?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 22 artiklit
ajab asja ärahädapärast piisab, käib kahrittää hädin tuskin, nipin napinajaa asian▪ hea oleks, kui saaksid rohkem anda, aga kümnekas ajab asja ära olisi hyvä, jos voisit antaa enemmän, mutta kymppi ajaa asian
ajamaM
1 kedagi või midagi kuhugi liikuma sundima või liikuma panemaajaa▪ piletita sõitjad aeti bussist välja liputtomat matkustajat häädettiin bussista / liputtomat matkustajat ajettiin ulos bussista
▪ ajasin lapsed magama ajoin lapset nukkumaan
▪ tuul ajas paadi kaldast eemale tuuli ajoi veneen kauemmas rannasta
▪ liha aeti vardasse liha työnnettiin vartaaseen
▪ Aja püksid jalga! Pane housut jalkaan!
■
(oma keha või kehaosa teatud asendisse viies)kehon tai ruuminosan asennon ottamisesta–▪ ajas jalad harki otti haara-asennon; levitti jalkansa
▪ Aja ennast püsti! Nouse ylös!
■
(sõiduvahendi (või hobuse) juhtimise, ka sõitmise kohta)(
ajoneuvon ohjaamisesta, myös siinä matkustamisesta)
ajaa▪ ajas auto tee äärde ajoi auton tiensivuun
▪ teekäijale aeti otsa jalankulkijan päälle ajettiin
▪ Ajame võidu! Ajetaan kilpaa!
■
(taime kohta:) oma osi kasvatama(kasvista:) kasvattaa osiaan–▪ puu on juured alla ajanud puu on kasvattanut juuret
2 ‹
ka isikuta lauses›
mingit tundmust, meeleolu, seisundit, olukorda, muutust põhjustama, esile kutsumajonkin tunteen, tunnelman, tilan, tilanteen tai muutoksen aiheuttamiseen liittyvissä ilmauksissa–▪ iiveldama ajab tekee pahaa
▪ näkku valetamine ajas ta marru päin naamaa valehteleminen raivostutti häntä
▪ ära aja mind naerma älä naurata
▪ nii kurb lugu, et ajab nutu peale niin surullinen juttu, että itkettää
▪ sa ajad mind segadusse hämmennät minua
▪ viin on mehe hukka ajanud viina on vienyt miehen turmiolle
▪ aja see asi korda hoida se asia
3 ‹
ühendites›
(tegevuse kohta, kusjuures tegevusele osutab nimisõna)jonkin toiminnan yhteydessä–▪ mul on linnas asju ajada minulla on kaupungissa asioita hoidettavanani
▪ mingit äri ta ajab jotain liiketoimintaa hän pyörittää
▪ laps ajab jonni lapsi kiukuttelee
4 ‹
ühendites›
(rääkimise, kõnelemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)puhumisesta–▪ ajame pisut juttu rupatellaan vähän
▪ Ära aja jama! Älä horise! / Älä puhu pötyä!
▪ Ah, mis sa ajad! Älä viitsi!
■ ‹
ühendites›
(hääle, heli tekitamise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)äänen tuottamisesta–▪ poiss ajab vilet poika viheltelee
▪ kõrvad ajavad pilli korvat soivat
5 ihukarvu raseerides eemaldama(
ihokarvojen poistamisesta)
ajaa,
ajella▪ ajab habet ajaa partansa / ajelee partansa
6 midagi endast eraldama või välja saatmaerittää tai erottaa jotain itsestään–▪ kuusk hakkas juba enne uut aastat okkaid ajama joulukuusesta alkoi varista neulasia jo ennen uuttavuotta
▪ pliit ajab suitsu hella savuttaa
7 ‹
ühendites›
(kellegi või millegi jälitamise, sellele järgnemise kohta, kusjuures selle laadile osutab nimisõna)(
jäljittämisestä, perässä pysymisestä tms.)
ajaa,
ajaa takaa,
jahdata,
seurata▪ koer ajab jänese jälgi koira seuraa jäniksen jälkeä
▪ kass ei viitsi hiiri taga ajada kissa ei viitsi ajaa hiiriä takaa
▪ tüdruk ajas raamatus näpuga järge tyttö seurasi sormella rivejä kirjassa
8 trassi, teed vms hrl otsesuunalist rajamatien, väylän tms. tekemisestä–▪ mutt ajab käike kontiainen kaivaa käytäviä
▪ läbi metsa on siht aetud metsän läpi on raivattu linja
▪ suusarada jäigi sisse ajamata hiihtolatu jäikin ajamatta
9 ‹
ühendverbi osana›
õmmeldes kinnitamakiinnittää ompelemalla–▪ ajas krae külge ja nööbid ette kiinnitti kauluksen ja ompeli napit
10 keetmise teel destilleerima;
utmatislata▪ kartulitest aetud piiritus perunoista keitetty pontikka / perunoista tislattu pontikka
▪ tökatit aeti kasetohust tököttiä hiiletettiin koivun tuohesta
alla ajamakellestki liiklusvahendiga üle sõitma, kellelegi otsa sõitmaajaa yli▪ ta oleks autoga tagurdades mind peaaegu alla ajanud hän olisi autolla peruuttaessaan melkein ajanut ylitseni
edasi sõitma ‹
v›
liikumist (samas suunas) jätkamaajaa eteenpäin▪ autojuht ei reageerinud peatumismärguandele ja sõitis edasi kuljettaja ei reagoinut pysähtymismerkkiin ja ajoi eteenpäin
■
järgnevalt sõitmajatkaa matkaa▪ delegatsioon sõitis edasi Odessasse valtuuskunta jatkoi matkaansa Odessaan
eemale peletamakedagi või midagi kaugemale, ohutusse kaugusse tõrjuma, ära ajamahäätää,
ajaa pois,
karkottaa▪ arvasime, et olime ohu eemale peletanud ajattelimme, että olimme karkottaneet vaaran
▪ mina ei peletanud kedagi eemale minä en häätänyt ketään pois
eemale tõukama1 [
kellest/millest]
eemalduma panema, ära põlgama, eemale peletamatyöntää luotaan,
ajaa pois,
karkottaa,
etäännyttää▪ ühelt poolt tõmbas ta ligi, teiselt poolt tõukas eemale toisaalta hän veti puoleensa, toisaalta työnsi luotaan
2 endast kaugemale, kõrvale lükkamatönäistä,
sysätä▪ ta tõukas tüdruku eemale ja tõusis hän tönäisi tytön kauemmas ja nousi
ennast nurka mängima
oma tegevuse tagajärjel väljapääsuta olukorda, ummikusse sattuma
pelata itse(nsä nurkkaan kuv., ajaa itse(nsä nurkkaan kuv.
juhtimaM
1 sõiduki roolis olema, seda teel, kursil vms hoidmaohjata,
ajaa,
kuljettaa▪ Andres autot ei juhi Andres ei aja autoa
▪ jalgratast juhitakse lenkstangi abil polkupyörää ohjataan ohjaustangosta
▪ laeva juhib kapten Valeri Sepp laivaa ohjaa kapteeni Valeri Sepp
2 asutuse vm organisatsiooni tööd, millegi toimimist või kulgu korraldama ja suunamajohtaa▪ Eestis juhib riiki peaminister Virossa valtiota johtaa pääministeri
▪ nõupidamist juhtis abilinnapea neuvottelua johti apulaispormestari
▪ ta esineb lavalaudadel, juhib telesaateid hän esiintyy näyttämöllä, juontaa TV-lähetyksiä
■
vedeliku vm aine liikumist (torude vm abil) suunamajohtaa,
ohjata,
suunnata▪ kogu reovesi juhitakse biopuhastisse kaikki jätevedet johdetaan biologiseen puhdistimeen
■
millegi kulgu või kellegi liikumist suunamaohjata,
viedä {
tanssissa}
▪ mina juhin oma elu ise ohjaan elämääni itse
▪ traditsioonilistes tantsudes juhib mees oma partnerit perinteisissä tansseissa mies vie pariaan
■
elektrit, soojust vms edasi kandma, endast läbi laskmajohtaa fys.▪ märg puit juhib elektrit märkä puu johtaa sähköä
3 paremusjärjestuses esikohal olema;
asetuselt vm poolest kellestki ees olemajohtaa vars. urh.▪ Saksamaa juhtis võistlust teisest etapist alates Saksa johti kilpailua toisesta etapista lähtien
▪ vaheajale minnes juhtis Eesti 41 : 33 erätauolle mentäessä Viro johti 41–33
jälitamaM
taga ajama, (luurates, nuhina) kannul käimajäljittää,
varjostaavainota,
ajaa,
jahdata ark.▪ politsei jälitas pangaröövlit poliisi jäljitti pankkiryöstäjää
▪ tundub, et pahandused jälitavad Madist tuntuu siltä, että ikävyydet seuraavat Madista
■
taanduvale vastasele selle lõplikuks purustamiseks peale tungima(sodassa:) edetä vetäytyvän vihollisen tuhoamiseksi–▪ Eesti väed vallutasid Võnnu ja jälitasid sakslasi seejärel kuni Riiani virolaisjoukot valloittivat Cēsiksen ja ajoivat sen jälkeen saksalaisia takaa Riikaan saakka
kiskumaM
1 (tugevasti, hoogsalt) tõmbama, tirima, sikutamavetää voimakkaasti tai nopeastikiskoa,
tempoa,
riuhtoa,
repiäkiskaista,
tempaista,
riuhtaista,
repäistä▪ uks kisti lahti ovi kiskaistiin auki
▪ kiskus riided seljast hän riuhtoi vaatteet yltään
▪ laps muudkui nügib ja kisub tekki lapsi vain nykii ja kiskoo peittoa
▪ krahmas mul käest kinni ja kiskus pikali hän kahmaisi minua kädestä kiinni ja kiskoi kumoon
■
midagi kuskilt küljest, seest ära või katki rebima (ka hammastega, küüntega);
kitkuma, katkumavetää jotakin irti tai ulos jostakin, rikkoa vetämällä (myös kynsin tai hampain)kiskoa,
repiä,
riipiä,
raastaa,
riuhtoa▪ kiskus kasehalult tohtu hän kiskoi koivuhalosta tuohta
▪ tuul kiskus puudelt lehti tuuli repi lehtiä puista / tuuli riipi lehtiä puista
▪ kiskus sõrmuse sõrmest hän riuhtaisi sormuksen sormesta
▪ kõuts tuli koju, kõrv lõhki kistud kollikissa tuli kotiin korva revenneenä
■
kõnek (tugevasti sisse tõmmates) suitsetama(
tupakoimisesta)
vetää,
kiskoa▪ nurga taga seisis paar suitsu kiskuvat teismelist nurkan takana seisoskeli pari teiniä vetämässä röökiä
2 ‹
aluseks tegija, sooritaja või põhjustaja›
(märgib asendi või olukorra muutmist või muutumist, millegi viimist mingisse asendisse või seisundisse) Võrdle kistud(
asennon tms. fyysisen tilan muuttamisesta tai muuttumisesta)
vetää,
vetäistä,
vetäytyä▪ arsti nähes kiskus poiss näo mossi lääkärin nähdessään poika vetäisi kasvot murjotukseen
▪ hirm kisub sisemuse krampi pelko vetää sisukset kramppiin
▪ käed kiskusid rusikasse kädet vetäytyivät nyrkkiin
▪ suu kiskus kuivaks ja süda pööritas suuta kuivasi ja oksetti
■ ‹
ka isikuta lauses›
mingis suunas arenema (kalduma) või minema;
mingile olukorrale lähenemakehittyä johonkin suuntaan;
lähestyä jotakin asiantilaa tai tilannettamennä [
joksikin],
taittua [
joksikin]
kuv.▪ asi kiskus piinlikuks juttu meni kiusalliseksi
▪ hakkab pimedaks kiskuma alkaa tulla pimeää
▪ päev kisub lõunasse päivä lähestyy puolta
▪ aeg kiskus üle kesköö kello alkoi olla yli puolenyön
▪ kisub sügise poole vuosi taittuu syksyksi
▪ tundub, et täna kisub peoks tänään tuntuu pukkaavan juhlaa ark.
■
mingit olukorda saavutada püüdma või kestvamalt mingis olukorras, tundes püsimayrittää päästä johonkin tilanteeseen;
pysyä pidemmän aikaa jossakin tilanteessa tai jonkin tunteen vallassa–▪ laps kisub nuttu lapsi vääntää itkua
▪ Kas kisud riidu? Haastatko riitaa?
▪ oleme terve päeva tüli kiskunud, aitab nüüd küll olemme nahistelleet koko päivän, nyt saa riittää
■
mingisse olukorda, tegevusse kaasa haarama (vastu tahtmist või enese teadmata)viedä mukaan johonkin tilanteeseen tai toimintaan (vastentahtoisesti tai tiedostamatta)vetää mukaan [
johonkin],
ajaa [
johonkin]
▪ rahvas kisti sõtta kansa ajettiin sotaan
▪ mees kisti poliitilistesse intriigidesse mies vedettiin mukaan poliittisiin juonitteluihin
3 ‹
ka isikuta lauses›
ligimeelitavalt, ahvatlevalt mõjuma, vastupandamatult kuhugi või midagi tegema meelitamahoukutella vastustamattomasti jonnekin tai tekemään jotakinvetää,
vetää puolee(nsa▪ Lao välja, mis sind Tartusse kisub! Annahan kuulua, mikä sinua Tarttoon oikein vetää!
▪ muusika lausa kisub tantsima musiikki suorastaan vetää tanssilattialle
▪ mind kisub loodusesse luonto vetää minua puoleensa
4 kaklema, kisklema, tülitsemanahistella,
kinastella,
nujakoida,
kahinoida▪ mehed läksid tüdruku pärast kiskuma miehet päätyivät nujakoimaan tytön takia
▪ õde-venda ainult kisuvad omavahel sisko ja veli vain nahistelevat keskenään
5 midagi või kedagi mitte rahus olla laskma, midagi kätte võtma, puutuma või näppimanäpelöidä,
näplätä,
nykiä,
kopeloida▪ laps kipub kõiki asju kiskuma lapsella on taipumus näpelöidä kaikkea
6 (riietusesemete vm kohta:) mingist kohast ülemäära, takistavalt pingul, kitsas olema(
liian tiukasta vaatekappaleesta tms.)
kiristää▪ pintsak kisub selja pealt puvun takki kiristää selästä
▪ nahk kisub, nagu oleks kehale väikeseks jäänud ihoa kiristää aivan kuin se olisi jäänyt pieneksi ruumiille
mööda sõitma ‹
v›
[
millest/kellest]
sõites möödumaajaa [
jonkun/jonkin]
ohi,
ohittaa [
joku/jokin]
▪ sattusin õnnetuspaigast mööda sõitma vaid mõni minut pärast traagilist õnnetust ajoin sattumalta onnettomuuspaikan ohi vain muutama minuutti traagisen onnettomuuden jälkeen / ohitin sattumalta onnettomuuspaikan vain muutama minuutti traagisen onnettomuuden jälkeen
▪ vaid paar rulluisutajat sõitis mööda vain pari rullaluistelijaa luisteli ohi
■
kuskilt mööduma, unustades peatuda või maha minnaunohtaa pysähtyä tai jäädä poisajaa [
jonkin]
ohi▪ jäin bussis magama ja sõitsin peatusest mööda nukahdin bussiin ja ajoin pysäkin ohi
otsa sõitma ‹
v›
[
kellele/millele]
(liiklusõnnetusega seoses:) sõites vastu põrkama, kedagi või midagi enda alla jätma(
liikenneonnettomuudesta)
ajaa [
jotakuta/jotakin]
päin,
ajaa [
jonkun]
yli▪ tundmatu sõiduk sõitis otsa teel kõndinud helkurita mehele tuntematon ajoneuvo ajoi päin tiellä kävellyttä miestä, jolla ei ollut heijastinta
▪ ühele mahakukkunud puule oli auto otsa sõitnud yhtä kaatunutta puuta päin oli ajanut auto
▪ veoauto sõitis tagant otsa jalgratturile kuorma-auto ajoi takaapäin pyöräilijän yli
raseerimaM
habet vm karvu kehal (žiletiga, habemenoaga) ära ajama(
parrasta tai muista ihokarvoista)
ajaa▪ raseerimata sääred ajamattomat sääret
▪ raseeritud peadega noorsõdurid alokkaat, joiden tukka on ajettu
roolimaM
autot, bussi, laeva vm rooliga sõidukit juhtima, seda ettenähtud sihil hoidma(
auton, bussin laivan tms. toiminnan hallinnasta)
ohjata,
olla ratissa,
kuljettaa,
ajaa,
sompailla ark.▪ autot roolis tema abikaasa autoa ajoi hänen puolisonsa / auton ratissa oli hänen puolisonsa
sisse sõitma ‹
v›
1 [
millele]
(liiklusõnnetusega seoses:) otsa, peale sõitma(liikenneonnettomuudesta:) ajaa jonkun päälle–▪ on juhtumeid, kus teel olnud kiirabiautole on sisse sõitnud mõni hooletu juht on tapahtunut, että joku huolimaton kuljettaja on kolaroinut hälytysajossa olleen ambulanssin kanssa
▪ kaubikule sõideti tagant sisse pakettiauton perään ajettiin
2 [
mida]
sõitmisega kasutatavaks, hästi toimivaks tegemaajaa jokin käyttökuntoon, hyvin toimivaksiajaa [
jotakin]
sisään ark.▪ suusad on veel sisse sõitmata suksia ei ole vielä ajettu sisään
▪ Lähme rada sisse sõitma! Lähdetään avaamaan latua!
3 [
kuhu]
sõites sisenemaajaa jollekin alueelle–▪ laev ei saanud sadamasse sisse sõita laiva ei voinut ajaa satamaan
▪ linn tundus sisse sõites räpane kaupunki tuntui sisään ajaessa siivottomalta
4 [
kellele]
kellegi jutule vahele rääkima, kedagi segamapuhua jonkun päälle–▪ Lase ma mõtlen oma mõtte lõpuni, ära sõida mulle sisse! Anna kun ajattelen loppuun, älä puhu päälleni!
sõitmaM
1 mingi sõiduvahendiga (edasi) liikumaajaa,
ajella,
kulkea,
matkustaa,
matkustella ‹
frekv›
▪ kaks poisikest sõitsid jalgratastega minust mööda kaksi pikkupoikaa ajoi ohitseni polkupyörällä
▪ sõitsime nädalavahetuseks pealinna matkustimme viikonlopuksi pääkaupunkiin
▪ sõitsin valge hobusega mööda Pärnut ratsastin valkoisella hevosella ympäri Pärnua
■
(sõiduvahendi kohta:) (edasi) liikuma, teataval marsruudil liikumaajaa,
kulkea,
liikennöidä▪ auto sõitis minema auto ajoi tiehensä
▪ rong sõidab ainult üks kord päevas juna kulkee vain kerran päivässä
▪ buss sõidab marsruudil Ülenurme–Tartu bussi kulkee reitillä Ülenurme–Tartto
2 sõiduvahendit kasutades sellega töötama või sportimaajaa,
kulkea▪ 20 aastat merd sõitnud mees 20 vuotta merta kulkenut mies
▪ sõidan rulluiskudega teist aastat rullaluistelen toista vuotta
■
sõiduvahendit kasutades (kodust, töölt vm eemale ja tagasi) liikuma, reisil käimakulkea,
ajaa,
matkustaa▪ ta sõitis palju välismaa vahet hän kävi paljon ulkomailla
▪ sõidan puhkusele juuni lõpus lähden lomalle kesäkuun lopussa
3 (muu hoogsa liikumise kohta)muusta vauhdikkaasta liikkumisesta–▪ poistele meeldib mööda käsipuid alla sõita pojat liukuvat mielellään alas kaiteita pitkin
▪ kuidas see juhtus, et 150 kg kast sul ringi sõitma hakkas? Miten sinulle niin kävi, että 150-kiloinen laatikko lähti liikkeelle?
Seotud sõnad sõitmine ‹
s›
ajelu,
ajo,
liikennöinti,
matkan|teko,
matkustus
taga ajama1 [
keda/mida]
kätte saada püüdmaajaa takaa,
jahdata▪ lapsed ajasid üksteist mööda tuba taga lapset ajoivat toisiaan takaa pitkin huonetta
■ [
keda]
(kurameerides, flirtides)jahdata kuv.,
metsästää kuv.,
juosta perässä▪ selles vanuses ajavad tüdrukud juba poisse taga sen ikäiset tytöt jahtaavat jo poikia
■
esineb millegi rohket esinemust märkivates väljendites(
jonkin runsaasta esiintymisestä)
seurata toistaan▪ üks äpardus ajas teist taga vahinko seurasi toistaan
2 taotlema, püüdlematavoitella,
yrittää■
(taga otsides)etsiä▪ neid kirsse annab siit koogi seest taga ajada niitä kirsikoita saa etsiä tästä kakusta
3 [
keda]
tagant sundima, taga kihutamapainostaa,
hätyyttää,
ahdistaa,
kannustaa▪ last ei saa lõpmatuseni taga ajada lasta ei voi painostaa loputtomasti
tagasi sõitma ‹
v›
sõites lähtekohta naasmapalata,
ajaa takaisin,
matkustaa takaisin▪ lubasin kodustele õhtul tagasi sõita lupasin kotiväelle, että palaan illalla
tagurdamaM
hrl sõidukiga tagurpidi liikuma, tagurpidi sõitmaperuuttaa,
peräyttää,
ajaa pakkia ark.▪ mootor suri lume sees tagurdades välja lumessa peruuttaessa moottori sammui
▪ Tagurda auto boksi! Peruuta auto pilttuuhun!
taksot sõitma
taksojuhina töötama
työskennellä taksinkuljettajana
ajaa taksia
vedamaM
1 edasi liikudes midagi või kedagi hrl enda järel tõmbamavetää,
raahata,
retuuttaa▪ poiss veab kelku poika vetää kelkkaa
▪ vedur veab enda järel kümneid õlitsisterne veturi vetää perässään kymmeniä öljysäiliöitä
▪ eit vedas koera kodu poole akka raahasi koiraa kotiin päin
■
midagi ühest punktist teise tõmmates paigaldama;
teed, kraavi vms rajamarajan, tien, johdon, yhteyden tms. rakentamisesta, johtamisestavetää▪ kommunikatsioonid on veetud krundi piirini kunnallistekniikka on vedetty tontin rajalle
■
jooksus vm spordialal teiste ees liikuma ja tempot tegema(
juoksussa tai muussa urheilussa)
vetää kuv.▪ Norra suusatajad vedasid kordamööda norjalaiset hiihtäjät vetivät vuoron perään
■
(midagi liikuma paneva mehhanismi tegevuse kohta)vetää▪ vedav hammasratas paneb veetava hammasratta pöörlema vetävä hammaspyörä panee vedettävän hammaspyörän pyörimään
▪ algul ei saa vedama, pärast ei saa pidama (millegi kohta, mis ei saa alguses hoogu sisse ja pärast ei taha lõppeda) alku tahtoo kangertaa, myöhemmin ei saa lopetettua
2 kaupa, koormat, inimesi vms ühest kohast teise toimetamakuljettaa,
ajaa,
kuskata ark.,
kärrätä ark.▪ talvel veetakse palgid metsast välja talvella tukit ajetaan metsästä
▪ koolibuss veab õpilasi kooli ja koju koulubussi kuljettaa oppilaita kouluun ja kotiin
▪ nad vedasid kahekesi rasket pampu he retuuttivat kahdestaan painavaa nyyttiä
■
kedagi sunni või veenmisega kuhugi viima või toomavetää,
raahata kuv.▪ sõbranna vedas mind võhivõõra inimese sünnipäevale ystävätär raahasi minut ventovieraan ihmisen syntymäpäiville
▪ ükski vägi ei vea teda linna elama mikään voima ei vedä häntä asumaan kaupunkiin
■
tugevasti kuhugi meelitama, tõmbamavetää▪ mõte veab kaugetele maadele ajatus vetää kaukaisiin maihin
▪ teda kohe veab kõrtsi häntä suorastaan vetää kapakkaan
3 märgib asendi või olukorra muutmist või muutumistvetää▪ laps veab suu naerule lapsi vetää suun hymyyn
▪ koer vedas saba jalge vahele koira veti hännän koipien väliin
▪ õpetaja märkuse peale vedas poiss end lõpuks püsti opettajan huomautuksesta poika nosti itsensä lopulta pystyyn
■
(käega) mööda mingit pinda libistama, siluvat, puhastavat vms liigutust tegemavetää▪ mees veab peoga üle juuste mies sipaisee kädellä tukkaansa
▪ vedasin pliiatsiga paberile pika joone vedin kynällä paperiin pitkän viivan
■
(õhu vm sissepoole tõmbamise kohta)vetää▪ ta vedas kopsudesse pika külma õhku hän veti keuhkoihinsa kylmää ilmaa
▪ ootaja veab närviliselt sigaretti odottaja vetää hermostuneena savuketta
4 (kestvamalt) mingis tundes, olukorras püsimapysyä pidempään jossakin tilanteessa tai tunteessa–▪ mitte ei saa aru, miks on vaja nii pikalt vimma vedada en kyllä ymmärrä, miksi pitäisi kantaa kaunaa näin pitkään
5 hästi minema, õnne olemaonnistaa,
lykästää ark.,
luonnistaa▪ ilmaga vedas matkal kõvasti sään puolesta meitä onnisti matkalla kovasti
▪ viimasel ajal ei vea kohe üldse viime aikoina ei mikään ole oikein onnistunut
Seotud sõnad vedamine ‹
s›
onnen|potku,
säkä ark.,
tuuri ark.
ära ajama ‹
v›
1 (sõiduvahendit) ärandamaottaa (jokin kulkuneuvo) käyttöön omin luvin–▪ tüdruk ajas maja ees seisnud lapsevankri ära tyttö otti omin luvin talon edessä seisoneet lastenvaunut
■
midagi näppama, sisse vehkimanäpistää,
kähveltää ark.,
pihistää ark.,
sosialisoida leik.▪ Kes mu pastaka ära on ajanud? Kuka on kähveltänyt kynäni?
2 lahkuma sundima, minema ajamaajaa pois,
hätistää,
karkottaa▪ turvamehed ajasid pildistajad ära turvamiehet ajoivat valokuvaajat pois
▪ ajas vehkides sääski ära hätisti hyttysiä ympäriltään huitomalla
▪ kohv ajas une ära kahvi karkotti väsymyksen
■
(habet vms) raseerides täielikult eemaldama(
parrasta tms.)
ajaa pois▪ naine ei teagi, et vuntsid ära ajasin vaimo ei tiedäkään, että ajoin viikset pois
3 ära korraldama, korda ajamahoitaa▪ kõik olulised asjad aeti ära juba hommikul kaikki olennaiset asiat hoidettiin jo aamulla
■
lõpuni, tervikuna ära rääkimapuhua kokonaan–▪ kõik jutud said eile ära aetud kaikki asiat saatiin puhuttua eilen
4 nõrgestama, ära vaevama, kurnamaajaa loppuun▪ hobune on ära aetud hevonen on ajettu loppuun