[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 52 artiklit, väljastan 50

ahaa
M
, ahhaa, ah-haainterj
väljendab ning rõhutab märkamist, taipamist, mõistmist, teatavaks võtmist või nentivat kinnitust
ahaa
Ahaa, siis selles on asi! Ahaa, siis tästä on kysymys!
väljendab ning rõhutab kahjurõõmu, parastamist, võidurõõmu
ähäkutti, ähäpiti
Ahaa – paras sulle! Ähäkutti, ihan oikein sinulle!
annus
M
s
organismi jõudnud või tahtlikult manustatav kogus keemilist ainet
kerralla nautittava tai saatu lääke-erä
lääke|annos, annos
ravimi annuse määrab arst lääkkeen annoksen määrää lääkäri
korraga kasutatav kindlamõõduline kogus millestki
kerralla käytettävä erä jotakin
annos, erä
ühekordne annus soola kerta-annos suolaa
(mingi nähtuse, tegevuse vm kohta)
annos kuv., määrä
selles näites on tubli annus tõtt tässä esimerkissä on aimo annos totuutta
argine
M
adj
ilma erilisuse ja särata, alati ühtmoodi (ja töiselt) esinev või toimuv
arkinen, arki|päiväinen, joka|päiväinen, tavallinen
kõik selles muusikas on keskpärane ja argine kaikki tässä musiikissa on keskinkertaista ja arkista
korralik ja argine vein kelvollinen ja arkinen viini
Seotud sõnad
argiseltadv
arkisesti
argisuss
arkisuus
eel|roog
M
enne esimest sooja rooga pakutav toit
alku|ruoka, alku|pala usein mon., etu|ruoka
eelroad olid selles restoranis kallimad kui pearoad alkuruoat olivat siinä ravintolassa kalliimpia kuin pääruoat
ei ole juttugi
ei tule kõne allagi, pole üldse võimalik või mõeldav
ei tule kysymykseen, ei ole lainkaan mahdollinen tai ajateltavissa
ei ole puhettakaan
selles ei ole juttugi erastamisest, see on tabuteema siinä ei ole puhettakaan yksityistämisestä, se on tabuteema
end halliks ootama
väga kaua, lootusetult ootama
odottaa hyvin kauan
selles restoranis võib end halliks oodata siinä ravintolassa saa odottaa ikuisuuden
enese
M
sg genpron›, enda sg genpron›, ise1 nomprep
1enesekohane asesõna, sg nom puudubviitab mingi tegevuse tegijale, mingis rollis olijale
itse
tegin endale etteheiteid syytin itseäni
see on ainult enese petmine se on vain itsensä pettämistä / se on vain itsepetosta
ta näost paistab enesega rahulolu hänen kasvoiltaan paistaa itsetyytyväisyys
tüdruk kammib ennast tyttö kampaa hiuksiaan
turg on koht enese näitamiseks tori on näyttäytymispaikka
■ ‹pron› ‹omastav asesõna, sg nom puudubviitab kuulumisele tegevuse tegijale
oma
see on nende enda asi se on heidän oma asiansa
2määratlev asesõna, sg nom olemasjust see, mitte keegi või miski muu
itseindef.pron
ta on selles jamas ise süüdi hän itse on syyllinen siihen sotkuun
ise tahab veel vanaema olla itse tahtoo olla vielä isoäiti
teda ennast ma rahvasummast üles ei leidnudki häntä itseään en löytänytkään väenpaljoudesta
teadlastel tuli endil abitööd ära teha tutkijoiden itsensä piti tehdä pohjatyöt
■ ‹pron› ‹määratlev asesõna, sg nom olemastoob esile mingi vastandlikkuse
osoittamassa jotakin vastakohtaisuutta
itseindef.pron
röövimises kasutatud kott leiti üles, kuid meest ennast pole seni tabatud ryöstössä käytetty laukku löydettiin, mutta miestä itseään ei vielä ole tavattu
minu laps oskab lugeda, ise alles nelja-aastane lapseni osaa lukea vaikka hän on vasta nelivuotias
■ ‹määratlev asesõna, sg nom olemasrõhutab seda, et keegi on nagu mingi omaduse kehastus
itseindef.pron
vanamemm on lahkus ise vanha täti on itse hyväntahtoisuus
kolleegide sõnul on Mati vana rahu ise työtoverien mukaan Mati on itse rauhallisuus
3asendab isikulist asesõna, ainult sg nomkõnek viitab kõneleja isikule, hrl asendab mina-vormi
itse yleisk.
ise küll kunagi ei läheks sinna itse en koskaan lähtisi sinne
ise tahtsid, et kõik seda vahiksid itse tahdoit, että kaikki katsoisivat sitä
eranditult
M
adv
ilma ühegi erandita
poikkeuksetta, poikkeuksettomasti, järjestään
kiita said eranditult kõik aivan kaikkia kehuttiin
selles restoranis valmistatakse toitu eranditult kohalikust toorainest tässä ravintolassa ruokaa valmistetaan vain paikallisista raaka-aineista; siinä ravintolassa ruokaa laitetaan raaka-aineista, jotka ovat poikkeuksetta lähiruokaa
ette jõudmav
1 [kellest/millest] tasemelt edestama, milleski ületama
olla tasoltaan jotakuta tai jotakin edellä
tehnoloogia areng on jõudnud ette meie teadmistest digimuusika vallas digimusiikin alalla teknologian kehitys on ohittanut tietomme
olete selles klassis Soomest ette jõudnud olette siinä luokassa edellä Suomea
Heino oli oma ajast ette jõudnud mees Heino oli mies, joka oli aikaansa edellä
2 ajaliselt varem midagi tegema või kuskile tulema
ehtiä ensin
kavatsesin just teretama hakata, aga tema jõudis ette aioin juuri alkaa tervehtiä, mutta hän ehti ensin
nakkus jõudis ette tartunta ehti ensin
Mis saab, kui vahimehed ette jõuavad? Mitä tapahtuu, jos vartijat ehtivät ensin?
ette|kuulutus
M
see, mida tuleviku kohta oletatakse või ette kuulutatakse
ennustus, enne
tagantjärele nähti selles vabariigi lõpu ettekuulutust jälkikäteen siinä nähtiin tasavallan lopun enteitä
Kas oli see ettekuulutus või hoiatus? Oliko se ennustus vai varoitus?
ettekuulutus läks täide ennustus kävi toteen
harja (kinni) kargama
kellelegi käsitsi või sõnadega kallale minema, kedagi ründama
käydä jonkun kimppuun fyysisesti tai sanoin, hyökätä
käydä [jonkun] kraiveleihin kiinni ark. {ottaa kauluksesta tai kurkusta kiinni}, ottaa [jonkun] kraivelista kiinni ark. {ottaa kurkusta kiinni}, lynkata [joku] ark., kuv.
Olen selles teemas võhik, palun mitte harja karata! Olen tässä asiassa maallikko, älkää lynkatko minua!
hea
M
1adjmeeldivat tunnet tekitav, rõõmu või rahulolu esile kutsuv
Vastand halb, paha
hyvä
mõni päev toob halbu, teine häid uudiseid toinen päivä tuo huonoja uutisia, toinen hyviä
selles restoranis on alati head söögid-joogid tuossa ravintolassa on aina hyvät ruoat ja juomat
emal on poja edusammude üle hea meel äiti on iloinen pojan edistysaskeleista
jõuluvana küsis: „Kas siin häid lapsi on?“ joulupukki kysyi: "́Onko täällä kilttejä lapsia?”
■ ‹adjsõbralik ja lahke, positiivsete omadustega, moraalselt väärtuslik
Vastand halb, paha
hyvä
küll sul on ikka hea naine onpa sinulla hyvä vaimo
riikidevahelised head suhted valtioiden väliset hyvät suhteet
ole hea tüdruk, ära kiusa väiksemaid ole kiltti tyttö, älä kiusaa pienempiä
lähedane või intiimne
hyvä
ta on mu hea kolleeg, julgen kindlasti abi paluda hän on hyvä kollegani, varmaankin uskallan pyytää apua
igaühel peaks mõni väga hea sõber olema jokaisella pitäisi olla muutama erittäin hyvä ystävä
2adjoma laadi, omaduste, kvaliteedi poolest hinnatav, väärtuslik, nõuetele vastav
Vastand halb
hyvä
uues filmis teevad kaasa väga head näitlejad uudessa elokuvassa ovat mukana erittäin hyvät näyttelijät
mul on üsna hea tervis minulla on aika hyvä terveys
tema head maitset tasub usaldada hänen hyvään makuunsa on syytä luottaa
heast kangast ülikond hyvästä kankaasta tehty puku
poisil on head kombed pojalla on hyvät tavat
see on tõeliselt hea raamat se on todella hyvä kirja
■ ‹s„rahuldavast“ kõrgem hinne (4), hrl koolis
arvosana
hyvä, hyvät tiedot
■ ‹adjmingis suhtes soodus, kasulik või sobiv
hyvä
tänu heale juhusele leidsin uue töökoha onnellisen sattuman kautta löysin uuden työpaikan
väga hea, et sa tulid erittäin hyvä, että tulit
3adjmugav, lihtne ja kerge
hyvä
Sul hea naerda! Hyvä sinun on nauraa!
jalgrattaga on hea koolis käia pyörällä on hyvä käydä koulussa
4smiski väärtuslik, hinnatav, meeldiv või kasulik
hyvä
võitlus hea ja kurja vahel taistelu hyvän ja pahan välillä
tema kohta olen ma ainult head kuulnud olen kuullut hänestä ainoastaan hyvää
katsuks õige heaga läbi ajada jos yritettäisiin tulla toimeen hyvällä
Mis hea pärast ma peaksin talle andestama? Mistä hyvästä minun pitäisi antaa hänelle anteeksi?
5adj(kogust, kvantiteeti, hulka märkivalt või rõhutavalt:) rohke, tugev või suur
hyvä
mitu head aastat tagasi monen monta vuotta sitten
mul oli teiste ees hea edumaa minulla oli hyvä etumatka muihin
■ ‹omadussõna vm sõna eeskõnek (intensiivistab sellega väljendatut:) üsna, võrdlemisi
vahvistussanana
hilinesin hea mitu korda myöhästyin aika monta kertaa
6adjmurd (suuna kohta:) parem
Vastand kura
(suuntaan viittaamassa)
oikea yleisk.
häda
M
s
1 raske, ähvardav või hingevalu tekitav olukord
vaikea, uhkaava, ahdistava tms. tilanne
hätä, pula, vaara, ahdinko, tuska
viimases hädas küsisin isalt sada eurot viime hädässä pyysin isältä sataa euroa
suvitajad on vargustega hädas olnud juba aastaid kesäasukkaat ovat olleet varkauksien kanssa pulassa jo vuosia
läbi häda, hädaga vaevaliselt, rohke pingutusega; suurte raskustega
hädin tuskin, vaivoin
kuidagi läbi häda õnnestus lõpueksamid ära teha jotenkin vaivoin onnistui suoriutumaan päättökokeista
hädaga pooleks suutsin ma talle selgeks teha, et ... sain hädin tuskin selvitettyä hänelle, että...
2 haigus, valu ja vaeva valmistav tunne
kivulias tms. epämiellyttävä tuntemus
vaiva
hingamisteede hädade korral saab abi eukalüpti aroomiõlist hengitysteiden vaivoihin saa apua eukalyptusöljystä
kortsleht on hinnatud ravimtaim paljude hädade vastu poimulehti on arvostettu lääkekasvi moniin vaivoihin
3 mingi häiriv puudus või viga
hätä, puute, vika
ainus häda on selles, et .... ainut vika on siinä, että...
tal pole pärast koondamist häda midagi hänellä ei ole irtisanomisen jälkeen mitään hätää
4 vajadus millegi järele või tungiv soov midagi teha
voimakas tarve tai halu
hätä, pakko
Mis häda teil on kogu aeg otsida mingeid saavutusi? Mikä hätä teillä on koko ajan jahdata jonkinlaisia saavutuksia?
Mis häda pärast ma peaksin sellise ilmaga end kodust välja ajama? Minkä pakon edessä minä tällaisella ilmalla ajaisin itseni pois kotoa?
(roojamise või pissimise kohta)
(ulostamisesta tai virtsaamisesta)
hätä, tarve
koer teeb oma hädad ilusti õues ära koira tekee tarpeensa nätisti ulkona
väiksesse potti laps pissis, suurema häda tegi ainult mähkmesse lapsi pissi pottaan, mutta teki isomman hädän vain vaippaan
ise|seisev
M
adj
1 sõltumatu ja vaba, mitte kellelegi alluv
toisten vallasta riippumaton, vapaa
itsenäinen, riippumaton, täysi|valtainen
riik kuulutati iseseisvaks valtio julistettiin itsenäiseksi
2 omal jõul, teiste abi või juhtimiseta tehtav; abi, juhtimist, toetust mittevajav
omin voimin, ilman apua tai ohjausta tehtävä; apua tai ohjausta tarvitsematon
itsenäinen, riippumaton, oma|toiminen
õpilastele anti iseseisev töö oppilaille annettiin itsenäinen tehtävä
koorunud nastikupojad alustavad kohe iseseisvat elu kuoriutuneet rantakäärmeen poikaset aloittavat heti itsenäisen elämän
kõrvalmõjudest vaba
vaikutteista tms. riippumaton
itsenäinen, omin|takeinen
selles koolis on iseseisvat mõtlemist soosiv keskkond tässä koulussa on itsenäiseen ajatteluun kannustava ympäristö
3 omaette, eraldi olev
erillään oleva
itsenäinen, erillinen
noor viiulikunstnik andis esimese iseseisva kontserdi nuori viulutaiteilija konsertoi ensimmäisen kerran itsenäisesti
Seotud sõnad
ise|seisvaltadv
itsenäisesti, riippumatta
oma|toimisesti, itsekse(en
omin|takeisesti
ise|seisvuss
itsenäisyys, riippumattomuus
oma|toimisuus
omin|takeisuus
jagunema
M
mitmeid teatava suurusega osi, rühmi vm üksusi moodustama
osittua, hajota osiksi
jakautua, jakaantua
üldkogu hääled jagunesid pooleks yleiskokouksen äänet jakautuivat puoliksi
arvamused jagunevad selles küsimuses kolmeks mielipiteet jakautuvat siinä kysymyksessä kolmia
jaguneti paaridesse jakauduttiin pareiksi
mitmest osast koosnema, osadeks jagatud olema
koostua monesta osasta, olla osien muodostama
jakautua, jakaantua
maakond jaguneb seitsmeks vallaks maakunta jakautuu seitsemään kuntaan
kandev
M
adj
(seina vm ehitusdetaili kohta:) millelegi altpoolt toeks olev, midagi üleval hoidev
kantava rak.
ümberehitused puudutavad kandvaid seinu uudelleen rakentaminen koskee kantavia seiniä
mittekandev ei-kantava
tähtis, teiste seas kõige olulisem ja peamine
kantava kuv., voimakas, tärkeä
ühtki kandvat mõtet ei näi lugeja jaoks selles romaanis kooruvat lukijalle ei paljastu romaanista ainoatakaan kantavaa ajatusta
kaua
M
adv
pikka või palju aega
kauan, pitkään, pitkän aikaa
ma olen sind nii kaua oodanud olen odottanut sinua niin kauan
minister on liiga kaua selles ametis olnud ministeri on ollut virassaan liian kauan
kellele ei meeldiks nädalavahetusel kaua magada kukapa ei pitäisi viikonloppuna pitkään nukkumisesta; kukapa ei tykkäisi nukkua pitkään viikonloppuna ark.
Kui kaua see aega võtab? Kauanko se vie aikaa? / Kuinka kauan siihen menee aikaa?
konks
M
s
1 (terava) kõverdatud otsaga või kõver ese
koukku
kala jäi konksu otsa kala jäi koukkuun
hulljulged mehed rippusid mitu tundi kraana konksu otsas uhkarohkeat miehet roikkuivat monta tuntia nosturin koukussa
S-kujuline konks S-koukku / S:n muotoinen koukku
veokonks vetokoukku
kinnituskonks kiinnityskoukku
2 taipamist eeldav, nuputama sundiv asjaolu
koukero, koukku kuv., juju ark.
juriidiline konks juridinen koukero
konks on selles, et .. juju on siinä, että...
tuli riuklik mõte talle konksuga küsimus esitada tuli vekkuli ajatus esittää hänelle kompakysymys
korporatsioon
M
s
1 juriidilise isiku õigustega suur äriorganisatsioon
suuri liikeorganisaatio, jolla on juridisen henkilön oikeudet
ülemaailmne korporatsioon monikansallinen yritys
Siemens müüb oma osaluse selles ettevõttes Jaapani korporatsioonile Fujitsu Siemens myy osuutensa yrityksessä japanilaiselle Fujitsulle
suurkorporatsioon suuryritys
ettevõtete ühendus
yritysten yhtymä
konserni
meediakorporatsioon mediakonserni
USA-s ettevõtteliik, mis äriõiguslikult sarnaneb Eesti aktsiaseltsiga
USA:ssa yritysmuoto, joka oikeudellisesti on virolaisen osakeyhtiön kaltainen
Ameerika korporatsioon General Motors amerikkalainen suuryritys General Motors
2 kinnine üliõpilasorganisatsioon, mille liige hrl kannab eraldusvärvidega mütsi ja rinnapaela
lühend korp!
mm. Virossa tietynlainen ylioppilasjärjestö, joka valitsee jäsenensä
korporaatio
korporatsioon Sakala korporaatio Sakala
korp! Revelia asutati pärast Eesti Vabadussõja lõppu korporaatio Revelia perustettiin Viron vapaussodan loputtua
kui
M
1konjvõrdlussidesõna, esineb hrl võrdlustes
kuin
pereisa on laisk kui lohe perheenisä on laiska kuin lapamato
karjub kui ratta peal huutaa kuin syötävä; huutaa kuin hengen hädässä
nõnda kui täna pole varem sadanud aiemmin ei ole satanut niin kuin tänään
nii kaugele ma ei julge ujuda, kui Laura ujus en uskalla uida niin kauas kuin Laura ui
(erinevust väljendava võrdluse korral)
(erilaisuutta ilmaisevissa vertailuissa)
kuin
sõnavõtt oli pikem kui tavaliselt puheenvuoro oli pidempi kuin tavallisesti
rahvast kogunes rohkem, kui osati oodata väkeä tuli paikalle enemmän kuin osattiin odottaa
pigem ma loobun, kui võtan vastu sellised tingimused ennemmin luovun kuin hyväksyn sellaiset ehdot
alustab näimist või tundumist väljendavat võrdluse varjundiga kõrvallauset
aloittamassa vaikutelmaa tai tuntumista ilmaisevaa sivulausetta, jossa on vertailun sävy
kuin
talle näis, kui variseks maailm tema ümber kokku hänestä tuntui kuin maailma romahtaisi
omavahel kõneldi tasahääli, kui oleks majas olnud surnu keskenään puhuttiin puoliääneen, ikään kuin talossa olisi ollut vainaja
(väljendites, mis rõhutavad mingi asjaolu, seisundi ülemmäära või sellele lähenemist)
ilmauksissa, jotka painottavat jonkin asiaintilan tai tilanteen maksimimäärää tai sen lähenemistä
viimane kui üks istekoht oli hõivatud joka ikinen istumapaikka oli varattu
suvi on samahästi kui käes kesä on melkein saapunut
(mõnedes suurt määra osutavates väljendites)
(joissakin suuren määrän ilmauksissa)
kuin
esinejate valik oli enam kui imelik esiintyjien valinta oli enemmän kuin kummallinen
asi on hullem kui hull juttu on hulluakin hullumpi
viga saab parandatud rutem kui muidu vika korjataan silmänräpäyksessä
2konjajasidesõna, alustab aega väljendavat kõrvallauset
kun
ta tuli siis, kui ma magasin hän tuli silloin, kun vielä nukuin
kui lapsed olid söönud, läksid nad õue syötyään lapset menivät ulos
kuulsin, kui te tülitsesite kuulin kun riitelitte
3konjtingimussidesõna, alustab tingimust väljendavat (kõrval)lauset
jos, mikäli
kui sulle ülikond selga panna, näed sa päris viisakas välja jos panet puvun päälle, näytät oikein hyvältä
asi pidi tühine olema, kui kõik nii lihtsalt lahenes asian täytyi olla tyhjänpäiväinen, jos kaikki ratkesi niin helposti
teie olete vist, kui ma ei eksi, see inimene, kes .. ellen erehdy, olette ilmeisesti se, joka... / jos en erehdy, olette ilmeisesti se, joka... / mikäli en erehdy, olette ilmeisesti se, joka...
neid oli kolm, kui mitte rohkem heitä oli kolme ellei enemmän
(otsustavust ning tegevuse tõhusust väljendavates konstruktsioonides)
päättämistä ja tekemisen tehokkuutta ilmaisevissa rakenteissa
kun, jos
kui sõita, siis sõita
kui juba, siis juba
kui mitte, siis mitte jos ei niin ei; kun ei niin ei
(kõrvutava vastanduse korral)
rinnastavassa vastakkainasettelussa
kui mardid soovisid peamiselt põlluõnne, siis kadrid saatsid karjaõnne martit toivottivat varsinaisesti viljelysonnea, katrit taas karjaonnea
alustab soovi, tagasihoidlikku palvet või kõhklust, kahtlust väljendavat lauset
toivomuksissa, pyynnöissä, epäröintiä ilmaisevissa lauseissa
kunpa, jospa
Kui ta ometi natuke kannatlikum oleks! Kunpa hän olisi vähän kärsivällisempi!
kui õige saadaks talle kirja jospa lähettäisi hänelle oikein kirjeen
4konjmöönev sidesõna, toob esile asjaolu, millest hoolimata pealauses märgitud tegevus või olukord siiski aset leiab
vaikka
ja poiss, kui ta oligi väga häbematu, ei julgenud iialgi vastu hakata isale ja poika, vaikka röyhkeä olikin, ei koskaan uskaltanut vastustaa isäänsä
(umbmäärasust märkides:)
(epämääräisyyttä merkitsemässä)
niin–kuin
kui tark ta ka poleks, kõike ta ikka ei tea niin viisas kuin hän onkin, kaikkea hän ei kuitenkaan tiedä
5konjsamastav sidesõna, osutab täpsustusele
osoittamassa täydennystä
-na/-nä
sinu isa kui tohter peaks seda teadma isäsi pitäisi lääkärinä tietää se
teda tuntakse kui vaikset ja tagasihoidlikku inimest hänet tunnetaan hiljaisena ja vaatimattomana ihmisenä
6konj› ‹seob koondlause kaht rööpliigetühendav sidesõna, seob kindlakskujunenud sõnapaare sisutervikut moodustavates ühendites
sitomassa kiteytyneitä sanapareja
ta valvas haiget ööd kui päevad hän valvoi sairasta yötä päivää / hän valvoi sairasta öin ja päivin / hän valvoi potilasta niin öisin kuin päivisinkin
olen sellest ühelt kui teiselt midagi kuulnud olen kuullut siitä yhdeltä ja toiselta
7advkoos omadus-, kesk-, määrsõnadega ning asesõnadega mitu ja palju moodustab määra, astet, ulatust väljendava fraasi
kuinka, miten
Kui vana sa oled? Kuinka vanha olet?
Kui palju see maksab? Mitä tämä maksaa? / Kuinka paljon se maksaa?
Kas sa tead, kui mitu kilomeetrit meil veel minna on? Tiedätkö montako kilometriä on vielä jäljellä? / Tiedätkö kuinka monta kilometriä on vielä jäljellä?
ma ei tea, kui kaua see kestis en tiedä, kuinka kauan se kesti / en tiedä, miten kauan se kesti
(tundeid, nt imetlust, üllatust või kahetsust väljendades)
(tunteita, esim. ihmetystä tai yllätystä ilmaistaessa)
kuinka, miten
Kui mõistvad vanemad sul on! Kuinka ymmärtäväiset vanhemmat sinulla onkaan!
Hullusti läks, oi kui hullusti! Huonosti kävi, voi miten huonosti!
8shäiriv, kahtlust tekitav, küsitav asjaolu
häiritsevästä, epäröintiä aiheuttavasta, arveluttavasta tilanteesta
selles asjas on liiga palju kuisid siinä asiassa on liian paljon muttia
töö tähtajaks lõpetamisega on oma kuid ja agad työn saamisessa määräikaan mennessä valmiiksi on omat jossinsa ja muttansa
kuuldavasti
M
adv
kuulu järgi, nagu räägitakse, nagu kuulukse
kuulemma, muka
täna on veel mõnusalt soe, aga kuuldavasti pidi järgmisel nädalal lumi maha tulema tänään on vielä ihanan lämmintä, mutta ensi viikolla piti kuulemma tulla lunta
kuuldavasti olevat selles paigas kunagi allikas vulisenud tässä paikassa on kuulemma joskus virrannut lähde
kõrgus
M
s
1 pikkus alt üles, pikkus püstsuunas
korkeus
kapi kõrgus on kaks meetrit kaapin korkeus on kaksi metriä
muudetava kõrgusega töölaud työpöytä, jonka korkeutta voi säätää
selles männikus ulatub puude kõrgus 30 meetrini tämän männikön puiden korkeus on jopa 30 metriä
Väikese Munamäe kõrgus on veidi üle 80 meetri Pienen Munamäen korkeus on hieman yli 80 metriä
pikim ristlõik, mis on tõmmatud kujundi punktidest selle sirgjoonelisele või tasandilisele alusele; selle lõigu pikkus
korkeus|jana geom., korkeus geom.
ülesandes tuli leida kolmnurga kõrgus tehtävässä piti ratkaista kolmion korkeus
kõnek kõrgushüpe
korkeus urh.
kõrguses olin parim, kauguses mul nii hästi ei läinud korkeudessa olin paras mutta pituudessa minulla ei mennyt niin hyvin
2 teatud eseme või objekti kaugus maapinnast või alustasandist
tietyn esineen tai objektin etäisyys maanpinnasta tai alustasta
korkeus
pilt on tehtud saja meetri kõrguselt kuva on otettu yli sadan metrin korkeudesta
uued tooted paigutatakse poes silmade kõrgusele, et oleks kohe näha uudet tuotteet sijoitetaan kaupassa silmän korkeudelle, että ne huomaisi heti
nurk taevakeha suuna ja horisondi tasandi vahel
korkeus|kulma täht., korkeus täht.
päikese kõrgus muutub pidevalt auringon korkeus muuttuu jatkuvasti
3ka mitmkõrguv (õhu)ruum või taevalaotus
korkeus
lennuk kadus kõrgustesse lentokone katosi korkeuksiin
kõrgusse pürgivad büroohooned korkeuksiin kurkottelevat toimistorakennukset kuv.
4 seisuselt, positsioonilt teistest tähtsam isik, nt monarh
korkeus, ylhäisyys
Teie kuninglik kõrgus! Teidän kuninkaallinen korkeutenne!
5 taotluste, unistuste, püüdluste vms kõrge tase
pyrkimysten, unelmien tms. korkea aste
hea uudis viis meeleolu kõrgustesse hyvä uutinen nosti mielialan korkealle
kõrgusel [mille] teatud nõuetele vastaval tasemel
[jollakin] tasolla
uus töötaja ei ole oma ülesannete kõrgusel uusi työntekijä ei ole tehtäviensä tasolla
kõrgusele [mille] teatud nõuetele vastavale tasemele
[jollekin] tasolle
vabrikud tuleb tingimata nõuete kõrgusele viia tehtaat tulee ehdottomasti saattaa vaatimusten mukaisiksi
6 muus heli iseloomustav tunnus, mille aluseks on heliallika võnkesagedus
sävel|korkeus mus., korkeus, taso mus.
erineva kõrgusega helid eri korkuiset sävelet
käima
M
1 jalga jala ette tõstes (rahulikus tempos) edasi liikuma, jalgsi (edasi) minema
kävellä, kulkea, käydä
armastab jala käia rakastaa kävelemistä / rakastaa jalan kulkemista
kikivarvul käima kävellä varpaillaan
käi natuke aeglasemalt, ma ei jõua järele kävele vähän hitaammin, en pysy mukana
käib mööda tuba edasi-tagasi kulkee huoneessa edestakaisin
males, kabes või kaardimängus käiku sooritama
siirtää, tehdä siirto, lyödä {korttipelissä}
etturiga käima siirtää sotilasta
käis ässaga löi ässän
kuhugi minema ja sealt tagasi tulema
käydä, kulkea
käisime nädalavahetusel külas kävimme viikonloppuna kylässä
marjul käima käydä marjassa
arstide vahet käima kulkea lääkäriltä toiselle
ma olen kasvanud ja koolis käinud Otepääl olen kasvanut ja käynyt kouluni Otepäällä
poeg käib juba ülikoolis poika opiskelee jo yliopistossa
■ ‹hrl käskivas kõneviisiskõnek minema, kasima; (vandumisel nördimuse, tugeva pahameele väljendamiseks)
tav. imperatiivissa
häipyä
Käi tee pealt eest! Häivy edestä!
Käi kus kurat! Häivy silmistäni! / Suksi suolle!
regulaarselt liikuma
kulkea, liikkua
Tallinnast Stockholmi käib lennuk Tallinnasta Tukholmaan kulkee lentokone
kellapendel käib kindlas taktis kellon heiluri liikkuu tahdissa
päike käib juba kõrgemalt aurinko on jo korkeammalla
Kas sul mõni päevaleht käib? (on tellitud) Tuleeko sinulle jokin sanomalehti?
hooga või järsku paiskuma, lendama, kukkuma
lentää, kaatua
šampanjapudeli kork käis vastu lage samppanjapullon korkki lensi kattoon
poiss käis koos tooliga põrandale poika kaatui tuolilla lattialle
liikvel olema, ringi liikuma; kulgema, suunduma
kulkea
õllekann käis käest kätte kolpakko kulki kädestä käteen
elu käib oma rada elämä kulkee omaa rataansa
jõgi käib loogeldes läbi metsa joki kulkee kiemurrellen metsän läpi
2ühendites(helide kuuldavale laskmise, suulise või kirjaliku kõneteo kohta)
kuulua
tema hele naer käis üle teiste jutu hänen heleä naurunsa kuului toisten puheen yli
eemal käis ilmatu pauk kauempaa kuului kova pamaus
ei mäleta enam, kuidas see salm täpselt käis en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen menee / en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen kuuluu
linnas käivad jutud, et pangaautomaat suletakse kaupungilla puhutaan, että pankkiautomaatti suljetaan / kaupungilla kuuluu huhuja, että pankkiautomaatti suljetaan
käivad läbirääkimised uute investoritega uusien sijoittajien kanssa pidetään neuvotteluja
■ ‹ühendites(töötegemise, asjatoimetuste, millegi toimimise kohta)
kulkea, sujua
käydä kem., ruok.
meil käib remont meillä on remontti / meillä tehdään remonttia
töö käis kähku ja korralikult työ kulki nopeasti ja hyvin / työ sujui nopeasti ja hyvin
teadis täpselt, kuidas selles erakonnas asjad käivad tiesi täsmälleen, miten siinä puolueessa asioita hoidetaan
sinu käes käib kõik nii lihtsalt sinulta kaikki sujuu niin helposti
see uks ei käi lukku se ovi ei mene lukkoon / sitä ovea ei saa lukkoon
kell käib täpselt kello pysyy ajassa / kello on oikeassa / kello näyttää oikein
käivad mängu viimased minutid pelataan pelin viimeisiä minuutteja
laskis varrastel nobedalt käia antoi puikkojen suihkia
õlu hakkas käima (käärima) olut alkoi käydä
(millegi alustamise, käivitamise kohta)
käynnistää
pani tsikli mootori käima käynnisti moottoripyörän moottorin
üritab tehast uuesti käima lükata yrittää käynnistää tehtaan uudelleen
■ ‹ühendites(mitmesuguste tunnete, aistingute, seisunditega seoses)
erilaisista tunteista, aistimuksista, olotiloista
mul käivad neelud šokolaadi järele minulla on suklaanhimoa
aeg-ajalt käivad valuhood ajoittain on kipua
mitu mõtet käis läbi pea monta ajatusta pälkähti päähän / monta ajatusta tuli mieleen
■ ‹ühendites(teatud moel riietatud olemise, teatud riietuse kandmise kohta)
tietyllä tavalla pukeutumisesta, tiettyjen vaatteiden käyttämisestä
ta on alati hästi riides käinud hän on aina pukeutunut hyvin
loodusrahvad käisid alasti luonnonkansat olivat alasti
■ ‹ühendites(mingi mõju, seotuse, kuuluvuse, asjade üldise käigu kohta)
jonkin vaikutuksesta, johonkin kuulumisesta, asioiden yleisestä kulusta
käydä (erik.), kuulua, kulkea
terav valgus käib silmadele räikeä valo käy silmiin
Kuhu see mutter käib? Mihin tämä mutteri kuuluu? / Mihin tämä mutteri tulee?
see ei käi minu ametikohustuste hulka se ei kuulu työvelvollisuuksiini
tal käib elu pigem teleseriaalide rütmis hänen elämänsä kulkee pikemminkin televisiosarjojen tahtiin
Kelle kohta see kaebus käib? Kenestä se valitus on tehty? / Ketä se valitus koskee?
3 [kellega] kurameerima, kurameerivalt kellegagi sõbrustama
seurustella, heilastella ark.
nad käisid enne abiellumist mitu aastat he seurustelivat monta vuotta ennen naimisiinmenoa
4 kõlbama, (tarvitamis)kõlblik olema, sobima
käydä, sopia, kelvata
Kas see sobib? – Käib kah Sopiiko se? – Sopii kyllä / Käykö se? – Käy kyllä
esialgu käib see töö küll, eks hiljem jõua paremat otsida alkuun se työ sopii kyllä, myöhemminhän ehtii etsiä parempaa
rullikeeratud kampsun käis padja ette (asendas patja) rullattu villapaita oli tyynynä
lahendus
M
s
probleemi või keerulise olukorra selgitamisel saadav tulemus
ratkaisu
tülile otsitakse lahendust kohtus riitaan etsitään ratkaisua oikeudesta
loov idee ning selle teostus (teoses, tootes vm)
ratkaisu
hoone arhitektuurne lahendus on põhjustanud suuri vaidlusi rakennuksen arkkitehtoninen ratkaisu on aiheuttanut suuria kiistoja
uusi tehnilisi lahendusi leiab selles autos igast nurgast uusia teknisiä ratkaisuja on tässä autossa joka puolella
ülesande, mõistatuse vms vastus (ja selle saamise käik)
ratkaisu
põhjenda ülesande lahendust perustele tehtävän ratkaisu
lapse|king
M
hrl mitmlaste tarbeks valmistatud king
lasten|kenkä tav. mon.
selles poes lastekingi ei müüda tässä kaupassa ei myydä lastenkenkiä
ma
M
pron› ‹ainsuse 1. isik, rõhutus asendis
mina
Võrdle me
minä, ark., runok., ma murt., runok.
ma ei tea ju jalgpallist midagi enhän tiedä jalkapallosta mitään
■ ‹väljendites ja hüüatustes(tähendus tuhmunud)
ilmauksissa ja huudahduksissa, merkitys hämärtynyt
Kah mul asi! Ja kattia kanssa! ark.
Küll ta teadis laule ja lugusid, oh sa mu meie! Että hän osasi lauluja ja tarinoita, voi hyvänen aika sentään!
(kellegi poole pöördumisel viisakus- või poolehoiuavaldustes)
puhutteluissa
Mu daamid ja härrad! Hyvät naiset ja herrat!
Vabandage, mu härra, kas tohin küsida, kes selles majas elab? Anteeksi, hyvä herra, saanko kysyä, kuka tässä talossa asuu?
meel
M
s
1 teatud aistingute vastuvõtmise ja eristamise võime
eliön kyky tehdä havaintoja erilaisten ärsykkeiden perusteella
aisti
inimese viis meelt ihmisen viisi aistia
2 loomulaad, psüühiline eripära
(mielenlaadusta)
mieli
seal valitseb võõras keel ja võõras meel siellä vallitsee vieras kieli ja vieras mieli
õiglase meelega inimene oikeamielinen ihminen
3 (teatud laadi suhtumise, meeleolu, emotsionaalse seisundi kohta)
(suhtautumistavasta, mielialasta, mielentilasta)
mieli
meel läks härdaks mieli liikuttui
hea meelega (meelsasti) mieluusti
parema meelega (meelsamini) mieluummin
lapsel oli kingi üle hea meel lapsi ilahtui lahjasta
4 (mõtete, mälu kohta); arvamus, seisukoht
(ajatuksista, muistista; mielipiteistä)
mieli
keegi ei tea, mis teisel meeles mõlgub kukaan ei tiedä, mitä toisen mielessä liikkuu
mitte ei mäleta, nagu meelest pühitud en millään muista, on kuin se olisi pyyhkiytynyt mielestä
selles asjas jõudsime ühele meelele siitä asiasta olimme lopulta samaa mieltä
olen ikka olnud seda meelt, et .. olen aina ollut sitä mieltä, että...
mitte
M
adv
1rõhutava üldlaiendina, eitavas lauseseitussõna, mis tugevdab väite eitust
kielteisissä yhteyksissäkieltoa vahvistavana sanana
millään, todellakaan, lainkaan, kyllä
mitte ei tule meelde ei kyllä tule mieleen
ma ei saa sellega mitte kuidagi nõus olla en kyllä mitenkään voi hyväksyä sitä
Mitte ei vea! Ei tosiaankaan onnista!
2erieitava laiendinaannab üksnes järgnevale sõnale või ühendile eitava sisu, aitab väidet rõhutada
antamassa vain seuraavalle sanalle tai ilmaukselle kielteisen merkityksen, auttamassa painottamaan väitettä
en yks.1.pverbi›, et yks.3.p, ei yks.3.p
emme mon.1.p, ette mon.2.p, eivät mon.3.p
mitte hiljem kui kolme kuu pärast ei myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluttua
mitte keegi ei teadnud õiget vastust kukaan ei tiennyt oikeaa vastausta
mitte miski ei aidanud mikään ei auttanut
uus töö ei meeldinud talle mitte põrmugi hän ei pitänyt uudesta työstään tippaakaan
asutasime end aegsasti teele, et mitte hilineda lähdimme ajoissa liikkeelle, jottemme myöhästyisi
(küsimuse vastustes, käskudes, keeldudes)
(vastauksissa, käskyissä, kielloissa)
ei {pöördub kõigis vormides}
älä {käskivas kõneviisis}
Mis lahti? – Mitte midagi! Mikä on? – Ei mikään!
Maale elama? – Mitte iialgi! Maalle asumaan? – Ei ikinä!
Mitte suitsetada! Ei saa tupakoida!
Kas sa oled tige? – Mitte sinnapoolegi! Oletko pahalla tuulella? – En sinne päinkään!
Anna inimesele õng, mitte kala! Anna ihmiselle onki, älä kalaa!
Olen selles teemas võhik, palun mitte harja karata! Olen tässä asiassa maallikko, älkää lynkatko minua!
3ühendavas-vastandavas seosesväljendab vastandavat seost
vastakohtaisuutta tai vastakkainasettelua ilmaisemassa
ei {pöördub kõigis vormides}
teised lähevad, mina mitte muut menevät, minä en
Olla või mitte olla! Ollako vai eikö olla!
mitte üks kord aastas, vaid korduvalt ei kerran vuodessa, vaan toistuvasti
mulle meeldivad lilled, aga mitte nelgid pidän kukista, mutten neilikoista
rääkis palju, aga mitte kogu tõtt kertoi paljon, muttei koko totuutta
4 esineb sisult jaatavates, möönvates, nentivates, täpsustavates lausetes
merkitykseltään myönteisissä, tarkentavissa tai jotakin väittävissä lauseissa
ei {pöördub kõigis vormides}
aitan ikka, miks mitte autan toki, miksikäs en
(kahtlevas küsimuses)
(epäilevissä kysymyksissä)
ei {pöördub kõigis vormides}
Ega mitte sina seda ei teinud? Et kai sinä tehnyt sitä?
mäda
M
1spõletiku tagajärjel tekkiv paks kollakas vedelik
mätä, märkä, visva
salv tõmbab paisest mäda välja voide poistaa paiseesta mätää
kõrvast tuli mäda korvasta tuli märkää
2adj(viljade, puidu jm kohta:) mädanemise või pehkimise märkidega
mätä
laho
mädasid õunu ei maksa komposti panna mätiä omenia ei kannata panna kompostiin
ta müüs mäda kartulit kvaliteetse pähe hän myi mätiä perunoita väittäen niitä laadukkaiksi
mõned seinapalgid on täitsa mädad jotkut seinähirret ovat aivan lahoja
■ ‹adjselline, kus miski on moraalses mõttes valesti, mitte nii, nagu olema peaks
mätä kuv.
kogu süsteem on mäda koko järjestelmä on mätä
midagi on selles loos mäda tässä jutussa on jotain mätää
3adj(pinnase kohta:) pehme, soine
upottava, vajottava, vetinen
järvel on mäda põhi järvellä on upottava pohja
■ ‹sselline koht pinnases
upottava kohta
siin olevat hobune mädasse vajunud tässä on kuulemma hevonen vajonnut upottavaan mutaan
naljakas
M
adj
naerma ajav, lõbusat meeleolu tekitav; imelik, veider
hauska, hassu, huvittava, vitsikäs
kummallinen, erikoinen, outo
naljakas lugu hauska juttu
ma ei leidnud selles filmis mitte midagi naljakat minun mielestäni siinä elokuvassa ei ollut mitään huvittavaa
üks naljakas asi, mida olen märganud, on meeste pikad küüned yksi kummallinen juttu, jonka olen huomannut, on miesten pitkät kynnet
Seotud sõnad
naljakaltadv
hauskasti, hassusti
kummallisesti, oudosti
nimelt
M
adv
1 (rõhutatava sõna või lauseosa ees:) just, täpselt
nimen|omaan, juuri
Asi puudutab nimelt sind! Asia koskee nimenomaan sinua!
just nimelt, seda sa ütlesid hästi! Juuri niin, sen sinä sanoit hyvin!
2 kasutatakse täpsustuste, selgituste esitamisel või nende küsimisel
nimittäin, näet, näes ark., nähkääs ark.
iroonia on nimelt selles, et .. ironia on nimittäin siinä, että ..
3rõhulisenatahtlikult, sihilikult
Vastand kogemata
tahalla(an, tahallisesti, tieten tahtoen, tarkoituksellisesti, tietoisesti
Kas ta tegi seda nimelt? Tekikö hän sen tahallaan?
orienteeruma
M
1 asukohta, ilmakaari kindlaks määrama, õiget liikumissuunda valida oskama
suunnistaa, suunnistautua
orienteeruda mägedes ilma kaardi ja kompassita on absoluutselt võimatu vuorilla on täysin mahdotonta suunnistaa ilman karttaa ja kompassia
sportlasena kaardi ja kompassi abil maastikul kontrollpunkte läbima
suunnistaa vars. urh.
lisaks jooksen, orienteerun, sõidan jalgrattaga lisäksi juoksen, suunnistan ja ajan polkupyörällä
2 oma tegevuses suunda võtma millelegi või juhinduma millegi järgi; millestki ülevaadet omama
suuntautua johonkin toiminnassaan, noudattaa jotakin; olla yleiskäsitys jostakin
apteek orienteerub retseptiravimitele apteekki keskittyy reseptilääkkeisiin
veinitööstused kas lõpetavad tegevuse või on sunnitud mahla tootmisele ümber orienteeruma viinitehtaat joko lopettavat toimintansa tai joutuvat suuntautumaan mehun tuotantoon
raske on pakkumiste vahel orienteeruda on vaikeaa vertailla tarjouksia ja valita niiden välillä
näha on, et autor orienteerub selles, millest kirjutab näkee, että kirjoittaja tuntee sen, mistä kirjoittaa
peale
M
postp› [mille], ‹adv›, ‹prep› [mille, mida]
1 millestki või kellestki ülespoole, kõrgemale, millegi pealispinnale
päälle, ylle, -lle
ema pani potile kaane peale äiti pani kattilalle kannen
määrisin võid leiva peale levitin voita leivälle
ehitas majale teise korruse peale rakensi taloon toisen kerroksen
kirjuta vihikule nimi peale kirjoita nimesi vihkoon / kirjoita nimesi vihkon kanteen
selles peatuses ei tulnud kedagi peale siltä pysäkiltä ei tullut ketään kyytiin
katteks, varjama
päälle, ylle
pani lapsele teki peale pani lapselle peiton päälle
(kehaasendist kõneldes:) nõnda et põhisõnaga märgitud kehaosa jääb alla
(vartalon asennosta:) niin että mainittu kehonosa jää alle
-lle(en
keeras end selja peale kääntyi selälleen
komistas, ent jäi ometi jalge peale kompastui, mutta pysyi kuitenkin jaloillaan
võitjaks, valitsema
voitolle
vaidluses jäi minu arvamus peale väittelyssä minun mielipiteeni jäi voitolle
poiste omavahelises jõukatsumises jäi Oskar enamasti peale poikienvälisessä voimainkoettelussa Oskar oli enimmäkseen voitolla
2 osutab suunale või kohale, kuhu keegi läheb
-lle
poisid läksid paadiga järve peale pojat lähtivät veneellä järvelle
ta kiirustas rongi peale hän kiirehti junalle
ema tuli ukse peale (ukselävele) äiti tuli ovelle
õhtul läksime niisama linna peale illalla lähdimme muuten vain kaupungille
teatud kaugusele, teatud vahemaa taha
tietylle etäisyydelle, tietyn matkan päähän
oli nii pime, et paari sammu peale polnud midagi näha oli niin pimeää, että parin askeleen päähän ei näkynyt mitään
ta tuli meile poole tee peale vastu hän tuli meitä vastaan puolitiehen
suunas, poole
jonkin suuntaan
üks tee läheb Valga, teine Pärnu peale yksi tie menee Valgan, toinen Pärnun suuntaan
osutab ametile, tööle, tegevusele, seisundile või olukorrale
viittaamassa ammattiin, työhön, toimintaan tai tilanteeseen
ta sai tähtsa koha peale hän sai tärkeän paikan
ta on töökusega kindla järje peale jõudnud hän on työteliäisyydellään päässyt hyvään tilanteeseen / hän on työteliäisyydellään päässyt hyvään taloudelliseen tilanteeseen
läks poole jutu pealt inglise keele peale üle vaihtoi kielen kesken kaiken englantiin
uni kippus kangesti peale alkoi väsyttää kovasti / alkoi unettaa kovasti
nii jube, et ajab hirmu peale niin kamalaa, että alkaa pelottaa
3 osutab objektile, kuhu on suunatud mingi tegevus või mõju
viittaamassa objektiin, johon jokin toiminta tai vaikutus on suunnattu
Ära karju mu peale! Älä huuda minulle!
me ei saa otsimise peale rohkem aega raisata emme voi hukata enempää aikaa etsimiseen
sinu peale lootsin ma kõige rohkem sinuun luotin kaikkein eniten
riik pani elanikele suured maksud peale valtio sääti asukkaille suuret verot
sügisene päike ei hakka enam peale syysaurinko ei enää rusketa
käis oma soovidega peale nagu uni piinasi toiveillaan peräänantamattomasti
osutab objektile, mida või keda märgatakse ootamatult, poolkogemata
viittaamassa objektiin, johon tai johonkuhun törmätään odottamatta
sattusin raamatukogus huvitava ajakirja peale törmäsin kirjastossa mielenkiintoiseen aikakauslehteen
jahimehed juhtusid karukoopale peale metsästäjät törmäsivät karhunpesään
(kulutamise või kulumise kohta)
kuluttamisesta tai kulumisesta
toidu peale läheb nende peres palju raha ruokaan heidän perheessään kuluu paljon rahaa
seda laadi töö peale kulub kolm päeva sellaiseen työhön menee kolme päivää
osutab hulgale või üksusele, kelle või mille kohta midagi tuleb
kohti, kohden
saate viiskümmend krooni nina peale saatte viisikymmentä kruunua henkeä kohti; saatte viisikymmentä kruunua jokainen; saatte viisikymmentä kruunua per nenä ark.
jõime kahe peale ära pudeli veini joimme kahdestaan pullollisen viiniä
Kui suur on auto kütusekulu 100 km peale? Kuinka paljon auto kuluttaa 100 kilometrillä?
mingil alal või millegi suhtes hakkamas, valmis
jollain alalla tai jossakin pärjäämisestä
ta on iga töö peale meister hän on joka työssä mestari
poisil on muusika peale andi pojalla on lahjoja siihen musiikkiin
Teisi tüssata - selle peale on ta mees! Toisia huijaamaan hän on kyllä kova!
4 osutab sellele, millest ajendatuna või mille pärast midagi toimub
viittaamassa siihen, minkä vuoksi jotakin tapahtuu
ärkasin mingi krõbina peale heräsin johonkin rapinaan
uks avati mitmekordse koputamise peale ovi avattiin, kun oli koputettu monta kertaa
nagu käskluse peale pöörasid kõik ümber kaikki kääntyivät kuin käskystä
tema sõnade peale hakkasid kõik naerma kaikki alkoivat nauraa hänen sanoilleen
5 osutab, millele tuginedes või mis tingimustel midagi tehakse; kinnituseks
viittaamassa siihen, mihin tukeutuen tai millä ehdoilla jotakin tehdään; vakuutukseksi
merele mindi hea usu peale merelle mentiin vain luottavaisina / merelle mentiin vain hyvään onneen luottaen
kogu äriajamine toimus ausõna peale kaikki kaupanteko perustui vain luottamukseen
mul ei ole aega, mul on kella peale minek minulla ei ole aikaa, minun pitää lähteä tiettyyn aikaan / minulla ei ole aikaa, minulla on tiukka aikataulu
mängivad raha peale kaarte pelaavat korttia rahasta
Küll poiss hakkama saab – minu käsi selle peale! Kyllä poika pärjää – minä vakuutan!
6 osutab millegi hõlmavusele või lõpetatusele
viittaamassa jonkin kattavuuteen tai siihen, että jokin on lopetettu
tegime kogu saarele ringi peale kiersimme koko saaren
7 välja arvatud
paitsi
kõik peale isa olid kodus kaikki paitsi isä olivat kotona
8 kellelegi või millelegi lisaks, juurde
lisäksi, ohella
peale raamatute hävis tules ka väärtuslikke käsikirju kirjojen lisäksi tulipalossa tuhoutui myös arvokkaita käsikirjoituksia
sellist filmi ei vaataks ma ka siis, kui peale makstaks sellaista elokuvaa en katsoisi vaikka maksettaisiin
laps sööb putru ja joob piima peale lapsi syö puuroa ja juo maitoa päälle; lapsi syö puuroa ja juo lisäksi maitoa
9 (nõustudes:) pealegi
ilmaisemassa myöntymistä
las olla peale, mis sest enam rääkida antaa olla, mitä siitä enää puhumaan
muudkui, alalõpmata
vain, lakkaamatta
ajas aga peale oma joru jatkoi kuitenkin vain höpinäänsä / höpisi kuitenkin lakkaamatta
peituma
M
1 (varjatud kujul) sisalduma, kuskil olema; milleski seisnema
kätkeytyä, piillä
agressiivsuse taga peitus hirm aggressiivisuuden taakse kätkeytyi pelko
lihtsuses peitub võlu yksinkertaisuuteen kätkeytyy viehätys
Mis selles salapärases kohvris peitus? Mitä siinä salaperäisessä matkalaukussa piili?
prohvet võib peituda meie endi seas profeetta voi olla meidän keskellämme
2 peitu, varjule minema või peidus, varjul olema, end peitma
piiloutua, kätkeytyä, piilotella, hautautua
lagedal pole meil kuhugi peituda aukealla emme pysty piiloutumaan mihinkään
külma eest peituvad putukad pragudesse hyönteiset kätkeytyvät kylmältä rakoihin
millegagi kaetuks saama, (enam) mitte näha olema
peittyä, hautautua
päike peitus ainsa pilve taha aurinko peittyi ainoan pilven taa
pidi
M
postp› [mida]
1 piki mingit pinda, rada vm (liikudes), midagi mööda või millegi kaudu; mingi mõttelise liini kaudu
pitkin, myöten
tänavat pidi läheneb mootorratas katua pitkin lähestyy moottoripyörä
laps ronis redelit pidi kibekähku üles lapsi kiipesi tikkaita myöten nopeasti ylös
infovahetus toimus elektroonilisi kanaleid pidi viestintä tapahtui sähköisiä kanavia pitkin
selles suguvõsas liigub andekus meesliini pidi siinä suvussa lahjakkuus liikkuu mieslinjaa pitkin
kaup asus teele merd pidi tavarat lähtivät matkaan meritse
2 mingi maa-ala, ruumi piires, ulatuses; mööda samalaadseid kohti või isikuid
jollakin alueella, jossakin tilassa; samanlaisissa paikoissa tai samankaltaisilla henkilöillä
Istanbuli pidi on kõige toredam liikuda laevaga Istanbulissa on mukavinta liikkua laivalla
turiste veeti mõisahooneid pidi turisteja kuljetettiin kartanorakennuksissa
vajalikud paberid alles ringlevad ametnikke pidi tarvittavat paperit ovat vasta kiertämässä virkamiehillä
3 osutab keha või eseme osale, millest kinni hoides midagi toimub või millega kuskil kinni ollakse
viittaamassa kehon tai esineen osaan, josta pidetään kiinni tai josta ollaan jossakin kiinni
-sta/-stä
ema rebis jonniva lapse käsivart pidi püsti äiti nosti kiukuttelevan lapsen käsivarresta ylös
naine jäi mantlihõlma pidi bussiukse vahele nainen jäi takinhelmastaan bussin oven väliin
juukseidpidi hiuksista
kaelapidi kaulasta
juuripidi juurista
mingi osaga millessegi sisse, milleski sees või millegi vastu puutudes
jostakin osasta jonkin sisään, sisällä tai jotakin koskettaen
kastis küpsised üht otsa pidi sulašokolaadi kastoi keksit toisesta päästään sulaan suklaaseen
4 esineb millegi toimumise viisi ja laadi märkivates ühendites
ilmaisemassa jonkin tapahtumisen tapaa
lõika kartulid pikemat külge pidi õhukesteks viiludeks leikkaa perunat pitkittäin ohuiksi viipaleiksi
asja arutati mitut kanti pidi asiaa pohdittiin monelta kannalta
naine kutsub teda ainult hüüdnime pidi vaimo kutsuu häntä vain kutsumanimellä
puhas poiss
inimene või asutus, keda ei saa milleski (kriminaalses) süüdistada
ihminen tai laitos, jota ei voi syyttää mistään (rikollisesta)
seaduse silmis on ta puhas poiss lain silmissä hän on syytön
puhas poiss pole selles loos ka kultuuriministeerium kulttuuriministeriökään ei ole syytön siinä asiassa
päris
M
1advtäiel määral; (määra rõhutavalt:) peaaegu et väga
aivan, ihan, vallan, täysin, kerrassaan, aika, suorastaan
päris kindel ma selles muidugi pole en tietenkään ole aivan varma siitä
Ole päris rahulik! Ole ihan rauhallinen!
filmiti päris tükk aega kuvattiin suorastaan pitkään
2adj› ‹rõhulise täiendina nimisõna ees, indekltõeline, tegelik; ehtne
oikea, todellinen, tosi taipum., varsinainen, suoranainen
suuremal osal lennuõnnetustest jääb päris põhjus üldse välja selgitamata useimpien lento-onnettomuuksien todellinen syy jää täysin selvittämättä
Kas meile tuleb ikka päris jõuluvana? Tuleeko meille ihan oikea joulupukki?
sojakanaliha maitses täpselt nagu päris kanaliha soijakana maistui aivan oikealta kanalta
raudne
M
adj
1 (seisundi, millegi abstraktse kohta:) vastupidav, tugev, kindel, püsiv; kõigutamatu, vääramatu
rautainen kuv., raudan|luja kuv.
pettämätön, perään|antamaton, piin|kova kuv.
vastased tabasid korvi raudse järjekindlusega vastustajat tekivät koreja rautaisella peräänantamattomuudella
tal on raudsed närvid hänellä on rautaiset hermot
selles oli oma raudne loogika siinä oli pettämätön logiikkansa
turumajanduse raudne reegel markkinatalouden ehdoton sääntö
süüdistataval oli õnneks raudne alibi syytetyllä oli onneksi pettämätön alibi / syytetyllä oli onneksi rautainen alibi
raudse tervisega mees mies, jolla on rautainen terveys
(iseloomu, käitumise jm kohta:) range, tugev, järeleandmatu
rautainen kuv., raudan|luja kuv., perään|antamaton, piin|kova vars. kuv.
Pamela on raudse haardega ärinaine Pamela on piinkova liikenainen
mees juhtis ususekti raudse rusikaga mies johti uskonlahkoa rautaisella otteella
raudne distsipliin rautainen kuri / raudanluja kuri
2 rauast (tehtud), rauda sisaldav
rautainen, rauta-
raudne ukseriiv oven rautasalpa
sada protsenti
täiesti (kindlalt), täielikult
täysin (varmasti), kokonaan
sata|prosenttisesti
suhtumine oli sada protsenti muutunud suhtautuminen oli muuttunut sataprosenttisesti
olen selles sada protsenti kindel olen siitä sataprosenttisen varma
see rohi aitab sind sada protsenti se lääke auttaa sinua varmasti
see
M
pron
1substantiivselt ja adjektiivselt(otsesel viitamisel ümbritsevale reaalsusele) osutab lähedal asuvale või muidu tähelepanu objektiks olevale isikule, loomale, esemele või olukorrale
se, tuo, tämä
ne mon., nuo mon., nämä mon.
Kes see on? Kuka tuo on?
see on minu sõber se on minun ystäväni
Mida see peaks tähendama? Mitä tämä tarkoittaa?
see tüüp tundub kahtlane tuo tyyppi tuntuu epäilyttävältä
Missugust õuna tahad? – Seda. Minkä omenan haluat? – Tämän.; Minkä omenan haluat? – Tuon.
nendest kingadest küll enam asja ei saa näitä kenkiä ei kyllä saa enää korjattua
(hüüatustes)
(huudahduksissa)
tämä, se
Oh seda õnne ja rõõmu! Voi tätä onnea ja iloa!; Voi sitä onnea ja iloa!
2adjektiivseltviitab parajasti kulgevale ajale, hetkel esinevale olukorrale jms
tämä
poiss läheb sel aastal esimesse klassi poika menee tänä vuonna ensimmäiselle luokalle
tema töö oli seks korraks tehtud hänen työnsä oli täksi kerraksi tehty
3substantiivselt ja adjektiivseltviitab tekstis mainitud esemele, inimesele, nähtusele, tegevusele, olukorrale või varem öeldule
viittaamassa johonkin edellä mainittuun sanaan tai asiaan
se
ma otsin Reinu juba tükk aega, aga see mees on kuhugi kadunud olen etsinyt Reiniä jo jonkin aikaa, mutta se mies on kadonnut jonnekin
tubade vahel on uks, ja see uks ei käi lukku huoneiden välissä on ovi, eikä sitä voi lukita
ta ei jõudnud õigeks ajaks ja see ärritas teda väga hän ei ollut ajoissa ja se ärsytti häntä kovasti
tulge nädala pärast, ehk selle aja peale selgub midagi tulkaa viikon päästä, ehkä siihen mennessä selviää jotakin
viitab täpsustavale kõrvallausele
viittaamassa tavallisesti jäljessä seuraavaan sivulauseeseen tai sivulauseen määrittämään sanaan
se
ne mon.
pall oligi see, mida ma saada tahtsin pallo olikin se, mitä halusin saada
ta käis nähtavasti sel ajal, kui ma poes olin hän kävi näköjään sillä aikaa, kun olin kaupassa
kes varem tulid, neile ma juba rääkisin niille, jotka tulivat aikaisemmin, kerroinkin jo
■ ‹koos adjektiivi või adverbi komparatiiviga, koos sõnaga midaesineb kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvates ühendeis mida .. seda või seda .. mida
adjektiivin tai adverbin komparatiivin yhteydessä, korrelaattina mida
se
mida varem, seda parem mitä pikemmin, sen parempi / mitä pikemmin, sitä parempi
mida enam ma kiusatusega võitlesin, seda enam see kasvas mitä enemmän kamppailin kiusausta vastaan, sitä suuremmaksi se kasvoi
esineb nõustuvates, möönvates ütlustes
(myöntyvissä, myöntävissä ilmauksissa)
se
Kõvasti tuleb tööd teha. – Selge see. Töitä on tehtävä kovasti. – Selvähän se.
Aega on vähe jäänud. – Seda küll. Aikaa on enää vähän. – Niin on.
4 viitab umbmääraselt kellegi või millegi korduvat esinemist
(toistettuna viittaamassa johonkin tai johonkuhun, jota ei haluta sanoa täsmällisesti)
se
pandi kirja, et see ja see on temalt nii ja nii palju laenanud merkittiin muistiin, että se ja se on lainannut häneltä niin ja niin paljon
see ja see asi veel vaja korda ajada se ja se asia täytyy vielä hoitaa
koos asesõnaga teine mitmesugustes väljendites
yksi
eks aja jooksul oli selles peres seda ja teist juhtunud olihan siinä perheessä sattunut aikojen kuluessa yhtä ja toista
mitmed kutsutuist jäid sellel või teisel põhjusel tulemata monet kutsutuista jättivät tulematta syystä tai toisesta
(mittemeenuva või mitte päriselt sobiva sõna asemel)
(korvaamassa sanaa, joka ei tule mieleen tai joka ei aivan sovi)
se
kas sa uut filmi oled näinud, noh seda..., mitte ei tule nimi meelde oletko nähnyt uuden elokuvan, no sen... ei tule millään nimi mieleen
vihjab millelegi sugueluga seotule
(viittaamassa seksiin)
se
ei tea, kas Ants on oma tüdrukuga ka juba seda (asja) teinud onkohan Ants jo tehnyt sitä tyttöystävänsä kanssa
5 kõnek mõnda teist sõna rõhutada aitav sõna, vahel ka lihtsalt täitesõna.
(vahvistamassa edellä olevaa sanaa; täytesanana)
se
Kes see tuli? Kukas se tuli?
Kellel see aega kaks korda käia! Kenellä sitä on aikaa käydä kaksi kertaa!
seisma
M
1 (inimeste, loomade kohta:) püstiasendis jalgadele toetudes ühe koha peal paigal olema
seisoa, seistä
poiss seisis purskkaevu juures ja ootas poika seisoi suihkulähteen luona ja odotti
kamp mehi seisab, pea kuklas, suu ammuli, ja vaatab taevasse joukko miehiä seisoo pää takakenossa ja suut ammollaan ja katsoo taivaalle
hobune jäi oja ette seisma hevonen seisahtui puron ääreen
(esemete, hoonete vms kohta:) jalgadele vm toetudes püstiasendis olema, sel viisil asetsema
(esineistä tms.:) olla pystyasennossa
seisoa
akna all seisab laud, selle kõrval voodi ikkunan alla seisoo pöytä, sen vieressä sänky
kõnek (peenise kohta:) jäigastunud, erutunud (püsti)asendis olema, suguühteks võimeline olema
(siittimestä:) olla jäykistynyt
seisoa
Mida teha, kui mehel ei seisa? Mitä tehdä, jos miehellä ei seiso?
2 (pikemat aega) teatavas olukorras, seisundis viibima
seisoa
patsient seisab aastaid plaanilise lõikuse järjekorras potilas on seissyt leikkausjonossa vuosikausia
rahvusena seisame surmaga silmitsi kansakuntana seisomme kasvokkain kuoleman kanssa
(tulevase tegevuse, olukorra kohta)
(tulevaan toimintaan, tilanteeseen liittyen)
olla edessä(än)
suurem töö seisab veel ees suurin työ on vielä edessä
neil seisab ees ränk võitlus heillä on edessään ankara kamppailu
kellegi või millegi eest kaitsvalt välja astuma või vastutama
puolustaa
omanik seisis omaenda huvide eest omistaja puolusti omia etujaan
■ [milles] olulisel kujul esinema või avalduma, (tegelikult) olema
esiintyä tai ilmetä olennaisessa muodossa
olla, olla kyse [jostakin]
asi seisab selles, et .. kyse on siitä, että... / asia on sillä tavalla, että...
õnn ei seisa rikkuses rikkaus ei merkitse onnea
3 kuskil (pikemat aega) asetsema, mingis asendis või seisundis asuma, mingil viisil paigal olema
seisoa, olla
uksel seisab mingi silt ovella on jokin kyltti
aken seisis pärani ikkuna oli selällään
hooned seisavad tühjana rakennukset seisovat tyhjillään
harjumuspärases, teada olevas kohas paiknema
seisoa
reha seisab laudas harava seisoo navetassa
mingis dokumendis kirja pandud, kirjalikult väljendatud olema
olla jossakin kirjoitettuna tai luettavissa
lukea, seisoa kans.
ülevaates seisab, et .. katsauksessa lukee, että...
tegemist on hea tahte aktiga, seisis avalduses kyseessä on hyvän tahdon ilmaus, tiedonannossa luki
muutumatus asendis või (heas) seisundis püsima, mingil kujul vastu pidama, alal hoiduma või säilima
säilyä
pysyä, seisoa
kartul ei seisa üle talve peruna ei säily talven yli
põrand seisab puhas lattia pysyy puhtaana
raha seisab pangas raha seisoo pankissa
4 ühel kohal paigal olema, mitte (edasi) liikuma või tegutsema
seisoa, olla pysähdyksissä, olla seisauksissa
buss rohkem seisis kui sõitis, linn oli täiesti umbes bussi seisoi enemmän kuin kulki, kaupunki oli aivan jumissa
võõras jäi ukseavasse seisma vieras jäi seisomaan ovensuuhun
liiklus pandi seisma liikenne seisautettiin / liikenne pysäytettiin
arengus, tegevuses paigal olema, mitte edenema või toimima; tegevuseta, kasutamata või kasutu olema
olla toimimattomana, koskemattomana tai käyttämättömänä
seisoa, levätä
tootmine seisab, ruumid on maha jäetud tuotanto seisoo, tilat ovat tyhjillään
müü auto ära, mis ta niisama seisab myy autosi, mitä se turhaan seisoo
uus seltsimaja jõude ei seisa uusi kerhotalo ei seiso tyhjän panttina
seis! (käsklusena, käsuna)
(pysähtymiskäskynä)
seis, stop ark.
Seis, tulistan! Seis, ammun!
sisu
M
s
1 see, mis mingi ümbrise, kesta, anuma vm sees leidub
sisältö, sisällys, sisus, sisusta
mehed olid valmis iga vastutulijaga pudeli sisu jagama miehet olivat valmiita jakamaan pullon sisällön kenen tahansa vastaantulijan kanssa
arbuusi sisu vesimelonin sisus
2 see, mida mingi teos, kõne vms sisaldab; aine, teema, süžee vms
(suullisesta, kirjallisesta tai kuvallisesta esityksestä:) se, mitä esitetään tai käsitellään; aihe, juoni tms.
sisältö
ettepaneku sisu ei muutu ehdotuksen sisältö ei muutu
propagandistliku sisuga lendleht sisällöltään propagandistinen lentolehtinen
(mõiste, tegevuse, kogetu vm kohta:) olemus, mõte, tähendus
(käsitteen, toiminnan tms.) olemus tai merkitys
sisältö, ydin
mõiste sisu käsitteen sisältö
tema elu sisuks sai heategevus hänen elämänsä sisällöksi muodostui hyväntekeväisyys
venelaste poolt on õppetunni sisu selles, et keegi ei tõtta meid kaitsma venäläisten tapauksessa opetuksen ydin on siinä, että kukaan ei kiiruhda puolustamaan meitä
süü1
M
s
1 süüdiolek sobimatus, taunitavas, kahjulikus või kuritegelikus teos
syy, syyllisyys, vika
pole minu süü, et nii juhtus ei ole minun syyni, että niin tapahtui
minu süü on selles, et ma ei osanud Gretet hoida minun vikani on se, etten osannut huolehtia Gretestä
Mis talle süüks pandi? Mistä häntä syytettiin?
(kohtus:) kuriteo vm õigusvastase teo etteheidetavus isikule
(oikeudessa:) se, että henkilö on syyllinen rikokseen tai muuhun lainvastaiseen tekoon
syyllisyys
narkoäri juhtinud mees tunnistas oma süüd huumekauppaa pyörittänyt mies tunnisti syyllisyytensä
2 (asjaolu kohta:) millegi halva põhjustaja või esilekutsuja
(tilanteesta:) jonkin kielteisen seikan aiheuttaja
syy, vika
ajame selle kehvade aegade süüks syytämme siitä huonoja aikoja
taga ajama
1 [keda/mida] kätte saada püüdma
ajaa takaa, jahdata
lapsed ajasid üksteist mööda tuba taga lapset ajoivat toisiaan takaa pitkin huonetta
■ [keda] (kurameerides, flirtides)
jahdata kuv., metsästää kuv., juosta perässä
selles vanuses ajavad tüdrukud juba poisse taga sen ikäiset tytöt jahtaavat jo poikia
esineb millegi rohket esinemust märkivates väljendites
(jonkin runsaasta esiintymisestä)
seurata toistaan
üks äpardus ajas teist taga vahinko seurasi toistaan
2 taotlema, püüdlema
tavoitella, yrittää
(taga otsides)
etsiä
neid kirsse annab siit koogi seest taga ajada niitä kirsikoita saa etsiä tästä kakusta
3 [keda] tagant sundima, taga kihutama
painostaa, hätyyttää, ahdistaa, kannustaa
last ei saa lõpmatuseni taga ajada lasta ei voi painostaa loputtomasti
teatri|tükk
M
kõnek (näidendi vm lavateose, ka lavastuse, etenduse kohta)
teatteri|kappale
selles teatritükis mängivad ka lapsed siinä teatterikappaleessa näyttelee lapsiakin
tera2
M
s
1 teravilja väike kõva vili või seeme
jyvä
kaunvilja seeme
palkokasvin siemen
põldoa kuivatatud terad kuivatut härkäpavut
miski väike ja ümar; selline aineosake
jokin pieni ja pyöreä; sellainen ainesosa
rae
vitamiini võta 3-4 tera päevas ota 3–4 vitamiinipilleriä päivässä
sõmerate teradega liiv rakeinen hiekka
(sisuka, kaaluka, väärtusliku kohta)
sisällökkäästä, painavasta, arvokkaasta
Kas selles jutus tera ka sees on? Onko siinä puheessa myös jotakin itua? kuv. {järkeä, ajatusta, ideaa}
2 väike hulk, vähene määr; natuke, väheke
hitunen, hiukkanen, hiven
jutus on tera tõtt sees tarinassa on hiven totta
■ ‹adverbilaadselt, eitusega(väheseks, ebapiisavaks jne peetava asjaolu kohta:) üldsegi, sugugi
ei hitustakaan, ei hiukkaakaan, ei hiventäkään
temas polnud teragi sarkasmi hänessä ei ollut hiukkaakaan sarkasmia
tähtsusetu
M
adj
ebaoluline; positsioonita, mõjuvõimuta
epä|olennainen, merkityksetön, tyhjän|päiväinen, vähä|pätöinen, mitätön
vahel ärritun mõne tähtsusetu asja peale ärsyynnyn välillä jostakin tyhjänpäiväisestä asiasta
Eduard oli kõigest tähtsusetu mutrike, kes selles suures äris vahele jäi Eduard oli pelkkä vähäpätöinen osanen, joka jäi kiinni näissä suurissa afääreissä
täisadj, adv, s› ‹indekl
1adj, adv› ‹indeklmidagi nii palju sisaldav(aks), kui kuhugi mahub
Vastand tühi
täysi, täysinäinen, täynnä
täyteen
täis klaas täysi lasi / täysinäinen lasi
korv on seeni täis kori on täynnä sieniä
rong sai juba Tallinnas puupüsti täis juna tuli jo Tallinnassa tupaten täyteen
silmad valgusid vett täis silmät tulvahtivat täyteen kyyneliä
■ ‹adv(söönukssaamisega ühenduses)
(kylläiseksi tulemiseen liittyvissä ilmauksissa)
täyteen
täynnä
sõin kõhu täis söin vatsani täyteen
kõht on täis vatsa on täynnä
■ ‹advpurju jäämist ja purjus olemist väljendavana
juovuksissa, humalassa, päissä(än, kännissä ark.
Priit on täis mis täis Priit on tukkihumalassa / Priit on ympäripäissään
ta jäi täitsa täis hän joi itsensä umpihumalaan / hän joi päänsä täyteen
millegagi kaetud või kaetuks; midagi rohkesti enda küljes omav(aks)
täynnä
taevas on tähti täis taivas on täynnä tähtiä / taivas on tähdessä
kortse täis nägu kasvot täynnä ryppyjä
osutab üldisemalt millegi rohkele esinemisele kuskil
viittaamassa siihen, että jossakin on paljon jotakin
koolihoov oli kilkeid täis iloiset huudot täyttivät koulunpihan
väljendab mingi emotsiooni või seisundi võimuses olemist või sellesse sattumist
(ilmaisemassa jossakin tilassa tai jonkin tunteen vallassa olemista tai siihen joutumista)
täynnä
olin ähmi täis olin aivan hämmentynyt / olin täynnä ihmetystä
mõtteid täis pea pää täynnä ajatuksia
2smidagi täitev kogus
erä tai määrä, joka täyttää jonkin astian tai muun tilan
-llinen, täysi
kastitäis laatikollinen / laatikon täysi
tassitäis kupillinen
kohvritäis matkalaukullinen
tõtt on selles jutus ainult linnunoka täis tuossa jutussa ei ole totta nimeksikään
3advväljendab teatud piirini jõudmist; osutab küllastuse saabumisele
ilmaisemassa tietyn rajan saavuttamista tai kylläiseksi tuloa
olen juba viiskümmend täis olen jo täyttänyt viisikymmentä
Kas oled janu täis joonud? Saitko janosi sammutettua?
ajaliselt möödas
(ajasta:) kulunut, päättynyt
täysi
Aeg on täis, andke tööd ära! Aika loppui, palauttakaa paperit! / Aika on täysi, palauttakaa paperit!
eile sai õnnetusest nädal täis eilen onnettomuudesta tuli kuluneeksi viikko / onnettomuudesta tuli eilen viikko täyteen
4adjkogu, terve; täielik
jonka määrästä, arvosta, koosta tms. ei puutu mitään
täysi
ta lebas täies riides voodis hän makasi sängyssä täysissä pukeissa
On ta ikka täie aruga? Onkohan hän ihan täysijärkinen? / Onkohan hän täydessä järjessään?
■ ‹adjsuurt intensiivsust, hoogsust väljendavana
voimaltaan, teholtaan tms. suurimmillaan oleva
täysi
poiss karjus täie häälega poika huusi täyteen ääneen / poika huusi täyttä kurkkua
5slöök, hoop
lyönti, isku
suurem äigas vähemale ühe täie mööda kukalt suurempi antoi pienemmälle ympäri korvia
uba
M
s
1 ovaalseid või neerukujulisi seemneid sisaldavate kaunviljadega rohttaim; selle seeme (koos kaunaga), ka toiduna
papu
kauss keedetud ube vadillinen keitettyjä papuja
oapõld või -peenar
papu|maa, papu|penkki
oas kasvas ka maltsa papumaassa kasvoi myös maltsaa
2 kohviuba
kahvi|papu, kahvin|papu
kohv on saadaval ubadena, jahvatatult ja lahustuvana kahvia voi saada papuina, jauhettuna ja pikakahvina
3 (sisuline, kaalukas) mõte
asian ydin, juju ark., pointti ark.
kas keegi oskab öelda, milles on asja uba? osaako joku sanoa, missä on asian ydin
uba on selles, et .. pointti on siinä että
vangi dilemma
(sotsioloogias, politoloogias:) olukord, kus osapooltel tuleb parima tulemuse saavutamiseks teha koostööd ja üksikhuvidest loobuda
vangin dilemma
probleem on selles, et vangi dilemma puhul tasub petmine ära ongelma on siinä, että vangin dilemman ollessa kyseessä petos kannattaa

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur