|
|
Leitud 1 artikkel
eba|tavaline
epä|tavallinen, tavaton, poikkeuksellinen, erikoinen
M
tavalisest, harjumuspärasest erinev, millegi poolest isesugune või erakordneepä|tavallinen, tavaton, poikkeuksellinen, erikoinen
▪ ebatavaline oli lahkuminek seetõttu, et kummalgi polnud „teist“ ero oli sen takia erikoinen, ettei kummallakaan ollut ketään toista
▪ suvi on ebatavaliselt vihmane kesä on poikkeuksellisen sateinen
