|
|
Leitud 1 artikkel
ainus
‹adj› ainult üks
ainoa, ainut
rakkain yleisk., ainoa runok.
‹adj› ainult üks
ainoa, ainut
▪ poeg oli ainus pärija poika oli ainoa perillinen
▪ mitte ainsatki ei yhtä ainutta
▪ ainsaks lohutuseks oli viin ainoana lohtuna oli viina
■ luulek armastatu, kõige kallim inimenerakkain yleisk., ainoa runok.
▪ sulle, mu ainus, pühendan need luuleread sinulle, ainoani, omistan nämä säkeet
