Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 51 artiklit, väljastan 50

ajama
M
1 kedagi või midagi kuhugi liikuma sundima või liikuma panema
ajaa
▪ piletita sõitjad aeti bussist välja liputtomat matkustajat häädettiin bussista / liputtomat matkustajat ajettiin ulos bussista
▪ ajasin lapsed magama ajoin lapset nukkumaan
▪ tuul ajas paadi kaldast eemale tuuli ajoi veneen kauemmas rannasta
▪ liha aeti vardasse liha työnnettiin vartaaseen
▪ Aja püksid jalga! Pane housut jalkaan!
■ (oma keha või kehaosa teatud asendisse viies)
kehon tai ruuminosan asennon ottamisesta
–
▪ ajas jalad harki otti haara-asennon; levitti jalkansa
▪ Aja ennast püsti! Nouse ylös!
■ (sõiduvahendi (või hobuse) juhtimise, ka sõitmise kohta)
(ajoneuvon ohjaamisesta, myös siinä matkustamisesta)
ajaa
▪ ajas auto tee äärde ajoi auton tiensivuun
▪ teekäijale aeti otsa jalankulkijan päälle ajettiin
▪ Ajame võidu! Ajetaan kilpaa!
■ (taime kohta:) oma osi kasvatama
(kasvista:) kasvattaa osiaan
–
▪ puu on juured alla ajanud puu on kasvattanut juuret
2 ‹ka isikuta lauses› mingit tundmust, meeleolu, seisundit, olukorda, muutust põhjustama, esile kutsuma
jonkin tunteen, tunnelman, tilan, tilanteen tai muutoksen aiheuttamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ iiveldama ajab tekee pahaa
▪ näkku valetamine ajas ta marru päin naamaa valehteleminen raivostutti häntä
▪ ära aja mind naerma älä naurata
▪ nii kurb lugu, et ajab nutu peale niin surullinen juttu, että itkettää
▪ sa ajad mind segadusse hämmennät minua
▪ viin on mehe hukka ajanud viina on vienyt miehen turmiolle
▪ aja see asi korda hoida se asia
3 ‹ühendites› (tegevuse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)
jonkin toiminnan yhteydessä
–
▪ mul on linnas asju ajada minulla on kaupungissa asioita hoidettavanani
▪ mingit äri ta ajab jotain liiketoimintaa hän pyörittää
▪ laps ajab jonni lapsi kiukuttelee
4 ‹ühendites› (rääkimise, kõnelemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
puhumisesta
–
▪ ajame pisut juttu rupatellaan vähän
▪ Ära aja jama! Älä horise! / Älä puhu pötyä!
▪ Ah, mis sa ajad! Älä viitsi!
■ ‹ühendites› (hääle, heli tekitamise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
äänen tuottamisesta
–
▪ poiss ajab vilet poika viheltelee
▪ kõrvad ajavad pilli korvat soivat
5 ihukarvu raseerides eemaldama
(ihokarvojen poistamisesta)
ajaa, ajella
▪ ajab habet ajaa partansa / ajelee partansa
6 midagi endast eraldama või välja saatma
erittää tai erottaa jotain itsestään
–
▪ kuusk hakkas juba enne uut aastat okkaid ajama joulukuusesta alkoi varista neulasia jo ennen uuttavuotta
▪ pliit ajab suitsu hella savuttaa
7 ‹ühendites› (kellegi või millegi jälitamise, sellele järgnemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
(jäljittämisestä, perässä pysymisestä tms.)
ajaa, ajaa takaa, jahdata, seurata
▪ koer ajab jänese jälgi koira seuraa jäniksen jälkeä
▪ kass ei viitsi hiiri taga ajada kissa ei viitsi ajaa hiiriä takaa
▪ tüdruk ajas raamatus näpuga järge tyttö seurasi sormella rivejä kirjassa
8 trassi, teed vms hrl otsesuunalist rajama
tien, väylän tms. tekemisestä
–
▪ mutt ajab käike kontiainen kaivaa käytäviä
▪ läbi metsa on siht aetud metsän läpi on raivattu linja
▪ suusarada jäigi sisse ajamata hiihtolatu jäikin ajamatta
9 ‹ühendverbi osana› õmmeldes kinnitama
kiinnittää ompelemalla
–
▪ ajas krae külge ja nööbid ette kiinnitti kauluksen ja ompeli napit
10 keetmise teel destilleerima; utma
tislata
▪ kartulitest aetud piiritus perunoista keitetty pontikka / perunoista tislattu pontikka
▪ tökatit aeti kasetohust tököttiä hiiletettiin koivun tuohesta
ajaproovi läbi tegema
pika aja jooksul end õigustama, väärtuslikuks osutuma
osoittautua pitkän ajan kuluessa paikkaansa puolustavaksi, arvokkaaksi
–
▪ moodsa sisustuse keskele on sobitatud vanu, ajaproovi läbi teinud asju, mis sisendavad hubasust nykyaikaiseen sisustukseen on sovitettu vanhoja hyviksi osoittautuneita asioita, jotka tuovat kodikkuutta
asi
M
‹s›
1 hrl olmega või tööga seotud tarbeese, vahend, riist vms
tavara, esine
▪ terve tuba oli igasuguseid asju täis koko huone oli täynnä kaikenlaisia tavaroita
▪ pakkis oma asjad kokku ja läks minema pakkasi tavaransa ja lähti
▪ armastab ilusaid asju pitää kauniista tavaroista
■ ‹hrl ainsuses› materjal, aine; söödav või joodav
materiaali, aine; syötävä tai juotava
–
▪ igast asjast ei saa maja ehitada taloa ei voi rakentaa mistä vain
▪ peolaud oli uhke, tekkis tahtmine kõiki asju maitsta juhlapöytä oli komea, tuli halu maistaa kaikkea
■ kirjandus- või kunstiteos
kirjallisen tai taiteellisen luomistyön tuote
teos, työ
▪ kunstinäitusel meeldisid talle Vive Tolli asjad taidenäyttelyssä häntä miellyttivät Vive Tollin työt
2 probleem, juhtum, nähtus, olukord või asjaolu
asia, seikka, tapaus, juttu
▪ võttis koosolekul asja üles otti asian esiin kokouksessa
▪ ta ei saa paljudest asjadest üldse aru monia asioita hän ei ymmärrä lainkaan
▪ asja tuleb uurida asiaa pitää tutkia
▪ Kuidas ma küll nii lihtsa asja peale ei tulnud! Miten minä en hoksannut näin yksinkertaista asiaa!
▪ püüab asju paremas valguses näha yrittää nähdä asiat paremmassa valossa
▪ asi on hullem kui arvasime juttu on hullumpi kuin luulimmekaan
■ miski kellessegi puutuv; (midagi tingiv) põhjus või vajadus
jotakuta koskettava seikka; jotakin edellyttävä tarve tai tehtävä
asia
▪ Mis on teistel sellega asja, millal mina oma töö valmis saan? Mitä se muille kuuluu, milloin minä saan työni valmiiksi? / ei se ole muiden asia, milloin minä saan työni valmiiksi
▪ Mis see sinu asi on? Mitä se sinulle kuuluu?
▪ Kas tulid niisama või oli sul asja ka? Tulitko muuten vain vai oliko sinulla asiaakin?
■ õigusrikkumine, süü-, kohtuasi vms
asia, oikeus|asia, juttu, oikeus|juttu
▪ asi jõudis lõpuks kohtusse asia päätyi lopulta oikeuteen
■ kellelegi või millelegi omased omadused, olukord või situatsioon
(jollekulle tai jollekin luonteenomaisista ominaisuuksista, oloista tai tilanteista)
seikka, piirre
asian|laita, tilanne
▪ vanainimese asi - samm tönts, kuulmine kehv vanhuksen tilanne: kömpelö askel ja heikko kuulo
3 tegemist vajav töö või toiming
asia, homma ark.
▪ mul on vaja linnas asju ajada minun on hoidettava asioita kaupungilla / minun pitää hoitaa hommia kaupungilla ark.
▪ selle asjaga pole kiiret sillä asialla ei ole kiirettä
4 miski omaette väärtus, midagi kõlblikku, kasulikku vms
kyllin hyvästä, kelvollisesta, hyödyllisestä tms.
–
▪ sellest käsikirjast küll asja ei saa siitä käsikirjoituksesta ei kyllä tule mitään
▪ pole tast asja kõnet pidama ei hänestä ole pitämään puhetta
▪ see raamat pole suurem asi se kirja ei ole kovin kummoinen
dirigeerima
M
orkestrit, koori juhatama
(orkesteriin, kuoroon liittyvästi)
johtaa
▪ kontserti dirigeerib maestro Eri Klas konsertin johtaa maestro Eri Klas
■ juhtima, mingile tegevusele suunda andma
(kuvaannollisesti:) johtaa, antaa jollekin toiminnalle suunta
–
▪ voodis dirigeeris asju naine sängyssä nainen määräsi
ellu viima
täide viima, tegelikuks muutma
toteuttaa, panna toimeen, panna täytäntöön
▪ olen suutnud kõik oma plaanid ellu viia olen onnistunut toteuttamaan kaikki suunnitelmani
▪ püüame õpitut ka praktikas ellu viia yritämme toteuttaa opittua myös käytännössä
▪ noored teevad vahvaid asju ja viivad ellu edukaid projekte nuoret tekevät hauskoja asioita ja toteuttavat menestyksekkäitä projekteja
enne|kuulmatu
M
‹adj›
varem mittekogetud või -kuuldud, (nördimusest, üllatusest) jahmatama panev
ennen|kuulumaton
▪ juhtus ennekuulmatuid asju tapahtui ennenkuulumattomia asioita
ette laduma
esile tooma, esitama; teatavaks tegema, ära rääkima
tuoda esiin, tuoda esille, tuoda julki, esittää
▪ tuldi kaebama ja vanu asju ette laduma tultiin valittamaan ja esittämään vanhoja asioita
hoidma
M
1 [mida/keda] millestki või kellestki kinni pidama, seda haardest mitte vabastama
pitää, pidellä
▪ reporter hoidis käes mikrofoni reportteri piteli mikrofonia
▪ naine hoiab last süles nainen pitää lasta sylissään
▪ juht hoidis kahe käega kramplikult rooli ja vaatas enda ette kuljettaja piti ratista kaksin käsin kiinni ja katsoi eteensä
2 [mida/keda] midagi või kedagi mingis kohas, olukorras, asendis või seisundis olla laskma või olema sundima
pysyttää tai antaa olla jossakin paikassa, asennossa tai tilassa
pitää, säilyttää, pysyttää
▪ ekstremistid hoidsid kaks kuud pantvangis Ameerika misjonäri ekstremistit pitivät amerikkalaista lähetystyöntekijää kaksi kuukautta panttivankinaan
▪ ta hoiab oma asju korras hän pitää asiansa kunnossa
▪ ravimeid hoiti luku taga lääkkeitä pidettiin lukkojen takana / lääkkeitä säilytettiin lukkojen takana
▪ suutsin vaevu silmi lahti hoida pystyin hädin tuskin pitämään silmiäni auki
▪ skandaal hoidis rahva meeled elevil skandaali piti kansan kiihdyksissä
3 [mida/keda] midagi säilitama, alal hoidma
pitää, säilyttää
▪ Hoia pikivahet! Pidä turvaväli!
▪ otsustasin saladuse endale hoida päätin pitää salaisuuden omanani
▪ suusataja ei suutnud oma eduseisu hoida hiihtäjä ei onnistunut pitämään etumatkaansa
■ [mida/keda] millegagi (kellegagi) hoolikalt, ettevaatlikult ümber käima
hoitaa [jotakin], pitää huolta [jostakin], pitää [jotakin] hyvin, huolehtia [jostakin]
▪ ta hoiab oma raamatuid hän pitää huolta kirjoistaan
▪ hästi hoitud auto hyvin pidetty auto / hyvin hoidettu auto
▪ ta ei hoia üldse oma tervist hän ei huolehdi lainkaan terveydestään / hän ei hoida lainkaan terveyttään
4 [mida/keda] midagi või kedagi tagasi hoidma, ohjeldama
pidellä, pidättää, pidätellä
▪ kumbki meist ei suutnud naeru hoida kumpikaan meistä ei kyennyt pidättämään nauruaan
■ [mida] midagi ebameeldivat või ohtlikku vältima
suojata, varjella, varoa
▪ hoia silmi ereda päikese eest suojaa silmäsi kirkkaalta auringolta
▪ kogemused hoidsid teda tegemast saatuslikku viga kokemukset estivät häntä tekemästä kohtalokasta virhettä
▪ Hoia eemale! Pysy kaukana!
▪ hoidsime maja varju pysyttelimme talon suojissa
▪ Hoidke, et te sellest kellelegi ei räägi! Varokaa puhumasta tästä kellekään! / Katsokaakin, ettette puhu tästä kellekään!
5 [keda] kellegi eest hoolitsema; kellegi, millegi järele valvama
pitää huolta, huolehtia jostakin; pitää silmällä, valvoa jotakin
hoitaa, hoivata, katsoa, vahtia ark.
▪ kõik läksid peole, koer jäi kodu hoidma kaikki lähtivät juhliin, koira jäi vahtimaan taloa
▪ täna on ta lapselapsi hoidmas tänään hän on hoitamassa lapsenlapsia
6 [keda] kellessegi või millessegi armastuse ja poolehoiuga suhtuma
olla kiintynyt tai mieltynyt johonkuhun
–
▪ ta hoiab oma väikest õde väga hän on hyvin kiintynyt pikkusiskoonsa
hunnik
M
‹s›
hulk ühtekokku või üksteise otsa kuhjatud esemeid või mingit ainet
kasa, röykkiö, vuori, läjä ark.
▪ liivahunnik hiekkakasa
▪ killustikuhunnik sepelikasa
▪ hunnikusse koguma koota kasaksi
▪ nurgas vedelesid musta pesu hunnikud nurkassa lojui likapyykkivuoria
■ (roojahunniku kohta)
uloste|kasa, läjä ark.
▪ ta tegi oma hunniku põõsa alla hän teki ulostekasansa pensaan juureen
■ hunnikus (väljendites tihedalt koos olemise kohta)
yhtenä kasana, yhtenä rykelmänä, kasassa
▪ kanad trügisid hunnikus õuele kanat tungeksivat yhtenä kasana pihalle
■ hunnikusse (väljendites tihedalt koos olemise kohta)
yhdeksi kasaksi, yhdeksi mytyksi, kasaan
▪ mees vajus nurka hunnikusse (kägarasse, kokku) mies vajosi nurkkaan yhdeksi mytyksi
■ piltl (suure hulga kohta)
kasa, röykkiö, tukku
▪ pärast jõule on mul kodus hunnikute viisi asju joulun jälkeen minulla on kotona kasapäin tavaraa
▪ ma ostan selle hunniku raha eest maja ostan sillä rahakasalla talon
iga mats
igaüks, ükskõik kes
joka ikinen, kuka tahansa
joka iikka ark., iikka kuin iikka ark., joka sorkka ark.
▪ ma ei soovi, et iga mats teaks minu asju en tahdo, että joka iikka tietää asioistani
iga|sugune
M
‹adj›, iga|sugu ‹adj› ‹indekl›
igat liiki, kõige erisugusemat liiki või laadi
kaiken|lainen, kaiken|moinen, monen|lainen
▪ te rääkisite igasuguseid asju puhuitte monenlaisia asioita
▪ eriti suurt huvi tundis ta igasuguste masinate vastu hän oli erityisen kiinnostunut kaikenlaisista koneista
▪ mul on olnud igasugu hulle unistusi minulla on ollut kaikenlaisia hulluja unelmia
■ mis tahes, ükskõik milline, määratlemata omadustega
millainen tahansa, millainen hyvänsä, millainen vain
▪ selleks ei kõlba igasugune riie, vaid ainult linane siihen ei kelpaa millainen kangas tahansa, ainoastaan pellavainen
■ ‹jaatavates lausetes koos sisulise eitusega, keeluga vms› (midagi välistavalt:) vähimgi, väiksemgi
kaikki mahdollinen, vähäisinkin
▪ tuisk hävitas igasugused jäljed pyry peitti kaikki mahdolliset jäljet
▪ ta oli kaotanud igasuguse huvi meie vestluse vastu hän oli menettänyt vähäisimmänkin mielenkiinnon keskusteluamme kohtaan
■ ‹s› (kahtlaseks peetava inimese kohta)
(epäilyttävän oloisesta ihmisestä)
kaiken|lainen ‹adj.›, kaiken|moinen ‹adj.›, kaiken|karvainen ‹adj.› usein halv.
▪ siin liigub ringi igasuguseid täällä liikuskelee kaikenmoista väkeä
iks
M
‹s›
1 võõrtäht x
x-kirjaimen nimi
äks, äksä ark.
▪ eestipärane nimi välistab iksid ja igrekid virolaisessa nimessä ei ole äksiä eikä yitä
2 ‹adj› ‹indekl› kõnek (seni) teadmata, tundmatu või juhuslikuna näiv
(toistaiseksi) tuntematon tai sattumanvaraiselta näyttävä
–
▪ vahel juhtub igasuguseid iks asju välillä sattuu kaikenlaisia kummallisia asioita
ilm2
M
‹s›
maailm kogu oma ulatuses
maailma
▪ süda oli tühi ja seepärast läksin laia ilma õnne otsima sydän oli tyhjä, ja siksi lähdin avaraan maailmaan onneani etsimään
▪ ilmas juhtub hirmsaid asju maailmassa tapahtuu hirveitä asioita
▪ miski pole siin ilmas igavene mikään tässä maailmassa ei ole ikuista
■ (näiva või väljamõeldud tegelikkuse kohta)
maailma, todellisuus
▪ unenägude ilm unien maailma
ilmnema
M
esile või ilmsiks tulema; selguma, välja tulema
ilmetä, ilmentyä, käydä ilmi, selvitä, paljastua
▪ tagajärjed ilmnesid alles poole aasta pärast seuraukset ilmenivät vasta puolen vuoden päästä
▪ ilmnes päris huvitavaid asju selvisi kovin kiinnostavia asioita
imestama
M
[mille üle] imestust, hämmastust tundma või avaldama
ihmetellä [jotakin], hämmästellä [jotakin], kummastella [jotakin], ällistellä [jotakin]
▪ mu rootslastest tuttavad imestasid, et miks meil majad hallid on ruotsalaiset tuttavani kummastelivat, miksi meillä talot ovat harmaita
▪ imestame elu üle nagu Vana-Kreeka mõtlejad ihmettelemme elämää kuin antiikin Kreikan ajattelijat
▪ pole siin imestada miskit, segaseid asju on teisigi ei tässä ole mitään hämmästeltävää, on niitä muitakin sekavia juttuja
isevoolu minema
ilma suunamata, stiihiliselt kulgema, arenema jne
kulkea tai kehittyä ohjaamatta, itsestään
edetä omalla painolla(an, kulkea omalla painolla(an, edistyä omalla painolla(an
▪ me ei saa lasta asju isevoolu minna emme voi antaa asioiden kulkea omalla painollaan
juhtuma
M
1 (üksiksündmuse, juhtumi kohta:) ootamatult toimuma, ette tulema
sattua, tapahtua
▪ õnnetus juhtus sirgel teelõigul onnettomuus sattui suoralla tieosuudella
▪ minuga juhtub kõiksugu asju minulle sattuu kaikenlaisia asioita
▪ ema loodab, et juhtub ime ja poeg paraneb äiti toivoo, että tapahtuu ihme ja poika parantuu
2 [mida tegema] ettekavatsemata, juhuslikult kuhugi jõudma või midagi tegema
tulla tai joutua sattumalta johonkin, tulla sattumalta tehneeksi jotakin
sattua, osua
▪ baariomanik juhtus kõike pealt nägema baarin omistaja sattui näkemään omin silmin kaiken
▪ juhtusin kuulma raadiost intervjuud majandusministriga satuin kuulemaan radiosta talousministerin haastattelun
juurde panema ‹v›
lisama
lisätä
▪ kui supp on liiga paksuks läinud, pane juurde vett jos keitto on liian paksua, lisää vettä
▪ püüdsin tempot juurde panna yritin lisätä tempoa
▪ teadus on valdkond, kuhu tuleb raha kogu aeg juurde panna tiede on ala, jota pitää koko ajan rahoittaa lisää
■ (liialdamise kohta)
liioitella
▪ ajakirjandus on alati kõige targem, loetavuse jaoks mõeldakse asju välja ja pannakse juurde lehdistössä ollaan aina niin fiksuja, siellä keksitään ja liioitellaan asioita, jotta luettava olisi kiinnostavaa
kiskuma
M
1 (tugevasti, hoogsalt) tõmbama, tirima, sikutama
vetää voimakkaasti tai nopeasti
kiskoa, tempoa, riuhtoa, repiä
kiskaista, tempaista, riuhtaista, repäistä
▪ uks kisti lahti ovi kiskaistiin auki
▪ kiskus riided seljast hän riuhtoi vaatteet yltään
▪ laps muudkui nügib ja kisub tekki lapsi vain nykii ja kiskoo peittoa
▪ krahmas mul käest kinni ja kiskus pikali hän kahmaisi minua kädestä kiinni ja kiskoi kumoon
■ midagi kuskilt küljest, seest ära või katki rebima (ka hammastega, küüntega); kitkuma, katkuma
vetää jotakin irti tai ulos jostakin, rikkoa vetämällä (myös kynsin tai hampain)
kiskoa, repiä, riipiä, raastaa, riuhtoa
▪ kiskus kasehalult tohtu hän kiskoi koivuhalosta tuohta
▪ tuul kiskus puudelt lehti tuuli repi lehtiä puista / tuuli riipi lehtiä puista
▪ kiskus sõrmuse sõrmest hän riuhtaisi sormuksen sormesta
▪ kõuts tuli koju, kõrv lõhki kistud kollikissa tuli kotiin korva revenneenä
■ kõnek (tugevasti sisse tõmmates) suitsetama
(tupakoimisesta)
vetää, kiskoa
▪ nurga taga seisis paar suitsu kiskuvat teismelist nurkan takana seisoskeli pari teiniä vetämässä röökiä
2 ‹aluseks tegija, sooritaja või põhjustaja› (märgib asendi või olukorra muutmist või muutumist, millegi viimist mingisse asendisse või seisundisse)
Võrdle kistud
(asennon tms. fyysisen tilan muuttamisesta tai muuttumisesta)
vetää, vetäistä, vetäytyä
▪ arsti nähes kiskus poiss näo mossi lääkärin nähdessään poika vetäisi kasvot murjotukseen
▪ hirm kisub sisemuse krampi pelko vetää sisukset kramppiin
▪ käed kiskusid rusikasse kädet vetäytyivät nyrkkiin
▪ suu kiskus kuivaks ja süda pööritas suuta kuivasi ja oksetti
■ ‹ka isikuta lauses› mingis suunas arenema (kalduma) või minema; mingile olukorrale lähenema
kehittyä johonkin suuntaan; lähestyä jotakin asiantilaa tai tilannetta
mennä [joksikin], taittua [joksikin] kuv.
▪ asi kiskus piinlikuks juttu meni kiusalliseksi
▪ hakkab pimedaks kiskuma alkaa tulla pimeää
▪ päev kisub lõunasse päivä lähestyy puolta
▪ aeg kiskus üle kesköö kello alkoi olla yli puolenyön
▪ kisub sügise poole vuosi taittuu syksyksi
▪ tundub, et täna kisub peoks tänään tuntuu pukkaavan juhlaa ark.
■ mingit olukorda saavutada püüdma või kestvamalt mingis olukorras, tundes püsima
yrittää päästä johonkin tilanteeseen; pysyä pidemmän aikaa jossakin tilanteessa tai jonkin tunteen vallassa
–
▪ laps kisub nuttu lapsi vääntää itkua
▪ Kas kisud riidu? Haastatko riitaa?
▪ oleme terve päeva tüli kiskunud, aitab nüüd küll olemme nahistelleet koko päivän, nyt saa riittää
■ mingisse olukorda, tegevusse kaasa haarama (vastu tahtmist või enese teadmata)
viedä mukaan johonkin tilanteeseen tai toimintaan (vastentahtoisesti tai tiedostamatta)
vetää mukaan [johonkin], ajaa [johonkin]
▪ rahvas kisti sõtta kansa ajettiin sotaan
▪ mees kisti poliitilistesse intriigidesse mies vedettiin mukaan poliittisiin juonitteluihin
3 ‹ka isikuta lauses› ligimeelitavalt, ahvatlevalt mõjuma, vastupandamatult kuhugi või midagi tegema meelitama
houkutella vastustamattomasti jonnekin tai tekemään jotakin
vetää, vetää puolee(nsa
▪ Lao välja, mis sind Tartusse kisub! Annahan kuulua, mikä sinua Tarttoon oikein vetää!
▪ muusika lausa kisub tantsima musiikki suorastaan vetää tanssilattialle
▪ mind kisub loodusesse luonto vetää minua puoleensa
4 kaklema, kisklema, tülitsema
nahistella, kinastella, nujakoida, kahinoida
▪ mehed läksid tüdruku pärast kiskuma miehet päätyivät nujakoimaan tytön takia
▪ õde-venda ainult kisuvad omavahel sisko ja veli vain nahistelevat keskenään
5 midagi või kedagi mitte rahus olla laskma, midagi kätte võtma, puutuma või näppima
näpelöidä, näplätä, nykiä, kopeloida
▪ laps kipub kõiki asju kiskuma lapsella on taipumus näpelöidä kaikkea
6 (riietusesemete vm kohta:) mingist kohast ülemäära, takistavalt pingul, kitsas olema
(liian tiukasta vaatekappaleesta tms.)
kiristää
▪ pintsak kisub selja pealt puvun takki kiristää selästä
▪ nahk kisub, nagu oleks kehale väikeseks jäänud ihoa kiristää aivan kuin se olisi jäänyt pieneksi ruumiille
klient
M
‹s›
1 teatud asutuse, ettevõtja või isiku teenuseid kasutav isik
asiakas
▪ advokaat ajas oma kliendi asju väga osavalt asianajaja hoiti hyvin etevästi päämiehensä asioita
▪ selle juuksuri kliendid on tema tööga väga rahul tämän kampaajan asiakkaat ovat hänen työhönsä hyvin tyytyväisiä
2 sõltlane, patrooni kaitsealune Vana-Roomas
(antiikin Roomassa)
klientti hist., suojatti
kokku keerama
1 (vassimisega) midagi segast või halba põhjustama
aiheuttaa jotakin sekavaa tai huonoa (vääristelemällä)
–
▪ poiss keeras jälle pahanduse kokku poika aiheutti taas harmia / poika teki taas pahojaan
▪ niipalju asju kokku keerata on omaette oskus on aivan oma taitonsa aiheuttaa niin paljon sotkua
▪ teie kolleeg on keeranud kokku paraja supi kolleganne on keittänyt varsinaisen sopan kuv.
2 kokku rullima vm viisil kokku panema
kääriä, keriä, rullata
▪ mees lõpetas, keeras ajaleheväljalõike kokku mies lopetti ja kääri lehtileikkeen rullalle
▪ hommikul keerasime juhtme kokku ja pistsime kotti aamulla kerimme johdon ja panimme laukkuun
kokku põrkama
1 [millega/kellega] hooga üksteise vastu minema
törmätä [johonkin/johonkuhun]
▪ Maa võib kokku põrgata Marsiga Maa voi törmätä Marsiin
■ [kellega] juhuslikult kohtuma, kokku sattuma
tavata sattumalta
törmätä [johonkuhun] kuv.
▪ põrkasin tänaval sõbraga kokku törmäsin kadulla ystävään
2 (teravasse) vastuollu, konflikti sattuma
törmätä kuv.
▪ kui huvid kokku põrkavad, tuleb igasugu asju ette kun intressit törmäävät, sattuu kaikenlaista
lamp
M
‹s›
1 hrl pirni- või torukujuline elektrivalguse allikas
lamppu
▪ lamp põles läbi lamppu paloi {hehku- tms. lampun rikkoutumisesta}
▪ vahetasin auto esilaternate lambid ära vaihdoin auton etuvalojen lamput
■ valgusallikast ja kuplist vm kattest koosnev valgustusvahend
valaisin, lamppu, valaistus|laite
▪ lauale roninud kass ajas lambi ümber pöydälle kiivennyt kissa kaatoi valaisimen
▪ jalgrattalamp polkupyörän valo
2 lambist kõnek suvaliselt, ilma nähtava põhjuseta
sattumanvaraisesti, mielivaltaisesti, ilman näkyvää syytä
–
▪ vahel juhtub lambist täitsa häid asju joskus sattuu täysin odottamatta oikein mukavia juttuja
▪ mõte tuli lambist idea tuli aivan tuosta vain
▪ tüdruk jättis mu maha, täiesti lambist tyttö jätti minut noin vain
linnuke ‹s›
1 väike või armas lind
pikku|lintu, lintunen usein ylät.
▪ aknalauale lendas üks linnuke ikkunalaudalle lensi pikkulintu
▪ naabripoiss elab nagu linnuke oksal (vaba ja muretu elu kohta) naapurin poika elää vapaana kuin taivaan lintu
2 märk ∨ (nt valiku tähistamiseks)
rasti, ruksi ark., kruksi ark.
▪ märgi õige vastus linnukesega rastita oikea vastaus / merkitse oikea vastaus rastilla
■ ‹väljendites› (tegeliku vajaduse puudumist, vormitäidet, formaalsust märkivana)
viittaamassa todellisen tarpeen puuttumiseen, muodollisuuteen
–
▪ mulle ei meeldi teha asju linnukese pärast en mielelläni tee asioita vain muodon vuoksi
3 (inimese, hrl mingi kahtlase tüübi kohta)
(omituisen näköisestä tai omituisesti käyttäytyvästä ihmisestä)
otus
▪ tunnen sinusuguseid linnukesi küll ja küll tunnen ihan tarpeeksi sinunlaisiasi otuksia
■ van (lõbutüdruku, kergemeelse tüdruku või naise kohta)
ilo|lintu leik., hutsu halv., naikkonen usein halv., hempukka halv.
■ linnukesega veidi imelik, kiiksuga
hieman omalaatuisesta
–
▪ need, kes vanalinnas elada tahavad, pidavat olema natuke linnukesega niillä, jotka haluavat asua vanhassakaupungissa, viiraa kuulemma hiukan päästä
luuletama
M
1 luuletust või luuletusi kirjutama, värsse looma
runoilla
▪ Vana-Hiinas pidid ka ametnikud oskama luuletada ja maalida muinaisessa Kiinassa myös virkamiesten piti osata runoilla ja maalata
▪ aastaid sahtlisse luuletanud pereema andis välja luulekogu vuosia pöytälaatikkoon runoillut perheenäiti julkaisi runokokoelman
2 midagi välja mõtlema ja seda tõe pähe esitama
sepittää ilman asiatietoja, keksiä omasta päästään
runoilla, säveltää kuv., ark.
▪ lastele ei pea valetama ja asju kokku luuletama lapsille ei pidä valehdella eikä runoilla mitä sattuu
majanduslik
M
‹adj›
1 majandusega seotud, sellesse puutuv või seda käsitlev
taloutta, talouselämää koskeva, niihin kuuluva
taloudellinen
▪ majanduslik areng taloudellinen kehitys / talouskehitys
▪ riikidevaheline majanduslik koostöö valtioiden välinen taloudellinen yhteistyö
2 (isiku, ettevõtte vms seisukohast:) varadega, rahaga seotud
toimeentuloa, varallisuutta koskeva, rahallinen tai aineellinen
taloudellinen, talous-
▪ majanduslikes raskustes pered taloudellisissa vaikeuksissa olevat perheet
▪ majanduslik kindlustatus taloudellinen turva
■ raha otstarbekalt, säästlikult kasutada oskav; kokkuhoidu võimaldav
taloudellinen
▪ vanemad kasvatavad mul veel kartuleid ja kapsaid, kuid majanduslikum on selliseid asju poest osta vanhempani kasvattavat edelleen perunaa ja kaalia, vaikka senkaltaisia tuotteita on taloudellisempaa ostaa kaupasta
Seotud sõnad
majanduslikult ‹adv›
taloudellisesti, rahallisesti
muidu
M
‹adv›
1 muul juhul, vastasel juhul
muuten, muutoin, muulloin, muussa tapauksessa
▪ pole mõtet kundesid välja visata – kust muidu raha tuleb ei kannata heittää asiakkaita pihalle – mistä sitä rahaa muuten tulee
▪ tuleb rohkem nõuda, muidu asjad paremaks ei lähe täytyy vaatia enemmän, muuten tilanne ei kohene
■ muus osas, muus suhtes
muuten, muutoin
▪ alumisel korrusel elas nende muidu viisaka maja ainuke joodik alimmassa kerroksessa asui heidän muutoin siistin talonsa ainoa juoppo
▪ enesetunne on muidu hea, ainult selg teeb vahel häda olo on muuten hyvä, selkä vain vihoittelee välillä
▪ Mis muidu uudist? Mitä uutta muuten?
■ teisiti, muul viisil
muuten, muuta
▪ Ott ei saanud muidu, kui hakkas naerma Ott ei voinut muuta kuin alkaa nauraa
▪ hästi läheb, kuidas muidu hyvää kuuluu, kuinkas muuten
2 muul ajal, tavaliselt
muuten, muulloin
▪ Uku ema sõnul poiss muidu nii julge ei ole kui laval Ukun äidin mukaan poika ei muuten ole yhtä rohkea kuin näyttämöllä
▪ üritan puhata ja teha neid asju, milleks muidu aega ei jää yritän levätä ja tehdä asioita, joita en muulloin ehdi
3 tasuta, ilma (rahata)
ilmaiseksi, maksutta
▪ saime suurepärase majutuse vanalinnas peaaegu muidu (väga soodsa hinnaga) saimme erinomaisen majapaikan vanhassakaupungissa melkein ilmaiseksi
4 (lihtsalt) niisama, ilma erilise põhjuseta
muuten
▪ tulin muidu korraks läbi pistäydyin muuten vain
▪ kõik raamatusõbrad ja muidu huvilised on lahkesti oodatud kaikki kirjallisuudenystävät ja muuten kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita
muutma
M
1 teistsuguseks või täiesti teiseks tegema
muuttaa, muuntaa, muokata
▪ määrust muudeti asetusta muutettiin
▪ Kui ei saa muuta asju, muutkem suhtumist! Jos emme voi muuttaa asioita, muuttakaamme asennetta!
▪ sündmus, mis muutis maailma tapaus, joka muutti maailmaa
▪ lennuk muutis kurssi lentokone muutti kurssia
▪ jäide on muutnud teed libedaks riite on muuttanut tiet liukkaiksi
2 keel samast sõnast käänates või pöörates eri vorme moodustama
taivuttaa
▪ sõna hälbima võib muuta kahte moodi: hälvib ja hälbib sanaa hälbima voi taivuttaa kahdella tavalla: hälvib ja hälbib
mätta otsast
[kelle] kellegi (või mingist) vaatevinklist
jonkun (tai jostakin) näkökulmasta
–
▪ igaüks näeb asju oma mätta otsast jokainen näkee asiat omasta näkökulmastaan
▪ poliitikat jälgin tavakodaniku mätta otsast seuraan politiikkaa tavallisen kansalaisen näkökulmasta
mööda
M
‹prep› [mida], ‹postp› [mida], ‹adv, adj› ‹indekl›
1 millegi pinnal edasi või mingi ala, ruumi piires (liikudes)
(kulkutietä, reittiä, alustaa, suuntaa ilmaisemassa)
pitkin, myöten
▪ hakati jala mööda teed astuma lähdettiin kulkemaan jalkaisin tietä pitkin
▪ kutsikas vänderdas mööda põrandat koiranpentu taapersi pitkin lattiaa
▪ keegi tuleb redelit mööda üles joku tulee tikapuita myöten ylös
▪ olen vaba inimene, kolan mööda linna, istun kohvikutes, käin näitustel olen vapaa ihminen, kuljen pitkin kaupunkia, istun kahviloissa, käyn näyttelyissä
■ (paiknemise kohta:) piki mingit pinda, joont või mingi ala ulatuses
(jotakin seuraten tai noudattaen)
pitkin, myöten
▪ igasugust kola vedeleb mööda seinaääri kaikenlaista rojua lojuu pitkin seinustoja
■ samalaadseid kohti, isikuid pidi (liikudes)
samankaltaisia tahoja pitkin (liikkuen)
–
▪ kiri ringles hulk aega mööda ametiasutusi kirje kiersi hyvän aikaa ympäri virastoja
▪ ta muudkui käis mööda arste, ent abi ei saanud hän vain kulki lääkärin luota toisen luo, muttei saanut apua
■ (seoses löömisega:) vastu
(lyömiseen liittyen:) jotakin vasten
–
▪ vanasti anti vitsaga paar korda mööda sääri, ja asi korras ennen vanhaan lyötiin pari kertaa vitsalla säärille ja asia oli sillä selvä
2 midagi või kedagi tahapoole, seljataha või kõrvale jättes (liikumisel)
ohi
▪ politseiauto kihutas mööda poliisiauto kaahasi ohi
▪ eessõitjast oli raske mööda pääseda edellä ajavan ohi oli vaikea päästä
▪ oleme vist õigest majast mööda sõitnud olemme kai ajaneet oikean talon ohi
▪ vana tuttav kõndis teretamata mööda vanha tuttu käveli ohi tervehtimättä
▪ liiklusvool suunatakse kesklinnast mööda liikennevirta ohjataan keskustan ohi
■ kõrvale, mitte sinna, kus vaja; mitte pihta
kulkusuunnasta tai reitistä sivuun, syrjään; niin, ettei osu johonkin
ohi
▪ istusin toolist mööda istuin tuolin ohi
▪ Viimane vise – jälle mööda! Viimeinen heitto – ja taas ohi!
■ (tasemelt, saavutustelt) kellestki ette
jonkun tai jonkin edelle kehittymiseen viitaten
ohi, edelle
▪ usun, et arvutid lähevad inimestest arengult mööda uskon tietokoneiden menevän kehityksessä ihmisen ohi / uskon tietokoneiden menevän kehityksessä ihmisen edelle
■ (seoses kellegi või millegi ignoreerimisega või millegi käsitlemata, kasutamata jätmisega)
jonkun tai jonkin huomiotta jättämiseen tai jonkin käsittelemättä, käyttämättä jättämiseen liittyen
–
▪ mees leidis nipi, kuidas seadusest mööda hiilida mies keksi konstin kiertää lakia
▪ probleemist püüti vaikides mööda minna ongelmat pyrittiin sivuuttamaan vaikenemalla
▪ sellist juhust ei saa ju mööda lasta eihän tuollaista mahdollisuutta voi päästää menemään
3 ‹adv, adj› ‹indekl› kõnek niisugune, nagu ei pea olema, ebaõnnestunud, sobimatu
huono, epäonnistunut; sopimaton
virhe- yleisk., vika- yleisk.
▪ täitsa mööda ost täysi virheostos
▪ kleidil pole vigagi, aga kübar on mööda mekko ei ole hullumpi, mutta hattu ei sovi
4 millegi kohaselt, millegi järgi; sobivust, vastavust märkivates ühendites
jonkin mukaisesti, jotakin noudattaen, seuraten; osoittamassa ilmauksen sisältämän väitteen alkuperää
mukaan
▪ ostan asju vajadust mööda ostan asioita tarpeen mukaan
▪ minu mäletamist mööda oli see nii muistaakseni se oli niin / muistini mukaan se oli niin
mööda vaatama
[millest/kellest] mingit asjaolu vm märkamata jätma, midagi või kedagi ignoreerima
jättää [jokin/joku] huomiotta, sivuuttaa [joku/jokin] kuv.
▪ on asju, millest ei saa mööda vaadata, mida peab arvestama on asioita, joita ei voi sivuuttaa vaan jotka pitää ottaa huomioon
▪ meil on kriis, aga riik on sellest mööda vaadanud on kriisi, mutta valtio on jättänyt sen huomiotta
nina
M
‹s›
1 suu kohal paiknev väljaulatuv näoosa
nenä, nokka ark., tuulen|halkaisija leik., nenu last., leik., kirsu {koiran kuononpää}
▪ nina nuuskama niistää nenänsä; niistää nokkansa
▪ räägib läbi nina (nasaalse, ninahäälega rääkimise kohta) puhuu nenäänsä
▪ istub kodus, nina raamatus (lugemise või õppimise kohta) istuu kotona nenä kirjassa
▪ kui koera nina on kuiv ja kuum, siis on koer haige jos koiran kirsu on kuiva ja kuuma, koira on sairas
■ vaist, taip, intuitiivne oskus midagi välja uurida või ennustada
vainu kuv.
▪ lavastajal oli talentide peale hea nina ohjaajalla oli erityinen taito löytää lahjakkuudet
▪ tal on eriline nina leida üles ammu kadunud asju hänellä on kauan sitten kadonneiden asioiden löytämisen erityinen taito
■ (vahtrapuu tiibvilja kohta, mida lapsed kinnitavad näpitsana nina otsa)
(vaahteran pallepähkylöistä, joita lapset kiinnittävät nenänpäähän)
nenä
2 millegi (eenduv, kitsenev) esiots; millegi tipmine osa
keula, kokka, nokka, kärki
▪ laev hoidis nina tuule suunas laiva piti keulansa tuulen suunnassa
▪ paadinina veneen keula / veneenkokka
▪ otsis jalga pidulikud terava ninaga kingad etsi jalkaansa juhlavat teräväkärkiset kengät
▪ lumikellukesed on juba nina mullast välja pistnud lumikellot pilkistävät jo mullasta
■ poolsaare, neeme tipp või neem, maanina
nenä
▪ neemenina niemennenä / niemenkärki
▪ tee viis Undva ninale tie vei Undvan niemennenään
nina alla hõõruma
kellelegi üht ja sama ette heitma; korduvalt millelegi (tseremoonitsemata) tähelepanu juhtima
soimata tai syyttää jotakuta toistuvasti samasta asiasta; ohjata huomio toistuvasti johonkin (tekemättä siitä suurempaa numeroa)
–
▪ On siis vaja vanu asju nina alla hõõruda! Pitääkö muistuttaa vanhoista asioista?
▪ ei kiidaks heaks ka seda, kui õpetaja igal sammul isegi õpilastele oma väikest palka nina alla hõõrub ei hyväksyisi sitäkään, jos opettaja koko ajan mainitsisi pienestä palkastaan jopa oppilaille
nurk
M
‹s›
1 vahemaa kahe lõikuva joone vahel, mida mõõdetakse kraadides nende lõikumiskoha lähedalt
kulma
▪ ökodukt ei lähe risti üle tee, vaid on 137-kraadise nurgaga tee telje suhtes vihersilta ei ylitä tietä kohtisuoraan, vaan 137 asteen kulmassa tien akseliin nähden
▪ lennuk kukkus alla järsu nurga all lentokone putosi jyrkässä kulmassa
▪ kolmnurga nurkade summa on 180° kolmion kulmien summa on 180°
■ ‹ühendites› (käsituse, seisukoha, lähenemisviisi kohta)
näkö|kulma, kulma kuv., vinkkeli ark.
▪ igaüks näeb asju oma nurga alt jokainen näkee asiat omasta kulmastaan
▪ küsimusele võib läheneda ka teisest nurgast kysymystä voi lähestyä toisestakin näkökulmasta
2 koht, kus mingi eseme vm kaks erisuunalist külgpinda või serva ühinevad; sellise ühinemiskoha piirkond
kulma, nurkka
▪ kaamera on telefonil üleval vasakus nurgas puhelimen kamera on vasemmassa yläkulmassa
▪ akna ülemisest nurgast piilub sisse õhtupäike ilta-aurinko kurkistaa sisään ikkunan yläkulmasta
▪ laps kukkus peaga vastu riidekapi nurka lapsi löi päänsä vaatekaapin kulmaan
■ ehitise seinte ühinemiskoht ning selle lähem ümbrus
nurkka, kulma
▪ eestoa nurgas seisis vana kappkell eteisen nurkassa seisoi vanha kaappikello
▪ väike silt hoone nurgal näitab, et olen õiges kohas pieni kilpi rakennuksen kulmassa näyttää, että olen oikeassa paikassa
▪ kass kadus maja nurga taha kissa katosi talon kulman taakse
▪ kohalikud joovad poe nurga taga õlut paikalliset juovat olutta kaupan nurkan takana
■ kahe tänava ühinemiskoht
kahden kadun yhtymäkohta
kadun|kulma, kulma, kulmaus
▪ pilt on tehtud Maakri ja Lennuki tänava nurgal kuva on otettu Maakri- ja Lennuki-kadun kulmassa
3 ebamäärane (eraldatud) ruumiosa; maa-ala, paikkonna (kõrvalisem) osa
nurkka, nurkkaus, kulma, soppi
kulma|kunta, kolkka, perukka
▪ tööpäev möödus tavatult vaikselt, igaüks nohises oma nurgas työpäivä kului epätavallisen rauhallisesti, kaikki tuhisivat omissa nurkissaan
▪ teedeta kaob elu Eesti kaugemates nurkades sootuks ilman teitä Viron kaukaisimmilta perukoilta katoaa elämä kokonaan
▪ inimesi oli kokku sõitnud igast Setomaa nurgast ihmisiä oli matkustanut paikalle Setomaan joka kolkasta
nähtavale
M
‹adv›
⇒ Samas sarjas nähtaval
näha, paistma
näkyville, näkyviin, nähtäville, nähtäviin, esille, esiin
▪ autosse ei tasuks mingeid asju nähtavale jätta autoon ei kannattaisi jättää mitään tavaroita näkyville
▪ pimedas taevas ilmuvad nähtavale planeedid ja tähed planeetat ja tähdet ilmestyvät näkyviin pimeällä taivaalla
▪ surnud kalad vajuvad järve põhja ega tulegi nähtavale kuolleet kalat vajoavat järven pohjaan eivätkä nouse pintaan
närv
M
‹s›
1 nöörjas kiudude kogum, mida mööda liiguvad närviimpulsid
hermo
2 ‹hrl mitm, ühendites› (tasakaalukuse, enesevalitsusega seostuvate psüühikailmingute kohta)
hermot mon.
▪ peavad head närvid olema, et enda kohta netikommentaare lugeda täytyy olla hyvät hermot, että pystyy lukemaan itseään koskevia nettikommentteja
▪ juhil olgu hea otsustusvõime ja raudsed närvid johtajalla on oltava hyvä arvostelukyky ja rautaiset hermot
▪ loodan suvel närve puhata toivon voivani lepuuttaa hermojani kesällä
■ närvis (ärritatud, närvilise oleku kohta)
hermostunut
▪ olin enne esinemist suisa närvis olin suorastaan hermostunut ennen esiintymistä
■ närvi (ärritatud, närvilise oleku kohta)
hermostunut
▪ ole kannatlik ja ära mine närvi ole kärsivällinen äläkä hermostu
▪ parmud ajasid hobuse närvi paarmat kävivät hevosen hermoille
■ (mingile ajale omase tundelaadi kohta)
hermo kuv.
▪ kunstnik kombineerib sobimatuid asju ja tabab sellega täpselt ajastu närvi taiteilija yhdistelee sopimattomia asioita ja osuu näin täsmälleen ajan hermoon
pisike ‹adj›, pisikene ‹adj›
1 kogult, suuruselt (väga) väikeste mõõtmetega
pieni, pikku taipum., pikkuinen, pienoinen vars. ylät., piskuinen ylät.
▪ pisikest kasvu naine pienikasvuinen nainen
▪ arst leidis esihambal pisikese augu lääkäri löysi hampaasta pienen reiän
▪ haki või pisikesteks tükkideks ja sega jahu juurde leikkaa voi pieniksi paloiksi ja sekoita jauhot siihen
▪ maja ees oli pisike auto talon edessä oli pieni auto
■ (lapse või looma-, linnupoja kohta vihjega vanusele)
lapsesta, eläimen tai linnun poikasesta
pieni
▪ Airi kasvatab üksi kahte pisikest last Airi kasvattaa yksin kahta pientä lasta
▪ tunneme teineteist päris pisikesest peale tunnemme toisemme aivan pienestä asti
■ ‹s› väike laps
pieni lapsi
pienokainen, pienoinen ylät.
▪ pisike saab varsti kümnekuuseks pienokainen on pian kymmenkuinen
▪ mul on endalgi kodus pisike kasvamas minullaon itsellänikin pienokainen kotona
2 hulgalt, väärtuselt, arvult (väga) väike; vähestest koosnev, väheseid või vähest hõlmav
suuruudeltaan, arvoltaan, määrältään (hyvin) pieni; harvoista tai muutamista koostuva, harvoja tai vähää koskeva
pieni
▪ noori pisikese palgaga ei peibuta nuoria ei saa houkuteltua pienellä palkalla
▪ asju saab teha ka pisema raha eest tekemistä löytää myös pienemmällä rahalla
▪ ta on pisikese koguduse hingekarjane hän on sielunpaimen, jolla on pikkuinen seurakunta
■ (väga) lühikese kestusega, lühikest aega kestev
lyhytkestoinen
pieni
▪ teeme töös pisikese pausi pidämme pienen paussin
▪ nüüd kuluks ära pisike jalutuskäik pieni kävely tulisi nyt tarpeeseen
3 jõult, mõjult (väga) nõrk, vähese intensiivsusega
voimaltaan tai vaikutukseltaan (hyvin) heikko, sellainen, jonka intensiivisuus on vähäinen
pieni, pienoinen
▪ mind kimbutab pisike külmetus minua vaivaa pieni flunssa
▪ toit valmistas pisikese pettumuse ruoka tuotti pienoisen pettymyksen
▪ haavalehed sahisesid pisemaski tuules haavanlehdet havisivat heikoimmassakin tuulessa
■ suurema tähtsuseta, üsna tühine
suhteellisen merkityksetön
pieni
▪ pisike kirjaviga pieni kirjoitusvirhe
▪ keegi ei tohi pisimatki asja tema teadmata otsustada kukaan ei saa päättää pienimmästäkään asiasta hänen tietämättään
poolde vinna
⇒ Samas sarjas pooles vinnas
poolele kõrgusele, mitte päris üles ega alla; tegevuse mõttes poole peale
puoleen korkeuteen, ei aivan ylös eikä alas; toiminnasta: puolitiehen
–
▪ lasksin auto küljeakna poolde vinna laskin auton sivuikkunan puoleksi alas
▪ ma ei armasta asju poolde vinna jätta en halua jättää asioita puolitiehen
raha|maailm
mõjukate rahameeste, rahandustegelaste maailm, nende keskkond
raha|maailma, raha|piirit mon.
▪ rahamaailma esindajad näevad asju oma vaatevinklist rahamaailman edustajilla on oma näkökulmansa asioihin
rajama
M
1 midagi (uut) ehitama, (plaanipäraselt) tegema
rakentaa jotain (uutta), tehdä (suunnitelmallisesti)
perustaa, rakentaa, pystyttää
raivata
▪ saarele rajatakse korralik jahisadam saarelle perustetaan kunnollinen jahtisatama
▪ 18. sajandil rajatud park 1700-luvulla perustettu puisto
▪ järve äärde rajati staadion ja supelrand järven rantaan rakennettiin stadion ja uimaranta
▪ rajasime endale teed läbi hangede raivasimme tiemme läpi hankien
2 riiki, asutust vm asutama, midagi ellu kutsuma
panna jokin alkuun, muodostaa
perustaa
▪ naine rajas oma gospelliikumise nainen perusti oman gospelliikkeen
▪ Eesti ja Läti rajasid pärast Esimest ilmasõda oma riigi Viro ja Latvia perustivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen omat valtionsa
▪ rajati ühine kirjakeel luotiin yhteinen kirjakieli
■ [millele/kellele] midagi aluseks, toeks võtma, millestki lähtuma
nojata johonkin, pohjata johonkin, ottaa jokin perustaksi
perustaa [johonkin], rakentaa [jokin, jonkin varaan] kuv., olla perustana
▪ Leedu rajas mängutaktika Sabonisele Liettua rakensi pelitaktiikkansa Saboniksen varaan
▪ äriplaan oli rajatud pettusele liikesuunnitelma oli rakennettu petoksen varaan
▪ palju asju saab rajada usaldusele luottamus voi olla monien asioiden perustana
Seotud sõnad
rajamine ‹s›
perustaminen, alulle|pano
ringi jooksma ‹v›
mitmel pool, edasi-tagasi jooksma või kiiresti käima
juoksennella
▪ maanteel jookseb ringi mitu poni maantiellä juoksentelee monta ponia
▪ lapsed jooksid hoovis ringi lapset juoksentelevat pihalla
■ mitmel pool kiirustades tegutsema, paljude asjadega toimetama
toimia kiirehtien monilla tahoilla, hoitaa monia asioita
juosta
▪ mees jooksis ringi ja ajas asju mies juoksi ympäriinsä hoitamassa asioita
samal ajal kui
1 ‹ajasidesõna› alustab kõrvallauset, mille tegevus või olukord on pealause omaga samaaegne
sillä aikaa kun, sillä välin kun, silloin kun
▪ samal ajal kui teised lõunatundi pidasid, käisin mina asju ajamas sillä aikaa kun toiset pitivät ruokatuntia, minä kävin hoitamassa asioita
2 ‹vastandav sidesõna› alustab vastanduse varjundiga kõrvallauset
kun taas, kun sen sijaan
▪ Euroopa väikeriikide kogemus õpetab, et sõjaks valmistumine viib ummikusse, samal ajal kui kõigile kasulik olemise püüd tasandab eelarvamusi ja kõrvaldab pingeid Euroopan pienten valtioiden kokemus opettaa, että sotaan valmistautuminen vie umpikujaan, kun taas pyrkimys olla kaikille hyödyllinen tasoittaa ennakkoluuloja ja vähentää jännitteitä
selliselt
M
‹adv›
sel kombel või viisil
niin, sillä tavalla, sillä lailla, sillä tapaa, siten
näin, tällä tavalla, tällä lailla, tällä tapaa, täten, näin ikään kans.
noin, tuolla tavalla, tuolla lailla, tuolla tapaa, tuolla tavoin
▪ kahju, et temasse selliselt suhtutakse harmi, että häneen suhtaudutaan niin
▪ Selliselt asju ajada ei tohi! Asioita ei saa hoitaa tuolla tavoin!
silmapaari vahele jääma
märkamata jääma
jäädä huomaamatta
–
▪ äkki hakkasin nägema asju, mis varem olid jäänud silmapaari vahele yhtäkkiä aloin nähdä asioita, jotka olivat jääneet minulta aiemmin huomaamatta
▪ temal ei jää midagi silmapaari vahele häneltä ei jää mitään huomaamatta
soome sisu
soomlastele omane eriline jonn ja vastupidavus
suomalainen sisu
▪ meie põhjanaabrid teevad paljusid asju soome sisuga pohjoisnaapurimme tekevät paljon asioita suomalaisella sisullaan
suur|reha
M
hobusega veetav pulkadega põllutööriist heina riisumiseks, vaalutamiseks või kaarutamiseks
hevos|harava maat.
▪ talumees laadis koormale suurreha, vedruäkke ja muid asju maanviljelijä lastasi kuormaan hevosharavan, jousiäkeen ja muita tavaroita
süda
M
‹s›
1 lihaseline elund, mille kokkutõmbed panevad vere soontes liikuma
(elimestä)
sydän anat., pumppu ark.
■ rindkere piirkond, kus see elund asub
(alueesta, jossa elin sijaitsee)
sydän, sydän|ala {varsinkin tunteiden, mielenliikkeiden ilmentymispaikkana}, rinta, sydämen|seutu, sydämen seutu
▪ mees haaras südamest ja kukkus mies tarttui rintaansa ja kaatui
■ looma, linnu vastav elund toiduna
(ruoaksi käytettävästä sisäelimestä)
sydän
▪ hautatud süda tomatikastmes haudutettua sydäntä tomaattikastikkeessa
■ seda elundit meenutav ese, kujutis vm
(kuvasta, esineestä tms.)
sydän
▪ martsipanist süda marsipaanisydän
▪ puu tüvesse oli lõigatud noolega läbitud süda puun runkoon oli viilletty nuolen lävistämä sydän
2 (iseloomuomaduse või tunnete, hingeelu kohta)
(luonteenpiirteisiin tai tunteisiin liittyen)
sydän kuv., mieli
▪ mehel olevat hell süda miehellä on kuulemma hellä sydän / mies on kuulemma helläsydäminen
▪ soe vastuvõtt liigutas minu kalki südant lämmin vastaanotto liikutti paatunutta sydäntäni
▪ tegin seda raske südamega tein sen raskain sydämin / tein sen raskain mielin
■ ‹hrl väljendites› (armastustunnetega seoses)
(rakkauden tunteisiin liittyen)
sydän kuv.
▪ president on vallutanud kogu rahva südame presidentti on valloittanut koko kansan sydämen
▪ tema südames ei ole kohta teiste naiste jaoks toisille naisille ei ole sijaa hänen sydämessään
■ ‹hrl sisekohakäänetes› (ühenduses inimese kõige sügavamate tunnete, mõtetega:) sisim, hing
(syvimpiin tunteisiin liittyen)
sisin, sydän kuv.
▪ mul on südames väga suur mure minulla on sisimmässäni hyvin suuri murhe
▪ mina ei võta selliseid asju südamesse en ota sellaisia asioita itseeni
▪ ema süda aimas halba äiti aavisti pahaa sisimmässään
■ südamest (üli)väga, kogu hingest
sydäme(nsä pohjasta, koko sydämestä
▪ Eva naeris südamest ja elas südamest kaasa Eva nauroi sydämensä pohjasta ja eläytyi koko sydämestään
■ ‹hrl väljendites› (iiveldustunde kohta)
pahoinvoinnista
–
▪ rasvane toit ajas südame pahaks rasvainen ruoka etoi
▪ ei saa midagi süüa, süda läigib sees en voi syödä mitään, minua kuvottaa
▪ mul on süda paha voin pahoin
▪ lapsel läheb bussis tihti süda pahaks lapsi alkaa usein voida pahoin bussissa
3 millegi keskus, keskosa
(jonkin keskiosasta)
keskus, sydän kuv., ydin, sydän|osa
▪ Kaarli kirik paikneb pealinna südames Kaarlenkirkko sijaitsee pääkaupungin sydämessä
▪ näib, et linna ärielu süda liigub Raekoja platsilt väljapoole näyttää siltä, että kaupungin liike-elämän keskus siirtyy poispäin Raatihuoneentorilta
▪ protsessor on arvuti süda prosessori on tietokoneen sydän
■ ajalõigu keskpaik, selle haripunkt
(aikavälin keski- tai taitekohdasta)
keski-, sydän-
▪ mõnedel lindudel on talve südames juba pojad pesas joillakin linnuilla on sydäntalvella jo poikaset pesässä
▪ päevasüda keskipäivä
4 (asjaolu, tegevuse vm kohta:) midagi keskset, tähtsat või liikumapanevat
(tilanteesta tai toiminnasta: jokin keskeinen, tärkeä tai liikkeellepaneva)
ydin, sydän kuv., sielu
▪ aktiivsed liikmed on klubi süda aktiiviset jäsenet ovat kerhon sydän
▪ Ruhri tööstuspiirkond on Saksamaa rasketööstuse süda Ruhrin alue on Saksan raskaan teollisuuden ydinaluetta
▪ orkaani süda ähvardas üle liikuda ka New Yorgi linnast hirmumyrskyn keskus uhkasi liikkua myös New Yorkin kaupungin ylitse
■ millegi sügav sisemus, tuum
(jonkin syvistä sisäosista)
ydin, sisus, keskus, sydän kuv.
▪ vulkaani süda tulivuoren sisus
tore
M
‹adj›
1 selline, kes või mis kutsub esile suurt poolehoidu
kiva, hauska, mukava
▪ Küll on tore tüdruk! Onpa kiva tyttö! / Kyllä on mukava tyttö!
▪ tegime lastega toredaid asju: joonistasime, meisterdasime, mängisime puuhasimme lasten kanssa mukavia: piirsimme, askartelimme, leikimme
▪ oli tore pidu oli hauskat juhlat
2 (millegi või kellegi välimuse kohta:) kena, nägus, uhke
korea, upea, muhkea
▪ toas säras tore jõulupuu korea joulukuusi loisti huoneessa
▪ peig sõitis kosja toreda autoga sulhanen ajoi kosiomatkalle upealla autollaan
vaimu|haigus
M
raske psüühilise talitluse häire, psüühiline haigus (nt skisofreenia, psühhoosid)
mieli|sairaus, mieli|tauti
▪ Marta põeb vaimuhaigust ja pole võimeline oma asju ise ajama Marta on mielisairas eikä pysty itse hoitamaan asioitaan
viis3 ‹s›
1 see, kuidas midagi tehakse või kuidas miski toimub; meetod, võte
tapa, keino, menetelmä, menettely
▪ liikumisviis liikkumistapa; askellaji {hevosesta}
■ komme, harjumus teatud moel käituda
tapa
▪ lastel on viisiks nina nokkida lapsilla on tapana kaivaa nenää
▪ allaandmine ei ole minu viis asju lõpetada luovutus ei ole tapani päättää asioita
2 viisil [millisel] teatud kombel, teatud moel
tapaan, tavalla, tavoin, viisin murt.
▪ Mil viisil te tulema saite? Millä tavoin pääsitte tulemaan?
▪ asi lõppes parimal viisil asia päättyi parhaalla mahdollisella tavalla
▪ seda ülesannet saab lahendada kahel viisil tämän tehtävän voi ratkaista kahdella tavalla / tämän tehtävän voi ratkaista kahdella tapaa
■ ‹hrl nimisõna järel› (väljendab võrdlust eelneva nimisõnaga: nt poisikese viisil 'nagu poisike')
tapaan, tavoin

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur