painoi kymmenen kiloa
■ olulist tähtsust, väärtust omama, väärt olemapainaa kuv., merkitä
▪ minu sõna ei kaalu siin midagi minun sanani ei paina tässä mitään
▪ kaaluv argument painava argumentti
2 kellegi või millegi raskust mõõtmisega kindlaks määramapunnita, mitata paino
▪ kaalun ennast alati pärast sauna punnitsen itseni aina saunan jälkeen
3 järele mõtlema, vaagima, aru pidama, kaalutlemapunnita kuv., puntaroida kuv., harkita, pohtia, arvioida
▪ kaalusin kõiki asjaolusid punnitsin kaikkia asianhaaroja
▪ ilma pikemalt kaalumata võeti otsus vastu sen pidempään puntaroimatta päätös hyväksyttiin
▪ võimalikku ostu kaaluti enne põhjalikult mahdollista ostoa harkittiin ensin perusteellisesti
■ kaalutud läbimõeldud; taotletult väärikaspunnittu kuv., harkittu
▪ oskus teha kaalutud otsuseid taito tehdä punnittuja päätöksiä
▪ tema esinemine oli alati äärmiselt kaalutud hänen esiintymisensä oli aina erittäin harkittua
4 mingi rippuva eseme (nt võtme, sõela) abil ennustamaennustaa avaimen, siivilän tms. riippuvan esineen avulla
–
kahvatu
kalpea, kalvakka, kelmeä, valju, hailakka
hailakka kuv., väritön kuv., ilmeetön kuv., laimea kuv., vaisu, pliisu ark.
kahvatult ‹adv›
kalpeana, kalvakkana, kelmeänä, kelmeästi, valjusti myös kuv., hailakasti kuv., värittömästi kuv., ilmeettömästi kuv., laimeasti kuv., vaisusti, pliisusti ark.
M
‹adj›1 (valguse, värvi, näojume kohta:) jumetu, valkjas, erksuseta, loomuliku värvitakalpea, kalvakka, kelmeä, valju, hailakka
▪ üle tema kahvatu näo jooksis rõõm ilo välähti hänen kalpeilla kasvoillaan
▪ kahvatu kuu kelmeä kuu
2 (olemuse kohta:) mitte muljet avaldav, ebahuvitavhailakka kuv., väritön kuv., ilmeetön kuv., laimea kuv., vaisu, pliisu ark.
▪ igatahes kahvatu kuju, mittemidagiütlev joka tapauksessa väritön hahmo, mitäänsanomaton
▪ praad jättis üsna kahvatu mulje pääruoasta jäi aika laimea vaikutelma
▪ venelannade kahvatu esinemine oli ootamatu venäläisten naisten vaisu esiintyminen oli odottamatonta
Seotud sõnad kahvatult ‹adv›
kalpeana, kalvakkana, kelmeänä, kelmeästi, valjusti myös kuv., hailakasti kuv., värittömästi kuv., ilmeettömästi kuv., laimeasti kuv., vaisusti, pliisusti ark.
nüri
Vastand terav (1. täh)
tylsä
tylsä {kynästä}
tylppä
ilmaisutavasta tms.; työstä, toiminnasta
ikävystyttävä, mielenkiinnoton, hengetön kuv., tasa|paksu kuv., tylsä
yksi|toikkoinen, pitkä|veteinen
(liikkeistä, liikkumisesta)
veltto, innoton, raukea
Vastand terav (4. täh)
turta, tylsä, apaattinen, välin|pitämätön
(kivusta:)
jomottava
M
‹adj›1 (lõiketera kohta:) teravuseta, halvasti lõikavVastand terav (1. täh)
tylsä
▪ nüri nuga tylsä veitsi
▪ nürid käärid tylsät sakset
■ (pliiatsi kohta:) ümaraks kulunud otsaga, halvasti kirjutav; (muu asja kohta:) tömp, tömbi otsagatylsä {kynästä}
tylppä
▪ hoop nüri esemega isku tylpällä esineellä
2 (väljenduslaadi vms kohta:) vaimukuseta, vaimuvaene; (töö, tegevuse kohta:) üksluine, tuimilmaisutavasta tms.; työstä, toiminnasta
ikävystyttävä, mielenkiinnoton, hengetön kuv., tasa|paksu kuv., tylsä
yksi|toikkoinen, pitkä|veteinen
▪ üsna nüri arvustus aika mielenkiinnoton arvostelu
▪ nürid laulutekstid tylsät laulutekstit
▪ ööklubides esinemine ei paku muusikule midagi, see on nüri töö yökerhoissa esiintyminen ei anna muusikolle mitään, se on yksitoikkoista työtä
■ (liigutuste, liikumise kohta:) loid(liikkeistä, liikkumisesta)
veltto, innoton, raukea
▪ rünnak jäi algusest saati nüriks, söödumängu ei saadud käima hyökkäys jäi heti alusta laimeaksi, syöttöpeliä ei saatu käyntiin
3 (meelte, vaimuomaduste kohta:) erksuseta, kehvavõitu, tuimVastand terav (4. täh)
turta, tylsä, apaattinen, välin|pitämätön
▪ ärgates on meeled nürimad herättäessä ovat aistit tylsimmillään
▪ ta paistab olevat nüri taipamisega hän tuntuu hidasjärkiseltä
▪ poiss vahtis nüri pilguga arvutiekraani poka katseli tietokoneen näyttöä apaattisin katsein
■ (valu kohta:) tuim, mitte kuigi intensiivne(kivusta:)
jomottava
peesse minema
kõnek (ebaõnnestumise, äpardumise või katki, rikki minemise kohta)
epäonnistumisesta, pieleen menemisestä; mennä rikki, hajota
mennä päin peetä
mennä paskaksi
kõnek (ebaõnnestumise, äpardumise või katki, rikki minemise kohta)
epäonnistumisesta, pieleen menemisestä; mennä rikki, hajota
mennä päin peetä
mennä paskaksi
▪ esinemine läks peesse esiintyminen meni päin peetä
rahakoti|rauad
kukkaron|nyörit kuv.
M
pl(hrl väljendites seoses raha saamise või väljaandmisega)kukkaron|nyörit kuv.
▪ niipea kui oma rahakotirauad kinni panin, kadus ka tema armastus hänen rakkautensa haihtui heti kun kiristin kukkaronnyörejä
▪ hea esinemine avab toetajate rahakotirauad hyvä esitys avaa tukijoiden kukkaronnyörit
tundmus
tunne, tuntemus, tunto, tuntu
tunne
tunne
Seotud sõnad
tundmuslik ‹adj›
tunne|valtainen, tunteellinen, tunteen|omainen
M
‹s›emotsionaalne suhtumine ümbritsevasse ning iseendasse (nt rõõm, kurbus, häbi, kannatus, uudishimu, iroonia); emotsioon, tunnetunne, tuntemus, tunto, tuntu
▪ õnnetundmus onnentunne / onnen tunne
▪ positiivsed ja negatiivsed tundmused positiiviset ja negatiiviset tuntemukset
▪ kõlbelised tundmused on ainuomased inimesele siveelliset tunteet ovat ominaisia vain ihmisille
▪ luuletaja esinemine ei tekitanud erilisi tundmusi runoilijan esiintyminen ei herättänyt erityisiä tuntoja
■ (orgaaniliste aistingute, olemise, enesetunde kohta)tunne
▪ näljast on kõhus näriv tundmus nälästä johtuu kalvava tunne vatsassa
■ (aimuse, mulje, vaistu kohta)tunne
Seotud sõnad
tundmuslik ‹adj›
tunne|valtainen, tunteellinen, tunteen|omainen
