[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 21 artiklit

ajab asja ära
hädapärast piisab, käib kah
rittää hädin tuskin, nipin napin
ajaa asian
hea oleks, kui saaksid rohkem anda, aga kümnekas ajab asja ära olisi hyvä, jos voisit antaa enemmän, mutta kymppi ajaa asian
ajama
M
1 kedagi või midagi kuhugi liikuma sundima või liikuma panema
ajaa
piletita sõitjad aeti bussist välja liputtomat matkustajat häädettiin bussista / liputtomat matkustajat ajettiin ulos bussista
ajasin lapsed magama ajoin lapset nukkumaan
tuul ajas paadi kaldast eemale tuuli ajoi veneen kauemmas rannasta
liha aeti vardasse liha työnnettiin vartaaseen
Aja püksid jalga! Pane housut jalkaan!
(oma keha või kehaosa teatud asendisse viies)
kehon tai ruuminosan asennon ottamisesta
ajas jalad harki otti haara-asennon; levitti jalkansa
Aja ennast püsti! Nouse ylös!
(sõiduvahendi (või hobuse) juhtimise, ka sõitmise kohta)
(ajoneuvon ohjaamisesta, myös siinä matkustamisesta)
ajaa
ajas auto tee äärde ajoi auton tiensivuun
teekäijale aeti otsa jalankulkijan päälle ajettiin
Ajame võidu! Ajetaan kilpaa!
(taime kohta:) oma osi kasvatama
(kasvista:) kasvattaa osiaan
puu on juured alla ajanud puu on kasvattanut juuret
2ka isikuta lausesmingit tundmust, meeleolu, seisundit, olukorda, muutust põhjustama, esile kutsuma
jonkin tunteen, tunnelman, tilan, tilanteen tai muutoksen aiheuttamiseen liittyvissä ilmauksissa
iiveldama ajab tekee pahaa
näkku valetamine ajas ta marru päin naamaa valehteleminen raivostutti häntä
ära aja mind naerma älä naurata
nii kurb lugu, et ajab nutu peale niin surullinen juttu, että itkettää
sa ajad mind segadusse hämmennät minua
viin on mehe hukka ajanud viina on vienyt miehen turmiolle
aja see asi korda hoida se asia
3ühendites(tegevuse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)
jonkin toiminnan yhteydessä
mul on linnas asju ajada minulla on kaupungissa asioita hoidettavanani
mingit äri ta ajab jotain liiketoimintaa hän pyörittää
laps ajab jonni lapsi kiukuttelee
4ühendites(rääkimise, kõnelemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
puhumisesta
ajame pisut juttu rupatellaan vähän
Ära aja jama! Älä horise! / Älä puhu pötyä!
Ah, mis sa ajad! Älä viitsi!
■ ‹ühendites(hääle, heli tekitamise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
äänen tuottamisesta
poiss ajab vilet poika viheltelee
kõrvad ajavad pilli korvat soivat
5 ihukarvu raseerides eemaldama
(ihokarvojen poistamisesta)
ajaa, ajella
ajab habet ajaa partansa / ajelee partansa
6 midagi endast eraldama või välja saatma
erittää tai erottaa jotain itsestään
kuusk hakkas juba enne uut aastat okkaid ajama joulukuusesta alkoi varista neulasia jo ennen uuttavuotta
pliit ajab suitsu hella savuttaa
7ühendites(kellegi või millegi jälitamise, sellele järgnemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)
(jäljittämisestä, perässä pysymisestä tms.)
ajaa, ajaa takaa, jahdata, seurata
koer ajab jänese jälgi koira seuraa jäniksen jälkeä
kass ei viitsi hiiri taga ajada kissa ei viitsi ajaa hiiriä takaa
tüdruk ajas raamatus näpuga järge tyttö seurasi sormella rivejä kirjassa
8 trassi, teed vms hrl otsesuunalist rajama
tien, väylän tms. tekemisestä
mutt ajab käike kontiainen kaivaa käytäviä
läbi metsa on siht aetud metsän läpi on raivattu linja
suusarada jäigi sisse ajamata hiihtolatu jäikin ajamatta
9ühendverbi osanaõmmeldes kinnitama
kiinnittää ompelemalla
ajas krae külge ja nööbid ette kiinnitti kauluksen ja ompeli napit
10 keetmise teel destilleerima; utma
tislata
kartulitest aetud piiritus perunoista keitetty pontikka / perunoista tislattu pontikka
tökatit aeti kasetohust tököttiä hiiletettiin koivun tuohesta
alla ajama
kellestki liiklusvahendiga üle sõitma, kellelegi otsa sõitma
ajaa yli
ta oleks autoga tagurdades mind peaaegu alla ajanud hän olisi autolla peruuttaessaan melkein ajanut ylitseni
edasi sõitmav
liikumist (samas suunas) jätkama
ajaa eteenpäin
autojuht ei reageerinud peatumismärguandele ja sõitis edasi kuljettaja ei reagoinut pysähtymismerkkiin ja ajoi eteenpäin
järgnevalt sõitma
jatkaa matkaa
delegatsioon sõitis edasi Odessasse valtuuskunta jatkoi matkaansa Odessaan
eemale peletama
kedagi või midagi kaugemale, ohutusse kaugusse tõrjuma, ära ajama
häätää, ajaa pois, karkottaa
arvasime, et olime ohu eemale peletanud ajattelimme, että olimme karkottaneet vaaran
mina ei peletanud kedagi eemale minä en häätänyt ketään pois
eemale tõukama
1 [kellest/millest] eemalduma panema, ära põlgama, eemale peletama
työntää luotaan, ajaa pois, karkottaa, etäännyttää
ühelt poolt tõmbas ta ligi, teiselt poolt tõukas eemale toisaalta hän veti puoleensa, toisaalta työnsi luotaan
2 endast kaugemale, kõrvale lükkama
tönäistä, sysätä
ta tõukas tüdruku eemale ja tõusis hän tönäisi tytön kauemmas ja nousi
ennast nurka mängima
oma tegevuse tagajärjel väljapääsuta olukorda, ummikusse sattuma
pelata itse(nsä nurkkaan kuv., ajaa itse(nsä nurkkaan kuv.
juhtima
M
1 sõiduki roolis olema, seda teel, kursil vms hoidma
ohjata, ajaa, kuljettaa
Andres autot ei juhi Andres ei aja autoa
jalgratast juhitakse lenkstangi abil polkupyörää ohjataan ohjaustangosta
laeva juhib kapten Valeri Sepp laivaa ohjaa kapteeni Valeri Sepp
2 asutuse vm organisatsiooni tööd, millegi toimimist või kulgu korraldama ja suunama
johtaa
Eestis juhib riiki peaminister Virossa valtiota johtaa pääministeri
nõupidamist juhtis abilinnapea neuvottelua johti apulaispormestari
ta esineb lavalaudadel, juhib telesaateid hän esiintyy näyttämöllä, juontaa TV-lähetyksiä
vedeliku vm aine liikumist (torude vm abil) suunama
johtaa, ohjata, suunnata
kogu reovesi juhitakse biopuhastisse kaikki jätevedet johdetaan biologiseen puhdistimeen
millegi kulgu või kellegi liikumist suunama
ohjata, viedä {tanssissa}
mina juhin oma elu ise ohjaan elämääni itse
traditsioonilistes tantsudes juhib mees oma partnerit perinteisissä tansseissa mies vie pariaan
elektrit, soojust vms edasi kandma, endast läbi laskma
johtaa fys.
märg puit juhib elektrit märkä puu johtaa sähköä
3 paremusjärjestuses esikohal olema; asetuselt vm poolest kellestki ees olema
johtaa vars. urh.
Saksamaa juhtis võistlust teisest etapist alates Saksa johti kilpailua toisesta etapista lähtien
vaheajale minnes juhtis Eesti 41 : 33 erätauolle mentäessä Viro johti 41–33
jälitama
M
taga ajama, (luurates, nuhina) kannul käima
jäljittää, varjostaa
vainota, ajaa, jahdata ark.
politsei jälitas pangaröövlit poliisi jäljitti pankkiryöstäjää
tundub, et pahandused jälitavad Madist tuntuu siltä, että ikävyydet seuraavat Madista
taanduvale vastasele selle lõplikuks purustamiseks peale tungima
(sodassa:) edetä vetäytyvän vihollisen tuhoamiseksi
Eesti väed vallutasid Võnnu ja jälitasid sakslasi seejärel kuni Riiani virolaisjoukot valloittivat Cēsiksen ja ajoivat sen jälkeen saksalaisia takaa Riikaan saakka
kiskuma
M
1 (tugevasti, hoogsalt) tõmbama, tirima, sikutama
vetää voimakkaasti tai nopeasti
kiskoa, tempoa, riuhtoa, repiä
kiskaista, tempaista, riuhtaista, repäistä
uks kisti lahti ovi kiskaistiin auki
kiskus riided seljast hän riuhtoi vaatteet yltään
laps muudkui nügib ja kisub tekki lapsi vain nykii ja kiskoo peittoa
krahmas mul käest kinni ja kiskus pikali hän kahmaisi minua kädestä kiinni ja kiskoi kumoon
midagi kuskilt küljest, seest ära või katki rebima (ka hammastega, küüntega); kitkuma, katkuma
vetää jotakin irti tai ulos jostakin, rikkoa vetämällä (myös kynsin tai hampain)
kiskoa, repiä, riipiä, raastaa, riuhtoa
kiskus kasehalult tohtu hän kiskoi koivuhalosta tuohta
tuul kiskus puudelt lehti tuuli repi lehtiä puista / tuuli riipi lehtiä puista
kiskus sõrmuse sõrmest hän riuhtaisi sormuksen sormesta
kõuts tuli koju, kõrv lõhki kistud kollikissa tuli kotiin korva revenneenä
kõnek (tugevasti sisse tõmmates) suitsetama
(tupakoimisesta)
vetää, kiskoa
nurga taga seisis paar suitsu kiskuvat teismelist nurkan takana seisoskeli pari teiniä vetämässä röökiä
2aluseks tegija, sooritaja või põhjustaja(märgib asendi või olukorra muutmist või muutumist, millegi viimist mingisse asendisse või seisundisse)
Võrdle kistud
(asennon tms. fyysisen tilan muuttamisesta tai muuttumisesta)
vetää, vetäistä, vetäytyä
arsti nähes kiskus poiss näo mossi lääkärin nähdessään poika vetäisi kasvot murjotukseen
hirm kisub sisemuse krampi pelko vetää sisukset kramppiin
käed kiskusid rusikasse kädet vetäytyivät nyrkkiin
suu kiskus kuivaks ja süda pööritas suuta kuivasi ja oksetti
■ ‹ka isikuta lausesmingis suunas arenema (kalduma) või minema; mingile olukorrale lähenema
kehittyä johonkin suuntaan; lähestyä jotakin asiantilaa tai tilannetta
mennä [joksikin], taittua [joksikin] kuv.
asi kiskus piinlikuks juttu meni kiusalliseksi
hakkab pimedaks kiskuma alkaa tulla pimeää
päev kisub lõunasse päivä lähestyy puolta
aeg kiskus üle kesköö kello alkoi olla yli puolenyön
kisub sügise poole vuosi taittuu syksyksi
tundub, et täna kisub peoks tänään tuntuu pukkaavan juhlaa ark.
mingit olukorda saavutada püüdma või kestvamalt mingis olukorras, tundes püsima
yrittää päästä johonkin tilanteeseen; pysyä pidemmän aikaa jossakin tilanteessa tai jonkin tunteen vallassa
laps kisub nuttu lapsi vääntää itkua
Kas kisud riidu? Haastatko riitaa?
oleme terve päeva tüli kiskunud, aitab nüüd küll olemme nahistelleet koko päivän, nyt saa riittää
mingisse olukorda, tegevusse kaasa haarama (vastu tahtmist või enese teadmata)
viedä mukaan johonkin tilanteeseen tai toimintaan (vastentahtoisesti tai tiedostamatta)
vetää mukaan [johonkin], ajaa [johonkin]
rahvas kisti sõtta kansa ajettiin sotaan
mees kisti poliitilistesse intriigidesse mies vedettiin mukaan poliittisiin juonitteluihin
3ka isikuta lausesligimeelitavalt, ahvatlevalt mõjuma, vastupandamatult kuhugi või midagi tegema meelitama
houkutella vastustamattomasti jonnekin tai tekemään jotakin
vetää, vetää puolee(nsa
Lao välja, mis sind Tartusse kisub! Annahan kuulua, mikä sinua Tarttoon oikein vetää!
muusika lausa kisub tantsima musiikki suorastaan vetää tanssilattialle
mind kisub loodusesse luonto vetää minua puoleensa
4 kaklema, kisklema, tülitsema
nahistella, kinastella, nujakoida, kahinoida
mehed läksid tüdruku pärast kiskuma miehet päätyivät nujakoimaan tytön takia
õde-venda ainult kisuvad omavahel sisko ja veli vain nahistelevat keskenään
5 midagi või kedagi mitte rahus olla laskma, midagi kätte võtma, puutuma või näppima
näpelöidä, näplätä, nykiä, kopeloida
laps kipub kõiki asju kiskuma lapsella on taipumus näpelöidä kaikkea
6 (riietusesemete vm kohta:) mingist kohast ülemäära, takistavalt pingul, kitsas olema
(liian tiukasta vaatekappaleesta tms.)
kiristää
pintsak kisub selja pealt puvun takki kiristää selästä
nahk kisub, nagu oleks kehale väikeseks jäänud ihoa kiristää aivan kuin se olisi jäänyt pieneksi ruumiille
mööda sõitmav
[millest/kellest] sõites mööduma
ajaa [jonkun/jonkin] ohi, ohittaa [joku/jokin]
sattusin õnnetuspaigast mööda sõitma vaid mõni minut pärast traagilist õnnetust ajoin sattumalta onnettomuuspaikan ohi vain muutama minuutti traagisen onnettomuuden jälkeen / ohitin sattumalta onnettomuuspaikan vain muutama minuutti traagisen onnettomuuden jälkeen
vaid paar rulluisutajat sõitis mööda vain pari rullaluistelijaa luisteli ohi
kuskilt mööduma, unustades peatuda või maha minna
unohtaa pysähtyä tai jäädä pois
ajaa [jonkin] ohi
jäin bussis magama ja sõitsin peatusest mööda nukahdin bussiin ja ajoin pysäkin ohi
otsa sõitmav
[kellele/millele] (liiklusõnnetusega seoses:) sõites vastu põrkama, kedagi või midagi enda alla jätma
(liikenneonnettomuudesta)
ajaa [jotakuta/jotakin] päin, ajaa [jonkun] yli
tundmatu sõiduk sõitis otsa teel kõndinud helkurita mehele tuntematon ajoneuvo ajoi päin tiellä kävellyttä miestä, jolla ei ollut heijastinta
ühele mahakukkunud puule oli auto otsa sõitnud yhtä kaatunutta puuta päin oli ajanut auto
veoauto sõitis tagant otsa jalgratturile kuorma-auto ajoi takaapäin pyöräilijän yli
raseerima
M
habet vm karvu kehal (žiletiga, habemenoaga) ära ajama
(parrasta tai muista ihokarvoista)
ajaa
raseerimata sääred ajamattomat sääret
raseeritud peadega noorsõdurid alokkaat, joiden tukka on ajettu
roolima
M
autot, bussi, laeva vm rooliga sõidukit juhtima, seda ettenähtud sihil hoidma
(auton, bussin laivan tms. toiminnan hallinnasta)
ohjata, olla ratissa, kuljettaa, ajaa, sompailla ark.
autot roolis tema abikaasa autoa ajoi hänen puolisonsa / auton ratissa oli hänen puolisonsa
sisse sõitmav
1 [millele] (liiklusõnnetusega seoses:) otsa, peale sõitma
(liikenneonnettomuudesta:) ajaa jonkun päälle
on juhtumeid, kus teel olnud kiirabiautole on sisse sõitnud mõni hooletu juht on tapahtunut, että joku huolimaton kuljettaja on kolaroinut hälytysajossa olleen ambulanssin kanssa
kaubikule sõideti tagant sisse pakettiauton perään ajettiin
2 [mida] sõitmisega kasutatavaks, hästi toimivaks tegema
ajaa jokin käyttökuntoon, hyvin toimivaksi
ajaa [jotakin] sisään ark.
suusad on veel sisse sõitmata suksia ei ole vielä ajettu sisään
Lähme rada sisse sõitma! Lähdetään avaamaan latua!
3 [kuhu] sõites sisenema
ajaa jollekin alueelle
laev ei saanud sadamasse sisse sõita laiva ei voinut ajaa satamaan
linn tundus sisse sõites räpane kaupunki tuntui sisään ajaessa siivottomalta
4 [kellele] kellegi jutule vahele rääkima, kedagi segama
puhua jonkun päälle
Lase ma mõtlen oma mõtte lõpuni, ära sõida mulle sisse! Anna kun ajattelen loppuun, älä puhu päälleni!
sõitma
M
1 mingi sõiduvahendiga (edasi) liikuma
ajaa, ajella, kulkea, matkustaa, matkustellafrekv
kaks poisikest sõitsid jalgratastega minust mööda kaksi pikkupoikaa ajoi ohitseni polkupyörällä
sõitsime nädalavahetuseks pealinna matkustimme viikonlopuksi pääkaupunkiin
sõitsin valge hobusega mööda Pärnut ratsastin valkoisella hevosella ympäri Pärnua
(sõiduvahendi kohta:) (edasi) liikuma, teataval marsruudil liikuma
ajaa, kulkea, liikennöidä
auto sõitis minema auto ajoi tiehensä
rong sõidab ainult üks kord päevas juna kulkee vain kerran päivässä
buss sõidab marsruudil Ülenurme–Tartu bussi kulkee reitillä Ülenurme–Tartto
2 sõiduvahendit kasutades sellega töötama või sportima
ajaa, kulkea
20 aastat merd sõitnud mees 20 vuotta merta kulkenut mies
sõidan rulluiskudega teist aastat rullaluistelen toista vuotta
sõiduvahendit kasutades (kodust, töölt vm eemale ja tagasi) liikuma, reisil käima
kulkea, ajaa, matkustaa
ta sõitis palju välismaa vahet hän kävi paljon ulkomailla
sõidan puhkusele juuni lõpus lähden lomalle kesäkuun lopussa
3 (muu hoogsa liikumise kohta)
muusta vauhdikkaasta liikkumisesta
poistele meeldib mööda käsipuid alla sõita pojat liukuvat mielellään alas kaiteita pitkin
kuidas see juhtus, et 150 kg kast sul ringi sõitma hakkas? Miten sinulle niin kävi, että 150-kiloinen laatikko lähti liikkeelle?
Seotud sõnad
sõitmines
ajelu, ajo, liikennöinti, matkan|teko, matkustus
taga ajama
1 [keda/mida] kätte saada püüdma
ajaa takaa, jahdata
lapsed ajasid üksteist mööda tuba taga lapset ajoivat toisiaan takaa pitkin huonetta
■ [keda] (kurameerides, flirtides)
jahdata kuv., metsästää kuv., juosta perässä
selles vanuses ajavad tüdrukud juba poisse taga sen ikäiset tytöt jahtaavat jo poikia
esineb millegi rohket esinemust märkivates väljendites
(jonkin runsaasta esiintymisestä)
seurata toistaan
üks äpardus ajas teist taga vahinko seurasi toistaan
2 taotlema, püüdlema
tavoitella, yrittää
(taga otsides)
etsiä
neid kirsse annab siit koogi seest taga ajada niitä kirsikoita saa etsiä tästä kakusta
3 [keda] tagant sundima, taga kihutama
painostaa, hätyyttää, ahdistaa, kannustaa
last ei saa lõpmatuseni taga ajada lasta ei voi painostaa loputtomasti
tagasi sõitmav
sõites lähtekohta naasma
palata, ajaa takaisin, matkustaa takaisin
lubasin kodustele õhtul tagasi sõita lupasin kotiväelle, että palaan illalla
taksot sõitma
taksojuhina töötama
työskennellä taksinkuljettajana
ajaa taksia
vedama
M
1 edasi liikudes midagi või kedagi hrl enda järel tõmbama
vetää, raahata, retuuttaa
poiss veab kelku poika vetää kelkkaa
vedur veab enda järel kümneid õlitsisterne veturi vetää perässään kymmeniä öljysäiliöitä
eit vedas koera kodu poole akka raahasi koiraa kotiin päin
midagi ühest punktist teise tõmmates paigaldama; teed, kraavi vms rajama
rajan, tien, johdon, yhteyden tms. rakentamisesta, johtamisesta
vetää
kommunikatsioonid on veetud krundi piirini kunnallistekniikka on vedetty tontin rajalle
jooksus vm spordialal teiste ees liikuma ja tempot tegema
(juoksussa tai muussa urheilussa)
vetää kuv.
Norra suusatajad vedasid kordamööda norjalaiset hiihtäjät vetivät vuoron perään
(midagi liikuma paneva mehhanismi tegevuse kohta)
vetää
vedav hammasratas paneb veetava hammasratta pöörlema vetävä hammaspyörä panee vedettävän hammaspyörän pyörimään
algul ei saa vedama, pärast ei saa pidama (millegi kohta, mis ei saa alguses hoogu sisse ja pärast ei taha lõppeda) alku tahtoo kangertaa, myöhemmin ei saa lopetettua
2 kaupa, koormat, inimesi vms ühest kohast teise toimetama
kuljettaa, ajaa, kuskata ark., kärrätä ark.
talvel veetakse palgid metsast välja talvella tukit ajetaan metsästä
koolibuss veab õpilasi kooli ja koju koulubussi kuljettaa oppilaita kouluun ja kotiin
nad vedasid kahekesi rasket pampu he retuuttivat kahdestaan painavaa nyyttiä
kedagi sunni või veenmisega kuhugi viima või tooma
vetää, raahata kuv.
sõbranna vedas mind võhivõõra inimese sünnipäevale ystävätär raahasi minut ventovieraan ihmisen syntymäpäiville
ükski vägi ei vea teda linna elama mikään voima ei vedä häntä asumaan kaupunkiin
tugevasti kuhugi meelitama, tõmbama
vetää
mõte veab kaugetele maadele ajatus vetää kaukaisiin maihin
teda kohe veab kõrtsi häntä suorastaan vetää kapakkaan
3 märgib asendi või olukorra muutmist või muutumist
vetää
laps veab suu naerule lapsi vetää suun hymyyn
koer vedas saba jalge vahele koira veti hännän koipien väliin
õpetaja märkuse peale vedas poiss end lõpuks püsti opettajan huomautuksesta poika nosti itsensä lopulta pystyyn
(käega) mööda mingit pinda libistama, siluvat, puhastavat vms liigutust tegema
vetää
mees veab peoga üle juuste mies sipaisee kädellä tukkaansa
vedasin pliiatsiga paberile pika joone vedin kynällä paperiin pitkän viivan
(õhu vm sissepoole tõmbamise kohta)
vetää
ta vedas kopsudesse pika külma õhku hän veti keuhkoihinsa kylmää ilmaa
ootaja veab närviliselt sigaretti odottaja vetää hermostuneena savuketta
4 (kestvamalt) mingis tundes, olukorras püsima
pysyä pidempään jossakin tilanteessa tai tunteessa
mitte ei saa aru, miks on vaja nii pikalt vimma vedada en kyllä ymmärrä, miksi pitäisi kantaa kaunaa näin pitkään
5 hästi minema, õnne olema
onnistaa, lykästää ark., luonnistaa
ilmaga vedas matkal kõvasti sään puolesta meitä onnisti matkalla kovasti
viimasel ajal ei vea kohe üldse viime aikoina ei mikään ole oikein onnistunut
Seotud sõnad
vedamines
onnen|potku, säkä ark., tuuri ark.
ära ajamav
1 (sõiduvahendit) ärandama
ottaa (jokin kulkuneuvo) käyttöön omin luvin
tüdruk ajas maja ees seisnud lapsevankri ära tyttö otti omin luvin talon edessä seisoneet lastenvaunut
midagi näppama, sisse vehkima
näpistää, kähveltää ark., pihistää ark., sosialisoida leik.
Kes mu pastaka ära on ajanud? Kuka on kähveltänyt kynäni?
2 lahkuma sundima, minema ajama
ajaa pois, hätistää, karkottaa
turvamehed ajasid pildistajad ära turvamiehet ajoivat valokuvaajat pois
ajas vehkides sääski ära hätisti hyttysiä ympäriltään huitomalla
kohv ajas une ära kahvi karkotti väsymyksen
(habet vms) raseerides täielikult eemaldama
(parrasta tms.)
ajaa pois
naine ei teagi, et vuntsid ära ajasin vaimo ei tiedäkään, että ajoin viikset pois
3 ära korraldama, korda ajama
hoitaa
kõik olulised asjad aeti ära juba hommikul kaikki olennaiset asiat hoidettiin jo aamulla
lõpuni, tervikuna ära rääkima
puhua kokonaan
kõik jutud said eile ära aetud kaikki asiat saatiin puhuttua eilen
4 nõrgestama, ära vaevama, kurnama
ajaa loppuun
hobune on ära aetud hevonen on ajettu loppuun

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur