|
|
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 16 artiklit
eksitama
erehdyttää, johtaa harhaan, hämätä
eksyttää, harhauttaa
häiritä, haitata, sekoittaa, sotkea
M
1 kedagi eksiarvamusele, eksitusse viima, valesti aru saama panemaerehdyttää, johtaa harhaan, hämätä
▪ pealkiri eksitab lugejaid otsikko johtaa lukijoita harhaan
▪ pakendi märgistus ja kuju ei tohi eksitada tarbijat selle sisu suhtes pakkauksen merkinnät ja muoto eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan sisällön suhteen
▪ eksitav järeldus harhaanjohtava päätelmä
■ teelt või liikumissuunalt kõrvale kallutama; valele, halvale teele ahvatlemaeksyttää, harhauttaa
▪ sireenid eksitasid oma lauluga laevu teelt seireenit harhauttivat laulullaan laivoja reitiltä
2 mingit tegevust, millegi tavapärast, sujuvat toimumist häirima, tüli tegemahäiritä, haitata, sekoittaa, sotkea
▪ Marta ei lasknud ennast eksitada Marta ei antanut häiritä itseään
▪ paduvihm jalgpallureid ei eksitanud kaatosade ei haitannut pelaajia
järsk
äkillisesti nouseva tai laskeva
jyrkkä, pysty|suora
äkillisesti kaartuva tai kääntyvä
jyrkkä, terävä, tiukka
(muutoksesta, eroavuudesta tms.)
jyrkkä, äkillinen, tuntuva, huomattava
äkkipikainen
jyrkkä, ankara, kova
järsult ‹adv›
jyrkästi
terävästi
äkillisesti
ankarasti
M
‹adj›1 otse püstsuunas tõusev või langev, tugeva kallakugaäkillisesti nouseva tai laskeva
jyrkkä, pysty|suora
▪ järsust kaldast oli võimatu üles ronida jyrkkää rantatörmää oli mahdotonta kiivetä
▪ järsk trepp jyrkät portaat mon.
2 tugevasti suunda muutev, suure nurga all pöörduväkillisesti kaartuva tai kääntyvä
jyrkkä, terävä, tiukka
▪ auto kaotas järsus kurvis juhitavuse ja sõitis teelt välja auto menetti tiukassa mutkassa ohjattavuuden ja ajoi ulos tieltä
▪ jõgi teeb järsu looke joki tekee jyrkän mutkan
3 äkki ja kiiresti toimuv, tugevana mõjuv või ilmnev(muutoksesta, eroavuudesta tms.)
jyrkkä, äkillinen, tuntuva, huomattava
▪ toodangu järsk kasv tuotannon jyrkkä kasvu
▪ rong võttis järsu nõksatusega paigast juna lähti tuntuvasti nytkähtäen liikkeelle
▪ järsk valuhoog äkillinen kipukohtaus
4 talitsematu ja äkilise loomuga; (hoolimatult) range ja karmäkkipikainen
jyrkkä, ankara, kova
▪ järsu ütlemisega mees jyrkkäsanainen mies
Seotud sõnad järsult ‹adv›
jyrkästi
terävästi
äkillisesti
ankarasti
kraav
oja, kaivanto
M
‹s›kuivenduse või niisutuse otstarbel pinnasesse kaevatav väike tehisveejuheoja, kaivanto
▪ kurvis paiskus auto teelt välja ja maandus kraavis mutkassa auto paiskautui tieltä ja päätyi ojaan
libisema
liukua, luistaa, luisua
lipsua, livetä, luiskahtaa
liukua, liitää, lipua, leijua
liukua, luisua kuv.
M
mööda siledat või kallakat pinda liikuma; toetuspinnaga kontakti kaotades tahtmatult (natuke) liikumaliukua, luistaa, luisua
lipsua, livetä, luiskahtaa
▪ suusad libisevad hästi sukset luistavat hyvin
▪ sõiduk libises teelt välja ajoneuvo luisui tieltä
▪ märg seep libises peost märkä saippua luiskahti kädestä
■ kergelt (ja kiiresti) ning vaikselt liikumaliukua, liitää, lipua, leijua
▪ paat libiseb üle sileda vee vene liukui yli tyynen veden
▪ käsi libises taskusse käsi sujahti taskuun
■ (mitmesuguste sujuvate üleminekute kohta)liukua, luisua kuv.
▪ jutt libises kohalikule klatšile keskustelu luisui paikallisiin juoruihin
▪ kaamera libiseb ühelt detaililt teisele kamera liukuu yksityiskohdasta toiseen
paiskuma
paiskautua, sinkoutua, viskautua, heittyä, singahtaa
pöllähtää, tuprahtaa, pullahtaa, purskahtaa, ryöpsähtää
tilanteen äkillisestä, odottamattomasta muuttumisesta
–
(elävien olentojen joukosta:) (alkaa) liikkua johonkin äkillisesti ja nopeasti
rynnistää, ampaista, syöksähtää
M
1 nt löögist, tõukest, põrkest hooga kuhugi, mingisse asendisse või seisundisse viskuma, langema, tõusma vmspaiskautua, sinkoutua, viskautua, heittyä, singahtaa
▪ auto paiskus teelt välja auto paiskautui ulos tieltä / auto sinkoutui ulos tieltä
▪ uks paiskus lahti ovi paiskautui auki / ovi lennähti auki
▪ metallikoorem paiskus laiali ja kütus voolas välja metallikuorma paiskautui ympäriinsä ja polttoaine valui ulos
▪ tulevärk paiskub taevasse ilotulitteet sinkoutuvat taivaalle / ilotulitteet singahtelevat taivaalle
■ kusagilt hooga esile tungima, välja pahvatama; järsku pahvakuna, puhanguna levimapöllähtää, tuprahtaa, pullahtaa, purskahtaa, ryöpsähtää
▪ puuviljakastidest paiskus õhku magusat lõhna hedelmälaatikoista pöllähteli ilmaan makeaa tuoksua
▪ halbade süsivesikute mõjul paiskub verre palju insuliini huonojen hiilihydraattien vaikutuksesta vereen erittyy nopeasti paljon insuliinia
■ (olukorra äkilise, järsu, ootamatu muutumise kohta)tilanteen äkillisestä, odottamattomasta muuttumisesta
–
▪ algas sõda ja elu paiskus hoobilt segi alkoi sota ja elämä meni hetkessä sekaisin
2 (elusolendite kogumi kohta:) äkitselt ja hoogsalt kuhugi liikuma (hakkama)(elävien olentojen joukosta:) (alkaa) liikkua johonkin äkillisesti ja nopeasti
rynnistää, ampaista, syöksähtää
▪ šoti pallurid paiskusid rünnakule Skotlannin jalkapalloilijat rynnistivät hyökkäykseen
▪ puude okstelt paiskus lendu vareseparv puiden oksilta lehahti lentoon varisparvi
põrkuma
törmätä [johonkin, jotakin vasten], törmäillä [johonkin]
törmätä kuv.
törmätä [johonkin, jotakin vasten], kimmota [jostakin, johonkin], singahtaa [jostakin, johonkin]
vetäytyä johonkin jonkin odottamattoman vuoksi
–
M
1 [millega] hooga kokku põrkamatörmätä [johonkin, jotakin vasten], törmäillä [johonkin]
▪ footonid põrkusid aatomitega fotonit törmäilivät atomeihin
■ konflikti, vastuollu sattumatörmätä kuv.
▪ kui huvid põrkuvad, siis tuleb kompromisse otsida jos edut törmäävät, täytyy etsiä sovitteluratkaisuja / jos intressit ovat ristiriidassa, täytyy hakea kompromisseja
2 [kuhu] põrkama, (põrgates) kuhugi paiskumatörmätä [johonkin, jotakin vasten], kimmota [jostakin, johonkin], singahtaa [jostakin, johonkin]
▪ auto keeras teelt välja ja põrkus vastu puud auto ajoi ulos tieltä ja törmäsi vasten puuta
▪ pall põrkus korvirõngalt kõrgele lae alla pallo kimposi korirenkaasta korkealle katon rajaan
■ millegi ootamatu tõttu kuhugi kiiresti tõmbumavetäytyä johonkin jonkin odottamattoman vuoksi
–
▪ mees võpatas hääle peale ja põrkus eemale mies säpsähti ääntä ja hypähti kauemmaksi
pühkima
pyyhkiä, lakaista {lattiaa tms.}
laahata, viistää, lakaista kuv.
(luonnonvoimista)
pyyhkiä kuv., pyyhkäistä kuv., lakaista kuv.
tehdä loppu jostakin; lopettaa jonkun toiminta
pyyhkiä, lakaista, hävittää yleisk.
(tunteen loppumisesta, muistikuvan tms. poistumisesta)
pyyhkiä kuv.
(nopeasta liikkumisesta)
pyyhkäistä kuv., kiitää yleisk., viilettää yleisk.
M
1 millegagi kuskilt üle tõmbama, hrl puhastamiseks, millegi eemaldamisekspyyhkiä, lakaista {lattiaa tms.}
▪ üks pühkis tolmu, teine pesi põrandaid toinen pyyhki pölyjä, toinen pesi lattioita
▪ pühkisin otsa eest higi pyyhin otsalta hikeä
▪ naised pühkisid pisaraid naiset pyyhkivät kyyneleitään
▪ korstnapühkija tuli korstent pühkima nuohooja tuli nuohoamaan savupiipun
■ millegi vastu käima, (lohisedes) vastu maad puutumalaahata, viistää, lakaista kuv.
▪ pikk valge kleidisaba pühkis põrandat pitkä valkea hameenhelma viisti lattiaa
■ (loodusjõududega seoses:) hooga liikuma, nii endaga kaasa kiskuma(luonnonvoimista)
pyyhkiä kuv., pyyhkäistä kuv., lakaista kuv.
▪ tuul pühib üle liivaste väljade tuuli pyyhkäisee yli hiekkaisten kenttien
▪ torm pühkis oma teelt kümneid puid myrsky lakaisi tieltään kymmeniä puita
2 piltl midagi hävitama, olematuks tegema; kedagi toimimast, tegutsemast kõrvaldamatehdä loppu jostakin; lopettaa jonkun toiminta
pyyhkiä, lakaista, hävittää yleisk.
▪ plahvatus pühkis maamunalt terve linnakese räjähdys pyyhkäisi kokonaisen pikkukaupungin maan päältä
▪ maailmasõda pühkis minema keisririigid maailmansota hävitti keisarikunnat
▪ kommunistid pühiti võimult kommunistit syöstiin vallasta
■ ‹ka isikuta lauses› (seoses mingi tunde vms lakkamisega)(tunteen loppumisesta, muistikuvan tms. poistumisesta)
pyyhkiä kuv.
▪ värskendav suplus meres pühkis väsimuse virkistävä uinti meressä pyyhki väsymyksen tiehensä
▪ kogu valu oli korrapealt pühitud kipu oli kerralla pois pyyhitty
▪ ostmisel oli ravimi nimi peast pühitud (meelest läinud) lääkkeen nimi oli jo ostaessa pyyhkiytynyt mielestä
3 kõnek kiiresti jooksma, sõitma või käima (hakkama)(nopeasta liikkumisesta)
pyyhkäistä kuv., kiitää yleisk., viilettää yleisk.
▪ Kus alles poiss pühkis mäest üles! Poika mokoma pyyhkäisi mäkeä ylös!
▪ stardist pühkis tiitlikaitsja esimesena minema puolustava mestari pyyhkäisi startissa ensimmäisenä tiehensä
röögatama
karjahtaa, karjaista, ärjäistä, jyrähtää, rääkäistä
M
korraks, lühidalt hrl ehmatusest, valust väga valjusti, läbilõikavalt karjuma; sel viisil midagi hüüdma või kedagi käsutamakarjahtaa, karjaista, ärjäistä, jyrähtää, rääkäistä
▪ „Teelt ära!“ röögatasin ”Pois tieltä!” karjaisin
tegelema
harjoittaa [jotakin], harrastaa [jotakin], puuhata [jotakin], puuhailla [jotakin], hommata [jotakin] ark. {puuhata; tehdä työkseen}, hommailla [jotakin] ark. {puuhailla}
huolehtia jostakusta, seurustella jonkun kanssa
–
M
[millega] mingil alal või millegi kallal tegutsema või töötama; mingi tegevusega hõivatud olemaharjoittaa [jotakin], harrastaa [jotakin], puuhata [jotakin], puuhailla [jotakin], hommata [jotakin] ark. {puuhata; tehdä työkseen}, hommailla [jotakin] ark. {puuhailla}
▪ Toivo tegeleb matemaatikaga Toivo on matemaatikko / Toivo työskentelee matemaattisella alalla
▪ Timo tegeleb ettevõtte igapäevase juhtimisega Timo huolehtii yrityksen jokapäiväisestä johtamisesta / Timo johtaa yritystä
▪ firma tegeleb radiaatorite paigaldamisega yritys harjoittaa patterien asentamista / yritys asentaa pattereita
▪ koolipõlves tegeles ta võimlemisega koululaisena hän harrasti voimistelua
▪ Ära tegele lollustega! Älä tee typeryyksiä!
▪ mees istus kõrtsis ja tegeles mingite oma asjadega mies istui kapakassa ja puuhaili omiaan
■ [kellega] kellegi eest hoolt kandma, kellegagi suhtlemahuolehtia jostakusta, seurustella jonkun kanssa
–
▪ juuksur ei tahtnud minuga tegeleda kampaaja ei halunnut huolehtia minusta
▪ Kes külalistega tegeleb? Kuka huolehtii vieraista?; Kuka seurustelee vieraiden kanssa?
tsistern
tankki, kuljetus|astia, neste|säiliö {iso}
■ (tsisternauto kohta)
säiliö|auto
M
‹s›suur silindriline metallist mahuti vedelike hoidmiseks ja veokstankki, kuljetus|astia, neste|säiliö {iso}
■ (tsisternauto kohta)
säiliö|auto
▪ tsistern oli sõitnud teelt välja säiliöauto oli suistunut tieltä
tulva|vesi
tulva|vesi
M
üle kallaste tõusev vesitulva|vesi
▪ tulvavetes hukkus sadu inimesi tulvavesiin hukkui satoja ihmisiä
▪ tulvavesi pühkis hobuvankri teelt tulvavesi vei hevosrattaat tieltä
veeretama
vierittää, kierittää, pyörittää, vieräyttää, kieräyttää
panna (työntämällä) jokin liikkumaan pyörillä
vierittää
■ mingit (toidu)ainet edasi-tagasi pöörates või ümaraks vormides midagi valmistama
pyörittää
vyöryttää
ajan viettämisestä, keskustelemisesta, mietiskelystä tms.
–
M
1 hrl midagi ümarat ümber oma keskpunkti või telje liikuma panema; sel viisil midagi tegemavierittää, kierittää, pyörittää, vieräyttää, kieräyttää
▪ kivi veeretati teelt kõrvale kivi vieritettiin pois tieltä
▪ veeretasin peos tammetõru kieritin kädessä tammenterhoa
▪ kordamööda veeretatakse täringut noppaa heitetään vuorotellen
■ (lükates) midagi ratastel liikuma panemapanna (työntämällä) jokin liikkumaan pyörillä
vierittää
■ mingit (toidu)ainet edasi-tagasi pöörates või ümaraks vormides midagi valmistama
pyörittää
▪ lihatükid veeretatakse riivsaias ja praetakse pannil lihapalat pyöritellään korppujauhoissa ja paistetaan pannulla
▪ aitan emal lihapalle veeretada autan äitiä pyörittämään lihapyöryköitä
2 ülesandeid, raskusi vm ebameeldivat kellegi peale lükkamavyöryttää
▪ vastutus veeretati komisjonile vastuu vyörytettiin lautakunnalle
▪ elu veeretab tema teele takistusi elämä vyöryttää esteitä hänen tielle
3 (ajaveetmise, jutustamise, mõtete mõlgutamise vms kohta)ajan viettämisestä, keskustelemisesta, mietiskelystä tms.
–
▪ mõtlesin, kuidas päev mõnusalt õhtusse veeretada ajattelin, miten saisi päivän mukavasti kulumaan iltaan
▪ veeretati juttu, nauditi muusikat ja hüva seltskonda rupateltiin, nautittiin musiikista ja hyvästä seurasta
▪ veeretan peas oma suurnäituse ideed pyöritän päässäni ideaa suuresta näyttelystäni
voog
virta, virtaus, tulva kuv., vuo ylät.
vuo fys.
virta, virtaus
■ gaasi, õhu vms liikumine; liikuv gaas, õhk vms
virta, virtaus
M
‹s›1 suure hulga inimeste, samalaadsete esemete, nähtuste vms ühtlane katkematu järgnemine; selliselt liikuv hulkvirta, virtaus, tulva kuv., vuo ylät.
▪ Pirita teelt tulevate autode voog ummistas tee Piritantieltä tulevien autojen virta tukki tien
▪ kasvav turistide voog Soomest Eestisse lisääntyvä turistitulva Suomesta Viroon
▪ uudiste voog uutisvirta
▪ kaubavoog tavaravirta
▪ mõttevoog ajatusvirta / ajatusten virta
2 kiirgusena avalduv laetud osakeste, elektromagnetlainete vms liikumine; mingit pinda läbivad jõujoonedvuo fys.
▪ kosmilise kiirguse voog kosmisen säteilyn vuo
▪ energiavoog energiavuo
▪ magnetvoog magneettivuo fys.
3 vee vm vedela aine liikumine ühes suunas; selliselt liikuv vesi vmsvirta, virtaus
■ gaasi, õhu vms liikumine; liikuv gaas, õhk vms
virta, virtaus
▪ külma õhu voog kylmän ilman virtaus
▪ õhuvoog ilmavirtaus
välja sõitma ‹v›
1 sõites kuskilt lahkuma või (väljakutse peale) teele asuma
poistua jostakin ajaen tai lähteä hoitamaan tehtävää
–
joutua pois tieltä (esim. ajoneuvon hallinnan menettämisen vuoksi)
–
saavuttaa ajaen (myös kilpailuissa)
–
päästä ajamalla määränpäähän
–
1 sõites kuskilt lahkuma või (väljakutse peale) teele asuma
poistua jostakin ajaen tai lähteä hoitamaan tehtävää
–
▪ Kui sõidaks linnast välja, kuskile loodusesse? Jos lähtisi kaupungista jonnekin luontoon?
▪ kiirabi sõitis välja ambulanssi lähti hoitamaan tehtävää
■ sõiduteelt kõrvale kalduma (nt juhitavuse kaotamise tõttu)joutua pois tieltä (esim. ajoneuvon hallinnan menettämisen vuoksi)
–
▪ auto sõitis teelt välja ja rullus üle katuse auto ajautui ulos tieltä ja kieri ympäri
2 sõites saavutama (hrl võistlustel)saavuttaa ajaen (myös kilpailuissa)
–
▪ parima aja sõitis välja Luksemburgi tiim parhaan ajan saavutti Luxemburgin joukkue
▪ poisid sõitsid välja 10. koha pojat saivat 10. sijan
3 sõites sihtpunktini jõudmapäästä ajamalla määränpäähän
–
▪ Berliinist sõitsime ilma vahepeatusteta 32 tunniga otse Tartusse välja Berliinistä ajoimme Tarttoon ilman pysähdyksiä 32 tunnissa
ära1 ‹adv›
1 mujal, teisal, mitte siin; mujale, teisale
poissa, muualla, toisaalla
pois, muualle, toisaalle, menemään, vek slg.
poissa
pois
(suunnasta)
sivuun, toisaalle
irtoamiseen, vapautumiseen tms. liittyvästi
–
itselleen, omakseen tai haltuunsa
–
olojen, tilanteen, olemuksen muutokseen viittaavissa ilmauksissa
–
ilmaisemassa huonoon kuntoon tai epäkuntoon menoa taikka poistumista
–
vahingoittamiseen, rikkomiseen liittyvissä ilmauksissa
–
(yhdysverbien osana:) painottamassa jonkin toiminnan tai tapahtumisen loppumista; osoittamassa jonkin lopullisuutta, tuloksellisuutta tai tulosta
–
tunneväritteisissä ilmauksissa, jotka ilmaisevat jonkin asian yläpuolella olemista, sietämistä tms.
–
1 mujal, teisal, mitte siin; mujale, teisale
poissa, muualla, toisaalla
pois, muualle, toisaalle, menemään, vek slg.
▪ pani raamatu (käest) ära pani kirjan pois
■ (mujale liikumisega seoses:) eemal või eemalepoissa
pois
▪ peremees on kodunt ära isäntä on poissa kotoa
▪ Tule teistel jalust ära! Tule pois toisten jaloista!
▪ Eest ära! Pois alta! / Pois edestä! / Pois tieltä!
▪ poiss kutsus koera ära poika kutsui koiran pois
■ (suunda vahetades:) kõrvale, mujale(suunnasta)
sivuun, toisaalle
▪ teelt pöörab ära kitsas rada tieltä kääntyy kapea polku
2 millegi küljest maha või lahti, millestki vabaks, lahtiirtoamiseen, vapautumiseen tms. liittyvästi
–
▪ hammas tuli ära hammas lähti
▪ kooris kompvekil paberi ümbert ära kuori karamellin paperista
▪ võtsin saapad (jalast) ära otin kengät pois
▪ kapuuts käib ära trukkidega huppu irtoaa neppareilla
▪ ainult mõnest tunnist pean ära küsima vain joiltakin tunneilta pitää pyytää lupa poissaoloon
■ endale, enda omaks või valdusseitselleen, omakseen tai haltuunsa
–
▪ koer püüdis lapse käest võileiba ära krahmata koira yritti kahmaista lapselta voileivän
3 esineb ühendites, mis osutavad mingi olukorra, seisundi, oleku muutumiseleolojen, tilanteen, olemuksen muutokseen viittaavissa ilmauksissa
–
▪ ilm pööras ära sää huononi
▪ vool läks ära virta katkesi
▪ tuli kustus ära valo sammui
■ [millest] väljendab korrasolust, asjade heast seisust väljas olekut või välja minekutilmaisemassa huonoon kuntoon tai epäkuntoon menoa taikka poistumista
–
▪ moest ära kübar hattu, joka on poissa muodista
▪ kõht läks korrast ära maha meni sekaisin
▪ söömine läks meelest ära syöminen unohtui
▪ selg on paigast ära selkä on huonossa kunnossa
■ (mingi tegevusega kahjustamise, rikkumise kohta)vahingoittamiseen, rikkomiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ laud on ära kraabitud pöytä on naarmuuntunut
4 ‹ühendverbi osana› rõhutab, et mingi tegevus või protsess on lõppenud; osutab millegi lõplikkusele, tulemuslikkusele või tulemusele(yhdysverbien osana:) painottamassa jonkin toiminnan tai tapahtumisen loppumista; osoittamassa jonkin lopullisuutta, tuloksellisuutta tai tulosta
–
▪ lilled on ära õitsenud kukat ovat kukkineet loppuun
▪ sõi võileiva ära söi voileivän
▪ lumi sulas ära lumi suli
▪ haiglasse sattunud mees suri ära sairaalaan joutunut mies kuoli
▪ tablett võttis valu ära tabletti poisti kivun
▪ taipas kohe ära, milles asi tajusi heti, mistä on kyse
▪ armusin temasse kõrvuni ära rakastuin häneen korviani myöten
▪ Lepime ära! Tehdään sovinto!
▪ õppisin kiiresti ära tein läksyt nopeasti; opin sen äkkiä
▪ kulutas raha ära tuhlasi kaikki rahat
▪ vähipüük keelati ära ravustus kiellettiin
▪ kaotas lapse ära (tegi aborti) keskeytti raskauden
5 esineb emotsionaalse värvinguga ütlustes, mis väljendavad üleolevat suhtumist, millegagi leppimist vmstunneväritteisissä ilmauksissa, jotka ilmaisevat jonkin asian yläpuolella olemista, sietämistä tms.
–
▪ Mis see väike kukkumine siis ära ei ole! Ei tämä pieni putoaminen haittaa!
▪ mis sa teed ära, tuleb edasi elada minkäs sille mahtaa, täytyy elää jatkossakin
öösine
öinen, yöllinen
M
‹adj›hrv öineöinen, yöllinen
▪ nad eksisid öösisel ajal teelt he eksyivät tieltä öiseen aikaan
