Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 54 artiklit, väljastan 50

ahaa
M
, ahhaa, ah-haa ‹interj›
väljendab ning rõhutab märkamist, taipamist, mõistmist, teatavaks võtmist või nentivat kinnitust
ahaa
▪ Ahaa, siis selles on asi! Ahaa, siis tästä on kysymys!
■ väljendab ning rõhutab kahjurõõmu, parastamist, võidurõõmu
ähäkutti, ähäpiti
▪ Ahaa – paras sulle! Ähäkutti, ihan oikein sinulle!
annus
M
‹s›
organismi jõudnud või tahtlikult manustatav kogus keemilist ainet
kerralla nautittava tai saatu lääke-erä
lääke|annos, annos
▪ ravimi annuse määrab arst lääkkeen annoksen määrää lääkäri
■ korraga kasutatav kindlamõõduline kogus millestki
kerralla käytettävä erä jotakin
annos, erä
▪ ühekordne annus soola kerta-annos suolaa
■ (mingi nähtuse, tegevuse vm kohta)
annos kuv., määrä
▪ selles näites on tubli annus tõtt tässä esimerkissä on aimo annos totuutta
argine
M
‹adj›
ilma erilisuse ja särata, alati ühtmoodi (ja töiselt) esinev või toimuv
arkinen, arki|päiväinen, joka|päiväinen, tavallinen
▪ kõik selles muusikas on keskpärane ja argine kaikki tässä musiikissa on keskinkertaista ja arkista
▪ korralik ja argine vein kelvollinen ja arkinen viini
Seotud sõnad
argiselt ‹adv›
arkisesti
argisus ‹s›
arkisuus
eel|roog
M
enne esimest sooja rooga pakutav toit
alku|ruoka, alku|pala usein mon., etu|ruoka
▪ eelroad olid selles restoranis kallimad kui pearoad alkuruoat olivat siinä ravintolassa kalliimpia kuin pääruoat
ei ole juttugi
ei tule kõne allagi, pole üldse võimalik või mõeldav
ei tule kysymykseen, ei ole lainkaan mahdollinen tai ajateltavissa
ei ole puhettakaan
▪ selles ei ole juttugi erastamisest, see on tabuteema siinä ei ole puhettakaan yksityistämisestä, se on tabuteema
end halliks ootama
väga kaua, lootusetult ootama
odottaa hyvin kauan
–
▪ selles restoranis võib end halliks oodata siinä ravintolassa saa odottaa ikuisuuden
enese
M
sg gen ‹pron›, enda sg gen ‹pron›, ise1 nom ‹prep›
1 ‹enesekohane asesõna, sg nom puudub› viitab mingi tegevuse tegijale, mingis rollis olijale
itse
▪ tegin endale etteheiteid syytin itseäni
▪ see on ainult enese petmine se on vain itsensä pettämistä / se on vain itsepetosta
▪ ta näost paistab enesega rahulolu hänen kasvoiltaan paistaa itsetyytyväisyys
▪ tüdruk kammib ennast tyttö kampaa hiuksiaan
▪ turg on koht enese näitamiseks tori on näyttäytymispaikka
■ ‹pron› ‹omastav asesõna, sg nom puudub› viitab kuulumisele tegevuse tegijale
oma
▪ see on nende enda asi se on heidän oma asiansa
2 ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› just see, mitte keegi või miski muu
itse ‹indef.pron›
▪ ta on selles jamas ise süüdi hän itse on syyllinen siihen sotkuun
▪ ise tahab veel vanaema olla itse tahtoo olla vielä isoäiti
▪ teda ennast ma rahvasummast üles ei leidnudki häntä itseään en löytänytkään väenpaljoudesta
▪ teadlastel tuli endil abitööd ära teha tutkijoiden itsensä piti tehdä pohjatyöt
■ ‹pron› ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› toob esile mingi vastandlikkuse
osoittamassa jotakin vastakohtaisuutta
itse ‹indef.pron›
▪ röövimises kasutatud kott leiti üles, kuid meest ennast pole seni tabatud ryöstössä käytetty laukku löydettiin, mutta miestä itseään ei vielä ole tavattu
▪ minu laps oskab lugeda, ise alles nelja-aastane lapseni osaa lukea vaikka hän on vasta nelivuotias
■ ‹määratlev asesõna, sg nom olemas› rõhutab seda, et keegi on nagu mingi omaduse kehastus
itse ‹indef.pron›
▪ vanamemm on lahkus ise vanha täti on itse hyväntahtoisuus
▪ kolleegide sõnul on Mati vana rahu ise työtoverien mukaan Mati on itse rauhallisuus
3 ‹asendab isikulist asesõna, ainult sg nom› kõnek viitab kõneleja isikule, hrl asendab mina-vormi
itse yleisk.
▪ ise küll kunagi ei läheks sinna itse en koskaan lähtisi sinne
▪ ise tahtsid, et kõik seda vahiksid itse tahdoit, että kaikki katsoisivat sitä
eranditult
M
‹adv›
ilma ühegi erandita
poikkeuksetta, poikkeuksettomasti, järjestään
▪ kiita said eranditult kõik aivan kaikkia kehuttiin
▪ selles restoranis valmistatakse toitu eranditult kohalikust toorainest tässä ravintolassa ruokaa valmistetaan vain paikallisista raaka-aineista; siinä ravintolassa ruokaa laitetaan raaka-aineista, jotka ovat poikkeuksetta lähiruokaa
ette jõudma ‹v›
1 [kellest/millest] tasemelt edestama, milleski ületama
olla tasoltaan jotakuta tai jotakin edellä
–
▪ tehnoloogia areng on jõudnud ette meie teadmistest digimuusika vallas digimusiikin alalla teknologian kehitys on ohittanut tietomme
▪ olete selles klassis Soomest ette jõudnud olette siinä luokassa edellä Suomea
▪ Heino oli oma ajast ette jõudnud mees Heino oli mies, joka oli aikaansa edellä
2 ajaliselt varem midagi tegema või kuskile tulema
ehtiä ensin
▪ kavatsesin just teretama hakata, aga tema jõudis ette aioin juuri alkaa tervehtiä, mutta hän ehti ensin
▪ nakkus jõudis ette tartunta ehti ensin
▪ Mis saab, kui vahimehed ette jõuavad? Mitä tapahtuu, jos vartijat ehtivät ensin?
ette|kuulutus
M
see, mida tuleviku kohta oletatakse või ette kuulutatakse
ennustus, enne
▪ tagantjärele nähti selles vabariigi lõpu ettekuulutust jälkikäteen siinä nähtiin tasavallan lopun enteitä
▪ Kas oli see ettekuulutus või hoiatus? Oliko se ennustus vai varoitus?
▪ ettekuulutus läks täide ennustus kävi toteen
harja (kinni) kargama
kellelegi käsitsi või sõnadega kallale minema, kedagi ründama
käydä jonkun kimppuun fyysisesti tai sanoin, hyökätä
käydä [jonkun] kraiveleihin kiinni ark. {ottaa kauluksesta tai kurkusta kiinni}, ottaa [jonkun] kraivelista kiinni ark. {ottaa kurkusta kiinni}, lynkata [joku] ark., kuv.
▪ Olen selles teemas võhik, palun mitte harja karata! Olen tässä asiassa maallikko, älkää lynkatko minua!
hea
M
1 ‹adj› meeldivat tunnet tekitav, rõõmu või rahulolu esile kutsuv
Vastand halb, paha
hyvä
▪ mõni päev toob halbu, teine häid uudiseid toinen päivä tuo huonoja uutisia, toinen hyviä
▪ selles restoranis on alati head söögid-joogid tuossa ravintolassa on aina hyvät ruoat ja juomat
▪ emal on poja edusammude üle hea meel äiti on iloinen pojan edistysaskeleista
▪ jõuluvana küsis: „Kas siin häid lapsi on?“ joulupukki kysyi: "́Onko täällä kilttejä lapsia?”
■ ‹adj› sõbralik ja lahke, positiivsete omadustega, moraalselt väärtuslik
Vastand halb, paha
hyvä
▪ küll sul on ikka hea naine onpa sinulla hyvä vaimo
▪ riikidevahelised head suhted valtioiden väliset hyvät suhteet
▪ ole hea tüdruk, ära kiusa väiksemaid ole kiltti tyttö, älä kiusaa pienempiä
■ lähedane või intiimne
hyvä
▪ ta on mu hea kolleeg, julgen kindlasti abi paluda hän on hyvä kollegani, varmaankin uskallan pyytää apua
▪ igaühel peaks mõni väga hea sõber olema jokaisella pitäisi olla muutama erittäin hyvä ystävä
2 ‹adj› oma laadi, omaduste, kvaliteedi poolest hinnatav, väärtuslik, nõuetele vastav
Vastand halb
hyvä
▪ uues filmis teevad kaasa väga head näitlejad uudessa elokuvassa ovat mukana erittäin hyvät näyttelijät
▪ mul on üsna hea tervis minulla on aika hyvä terveys
▪ tema head maitset tasub usaldada hänen hyvään makuunsa on syytä luottaa
▪ heast kangast ülikond hyvästä kankaasta tehty puku
▪ poisil on head kombed pojalla on hyvät tavat
▪ see on tõeliselt hea raamat se on todella hyvä kirja
■ ‹s› „rahuldavast“ kõrgem hinne (4), hrl koolis
arvosana
hyvä, hyvät tiedot
■ ‹adj› mingis suhtes soodus, kasulik või sobiv
hyvä
▪ tänu heale juhusele leidsin uue töökoha onnellisen sattuman kautta löysin uuden työpaikan
▪ väga hea, et sa tulid erittäin hyvä, että tulit
3 ‹adj› mugav, lihtne ja kerge
hyvä
▪ Sul hea naerda! Hyvä sinun on nauraa!
▪ jalgrattaga on hea koolis käia pyörällä on hyvä käydä koulussa
4 ‹s› miski väärtuslik, hinnatav, meeldiv või kasulik
hyvä
▪ võitlus hea ja kurja vahel taistelu hyvän ja pahan välillä
▪ tema kohta olen ma ainult head kuulnud olen kuullut hänestä ainoastaan hyvää
▪ katsuks õige heaga läbi ajada jos yritettäisiin tulla toimeen hyvällä
▪ Mis hea pärast ma peaksin talle andestama? Mistä hyvästä minun pitäisi antaa hänelle anteeksi?
5 ‹adj› (kogust, kvantiteeti, hulka märkivalt või rõhutavalt:) rohke, tugev või suur
hyvä
▪ mitu head aastat tagasi monen monta vuotta sitten
▪ mul oli teiste ees hea edumaa minulla oli hyvä etumatka muihin
■ ‹omadussõna vm sõna ees› kõnek (intensiivistab sellega väljendatut:) üsna, võrdlemisi
vahvistussanana
–
▪ hilinesin hea mitu korda myöhästyin aika monta kertaa
6 ‹adj› murd (suuna kohta:) parem
Vastand kura
(suuntaan viittaamassa)
oikea yleisk.
häda
M
‹s›
1 raske, ähvardav või hingevalu tekitav olukord
vaikea, uhkaava, ahdistava tms. tilanne
hätä, pula, vaara, ahdinko, tuska
▪ viimases hädas küsisin isalt sada eurot viime hädässä pyysin isältä sataa euroa
▪ suvitajad on vargustega hädas olnud juba aastaid kesäasukkaat ovat olleet varkauksien kanssa pulassa jo vuosia
■ läbi häda, hädaga vaevaliselt, rohke pingutusega; suurte raskustega
hädin tuskin, vaivoin
▪ kuidagi läbi häda õnnestus lõpueksamid ära teha jotenkin vaivoin onnistui suoriutumaan päättökokeista
▪ hädaga pooleks suutsin ma talle selgeks teha, et ... sain hädin tuskin selvitettyä hänelle, että...
2 haigus, valu ja vaeva valmistav tunne
kivulias tms. epämiellyttävä tuntemus
vaiva
▪ hingamisteede hädade korral saab abi eukalüpti aroomiõlist hengitysteiden vaivoihin saa apua eukalyptusöljystä
▪ kortsleht on hinnatud ravimtaim paljude hädade vastu poimulehti on arvostettu lääkekasvi moniin vaivoihin
3 mingi häiriv puudus või viga
hätä, puute, vika
▪ ainus häda on selles, et .... ainut vika on siinä, että...
▪ tal pole pärast koondamist häda midagi hänellä ei ole irtisanomisen jälkeen mitään hätää
4 vajadus millegi järele või tungiv soov midagi teha
voimakas tarve tai halu
hätä, pakko
▪ Mis häda teil on kogu aeg otsida mingeid saavutusi? Mikä hätä teillä on koko ajan jahdata jonkinlaisia saavutuksia?
▪ Mis häda pärast ma peaksin sellise ilmaga end kodust välja ajama? Minkä pakon edessä minä tällaisella ilmalla ajaisin itseni pois kotoa?
■ (roojamise või pissimise kohta)
(ulostamisesta tai virtsaamisesta)
hätä, tarve
▪ koer teeb oma hädad ilusti õues ära koira tekee tarpeensa nätisti ulkona
▪ väiksesse potti laps pissis, suurema häda tegi ainult mähkmesse lapsi pissi pottaan, mutta teki isomman hädän vain vaippaan
ise|seisev
M
‹adj›
1 sõltumatu ja vaba, mitte kellelegi alluv
toisten vallasta riippumaton, vapaa
itsenäinen, riippumaton, täysi|valtainen
▪ riik kuulutati iseseisvaks valtio julistettiin itsenäiseksi
2 omal jõul, teiste abi või juhtimiseta tehtav; abi, juhtimist, toetust mittevajav
omin voimin, ilman apua tai ohjausta tehtävä; apua tai ohjausta tarvitsematon
itsenäinen, riippumaton, oma|toiminen
▪ õpilastele anti iseseisev töö oppilaille annettiin itsenäinen tehtävä
▪ koorunud nastikupojad alustavad kohe iseseisvat elu kuoriutuneet rantakäärmeen poikaset aloittavat heti itsenäisen elämän
■ kõrvalmõjudest vaba
vaikutteista tms. riippumaton
itsenäinen, omin|takeinen
▪ selles koolis on iseseisvat mõtlemist soosiv keskkond tässä koulussa on itsenäiseen ajatteluun kannustava ympäristö
3 omaette, eraldi olev
erillään oleva
itsenäinen, erillinen
▪ noor viiulikunstnik andis esimese iseseisva kontserdi nuori viulutaiteilija konsertoi ensimmäisen kerran itsenäisesti
Seotud sõnad
ise|seisvalt ‹adv›
itsenäisesti, riippumatta
oma|toimisesti, itsekse(en
omin|takeisesti
ise|seisvus ‹s›
itsenäisyys, riippumattomuus
oma|toimisuus
omin|takeisuus
jagunema
M
mitmeid teatava suurusega osi, rühmi vm üksusi moodustama
osittua, hajota osiksi
jakautua, jakaantua
▪ üldkogu hääled jagunesid pooleks yleiskokouksen äänet jakautuivat puoliksi
▪ arvamused jagunevad selles küsimuses kolmeks mielipiteet jakautuvat siinä kysymyksessä kolmia
▪ jaguneti paaridesse jakauduttiin pareiksi
■ mitmest osast koosnema, osadeks jagatud olema
koostua monesta osasta, olla osien muodostama
jakautua, jakaantua
▪ maakond jaguneb seitsmeks vallaks maakunta jakautuu seitsemään kuntaan
kandev
M
‹adj›
(seina vm ehitusdetaili kohta:) millelegi altpoolt toeks olev, midagi üleval hoidev
kantava rak.
▪ ümberehitused puudutavad kandvaid seinu uudelleen rakentaminen koskee kantavia seiniä
▪ mittekandev ei-kantava
■ tähtis, teiste seas kõige olulisem ja peamine
kantava kuv., voimakas, tärkeä
▪ ühtki kandvat mõtet ei näi lugeja jaoks selles romaanis kooruvat lukijalle ei paljastu romaanista ainoatakaan kantavaa ajatusta
kaua
M
‹adv›
pikka või palju aega
kauan, pitkään, pitkän aikaa
▪ ma olen sind nii kaua oodanud olen odottanut sinua niin kauan
▪ minister on liiga kaua selles ametis olnud ministeri on ollut virassaan liian kauan
▪ kellele ei meeldiks nädalavahetusel kaua magada kukapa ei pitäisi viikonloppuna pitkään nukkumisesta; kukapa ei tykkäisi nukkua pitkään viikonloppuna ark.
▪ Kui kaua see aega võtab? Kauanko se vie aikaa? / Kuinka kauan siihen menee aikaa?
konks
M
‹s›
1 (terava) kõverdatud otsaga või kõver ese
koukku
▪ kala jäi konksu otsa kala jäi koukkuun
▪ hulljulged mehed rippusid mitu tundi kraana konksu otsas uhkarohkeat miehet roikkuivat monta tuntia nosturin koukussa
▪ S-kujuline konks S-koukku / S:n muotoinen koukku
▪ veokonks vetokoukku
▪ kinnituskonks kiinnityskoukku
2 taipamist eeldav, nuputama sundiv asjaolu
koukero, koukku kuv., juju ark.
▪ juriidiline konks juridinen koukero
▪ konks on selles, et .. juju on siinä, että...
▪ tuli riuklik mõte talle konksuga küsimus esitada tuli vekkuli ajatus esittää hänelle kompakysymys
korporatsioon
M
‹s›
1 juriidilise isiku õigustega suur äriorganisatsioon
suuri liikeorganisaatio, jolla on juridisen henkilön oikeudet
–
▪ ülemaailmne korporatsioon monikansallinen yritys
▪ Siemens müüb oma osaluse selles ettevõttes Jaapani korporatsioonile Fujitsu Siemens myy osuutensa yrityksessä japanilaiselle Fujitsulle
▪ suurkorporatsioon suuryritys
■ ettevõtete ühendus
yritysten yhtymä
konserni
▪ meediakorporatsioon mediakonserni
■ USA-s ettevõtteliik, mis äriõiguslikult sarnaneb Eesti aktsiaseltsiga
USA:ssa yritysmuoto, joka oikeudellisesti on virolaisen osakeyhtiön kaltainen
–
▪ Ameerika korporatsioon General Motors amerikkalainen suuryritys General Motors
2 kinnine üliõpilasorganisatsioon, mille liige hrl kannab eraldusvärvidega mütsi ja rinnapaela
○ lühend korp!
mm. Virossa tietynlainen ylioppilasjärjestö, joka valitsee jäsenensä
korporaatio
▪ korporatsioon Sakala korporaatio Sakala
▪ korp! Revelia asutati pärast Eesti Vabadussõja lõppu korporaatio Revelia perustettiin Viron vapaussodan loputtua
kui
M
1 ‹konj› võrdlussidesõna, esineb hrl võrdlustes
kuin
▪ pereisa on laisk kui lohe perheenisä on laiska kuin lapamato
▪ karjub kui ratta peal huutaa kuin syötävä; huutaa kuin hengen hädässä
▪ nõnda kui täna pole varem sadanud aiemmin ei ole satanut niin kuin tänään
▪ nii kaugele ma ei julge ujuda, kui Laura ujus en uskalla uida niin kauas kuin Laura ui
■ (erinevust väljendava võrdluse korral)
(erilaisuutta ilmaisevissa vertailuissa)
kuin
▪ sõnavõtt oli pikem kui tavaliselt puheenvuoro oli pidempi kuin tavallisesti
▪ rahvast kogunes rohkem, kui osati oodata väkeä tuli paikalle enemmän kuin osattiin odottaa
▪ pigem ma loobun, kui võtan vastu sellised tingimused ennemmin luovun kuin hyväksyn sellaiset ehdot
■ alustab näimist või tundumist väljendavat võrdluse varjundiga kõrvallauset
aloittamassa vaikutelmaa tai tuntumista ilmaisevaa sivulausetta, jossa on vertailun sävy
kuin
▪ talle näis, kui variseks maailm tema ümber kokku hänestä tuntui kuin maailma romahtaisi
▪ omavahel kõneldi tasahääli, kui oleks majas olnud surnu keskenään puhuttiin puoliääneen, ikään kuin talossa olisi ollut vainaja
■ (väljendites, mis rõhutavad mingi asjaolu, seisundi ülemmäära või sellele lähenemist)
ilmauksissa, jotka painottavat jonkin asiaintilan tai tilanteen maksimimäärää tai sen lähenemistä
–
▪ viimane kui üks istekoht oli hõivatud joka ikinen istumapaikka oli varattu
▪ suvi on samahästi kui käes kesä on melkein saapunut
■ (mõnedes suurt määra osutavates väljendites)
(joissakin suuren määrän ilmauksissa)
kuin
▪ esinejate valik oli enam kui imelik esiintyjien valinta oli enemmän kuin kummallinen
▪ asi on hullem kui hull juttu on hulluakin hullumpi
▪ viga saab parandatud rutem kui muidu vika korjataan silmänräpäyksessä
2 ‹konj› ajasidesõna, alustab aega väljendavat kõrvallauset
kun
▪ ta tuli siis, kui ma magasin hän tuli silloin, kun vielä nukuin
▪ kui lapsed olid söönud, läksid nad õue syötyään lapset menivät ulos
▪ kuulsin, kui te tülitsesite kuulin kun riitelitte
3 ‹konj› tingimussidesõna, alustab tingimust väljendavat (kõrval)lauset
jos, mikäli
▪ kui sulle ülikond selga panna, näed sa päris viisakas välja jos panet puvun päälle, näytät oikein hyvältä
▪ asi pidi tühine olema, kui kõik nii lihtsalt lahenes asian täytyi olla tyhjänpäiväinen, jos kaikki ratkesi niin helposti
▪ teie olete vist, kui ma ei eksi, see inimene, kes .. ellen erehdy, olette ilmeisesti se, joka... / jos en erehdy, olette ilmeisesti se, joka... / mikäli en erehdy, olette ilmeisesti se, joka...
▪ neid oli kolm, kui mitte rohkem heitä oli kolme ellei enemmän
■ (otsustavust ning tegevuse tõhusust väljendavates konstruktsioonides)
päättämistä ja tekemisen tehokkuutta ilmaisevissa rakenteissa
kun, jos
▪ kui sõita, siis sõita –
▪ kui juba, siis juba –
▪ kui mitte, siis mitte jos ei niin ei; kun ei niin ei
■ (kõrvutava vastanduse korral)
rinnastavassa vastakkainasettelussa
–
▪ kui mardid soovisid peamiselt põlluõnne, siis kadrid saatsid karjaõnne martit toivottivat varsinaisesti viljelysonnea, katrit taas karjaonnea
■ alustab soovi, tagasihoidlikku palvet või kõhklust, kahtlust väljendavat lauset
toivomuksissa, pyynnöissä, epäröintiä ilmaisevissa lauseissa
kunpa, jospa
▪ Kui ta ometi natuke kannatlikum oleks! Kunpa hän olisi vähän kärsivällisempi!
▪ kui õige saadaks talle kirja jospa lähettäisi hänelle oikein kirjeen
4 ‹konj› möönev sidesõna, toob esile asjaolu, millest hoolimata pealauses märgitud tegevus või olukord siiski aset leiab
vaikka
▪ ja poiss, kui ta oligi väga häbematu, ei julgenud iialgi vastu hakata isale ja poika, vaikka röyhkeä olikin, ei koskaan uskaltanut vastustaa isäänsä
■ (umbmäärasust märkides:)
(epämääräisyyttä merkitsemässä)
niin–kuin
▪ kui tark ta ka poleks, kõike ta ikka ei tea niin viisas kuin hän onkin, kaikkea hän ei kuitenkaan tiedä
5 ‹konj› samastav sidesõna, osutab täpsustusele
osoittamassa täydennystä
-na/-nä
▪ sinu isa kui tohter peaks seda teadma isäsi pitäisi lääkärinä tietää se
▪ teda tuntakse kui vaikset ja tagasihoidlikku inimest hänet tunnetaan hiljaisena ja vaatimattomana ihmisenä
6 ‹konj› ‹seob koondlause kaht rööpliiget› ühendav sidesõna, seob kindlakskujunenud sõnapaare sisutervikut moodustavates ühendites
sitomassa kiteytyneitä sanapareja
–
▪ ta valvas haiget ööd kui päevad hän valvoi sairasta yötä päivää / hän valvoi sairasta öin ja päivin / hän valvoi potilasta niin öisin kuin päivisinkin
▪ olen sellest ühelt kui teiselt midagi kuulnud olen kuullut siitä yhdeltä ja toiselta
7 ‹adv› koos omadus-, kesk-, määrsõnadega ning asesõnadega mitu ja palju moodustab määra, astet, ulatust väljendava fraasi
kuinka, miten
▪ Kui vana sa oled? Kuinka vanha olet?
▪ Kui palju see maksab? Mitä tämä maksaa? / Kuinka paljon se maksaa?
▪ Kas sa tead, kui mitu kilomeetrit meil veel minna on? Tiedätkö montako kilometriä on vielä jäljellä? / Tiedätkö kuinka monta kilometriä on vielä jäljellä?
▪ ma ei tea, kui kaua see kestis en tiedä, kuinka kauan se kesti / en tiedä, miten kauan se kesti
■ (tundeid, nt imetlust, üllatust või kahetsust väljendades)
(tunteita, esim. ihmetystä tai yllätystä ilmaistaessa)
kuinka, miten
▪ Kui mõistvad vanemad sul on! Kuinka ymmärtäväiset vanhemmat sinulla onkaan!
▪ Hullusti läks, oi kui hullusti! Huonosti kävi, voi miten huonosti!
8 ‹s› häiriv, kahtlust tekitav, küsitav asjaolu
häiritsevästä, epäröintiä aiheuttavasta, arveluttavasta tilanteesta
–
▪ selles asjas on liiga palju kuisid siinä asiassa on liian paljon muttia
▪ töö tähtajaks lõpetamisega on oma kuid ja agad työn saamisessa määräikaan mennessä valmiiksi on omat jossinsa ja muttansa
kuuldavasti
M
‹adv›
kuulu järgi, nagu räägitakse, nagu kuulukse
kuulemma, muka
▪ täna on veel mõnusalt soe, aga kuuldavasti pidi järgmisel nädalal lumi maha tulema tänään on vielä ihanan lämmintä, mutta ensi viikolla piti kuulemma tulla lunta
▪ kuuldavasti olevat selles paigas kunagi allikas vulisenud tässä paikassa on kuulemma joskus virrannut lähde
kõrgus
M
‹s›
1 pikkus alt üles, pikkus püstsuunas
korkeus
▪ kapi kõrgus on kaks meetrit kaapin korkeus on kaksi metriä
▪ muudetava kõrgusega töölaud työpöytä, jonka korkeutta voi säätää
▪ selles männikus ulatub puude kõrgus 30 meetrini tämän männikön puiden korkeus on jopa 30 metriä
▪ Väikese Munamäe kõrgus on veidi üle 80 meetri Pienen Munamäen korkeus on hieman yli 80 metriä
■ pikim ristlõik, mis on tõmmatud kujundi punktidest selle sirgjoonelisele või tasandilisele alusele; selle lõigu pikkus
korkeus|jana geom., korkeus geom.
▪ ülesandes tuli leida kolmnurga kõrgus tehtävässä piti ratkaista kolmion korkeus
■ kõnek kõrgushüpe
korkeus urh.
▪ kõrguses olin parim, kauguses mul nii hästi ei läinud korkeudessa olin paras mutta pituudessa minulla ei mennyt niin hyvin
2 teatud eseme või objekti kaugus maapinnast või alustasandist
tietyn esineen tai objektin etäisyys maanpinnasta tai alustasta
korkeus
▪ pilt on tehtud saja meetri kõrguselt kuva on otettu yli sadan metrin korkeudesta
▪ uued tooted paigutatakse poes silmade kõrgusele, et oleks kohe näha uudet tuotteet sijoitetaan kaupassa silmän korkeudelle, että ne huomaisi heti
■ nurk taevakeha suuna ja horisondi tasandi vahel
korkeus|kulma täht., korkeus täht.
▪ päikese kõrgus muutub pidevalt auringon korkeus muuttuu jatkuvasti
3 ‹ka mitm› kõrguv (õhu)ruum või taevalaotus
korkeus
▪ lennuk kadus kõrgustesse lentokone katosi korkeuksiin
▪ kõrgusse pürgivad büroohooned korkeuksiin kurkottelevat toimistorakennukset kuv.
4 seisuselt, positsioonilt teistest tähtsam isik, nt monarh
korkeus, ylhäisyys
▪ Teie kuninglik kõrgus! Teidän kuninkaallinen korkeutenne!
5 taotluste, unistuste, püüdluste vms kõrge tase
pyrkimysten, unelmien tms. korkea aste
–
▪ hea uudis viis meeleolu kõrgustesse hyvä uutinen nosti mielialan korkealle
■ kõrgusel [mille] teatud nõuetele vastaval tasemel
[jollakin] tasolla
▪ uus töötaja ei ole oma ülesannete kõrgusel uusi työntekijä ei ole tehtäviensä tasolla
■ kõrgusele [mille] teatud nõuetele vastavale tasemele
[jollekin] tasolle
▪ vabrikud tuleb tingimata nõuete kõrgusele viia tehtaat tulee ehdottomasti saattaa vaatimusten mukaisiksi
6 muus heli iseloomustav tunnus, mille aluseks on heliallika võnkesagedus
sävel|korkeus mus., korkeus, taso mus.
▪ erineva kõrgusega helid eri korkuiset sävelet
käima
M
1 jalga jala ette tõstes (rahulikus tempos) edasi liikuma, jalgsi (edasi) minema
kävellä, kulkea, käydä
▪ armastab jala käia rakastaa kävelemistä / rakastaa jalan kulkemista
▪ kikivarvul käima kävellä varpaillaan
▪ käi natuke aeglasemalt, ma ei jõua järele kävele vähän hitaammin, en pysy mukana
▪ käib mööda tuba edasi-tagasi kulkee huoneessa edestakaisin
■ males, kabes või kaardimängus käiku sooritama
siirtää, tehdä siirto, lyödä {korttipelissä}
▪ etturiga käima siirtää sotilasta
▪ käis ässaga löi ässän
■ kuhugi minema ja sealt tagasi tulema
käydä, kulkea
▪ käisime nädalavahetusel külas kävimme viikonloppuna kylässä
▪ marjul käima käydä marjassa
▪ arstide vahet käima kulkea lääkäriltä toiselle
▪ ma olen kasvanud ja koolis käinud Otepääl olen kasvanut ja käynyt kouluni Otepäällä
▪ poeg käib juba ülikoolis poika opiskelee jo yliopistossa
■ ‹hrl käskivas kõneviisis› kõnek minema, kasima; (vandumisel nördimuse, tugeva pahameele väljendamiseks)
‹tav. imperatiivissa›
häipyä
▪ Käi tee pealt eest! Häivy edestä!
▪ Käi kus kurat! Häivy silmistäni! / Suksi suolle!
■ regulaarselt liikuma
kulkea, liikkua
▪ Tallinnast Stockholmi käib lennuk Tallinnasta Tukholmaan kulkee lentokone
▪ kellapendel käib kindlas taktis kellon heiluri liikkuu tahdissa
▪ päike käib juba kõrgemalt aurinko on jo korkeammalla
▪ Kas sul mõni päevaleht käib? (on tellitud) Tuleeko sinulle jokin sanomalehti?
■ hooga või järsku paiskuma, lendama, kukkuma
lentää, kaatua
▪ šampanjapudeli kork käis vastu lage samppanjapullon korkki lensi kattoon
▪ poiss käis koos tooliga põrandale poika kaatui tuolilla lattialle
■ liikvel olema, ringi liikuma; kulgema, suunduma
kulkea
▪ õllekann käis käest kätte kolpakko kulki kädestä käteen
▪ elu käib oma rada elämä kulkee omaa rataansa
▪ jõgi käib loogeldes läbi metsa joki kulkee kiemurrellen metsän läpi
2 ‹ühendites› (helide kuuldavale laskmise, suulise või kirjaliku kõneteo kohta)
kuulua
▪ tema hele naer käis üle teiste jutu hänen heleä naurunsa kuului toisten puheen yli
▪ eemal käis ilmatu pauk kauempaa kuului kova pamaus
▪ ei mäleta enam, kuidas see salm täpselt käis en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen menee / en muista enää, miten se säkeistö täsmälleen kuuluu
▪ linnas käivad jutud, et pangaautomaat suletakse kaupungilla puhutaan, että pankkiautomaatti suljetaan / kaupungilla kuuluu huhuja, että pankkiautomaatti suljetaan
▪ käivad läbirääkimised uute investoritega uusien sijoittajien kanssa pidetään neuvotteluja
■ ‹ühendites› (töötegemise, asjatoimetuste, millegi toimimise kohta)
kulkea, sujua
käydä kem., ruok.
▪ meil käib remont meillä on remontti / meillä tehdään remonttia
▪ töö käis kähku ja korralikult työ kulki nopeasti ja hyvin / työ sujui nopeasti ja hyvin
▪ teadis täpselt, kuidas selles erakonnas asjad käivad tiesi täsmälleen, miten siinä puolueessa asioita hoidetaan
▪ sinu käes käib kõik nii lihtsalt sinulta kaikki sujuu niin helposti
▪ see uks ei käi lukku se ovi ei mene lukkoon / sitä ovea ei saa lukkoon
▪ kell käib täpselt kello pysyy ajassa / kello on oikeassa / kello näyttää oikein
▪ käivad mängu viimased minutid pelataan pelin viimeisiä minuutteja
▪ laskis varrastel nobedalt käia antoi puikkojen suihkia
▪ õlu hakkas käima (käärima) olut alkoi käydä
■ (millegi alustamise, käivitamise kohta)
käynnistää
▪ pani tsikli mootori käima käynnisti moottoripyörän moottorin
▪ üritab tehast uuesti käima lükata yrittää käynnistää tehtaan uudelleen
■ ‹ühendites› (mitmesuguste tunnete, aistingute, seisunditega seoses)
erilaisista tunteista, aistimuksista, olotiloista
–
▪ mul käivad neelud šokolaadi järele minulla on suklaanhimoa
▪ aeg-ajalt käivad valuhood ajoittain on kipua
▪ mitu mõtet käis läbi pea monta ajatusta pälkähti päähän / monta ajatusta tuli mieleen
■ ‹ühendites› (teatud moel riietatud olemise, teatud riietuse kandmise kohta)
tietyllä tavalla pukeutumisesta, tiettyjen vaatteiden käyttämisestä
–
▪ ta on alati hästi riides käinud hän on aina pukeutunut hyvin
▪ loodusrahvad käisid alasti luonnonkansat olivat alasti
■ ‹ühendites› (mingi mõju, seotuse, kuuluvuse, asjade üldise käigu kohta)
jonkin vaikutuksesta, johonkin kuulumisesta, asioiden yleisestä kulusta
käydä (erik.), kuulua, kulkea
▪ terav valgus käib silmadele räikeä valo käy silmiin
▪ Kuhu see mutter käib? Mihin tämä mutteri kuuluu? / Mihin tämä mutteri tulee?
▪ see ei käi minu ametikohustuste hulka se ei kuulu työvelvollisuuksiini
▪ tal käib elu pigem teleseriaalide rütmis hänen elämänsä kulkee pikemminkin televisiosarjojen tahtiin
▪ Kelle kohta see kaebus käib? Kenestä se valitus on tehty? / Ketä se valitus koskee?
3 [kellega] kurameerima, kurameerivalt kellegagi sõbrustama
seurustella, heilastella ark.
▪ nad käisid enne abiellumist mitu aastat he seurustelivat monta vuotta ennen naimisiinmenoa
4 kõlbama, (tarvitamis)kõlblik olema, sobima
käydä, sopia, kelvata
▪ Kas see sobib? – Käib kah Sopiiko se? – Sopii kyllä / Käykö se? – Käy kyllä
▪ esialgu käib see töö küll, eks hiljem jõua paremat otsida alkuun se työ sopii kyllä, myöhemminhän ehtii etsiä parempaa
▪ rullikeeratud kampsun käis padja ette (asendas patja) rullattu villapaita oli tyynynä
lahendus
M
‹s›
probleemi või keerulise olukorra selgitamisel saadav tulemus
ratkaisu
▪ tülile otsitakse lahendust kohtus riitaan etsitään ratkaisua oikeudesta
■ loov idee ning selle teostus (teoses, tootes vm)
ratkaisu
▪ hoone arhitektuurne lahendus on põhjustanud suuri vaidlusi rakennuksen arkkitehtoninen ratkaisu on aiheuttanut suuria kiistoja
▪ uusi tehnilisi lahendusi leiab selles autos igast nurgast uusia teknisiä ratkaisuja on tässä autossa joka puolella
■ ülesande, mõistatuse vms vastus (ja selle saamise käik)
ratkaisu
▪ põhjenda ülesande lahendust perustele tehtävän ratkaisu
lapse|king
M
‹hrl mitm› laste tarbeks valmistatud king
lasten|kenkä tav. mon.
▪ selles poes lastekingi ei müüda tässä kaupassa ei myydä lastenkenkiä
ma
M
‹pron› ‹ainsuse 1. isik, rõhutus asendis›
mina
Võrdle me
minä, mä ark., runok., ma murt., runok.
▪ ma ei tea ju jalgpallist midagi enhän tiedä jalkapallosta mitään
■ ‹väljendites ja hüüatustes› (tähendus tuhmunud)
ilmauksissa ja huudahduksissa, merkitys hämärtynyt
–
▪ Kah mul asi! Ja kattia kanssa! ark.
▪ Küll ta teadis laule ja lugusid, oh sa mu meie! Että hän osasi lauluja ja tarinoita, voi hyvänen aika sentään!
■ (kellegi poole pöördumisel viisakus- või poolehoiuavaldustes)
puhutteluissa
–
▪ Mu daamid ja härrad! Hyvät naiset ja herrat!
▪ Vabandage, mu härra, kas tohin küsida, kes selles majas elab? Anteeksi, hyvä herra, saanko kysyä, kuka tässä talossa asuu?
meel
M
‹s›
1 teatud aistingute vastuvõtmise ja eristamise võime
eliön kyky tehdä havaintoja erilaisten ärsykkeiden perusteella
aisti
▪ inimese viis meelt ihmisen viisi aistia
2 loomulaad, psüühiline eripära
(mielenlaadusta)
mieli
▪ seal valitseb võõras keel ja võõras meel siellä vallitsee vieras kieli ja vieras mieli
▪ õiglase meelega inimene oikeamielinen ihminen
3 (teatud laadi suhtumise, meeleolu, emotsionaalse seisundi kohta)
(suhtautumistavasta, mielialasta, mielentilasta)
mieli
▪ meel läks härdaks mieli liikuttui
▪ hea meelega (meelsasti) mieluusti
▪ parema meelega (meelsamini) mieluummin
▪ lapsel oli kingi üle hea meel lapsi ilahtui lahjasta
4 (mõtete, mälu kohta); arvamus, seisukoht
(ajatuksista, muistista; mielipiteistä)
mieli
▪ keegi ei tea, mis teisel meeles mõlgub kukaan ei tiedä, mitä toisen mielessä liikkuu
▪ mitte ei mäleta, nagu meelest pühitud en millään muista, on kuin se olisi pyyhkiytynyt mielestä
▪ selles asjas jõudsime ühele meelele siitä asiasta olimme lopulta samaa mieltä
▪ olen ikka olnud seda meelt, et .. olen aina ollut sitä mieltä, että...
mitte
M
‹adv›
1 ‹rõhutava üldlaiendina, eitavas lauses› eitussõna, mis tugevdab väite eitust
‹kielteisissä yhteyksissä› kieltoa vahvistavana sanana
millään, todellakaan, lainkaan, kyllä
▪ mitte ei tule meelde ei kyllä tule mieleen
▪ ma ei saa sellega mitte kuidagi nõus olla en kyllä mitenkään voi hyväksyä sitä
▪ Mitte ei vea! Ei tosiaankaan onnista!
2 ‹erieitava laiendina› annab üksnes järgnevale sõnale või ühendile eitava sisu, aitab väidet rõhutada
antamassa vain seuraavalle sanalle tai ilmaukselle kielteisen merkityksen, auttamassa painottamaan väitettä
en yks.1.p ‹verbi›, et yks.3.p, ei yks.3.p
emme mon.1.p, ette mon.2.p, eivät mon.3.p
▪ mitte hiljem kui kolme kuu pärast ei myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluttua
▪ mitte keegi ei teadnud õiget vastust kukaan ei tiennyt oikeaa vastausta
▪ mitte miski ei aidanud mikään ei auttanut
▪ uus töö ei meeldinud talle mitte põrmugi hän ei pitänyt uudesta työstään tippaakaan
▪ asutasime end aegsasti teele, et mitte hilineda lähdimme ajoissa liikkeelle, jottemme myöhästyisi
■ (küsimuse vastustes, käskudes, keeldudes)
(vastauksissa, käskyissä, kielloissa)
ei {pöördub kõigis vormides}
älä {käskivas kõneviisis}
▪ Mis lahti? – Mitte midagi! Mikä on? – Ei mikään!
▪ Maale elama? – Mitte iialgi! Maalle asumaan? – Ei ikinä!
▪ Mitte suitsetada! Ei saa tupakoida!
▪ Kas sa oled tige? – Mitte sinnapoolegi! Oletko pahalla tuulella? – En sinne päinkään!
▪ Anna inimesele õng, mitte kala! Anna ihmiselle onki, älä kalaa!
▪ Olen selles teemas võhik, palun mitte harja karata! Olen tässä asiassa maallikko, älkää lynkatko minua!
3 ‹ühendavas-vastandavas seoses› väljendab vastandavat seost
vastakohtaisuutta tai vastakkainasettelua ilmaisemassa
ei {pöördub kõigis vormides}
▪ teised lähevad, mina mitte muut menevät, minä en
▪ Olla või mitte olla! Ollako vai eikö olla!
▪ mitte üks kord aastas, vaid korduvalt ei kerran vuodessa, vaan toistuvasti
▪ mulle meeldivad lilled, aga mitte nelgid pidän kukista, mutten neilikoista
▪ rääkis palju, aga mitte kogu tõtt kertoi paljon, muttei koko totuutta
4 esineb sisult jaatavates, möönvates, nentivates, täpsustavates lausetes
merkitykseltään myönteisissä, tarkentavissa tai jotakin väittävissä lauseissa
ei {pöördub kõigis vormides}
▪ aitan ikka, miks mitte autan toki, miksikäs en
■ (kahtlevas küsimuses)
(epäilevissä kysymyksissä)
ei {pöördub kõigis vormides}
▪ Ega mitte sina seda ei teinud? Et kai sinä tehnyt sitä?
mäda
M
1 ‹s› põletiku tagajärjel tekkiv paks kollakas vedelik
mätä, märkä, visva
▪ salv tõmbab paisest mäda välja voide poistaa paiseesta mätää
▪ kõrvast tuli mäda korvasta tuli märkää
2 ‹adj› (viljade, puidu jm kohta:) mädanemise või pehkimise märkidega
mätä
laho
▪ mädasid õunu ei maksa komposti panna mätiä omenia ei kannata panna kompostiin
▪ ta müüs mäda kartulit kvaliteetse pähe hän myi mätiä perunoita väittäen niitä laadukkaiksi
▪ mõned seinapalgid on täitsa mädad jotkut seinähirret ovat aivan lahoja
■ ‹adj› selline, kus miski on moraalses mõttes valesti, mitte nii, nagu olema peaks
mätä kuv.
▪ kogu süsteem on mäda koko järjestelmä on mätä
▪ midagi on selles loos mäda tässä jutussa on jotain mätää
3 ‹adj› (pinnase kohta:) pehme, soine
upottava, vajottava, vetinen
▪ järvel on mäda põhi järvellä on upottava pohja
■ ‹s› selline koht pinnases
upottava kohta
–
▪ siin olevat hobune mädasse vajunud tässä on kuulemma hevonen vajonnut upottavaan mutaan
naljakas
M
‹adj›
naerma ajav, lõbusat meeleolu tekitav; imelik, veider
hauska, hassu, huvittava, vitsikäs
kummallinen, erikoinen, outo
▪ naljakas lugu hauska juttu
▪ ma ei leidnud selles filmis mitte midagi naljakat minun mielestäni siinä elokuvassa ei ollut mitään huvittavaa
▪ üks naljakas asi, mida olen märganud, on meeste pikad küüned yksi kummallinen juttu, jonka olen huomannut, on miesten pitkät kynnet
Seotud sõnad
naljakalt ‹adv›
hauskasti, hassusti
kummallisesti, oudosti
nimelt
M
‹adv›
1 (rõhutatava sõna või lauseosa ees:) just, täpselt
nimen|omaan, juuri
▪ Asi puudutab nimelt sind! Asia koskee nimenomaan sinua!
▪ just nimelt, seda sa ütlesid hästi! Juuri niin, sen sinä sanoit hyvin!
2 kasutatakse täpsustuste, selgituste esitamisel või nende küsimisel
nimittäin, näet, näes ark., nähkääs ark.
▪ iroonia on nimelt selles, et .. ironia on nimittäin siinä, että ..
3 ‹rõhulisena› tahtlikult, sihilikult
Vastand kogemata
tahalla(an, tahallisesti, tieten tahtoen, tarkoituksellisesti, tietoisesti
▪ Kas ta tegi seda nimelt? Tekikö hän sen tahallaan?
orienteeruma
M
1 asukohta, ilmakaari kindlaks määrama, õiget liikumissuunda valida oskama
suunnistaa, suunnistautua
▪ orienteeruda mägedes ilma kaardi ja kompassita on absoluutselt võimatu vuorilla on täysin mahdotonta suunnistaa ilman karttaa ja kompassia
■ sportlasena kaardi ja kompassi abil maastikul kontrollpunkte läbima
suunnistaa vars. urh.
▪ lisaks jooksen, orienteerun, sõidan jalgrattaga lisäksi juoksen, suunnistan ja ajan polkupyörällä
2 oma tegevuses suunda võtma millelegi või juhinduma millegi järgi; millestki ülevaadet omama
suuntautua johonkin toiminnassaan, noudattaa jotakin; olla yleiskäsitys jostakin
–
▪ apteek orienteerub retseptiravimitele apteekki keskittyy reseptilääkkeisiin
▪ veinitööstused kas lõpetavad tegevuse või on sunnitud mahla tootmisele ümber orienteeruma viinitehtaat joko lopettavat toimintansa tai joutuvat suuntautumaan mehun tuotantoon
▪ raske on pakkumiste vahel orienteeruda on vaikeaa vertailla tarjouksia ja valita niiden välillä
▪ näha on, et autor orienteerub selles, millest kirjutab näkee, että kirjoittaja tuntee sen, mistä kirjoittaa
peale
M
‹postp› [mille], ‹adv›, ‹prep› [mille, mida]
1 millestki või kellestki ülespoole, kõrgemale, millegi pealispinnale
päälle, ylle, -lle
▪ ema pani potile kaane peale äiti pani kattilalle kannen
▪ määrisin võid leiva peale levitin voita leivälle
▪ ehitas majale teise korruse peale rakensi taloon toisen kerroksen
▪ kirjuta vihikule nimi peale kirjoita nimesi vihkoon / kirjoita nimesi vihkon kanteen
▪ selles peatuses ei tulnud kedagi peale siltä pysäkiltä ei tullut ketään kyytiin
■ katteks, varjama
päälle, ylle
▪ pani lapsele teki peale pani lapselle peiton päälle
■ (kehaasendist kõneldes:) nõnda et põhisõnaga märgitud kehaosa jääb alla
(vartalon asennosta:) niin että mainittu kehonosa jää alle
-lle(en
▪ keeras end selja peale kääntyi selälleen
▪ komistas, ent jäi ometi jalge peale kompastui, mutta pysyi kuitenkin jaloillaan
■ võitjaks, valitsema
voitolle
▪ vaidluses jäi minu arvamus peale väittelyssä minun mielipiteeni jäi voitolle
▪ poiste omavahelises jõukatsumises jäi Oskar enamasti peale poikienvälisessä voimainkoettelussa Oskar oli enimmäkseen voitolla
2 osutab suunale või kohale, kuhu keegi läheb
-lle
▪ poisid läksid paadiga järve peale pojat lähtivät veneellä järvelle
▪ ta kiirustas rongi peale hän kiirehti junalle
▪ ema tuli ukse peale (ukselävele) äiti tuli ovelle
▪ õhtul läksime niisama linna peale illalla lähdimme muuten vain kaupungille
■ teatud kaugusele, teatud vahemaa taha
tietylle etäisyydelle, tietyn matkan päähän
–
▪ oli nii pime, et paari sammu peale polnud midagi näha oli niin pimeää, että parin askeleen päähän ei näkynyt mitään
▪ ta tuli meile poole tee peale vastu hän tuli meitä vastaan puolitiehen
■ suunas, poole
jonkin suuntaan
–
▪ üks tee läheb Valga, teine Pärnu peale yksi tie menee Valgan, toinen Pärnun suuntaan
■ osutab ametile, tööle, tegevusele, seisundile või olukorrale
viittaamassa ammattiin, työhön, toimintaan tai tilanteeseen
–
▪ ta sai tähtsa koha peale hän sai tärkeän paikan
▪ ta on töökusega kindla järje peale jõudnud hän on työteliäisyydellään päässyt hyvään tilanteeseen / hän on työteliäisyydellään päässyt hyvään taloudelliseen tilanteeseen
▪ läks poole jutu pealt inglise keele peale üle vaihtoi kielen kesken kaiken englantiin
▪ uni kippus kangesti peale alkoi väsyttää kovasti / alkoi unettaa kovasti
▪ nii jube, et ajab hirmu peale niin kamalaa, että alkaa pelottaa
3 osutab objektile, kuhu on suunatud mingi tegevus või mõju
viittaamassa objektiin, johon jokin toiminta tai vaikutus on suunnattu
–
▪ Ära karju mu peale! Älä huuda minulle!
▪ me ei saa otsimise peale rohkem aega raisata emme voi hukata enempää aikaa etsimiseen
▪ sinu peale lootsin ma kõige rohkem sinuun luotin kaikkein eniten
▪ riik pani elanikele suured maksud peale valtio sääti asukkaille suuret verot
▪ sügisene päike ei hakka enam peale syysaurinko ei enää rusketa
▪ käis oma soovidega peale nagu uni piinasi toiveillaan peräänantamattomasti
■ osutab objektile, mida või keda märgatakse ootamatult, poolkogemata
viittaamassa objektiin, johon tai johonkuhun törmätään odottamatta
–
▪ sattusin raamatukogus huvitava ajakirja peale törmäsin kirjastossa mielenkiintoiseen aikakauslehteen
▪ jahimehed juhtusid karukoopale peale metsästäjät törmäsivät karhunpesään
■ (kulutamise või kulumise kohta)
kuluttamisesta tai kulumisesta
–
▪ toidu peale läheb nende peres palju raha ruokaan heidän perheessään kuluu paljon rahaa
▪ seda laadi töö peale kulub kolm päeva sellaiseen työhön menee kolme päivää
■ osutab hulgale või üksusele, kelle või mille kohta midagi tuleb
kohti, kohden
▪ saate viiskümmend krooni nina peale saatte viisikymmentä kruunua henkeä kohti; saatte viisikymmentä kruunua jokainen; saatte viisikymmentä kruunua per nenä ark.
▪ jõime kahe peale ära pudeli veini joimme kahdestaan pullollisen viiniä
▪ Kui suur on auto kütusekulu 100 km peale? Kuinka paljon auto kuluttaa 100 kilometrillä?
■ mingil alal või millegi suhtes hakkamas, valmis
jollain alalla tai jossakin pärjäämisestä
–
▪ ta on iga töö peale meister hän on joka työssä mestari
▪ poisil on muusika peale andi pojalla on lahjoja siihen musiikkiin
▪ Teisi tüssata - selle peale on ta mees! Toisia huijaamaan hän on kyllä kova!
4 osutab sellele, millest ajendatuna või mille pärast midagi toimub
viittaamassa siihen, minkä vuoksi jotakin tapahtuu
–
▪ ärkasin mingi krõbina peale heräsin johonkin rapinaan
▪ uks avati mitmekordse koputamise peale ovi avattiin, kun oli koputettu monta kertaa
▪ nagu käskluse peale pöörasid kõik ümber kaikki kääntyivät kuin käskystä
▪ tema sõnade peale hakkasid kõik naerma kaikki alkoivat nauraa hänen sanoilleen
5 osutab, millele tuginedes või mis tingimustel midagi tehakse; kinnituseks
viittaamassa siihen, mihin tukeutuen tai millä ehdoilla jotakin tehdään; vakuutukseksi
–
▪ merele mindi hea usu peale merelle mentiin vain luottavaisina / merelle mentiin vain hyvään onneen luottaen
▪ kogu äriajamine toimus ausõna peale kaikki kaupanteko perustui vain luottamukseen
▪ mul ei ole aega, mul on kella peale minek minulla ei ole aikaa, minun pitää lähteä tiettyyn aikaan / minulla ei ole aikaa, minulla on tiukka aikataulu
▪ mängivad raha peale kaarte pelaavat korttia rahasta
▪ Küll poiss hakkama saab – minu käsi selle peale! Kyllä poika pärjää – minä vakuutan!
6 osutab millegi hõlmavusele või lõpetatusele
viittaamassa jonkin kattavuuteen tai siihen, että jokin on lopetettu
–
▪ tegime kogu saarele ringi peale kiersimme koko saaren
7 välja arvatud
paitsi
▪ kõik peale isa olid kodus kaikki paitsi isä olivat kotona
8 kellelegi või millelegi lisaks, juurde
lisäksi, ohella
▪ peale raamatute hävis tules ka väärtuslikke käsikirju kirjojen lisäksi tulipalossa tuhoutui myös arvokkaita käsikirjoituksia
▪ sellist filmi ei vaataks ma ka siis, kui peale makstaks sellaista elokuvaa en katsoisi vaikka maksettaisiin
▪ laps sööb putru ja joob piima peale lapsi syö puuroa ja juo maitoa päälle; lapsi syö puuroa ja juo lisäksi maitoa
9 (nõustudes:) pealegi
ilmaisemassa myöntymistä
–
▪ las olla peale, mis sest enam rääkida antaa olla, mitä siitä enää puhumaan
■ muudkui, alalõpmata
vain, lakkaamatta
–
▪ ajas aga peale oma joru jatkoi kuitenkin vain höpinäänsä / höpisi kuitenkin lakkaamatta
peituma
M
1 (varjatud kujul) sisalduma, kuskil olema; milleski seisnema
kätkeytyä, piillä
▪ agressiivsuse taga peitus hirm aggressiivisuuden taakse kätkeytyi pelko
▪ lihtsuses peitub võlu yksinkertaisuuteen kätkeytyy viehätys
▪ Mis selles salapärases kohvris peitus? Mitä siinä salaperäisessä matkalaukussa piili?
▪ prohvet võib peituda meie endi seas profeetta voi olla meidän keskellämme
2 peitu, varjule minema või peidus, varjul olema, end peitma
piiloutua, kätkeytyä, piilotella, hautautua
▪ lagedal pole meil kuhugi peituda aukealla emme pysty piiloutumaan mihinkään
▪ külma eest peituvad putukad pragudesse hyönteiset kätkeytyvät kylmältä rakoihin
■ millegagi kaetuks saama, (enam) mitte näha olema
peittyä, hautautua
▪ päike peitus ainsa pilve taha aurinko peittyi ainoan pilven taa
pidi
M
‹postp› [mida]
1 piki mingit pinda, rada vm (liikudes), midagi mööda või millegi kaudu; mingi mõttelise liini kaudu
pitkin, myöten
▪ tänavat pidi läheneb mootorratas katua pitkin lähestyy moottoripyörä
▪ laps ronis redelit pidi kibekähku üles lapsi kiipesi tikkaita myöten nopeasti ylös
▪ infovahetus toimus elektroonilisi kanaleid pidi viestintä tapahtui sähköisiä kanavia pitkin
▪ selles suguvõsas liigub andekus meesliini pidi siinä suvussa lahjakkuus liikkuu mieslinjaa pitkin
▪ kaup asus teele merd pidi tavarat lähtivät matkaan meritse
2 mingi maa-ala, ruumi piires, ulatuses; mööda samalaadseid kohti või isikuid
jollakin alueella, jossakin tilassa; samanlaisissa paikoissa tai samankaltaisilla henkilöillä
–
▪ Istanbuli pidi on kõige toredam liikuda laevaga Istanbulissa on mukavinta liikkua laivalla
▪ turiste veeti mõisahooneid pidi turisteja kuljetettiin kartanorakennuksissa
▪ vajalikud paberid alles ringlevad ametnikke pidi tarvittavat paperit ovat vasta kiertämässä virkamiehillä
3 osutab keha või eseme osale, millest kinni hoides midagi toimub või millega kuskil kinni ollakse
viittaamassa kehon tai esineen osaan, josta pidetään kiinni tai josta ollaan jossakin kiinni
-sta/-stä
▪ ema rebis jonniva lapse käsivart pidi püsti äiti nosti kiukuttelevan lapsen käsivarresta ylös
▪ naine jäi mantlihõlma pidi bussiukse vahele nainen jäi takinhelmastaan bussin oven väliin
▪ juukseidpidi hiuksista
▪ kaelapidi kaulasta
▪ juuripidi juurista
■ mingi osaga millessegi sisse, milleski sees või millegi vastu puutudes
jostakin osasta jonkin sisään, sisällä tai jotakin koskettaen
–
▪ kastis küpsised üht otsa pidi sulašokolaadi kastoi keksit toisesta päästään sulaan suklaaseen
4 esineb millegi toimumise viisi ja laadi märkivates ühendites
ilmaisemassa jonkin tapahtumisen tapaa
–
▪ lõika kartulid pikemat külge pidi õhukesteks viiludeks leikkaa perunat pitkittäin ohuiksi viipaleiksi
▪ asja arutati mitut kanti pidi asiaa pohdittiin monelta kannalta
▪ naine kutsub teda ainult hüüdnime pidi vaimo kutsuu häntä vain kutsumanimellä
puhas poiss
inimene või asutus, keda ei saa milleski (kriminaalses) süüdistada
ihminen tai laitos, jota ei voi syyttää mistään (rikollisesta)
–
▪ seaduse silmis on ta puhas poiss lain silmissä hän on syytön
▪ puhas poiss pole selles loos ka kultuuriministeerium kulttuuriministeriökään ei ole syytön siinä asiassa
päris
M
1 ‹adv› täiel määral; (määra rõhutavalt:) peaaegu et väga
aivan, ihan, vallan, täysin, kerrassaan, aika, suorastaan
▪ päris kindel ma selles muidugi pole en tietenkään ole aivan varma siitä
▪ Ole päris rahulik! Ole ihan rauhallinen!
▪ filmiti päris tükk aega kuvattiin suorastaan pitkään
2 ‹adj› ‹rõhulise täiendina nimisõna ees, indekl› tõeline, tegelik; ehtne
oikea, todellinen, tosi taipum., varsinainen, suoranainen
▪ suuremal osal lennuõnnetustest jääb päris põhjus üldse välja selgitamata useimpien lento-onnettomuuksien todellinen syy jää täysin selvittämättä
▪ Kas meile tuleb ikka päris jõuluvana? Tuleeko meille ihan oikea joulupukki?
▪ sojakanaliha maitses täpselt nagu päris kanaliha soijakana maistui aivan oikealta kanalta
raudne
M
‹adj›
1 (seisundi, millegi abstraktse kohta:) vastupidav, tugev, kindel, püsiv; kõigutamatu, vääramatu
rautainen kuv., raudan|luja kuv.
pettämätön, perään|antamaton, piin|kova kuv.
▪ vastased tabasid korvi raudse järjekindlusega vastustajat tekivät koreja rautaisella peräänantamattomuudella
▪ tal on raudsed närvid hänellä on rautaiset hermot
▪ selles oli oma raudne loogika siinä oli pettämätön logiikkansa
▪ turumajanduse raudne reegel markkinatalouden ehdoton sääntö
▪ süüdistataval oli õnneks raudne alibi syytetyllä oli onneksi pettämätön alibi / syytetyllä oli onneksi rautainen alibi
▪ raudse tervisega mees mies, jolla on rautainen terveys
■ (iseloomu, käitumise jm kohta:) range, tugev, järeleandmatu
rautainen kuv., raudan|luja kuv., perään|antamaton, piin|kova vars. kuv.
▪ Pamela on raudse haardega ärinaine Pamela on piinkova liikenainen
▪ mees juhtis ususekti raudse rusikaga mies johti uskonlahkoa rautaisella otteella
▪ raudne distsipliin rautainen kuri / raudanluja kuri
2 rauast (tehtud), rauda sisaldav
rautainen, rauta-
▪ raudne ukseriiv oven rautasalpa
sada protsenti
täiesti (kindlalt), täielikult
täysin (varmasti), kokonaan
sata|prosenttisesti
▪ suhtumine oli sada protsenti muutunud suhtautuminen oli muuttunut sataprosenttisesti
▪ olen selles sada protsenti kindel olen siitä sataprosenttisen varma
▪ see rohi aitab sind sada protsenti se lääke auttaa sinua varmasti
see
M
‹pron›
1 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› (otsesel viitamisel ümbritsevale reaalsusele) osutab lähedal asuvale või muidu tähelepanu objektiks olevale isikule, loomale, esemele või olukorrale
se, tuo, tämä
ne mon., nuo mon., nämä mon.
▪ Kes see on? Kuka tuo on?
▪ see on minu sõber se on minun ystäväni
▪ Mida see peaks tähendama? Mitä tämä tarkoittaa?
▪ see tüüp tundub kahtlane tuo tyyppi tuntuu epäilyttävältä
▪ Missugust õuna tahad? – Seda. Minkä omenan haluat? – Tämän.; Minkä omenan haluat? – Tuon.
▪ nendest kingadest küll enam asja ei saa näitä kenkiä ei kyllä saa enää korjattua
■ (hüüatustes)
(huudahduksissa)
tämä, se
▪ Oh seda õnne ja rõõmu! Voi tätä onnea ja iloa!; Voi sitä onnea ja iloa!
2 ‹adjektiivselt› viitab parajasti kulgevale ajale, hetkel esinevale olukorrale jms
tämä
▪ poiss läheb sel aastal esimesse klassi poika menee tänä vuonna ensimmäiselle luokalle
▪ tema töö oli seks korraks tehtud hänen työnsä oli täksi kerraksi tehty
3 ‹substantiivselt ja adjektiivselt› viitab tekstis mainitud esemele, inimesele, nähtusele, tegevusele, olukorrale või varem öeldule
viittaamassa johonkin edellä mainittuun sanaan tai asiaan
se
▪ ma otsin Reinu juba tükk aega, aga see mees on kuhugi kadunud olen etsinyt Reiniä jo jonkin aikaa, mutta se mies on kadonnut jonnekin
▪ tubade vahel on uks, ja see uks ei käi lukku huoneiden välissä on ovi, eikä sitä voi lukita
▪ ta ei jõudnud õigeks ajaks ja see ärritas teda väga hän ei ollut ajoissa ja se ärsytti häntä kovasti
▪ tulge nädala pärast, ehk selle aja peale selgub midagi tulkaa viikon päästä, ehkä siihen mennessä selviää jotakin
■ viitab täpsustavale kõrvallausele
viittaamassa tavallisesti jäljessä seuraavaan sivulauseeseen tai sivulauseen määrittämään sanaan
se
ne mon.
▪ pall oligi see, mida ma saada tahtsin pallo olikin se, mitä halusin saada
▪ ta käis nähtavasti sel ajal, kui ma poes olin hän kävi näköjään sillä aikaa, kun olin kaupassa
▪ kes varem tulid, neile ma juba rääkisin niille, jotka tulivat aikaisemmin, kerroinkin jo
■ ‹koos adjektiivi või adverbi komparatiiviga, koos sõnaga mida› esineb kaudse võrdluse kaudu hinnangut andvates ühendeis mida .. seda või seda .. mida
‹adjektiivin tai adverbin komparatiivin yhteydessä, korrelaattina mida›
se
▪ mida varem, seda parem mitä pikemmin, sen parempi / mitä pikemmin, sitä parempi
▪ mida enam ma kiusatusega võitlesin, seda enam see kasvas mitä enemmän kamppailin kiusausta vastaan, sitä suuremmaksi se kasvoi
■ esineb nõustuvates, möönvates ütlustes
(myöntyvissä, myöntävissä ilmauksissa)
se
▪ Kõvasti tuleb tööd teha. – Selge see. Töitä on tehtävä kovasti. – Selvähän se.
▪ Aega on vähe jäänud. – Seda küll. Aikaa on enää vähän. – Niin on.
4 viitab umbmääraselt kellegi või millegi korduvat esinemist
(toistettuna viittaamassa johonkin tai johonkuhun, jota ei haluta sanoa täsmällisesti)
se
▪ pandi kirja, et see ja see on temalt nii ja nii palju laenanud merkittiin muistiin, että se ja se on lainannut häneltä niin ja niin paljon
▪ see ja see asi veel vaja korda ajada se ja se asia täytyy vielä hoitaa
■ koos asesõnaga teine mitmesugustes väljendites
yksi
▪ eks aja jooksul oli selles peres seda ja teist juhtunud olihan siinä perheessä sattunut aikojen kuluessa yhtä ja toista
▪ mitmed kutsutuist jäid sellel või teisel põhjusel tulemata monet kutsutuista jättivät tulematta syystä tai toisesta
■ (mittemeenuva või mitte päriselt sobiva sõna asemel)
(korvaamassa sanaa, joka ei tule mieleen tai joka ei aivan sovi)
se
▪ kas sa uut filmi oled näinud, noh seda..., mitte ei tule nimi meelde oletko nähnyt uuden elokuvan, no sen... ei tule millään nimi mieleen
■ vihjab millelegi sugueluga seotule
(viittaamassa seksiin)
se
▪ ei tea, kas Ants on oma tüdrukuga ka juba seda (asja) teinud onkohan Ants jo tehnyt sitä tyttöystävänsä kanssa
5 kõnek mõnda teist sõna rõhutada aitav sõna, vahel ka lihtsalt täitesõna.
(vahvistamassa edellä olevaa sanaa; täytesanana)
se
▪ Kes see tuli? Kukas se tuli?
▪ Kellel see aega kaks korda käia! Kenellä sitä on aikaa käydä kaksi kertaa!
seisma
M
1 (inimeste, loomade kohta:) püstiasendis jalgadele toetudes ühe koha peal paigal olema
seisoa, seistä
▪ poiss seisis purskkaevu juures ja ootas poika seisoi suihkulähteen luona ja odotti
▪ kamp mehi seisab, pea kuklas, suu ammuli, ja vaatab taevasse joukko miehiä seisoo pää takakenossa ja suut ammollaan ja katsoo taivaalle
▪ hobune jäi oja ette seisma hevonen seisahtui puron ääreen
■ (esemete, hoonete vms kohta:) jalgadele vm toetudes püstiasendis olema, sel viisil asetsema
(esineistä tms.:) olla pystyasennossa
seisoa
▪ akna all seisab laud, selle kõrval voodi ikkunan alla seisoo pöytä, sen vieressä sänky
■ kõnek (peenise kohta:) jäigastunud, erutunud (püsti)asendis olema, suguühteks võimeline olema
(siittimestä:) olla jäykistynyt
seisoa
▪ Mida teha, kui mehel ei seisa? Mitä tehdä, jos miehellä ei seiso?
2 (pikemat aega) teatavas olukorras, seisundis viibima
seisoa
▪ patsient seisab aastaid plaanilise lõikuse järjekorras potilas on seissyt leikkausjonossa vuosikausia
▪ rahvusena seisame surmaga silmitsi kansakuntana seisomme kasvokkain kuoleman kanssa
■ (tulevase tegevuse, olukorra kohta)
(tulevaan toimintaan, tilanteeseen liittyen)
olla edessä(än)
▪ suurem töö seisab veel ees suurin työ on vielä edessä
▪ neil seisab ees ränk võitlus heillä on edessään ankara kamppailu
■ kellegi või millegi eest kaitsvalt välja astuma või vastutama
puolustaa
▪ omanik seisis omaenda huvide eest omistaja puolusti omia etujaan
■ [milles] olulisel kujul esinema või avalduma, (tegelikult) olema
esiintyä tai ilmetä olennaisessa muodossa
olla, olla kyse [jostakin]
▪ asi seisab selles, et .. kyse on siitä, että... / asia on sillä tavalla, että...
▪ õnn ei seisa rikkuses rikkaus ei merkitse onnea
3 kuskil (pikemat aega) asetsema, mingis asendis või seisundis asuma, mingil viisil paigal olema
seisoa, olla
▪ uksel seisab mingi silt ovella on jokin kyltti
▪ aken seisis pärani ikkuna oli selällään
▪ hooned seisavad tühjana rakennukset seisovat tyhjillään
■ harjumuspärases, teada olevas kohas paiknema
seisoa
▪ reha seisab laudas harava seisoo navetassa
■ mingis dokumendis kirja pandud, kirjalikult väljendatud olema
olla jossakin kirjoitettuna tai luettavissa
lukea, seisoa kans.
▪ ülevaates seisab, et .. katsauksessa lukee, että...
▪ tegemist on hea tahte aktiga, seisis avalduses kyseessä on hyvän tahdon ilmaus, tiedonannossa luki
■ muutumatus asendis või (heas) seisundis püsima, mingil kujul vastu pidama, alal hoiduma või säilima
säilyä
pysyä, seisoa
▪ kartul ei seisa üle talve peruna ei säily talven yli
▪ põrand seisab puhas lattia pysyy puhtaana
▪ raha seisab pangas raha seisoo pankissa
4 ühel kohal paigal olema, mitte (edasi) liikuma või tegutsema
seisoa, olla pysähdyksissä, olla seisauksissa
▪ buss rohkem seisis kui sõitis, linn oli täiesti umbes bussi seisoi enemmän kuin kulki, kaupunki oli aivan jumissa
▪ võõras jäi ukseavasse seisma vieras jäi seisomaan ovensuuhun
▪ liiklus pandi seisma liikenne seisautettiin / liikenne pysäytettiin
■ arengus, tegevuses paigal olema, mitte edenema või toimima; tegevuseta, kasutamata või kasutu olema
olla toimimattomana, koskemattomana tai käyttämättömänä
seisoa, levätä
▪ tootmine seisab, ruumid on maha jäetud tuotanto seisoo, tilat ovat tyhjillään
▪ müü auto ära, mis ta niisama seisab myy autosi, mitä se turhaan seisoo
▪ uus seltsimaja jõude ei seisa uusi kerhotalo ei seiso tyhjän panttina
■ seis! (käsklusena, käsuna)
(pysähtymiskäskynä)
seis, stop ark.
▪ Seis, tulistan! Seis, ammun!
sisu
M
‹s›
1 see, mis mingi ümbrise, kesta, anuma vm sees leidub
sisältö, sisällys, sisus, sisusta
▪ mehed olid valmis iga vastutulijaga pudeli sisu jagama miehet olivat valmiita jakamaan pullon sisällön kenen tahansa vastaantulijan kanssa
▪ arbuusi sisu vesimelonin sisus
2 see, mida mingi teos, kõne vms sisaldab; aine, teema, süžee vms
(suullisesta, kirjallisesta tai kuvallisesta esityksestä:) se, mitä esitetään tai käsitellään; aihe, juoni tms.
sisältö
▪ ettepaneku sisu ei muutu ehdotuksen sisältö ei muutu
▪ propagandistliku sisuga lendleht sisällöltään propagandistinen lentolehtinen
■ (mõiste, tegevuse, kogetu vm kohta:) olemus, mõte, tähendus
(käsitteen, toiminnan tms.) olemus tai merkitys
sisältö, ydin
▪ mõiste sisu käsitteen sisältö
▪ tema elu sisuks sai heategevus hänen elämänsä sisällöksi muodostui hyväntekeväisyys
▪ venelaste poolt on õppetunni sisu selles, et keegi ei tõtta meid kaitsma venäläisten tapauksessa opetuksen ydin on siinä, että kukaan ei kiiruhda puolustamaan meitä
süü1
M
‹s›
1 süüdiolek sobimatus, taunitavas, kahjulikus või kuritegelikus teos
syy, syyllisyys, vika
▪ pole minu süü, et nii juhtus ei ole minun syyni, että niin tapahtui
▪ minu süü on selles, et ma ei osanud Gretet hoida minun vikani on se, etten osannut huolehtia Gretestä
▪ Mis talle süüks pandi? Mistä häntä syytettiin?
■ (kohtus:) kuriteo vm õigusvastase teo etteheidetavus isikule
(oikeudessa:) se, että henkilö on syyllinen rikokseen tai muuhun lainvastaiseen tekoon
syyllisyys
▪ narkoäri juhtinud mees tunnistas oma süüd huumekauppaa pyörittänyt mies tunnisti syyllisyytensä
2 (asjaolu kohta:) millegi halva põhjustaja või esilekutsuja
(tilanteesta:) jonkin kielteisen seikan aiheuttaja
syy, vika
▪ ajame selle kehvade aegade süüks syytämme siitä huonoja aikoja
taga ajama
1 [keda/mida] kätte saada püüdma
ajaa takaa, jahdata
▪ lapsed ajasid üksteist mööda tuba taga lapset ajoivat toisiaan takaa pitkin huonetta
■ [keda] (kurameerides, flirtides)
jahdata kuv., metsästää kuv., juosta perässä
▪ selles vanuses ajavad tüdrukud juba poisse taga sen ikäiset tytöt jahtaavat jo poikia
■ esineb millegi rohket esinemust märkivates väljendites
(jonkin runsaasta esiintymisestä)
seurata toistaan
▪ üks äpardus ajas teist taga vahinko seurasi toistaan
2 taotlema, püüdlema
tavoitella, yrittää
■ (taga otsides)
etsiä
▪ neid kirsse annab siit koogi seest taga ajada niitä kirsikoita saa etsiä tästä kakusta
3 [keda] tagant sundima, taga kihutama
painostaa, hätyyttää, ahdistaa, kannustaa
▪ last ei saa lõpmatuseni taga ajada lasta ei voi painostaa loputtomasti
teatri|tükk
M
kõnek (näidendi vm lavateose, ka lavastuse, etenduse kohta)
teatteri|kappale
▪ selles teatritükis mängivad ka lapsed siinä teatterikappaleessa näyttelee lapsiakin
tera2
M
‹s›
1 teravilja väike kõva vili või seeme
jyvä
■ kaunvilja seeme
palkokasvin siemen
–
▪ põldoa kuivatatud terad kuivatut härkäpavut
■ miski väike ja ümar; selline aineosake
jokin pieni ja pyöreä; sellainen ainesosa
rae
▪ vitamiini võta 3-4 tera päevas ota 3–4 vitamiinipilleriä päivässä
▪ sõmerate teradega liiv rakeinen hiekka
■ (sisuka, kaaluka, väärtusliku kohta)
sisällökkäästä, painavasta, arvokkaasta
–
▪ Kas selles jutus tera ka sees on? Onko siinä puheessa myös jotakin itua? kuv. {järkeä, ajatusta, ideaa}
2 väike hulk, vähene määr; natuke, väheke
hitunen, hiukkanen, hiven
▪ jutus on tera tõtt sees tarinassa on hiven totta
■ ‹adverbilaadselt, eitusega› (väheseks, ebapiisavaks jne peetava asjaolu kohta:) üldsegi, sugugi
ei hitustakaan, ei hiukkaakaan, ei hiventäkään
–
▪ temas polnud teragi sarkasmi hänessä ei ollut hiukkaakaan sarkasmia
tähtsusetu
M
‹adj›
ebaoluline; positsioonita, mõjuvõimuta
epä|olennainen, merkityksetön, tyhjän|päiväinen, vähä|pätöinen, mitätön
▪ vahel ärritun mõne tähtsusetu asja peale ärsyynnyn välillä jostakin tyhjänpäiväisestä asiasta
▪ Eduard oli kõigest tähtsusetu mutrike, kes selles suures äris vahele jäi Eduard oli pelkkä vähäpätöinen osanen, joka jäi kiinni näissä suurissa afääreissä
täis ‹adj, adv, s› ‹indekl›
1 ‹adj, adv› ‹indekl› midagi nii palju sisaldav(aks), kui kuhugi mahub
Vastand tühi
täysi, täysinäinen, täynnä
täyteen
▪ täis klaas täysi lasi / täysinäinen lasi
▪ korv on seeni täis kori on täynnä sieniä
▪ rong sai juba Tallinnas puupüsti täis juna tuli jo Tallinnassa tupaten täyteen
▪ silmad valgusid vett täis silmät tulvahtivat täyteen kyyneliä
■ ‹adv› (söönukssaamisega ühenduses)
(kylläiseksi tulemiseen liittyvissä ilmauksissa)
täyteen
täynnä
▪ sõin kõhu täis söin vatsani täyteen
▪ kõht on täis vatsa on täynnä
■ ‹adv› purju jäämist ja purjus olemist väljendavana
juovuksissa, humalassa, päissä(än, kännissä ark.
▪ Priit on täis mis täis Priit on tukkihumalassa / Priit on ympäripäissään
▪ ta jäi täitsa täis hän joi itsensä umpihumalaan / hän joi päänsä täyteen
■ millegagi kaetud või kaetuks; midagi rohkesti enda küljes omav(aks)
täynnä
▪ taevas on tähti täis taivas on täynnä tähtiä / taivas on tähdessä
▪ kortse täis nägu kasvot täynnä ryppyjä
■ osutab üldisemalt millegi rohkele esinemisele kuskil
viittaamassa siihen, että jossakin on paljon jotakin
–
▪ koolihoov oli kilkeid täis iloiset huudot täyttivät koulunpihan
■ väljendab mingi emotsiooni või seisundi võimuses olemist või sellesse sattumist
(ilmaisemassa jossakin tilassa tai jonkin tunteen vallassa olemista tai siihen joutumista)
täynnä
▪ olin ähmi täis olin aivan hämmentynyt / olin täynnä ihmetystä
▪ mõtteid täis pea pää täynnä ajatuksia
2 ‹s› midagi täitev kogus
erä tai määrä, joka täyttää jonkin astian tai muun tilan
-llinen, täysi
▪ kastitäis laatikollinen / laatikon täysi
▪ tassitäis kupillinen
▪ kohvritäis matkalaukullinen
▪ tõtt on selles jutus ainult linnunoka täis tuossa jutussa ei ole totta nimeksikään
3 ‹adv› väljendab teatud piirini jõudmist; osutab küllastuse saabumisele
ilmaisemassa tietyn rajan saavuttamista tai kylläiseksi tuloa
–
▪ olen juba viiskümmend täis olen jo täyttänyt viisikymmentä
▪ Kas oled janu täis joonud? Saitko janosi sammutettua?
■ ajaliselt möödas
(ajasta:) kulunut, päättynyt
täysi
▪ Aeg on täis, andke tööd ära! Aika loppui, palauttakaa paperit! / Aika on täysi, palauttakaa paperit!
▪ eile sai õnnetusest nädal täis eilen onnettomuudesta tuli kuluneeksi viikko / onnettomuudesta tuli eilen viikko täyteen
4 ‹adj› kogu, terve; täielik
jonka määrästä, arvosta, koosta tms. ei puutu mitään
täysi
▪ ta lebas täies riides voodis hän makasi sängyssä täysissä pukeissa
▪ On ta ikka täie aruga? Onkohan hän ihan täysijärkinen? / Onkohan hän täydessä järjessään?
■ ‹adj› suurt intensiivsust, hoogsust väljendavana
voimaltaan, teholtaan tms. suurimmillaan oleva
täysi
▪ poiss karjus täie häälega poika huusi täyteen ääneen / poika huusi täyttä kurkkua
5 ‹s› löök, hoop
lyönti, isku
–
▪ suurem äigas vähemale ühe täie mööda kukalt suurempi antoi pienemmälle ympäri korvia
uba
M
‹s›
1 ovaalseid või neerukujulisi seemneid sisaldavate kaunviljadega rohttaim; selle seeme (koos kaunaga), ka toiduna
papu
▪ kauss keedetud ube vadillinen keitettyjä papuja
■ oapõld või -peenar
papu|maa, papu|penkki
▪ oas kasvas ka maltsa papumaassa kasvoi myös maltsaa
2 kohviuba
kahvi|papu, kahvin|papu
▪ kohv on saadaval ubadena, jahvatatult ja lahustuvana kahvia voi saada papuina, jauhettuna ja pikakahvina
3 (sisuline, kaalukas) mõte
asian ydin, juju ark., pointti ark.
▪ kas keegi oskab öelda, milles on asja uba? osaako joku sanoa, missä on asian ydin
▪ uba on selles, et .. pointti on siinä että
vangi dilemma
(sotsioloogias, politoloogias:) olukord, kus osapooltel tuleb parima tulemuse saavutamiseks teha koostööd ja üksikhuvidest loobuda
vangin dilemma
▪ probleem on selles, et vangi dilemma puhul tasub petmine ära ongelma on siinä, että vangin dilemman ollessa kyseessä petos kannattaa

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur