Eesti-soome sõnaraamat

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 36 artiklit

aru pidama
[mille üle] (järele) mõtlema või kaalutlema, mõttes arutlema või plaani pidama; arvamusi vahetades (läbi) arutama
harkita, pohtia, neuvotella [jostakin]

▪ seisatas ja pidas aru, kas edasi minna või koju tagasi pöörduda hän pysähtyi ja pohti, mennäkö eteenpäin vai kääntyä takaisin kotiin

▪ koosolekul peeti aru õigekeelsusküsimuste üle kokouksessa neuvoteltiin oikeakielisyyskysymyksistä

haldjas

‹s›

inimesi, loodusobjekte, ehitisi vm valitsev ja kaitsev üleloomulik olend (uskumuslikes kujutelmades)
haltia myt., haltija myt., haltiatar myt., haltijatar myt., hengetär, keiju, menninkäinen myt.

▪ igas kodus olid haldjad, kelle vajadusi peeti hoolega silmas joka kodissa oli haltijoita, joiden tarpeet otettiin huomioon tarkkaan

■ (hea, hoolitseva inimese kohta)
hyvästä, huolehtivasta ihmisestä
hyvä haltia kuv.

▪ keegi haldjas kandis hoolt, et tänaval vedelenud peremeheta dokumendid endise omaniku leidsid joku hyvä haltia huolehti siitä, että kadulla lojuneet henkilöpaperit löysivät omistajansa

hermeliin

‹s›

1 hrl kärbi talvine nahk (valge, musta sabaotsaga)
kärpän talviturkis (valkea turkis, jossa musta hännänpää)
–

▪ valget hermeliini peeti sobivaks vaid kuningaile valkoista kärppää pidettin sopivana vain kuninkaallisille

2 van kärp
kärppä yleisk.
3 kääbusküüliku tõug
kääpiökaniinin rotu
hermeliini, hermeliini|kani

ilma|ime

midagi haruldast või ennenähtamatut
maailman ihme, suuri ihme

▪ polegi nii ammu, kui alla kilo kaalunud enneaegsete laste ellujäämist peeti ilmaimeks siitä ei ole kovinkaan kauan, kun alle kilon painoisten keskosten henkiinjäämistä pidettiin suurena ihmeenä

▪ vahib kui ilmaimet katsoa mollottaa kuin suurtakin ihmettä

istumine ‹s›
1 kõnek oleng, koosviibimine
illan|istujaiset yleisk., istujaiset yleisk.

▪ täna õhtul on üks istumine, nii et jään kojutulekuga hilja peale tänään on yhdet illanistujaiset, niin että tulen kotiin myöhään

■ van istung, koosolek
istunto, kokous
–

▪ kihelkonnakohtu istumisi peeti kord kuus pitäjänoikeuden istuntoja pidettiin kerran kuussa

2 (istmiku kohta)
taka|puoli

▪ võtsime padjad istumise alla otimme tyynyt takapuolen alle

jumalanna ‹s›
naissoost üleloomulik olend
jumalatar

▪ Kleopatrat peeti jumalanna Isise maapealseks kehastuseks Kleopatraa pidettiin Isis-jumalattaren maanpäällisenä ruumiillistumana

■ (naissoost austus-, ihalusobjekti, iidoli kohta)
(naispuolisesta ihailun kohteesta, idolista)
jumalatar kuv.

kinni pidama
1 peatuma või peatama
pysähtyä, pysäyttää

▪ auto pidas kinni saatkonna ees auto pysähtyi lähetystön edessä

▪ busse enam ei käinud, pidasin kinni takso bussit eivät kulkeneet enää, pysäytin taksin

2 kontrollimiseks, isiku kindlakstegemiseks peatama; vahi alla võtma, vahistama
pidättää, vangita

▪ kahtlased isikud peeti kinni ja anti politseile üle epäilyttävät henkilöt pidätettiin ja luovutettiin poliisille

■ tollis või politsei poolt ära võtma, konfiskeerima
taka|varikoida

▪ peidetud ja deklareerimata kaup peeti kinni piilotetut ja ilmoittamatta jätetyt tavarat takavarikoitiin

3 tegutsemises, toimimises midagi arvestama, ettenähtust lähtuma ja vastavaid nõudeid täitma
noudattaa, seurata

▪ ametnik jälgis, et kõik toimuks seadusetähest kinni pidades virkamies seurasi, että kaikki tapahtuisi lain kirjaimen mukaan; virkamies seurasi, että kaikki tapahtuisi lakia noudattaen

4 saada olevat rahasummat (või osa sellest) mitte välja maksma või selle väljamaksmisega viivitama
pidättää

▪ tulumaks peetakse palgast kinni tulovero pidätetään palkasta

5 kellegi või millegi möödapääsemist takistama
estää jonkun tai jonkin pääsemistä
–

▪ seinad ei pea tuult kinni seinät eivät pidä tuulta

▪ vabandust, et teid nii kaua kinni pidasin anteeksi, että pidättelin teitä niin kauan

kitsas|koht

takistav, raskusi tekitav asjaolu; millegi nõrk külg
pullon|kaula kuv.
heikkous, heikko kohta

▪ turismi kitsaskohaks peeti pea olematut lennuliiklust turismin ongelmana pidettiin lähes olematonta lentoliikennettä

▪ uuringu eesmärgiks oli välja selgitada kitsaskohad tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ongelmakohdat

kõvasti

‹adv›

1 suurel määral, väga palju
kovasti, paljon, reilusti, rutkasti ark., runsaasti

▪ maailm on kõvasti muutunud maailma on muuttunut kovasti

▪ verd tuli kõvasti verta tuli paljon

▪ sõin kõhu kõvasti täis söin vatsani tosi täyteen ark.; söin tukevasti

■ suure jõuga, jõuliselt
kovaa, kovasti, voimakkaasti, lujaa, vahvasti

▪ puhusin nii kõvasti, et tuli kustus ära puhalsin niin kovaa, että tuli sammui

▪ tutistas mind kõvasti tukisti minua kovasti

■ valju häälega, nii, et on kuulda
Vastand tasa (1. täh)
kovaa, lujaa, kovasti, lujasti

▪ Ära nii kõvasti kilka! Älä huuda niin kovaa!

2 tihedalt, järeleandmatult (millegi küljes), mingitele mõjudele vastupidavalt
tiukasti, lujasti, vahvasti, vankasti, tukevasti

▪ lepingust peeti kõvasti kinni sopimuksessa pitäydyttiin tiukasti

▪ uks on kõvasti kinni ovi on lujasti kiinni

3 (ligikaudse hulga suurust rõhutades:) mitte vähem kui
ainakin, vähintään

▪ sinna on kõvasti viisteist kilomeetrit sinne on ainakin viisitoista kilometriä

loom1 ‹s›
1 elusolend, kes on võimeline liikuma; selgroogne, eelkõige imetaja
eläin

▪ maailmas elab palju huvitavaid linde, loomi ja putukaid maailmassa elää paljon mielenkiintoisia lintuja, eläimiä ja hyönteisiä

▪ elevandid on ühed vaadatumad loomad loomaaedades norsut kuuluvat eläintarhojen katsotuimpiin eläimiin

■ (millegi väga suure või intensiivse kohta)
(jostakin hyvin suuresta tai intensiivisestä)
eläin kuv.

▪ uppujal on looma jõud hukkuvalla on eläimelliset voimat

▪ tööd tehti looma moodi tehtiin töitä kuin pienet eläimet leik.

■ (kodulooma, hrl veise vm põllumajanduslooma kohta)
(kotieläimestä)
eläin, elikko vars. murt.

▪ talus peeti loomi ja kasvatati taimi maatilalla pidettiin eläimiä ja viljeltiin kasveja

■ (täi vm parasiitputuka kohta)
(täistä tai muista loishyönteisistä)
ötökkä

▪ lapsel on loomad peas lapsella on ötököitä päässä

2 (inimese kohta, ka halvustavalt, taunivalt)
elukka ark. halv., eläin kuv., usein halv., hirviö kuv.

▪ politseinik pole mingi hull loom, kes aina käib ja trahvib ei poliisi ole mikään hirviö, joka vain tulee ja sakottaa

▪ ta on selline mees, kes täis peaga muutub loomaks (kaotab inimväärikuse, muutub tooreks ja metsikuks) hän on sellainen mies, joka muuttuu humalassa elukaksi

3 ‹väljendites› (kellegi või millegi kohta, millest puudub täpsem teadmine)
jostakusta tai jostakin sellaisesta, josta ei ole tarkempia tietoja
–

▪ mingi ettekujutuse ikka saab, mis loom see matemaatika on jonkin käsityksen kuitenkin saa siitä, mitä se sellainen matematiikka on

lõõg

‹s›

nöör, kett vms vahend hrl veise kinnitamiseks (või talutamiseks)
lieka, kytkyt
talutus|nuora, talutus|ketju

▪ vanas laudas peeti lehmi lõas ennen navetassa lehmiä pidettiin lieassa

maha

‹adv›

1 maapinnale, põrandale vm aluspinnale
maahan, lattialle tai muulle alustalle
–

▪ nuga kukkus maha veitsi putosi

▪ pane vaip maha pane matto lattialle

■ (sõiduvahendist väljumise kohta)
(kulkuvälineestä poistumisesta)
pois

▪ siin peatuses ei läinudki keegi maha kukaan ei jäänytkään pois tällä pysäkillä

▪ astus bussist maha jäi bussista

■ püstiasendist pikali, siruli vms asendisse
pystyasennosta makuuasentoon tms.
–

▪ jooksis teised jalust maha juoksi toiset kumoon

▪ haigus võttis terveks pikaks nädalaks maha tauti kaatoi sänkyyn koko pitkäksi viikoksi

■ allapoole, madalamale, alla
alaspäin, matalammalle
alas

▪ pööra krae maha käännä kaulus alas

▪ lööb silmad maha laskee katseensa

■ mullasse, maa sisse
maahan

▪ maal pannakse juba kartuleid maha maalla pannaan jo perunoita maahan / maalla istutetaan jo perunoita

▪ koer matab kondi maha koira hautaa luun maahan

2 küljest, otsast või pealt ära
irti
pois
yltä(än, päältä(än

▪ lõikas püksisääred maha leikkasi housunlahkeet irti

▪ võtsin hetkeks mantli maha otin takin hetkeksi pois / otin hetkeksi takin yltäni

■ hulgalt, määralt vähemaks
määrän vähenemisestä
–

▪ Palju sa palka saad, kui maksud maha arvata? Paljonko saat palkkaa, kun vähennetään verot?

▪ võttis haigusega kümme kilo maha laihtui sairauden takia kymmenen kiloa

■ (seoses tunnete talitsemisega, nende vaigistamisega)
tunteiden hallitsemiseen liittyen
–

▪ surus hirmu maha tukahdutti pelkonsa

▪ Ei teagi, kuidas teda maha rahustada. – Ehk jahtub ise maha. Enpä tiedä, miten hänet saisi rauhoittumaan. – Ehkä hän tyyntyy itsestään.

3 ‹ühendverbi osana› (ruumiliselt, võimetelt, tasemelt jne) tahapoole, järele
jälkeen, taakseen

▪ jääb õppimises maha jää opinnoissa jälkeen

▪ jättis kõik konkurendid kaugele maha jätti kaikki kilpailijat kauas taakseen / jätti kaikki kilpailijat kauas jälkeensä

4 osutab ja rõhutab tegevuse tulemuslikkust, millegi lõplikkust või lõpetatust
osoittamassa ja korostamassa toiminnan tuloksellisuutta, jonkin lopullisuutta tai sitä, että jokin on saatu päätökseen
–

▪ käisime pika maa maha kuljimme pitkän matkan

▪ pulmapidu peeti maha jaanipäeva paiku hääjuhlat pidettiin juhannuksen aikoihin

▪ maja põles maani maha talo paloi perustuksiaan myöten

■ ‹ka ühendverbi osana› (tapmisega, surmamisega või suremisega ühenduses)
tappamiseen tai kuolemiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ kõik tapeti viimseni maha aivan kaikki tapettiin

▪ No sure maha! (emotsionaalne hüüatus, väljendab suurt imestust, meelepaha vm) Voi herranjumala!

■ ‹ühendverbi osana› (müümise, raiskamise, kulutamisega ühenduses)
yhdysverbin osana myymiseen, tuhlaamiseen tai kuluttamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ müüs kõik viimseni maha myi aivan kaiken

▪ on kogu oma palga maha joonud on juonut koko palkkansa

5 tegutsemast, toimimast lakkama
jonkin toiminnan lakkaamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ mäss on maha surutud kapina on kukistettu

▪ peaminister võeti maha pääministeri erotettiin

▪ Maha valitsus! Hallitus alas!

▪ ettepanek hääletatakse vist maha ehdotus äänestetään varmaan nurin

▪ kõneleja karjuti maha puhuja huudettiin hiljaiseksi

■ osutab, et miski on muudetud mittekehtivaks, sobimatuks vms
osoittamassa, että jokin ei ole enää voimassa, sopivaa tms.
–

▪ meie nimi tõmmati esinejate nimekirjast maha nimemme pyyhittiin esiintyjäluettelosta

▪ kaalujälgija kriipsutas oma menüüst pooled toidud maha painonpudottaja viivasi yli puolet ruoista ruokavaliossaan

6 osutab, et midagi tehakse millegi järgi, midagi jäljendades
osoittamassa, että jotakin tehdään jonkin mukaan tai jotakin jäljitellen
–

▪ esineja luges ettekande paberilt maha esiintyjä luki esitelmän paperista

▪ kirjutage ülesanne tahvlilt maha kopioikaa tehtävä taululta

maha lõhkuma ‹v›
hrl hoonet, ehitist täielikult ära lõhkuma
purkaa

▪ peeti aru, kas ausammas maha lõhkuda või teisaldada pohdittiin, pitäisikö muistopatsas hävittää vai siirtää

▪ Tartu maantee laiendamise tõttu tuli mitu korralikku maja maha lõhkuda Tarton maantien leventämisen takia piti purkaa monta kunnon taloa

meeles pidama
mälus hoidma, mitte ära unustama
muistaa, pitää mielessä

▪ pidage meeles, et mitte kõik putukad pole kahjulikud muistakaa, että kaikki ötökät eivät ole haitallisia

■ kedagi tunnustama või meenutama
muistaa

▪ tänukirja ja karikatega peeti meeles ka sponsoreid myös sponsoreita muistettiin kiitoskirjeellä ja pokaaleilla

moodu|pärast ‹adv›
kõnek moepärast
muodon vuoksi yleisk.

▪ otsus on ammu tehtud, läbirääkimisi peeti vaid moodupärast päätös on tehty kauan sitten, ja neuvotteluja käytiin vain muodon vuoksi

noor|kuu

, noor kuu

õhtul taevas kasvava kuusirbina nähtav Kuu; Kuu faasina esimene veerand
kasvavana kuunsirppinä näkyvä Kuu; Kuun vaihe puolikuuhun asti –

▪ vanasti peeti silmas, et pulmad toimuks noore kuu ajal ennen vanhaan otettiin huomioon, että häät pidettäisiin yläkuulla kans.

paiste1 ‹s›
valgustav, soojendav kiirgus; selle helk, kuma, sära
paiste, loiste, loimotus kuv., loimu

▪ pulmi peeti küünalde paistel häitä vietettiin kynttilöiden loisteessa

▪ väike seltskond nautis elava tule paistet pieni seurue nautti nuotiotulen loimusta

■ (mingi välise sära, kuulsuse ärakasutamise, sellele toetumise kohta)
loiste kuv., loisto

paks

1 ‹adj› selline, mille vastasküljed või -pinnad on üksteisest suhteliselt kaugel
Vastand õhuke (1. täh)
paksu

▪ vanal majal olid paksud seinad vanhan talon seinät olivat paksut

▪ paksude klaasidega prillid paksulinssiset silmälasit

▪ paks lumi on maas maassa on paksu lumi

▪ paks kiri (jämeda joonega trükikirja kohta) lihava teksti

■ (kootud vm sooja riideeseme, raskest materjalist tekstiili kohta)
paksu

▪ paks kampsun paksu neule

▪ paksud kardinad paksut verhot

■ ‹adj› (raamatu vm kohta:) suure lehekülgede arvuga
(kirjasta tms.)
paksu

▪ praegu pole aega pakse romaane lugeda nyt ei ole aikaa lukea paksuja romaaneja

2 ‹adj› (keha, kehaosa kohta:) suure ümbermõõduga
Vastand kõhn, peenike (1. täh)
lihava, paksu, tukeva, pulska, pyöreä

▪ läikega sukkpüksid teevad jalad paksuks kiiltävät sukkahousut saavat jalat näyttämään paksuilta

▪ teismelisena läksin paksuks lihoin teini-ikäisenä

■ ‹adj› tursunud või sellisena tunduv
paksu, turvonnut

▪ suu on seest paks nagu pärast toomingamarjade söömist suu tuntuu sisältä paksulta kuin tuomenmarjojen syömisen jälkeen

3 ‹adj› selline, kus on palju üksteisele lähedal paiknevaid osi või osalisi
paksu, tuuhea, vahva, sankka, tiheä

▪ tal on paksud juuksed hänellä on paksut hiukset / hänellä on tuuhea tukka

▪ paks mets sankka metsä / tiheä metsä

▪ paksus rahvamassis kaotasime teineteise silmist sankassa väkijoukossa kadotimme toisemme silmistämme

■ ‹adj› (läbipaistmatu udu, suitsu vm kohta); (õhu kohta:) hingamiseks ebasoodne
(savusta, ilmasta tms.)
paksu, sankka, sakea, tiheä

▪ võistlus peeti paksus lumesajus kilpailu pidettiin sankassa lumisateessa

▪ õhk on heitgaasidest paks ilma on pakokaasusta sakeana

■ ‹adj› (intensiivsete tundmuste, nendega seotu kohta)
(intensiivisistä tunteista tms.)
voimakas, suuri, väkevä

▪ saade tekitas mõnes televaatajas paksu pahameelt ohjelma aiheutti joillekin katsojille voimakasta mielipahaa

▪ vanaemal oli lapselapsega paksu pahandust isoäidillä oli paljon harmia lapsenlapsestaan / isoäiti oli hätää kärsimässä lapsenlapsensa kanssa

4 ‹adj› (vedeliku vms kohta:) tiheda konsistentsiga, suhteliselt halvasti voolav
Vastand vedel
(nesteestä tms.)
paksu, sakea

▪ eelistan paksu putru pidän eniten paksusta puurosta

■ ‹s› pudrutaoline mass, tahke jääk
sakka, poro

▪ valasin tõmmanud kohvi paksu pealt ära kaadoin hautuneen kahvin pois porojen päältä

Seotud sõnad
paksus ‹s›
paksuus, tukevuus, lihavuus
sankkuus, sakeus, tiheys

pidama1
1 (hrl tegevusalaga seoses:) midagi või kedagi kestvamalt enda käsutuses hoidma; koduloomi kasvatama
pitää, hoitaa, harjoittaa, pyörittää

▪ Jass peab Pärnumaal talu Jass pitää tilaa Pärnumaalla

▪ minu esivanemad harisid põldu ja pidasid lehmi esivanhempani viljelivät peltoa ja pitivät lehmiä

▪ mitut töökohta ei jaksa pidada useaa työpaikkaa ei jaksa pitää

▪ meister võis pidada õpipoisse mestari saattoi pitää oppipoikia

2 mingis olukorras, kohas hoidma; alal hoidma, mitte lakata või kaduda laskma
säilyttää, pitää, hoitaa

▪ peab kodu kenasti korras pitää kodin hyvässä kunnossa

▪ ketis peetud loom muutub kurjaks ketjussa pidetty eläin muuttuu vihaiseksi

▪ pidas kuuldu enda teada piti kuulemansa omana tietonaan

▪ õpetas kutsika puhtust pidama opetti koiranpennun huolehtimaan puhtaudestaan

▪ Ärme pea viha! Älkäämme pitäkö vihaa! yleisk., ylät.; Ei pidetä vihaa! ark.

■ ‹ühendites› (kestvama suhte kohta, kusjuures suhte laadile osutab nimisõna)
ilmaisemassa, että jollakulla on jonkun kanssa jonkinlainen pidempiaikainen suhde
–

▪ mis see minu asi on, kellega ta sõprust peab mitä se minulle kuuluu, kenen ystävä hän on

■ öeldust või kokkulepitust mitte taganema
pitää

▪ tüdruk ei pidanud lubadust tyttö ei pitänyt lupaustaan

3 ‹hrl koos verbiga jääma› pikemat aega mingis olukorras või kohas püsima; kestma
pitää, kestää

▪ pilk jäi pidama väravast mööduval kenal näitsikul katse pysähtyi portin ohi kulkevaan kauniiseen neitoon

▪ seekord jäi rasedus pidama sillä kertaa raskaus kesti

▪ lapse tehtud sõlm ei pidanud lapsen tekemä solmu ei pitänyt

■ ‹hrl isikuta lauses› (ilma, ilmaolude muutumatuna püsimise kohta)
ilman muuttumattomuudesta
–

▪ augustis pidas kuiva vaid viis ööpäeva elokuussa oli kuivaa vain viisi vuorokautta

4 midagi või kedagi tagasi hoidma; ohjeldama, takistama, pidurdama
pidätellä

▪ olukord oli nii koomiline, et ma ei suutnud naeru pidada tilanne oli niin koominen, että en pystynyt pidättelemään nauruani

▪ ega siis lukk varast pea eihän lukko varasta pidättele

■ (esemete, hoonete vms kohta:) vedelikku, soojust vm mitte läbi laskma
(esineistä, rakennuksista tms.:) pitää vettä tai lämmintä
pitää

▪ telk ei pidanud vihma teltta ei pitänyt sadetta

▪ Kuidas teie maja sooja peab? Kuinka talonne pitää lämmintä?

▪ kontrolli, kas tihend peab tarkista, onko tiiviste tiivis

■ (liikumise või tegevuse pidurdumise, peatumise, lakkamise kohta)
liikkumisen tai tekemisen lopettamisesta
–

▪ sain verejooksu ise pidama sain verenvuodon tyrehdytettyä itse

▪ kõht valutas naermisest, kui ma lõpuks pidama sain vatsa oli nauramisesta kipeä, kun lopulta pystyin lopettamaan nauramisen

▪ raha taha asi pidama ei jää (raha pole takistuseks, raha pärast asi tegemata ei jää) rahasta asia ei ole kiinni

▪ algul ei saanud tööga kuidagi otsa peale, pärast ei saanud pidama alkuun en saanut aloitettua työtä, myöhemmin en saanut lopetettua

■ ‹käskivas kõneviisis› (kedagi minekul või mingis tegevuses peatavalt)
‹imperatiivissa› jonkun pidättelemisestä
–

▪ Oota, pea kinni, ajame veidi juttu! Odota, jutellaan!

▪ Pidage, ärge tulistage! Seis, älkää ampuko!

5 [milleks/kelleks] kellekski, millekski, mingisuguseks arvama või oletama
pitää [jotakin/jotakuta, jonakin/jonakuna], luulla

▪ tamme peeti Zeusi pühaks puuks tammea pidettiin Zeuksen pyhänä puuna

▪ ma ei aimanud, et tegemist on ajateenijaga, pidasin teda ohvitseriks en aavistanut, että kyse oli varusmiehestä, vaan pidin häntä upseerina

■ [millest/kellest] hoolima, lugu pidama; (kõrgelt) hindama
välittää, tykätä ark.

▪ juubelikõnedest ta suurt ei pea juhlapuheista hän ei juuri välitä

6 ‹ühendites› (soorituse, korraldamise vms kohta, kusjuures tegevuse liigile osutab nimisõna)
pitää
viettää

▪ pidas pika kõne piti pitkän puheen

▪ jahti pidama metsästää; ajaa; pyydystää; saalistaa

▪ blogi pidama pitää blogia

▪ järgmine konverents peetakse Tallinnas seuraava konferenssi pidetään Tallinnassa

▪ vanemad olid kodust ära ja perepoeg pidas pidu vanhemmat olivat poissa kotoa ja poika piti juhlat

▪ Millal sa sünnipäeva pead? Koska vietät syntymäpäivääsi?

■ (mingi eripäraga aja, elujärgu veetmisse kohta)
pitää, viettää

▪ maalrid pidasid suitsutundi maalarit pitivät tupakkataukoa

▪ pidas poissmehepõlve ja nautis vabadust vietti poikamiespäiviä ja nautti vapaudesta

pidu

‹s›

seltskondlik koosviibimine hrl söökide-jookide ja meelelahutusega; tantsuõhtu või rahvapidu
juhla usein mon., kestit mon., pidot mon. {suuret juhlat}, pirskeet mon. ark. {railakkaat juhlat}, hipat mon. ark. {hilpeät juhlat, tanssit}, bileet mon. ark.

▪ aastavahetuse pidu uudenvuoden juhlat

▪ rannapargis peeti rahvarohkeid pidusid rantapuistossa pidettiin juhlia, joissa oli paljon ihmisiä

▪ pidu korraldama järjestää juhlat; pitää juhlat

▪ Paneks homme peo püsti! (peo korraldamise või pidutsema hakkamise kohta) Mitäs, jos pidettäisiin huomenna juhlat!; Mitäs, jos juhlittaisiin huomenna!

pulm

‹s›, pulmad pl ‹s›

1 abielu sõlmimise pidu (vahel hõlmab ka abielu registreerimist või laulatust)
häät vain mon

▪ käisin oma sõbranna pulmas kävin ystävättäreni häissä

▪ pulmad peeti Sausti mõisas häät vietettiin Saustin kartanossa

▪ pruutpaar jäi omaenda pulma hiljaks morsiuspari myöhästyi omista häistään

2 loomade paaritumisaeg
eläinten juoksu- tai kiima-ajasta
–

▪ kassidel on praegu pulmad kissoilla on nyt kiima-aika

rahvus|vaheline

eri rahvaste või riikide vaheline, neisse puutuv, neid siduv või neile ühine
kansain|välinen

▪ rahvusvahelised lennuliinid kansainväliset lentoreitit

▪ infovahetust ja rahvusvahelist koostööd peeti väga tähtsaks tiedonvälitystä ja kansainvälistä yhteistyötä pidettiin hyvin tärkeänä

▪ rahvusvaheline õigus kansainvälinen oikeus

Seotud sõnad
rahvus|vaheliselt ‹adv›
kansain|välisesti

rapiir

‹s›

sirge teraga mõõk, mida endisajal kasutati kahevõitlusel
rapiiri

▪ korporantide kahevõitlusi peeti rapiiride või püstolitega korporanttien kaksintaisteluissa käytettiin rapiireja tai pistooleita

sama|sisuline

sama teemat käsitlev, sisult samasugune
saman|sisältöinen

▪ Eestis peeti samasisuline debatt maha juba kolm aastat tagasi Virossa on käyty samansisältöinen keskustelu jo kolme vuotta sitten

sees ‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 sisemuses, seespool, pealispinnast sügavamal
sisuksissa, sisäpuolella, pintaa syvemmällä
-ssa/-ssä, sisällä, sisässä

▪ kannus oli vesi sees kannussa oli vettä

▪ mäed on paksu udu sees vuoret ovat sankassa sumussa

■ (osutab inimesele, tema kehale, enesetundele või siseelule)
viittaamassa ihmiseen, ihmisruumiiseen, vointiin tai mielialaan
–

▪ süda puperdab sees sydän pamppailee

▪ väike pabin on sees jännittää hieman

▪ haigel ei püsinud ükski toit sees potilaalla ei pysynyt mikään ruoka sisällä

■ siseruumi(de)s, majas, katuse all
sisällä, sisä|tiloissa

▪ väljas on praegu soojem kui sees ulkona on tällä hetkellä lämpimämpää kuin sisällä

2 koostises, hulgas, seas
joukossa, seassa
–

▪ Kas lepingus on selline punkt sees? Onko sopimuksessa sellainen kohta? / Sisältyykö sopimukseen sellainen kohta?

▪ vein oli piletihinna sees viini kuului lipun hintaan / viini sisältyi lipun hintaan

▪ Olengi ülikoolis sees! Pääsin yliopistoon!

3 (mingi ajaühiku) vältel, kestel, jooksul
aikana, kuluessa
–

▪ nädala sees jääb vaba aega väheks arkipäivinä ei ole paljon vapaa-aikaa

▪ võimalik, et abiellume uue aasta sees on mahdollista, että menemme naimisiin tulevana vuonna; on mahdollista, että menemme naimisiin tulevan vuoden sisällä ark.

4 kinnitab mingi olukorra, seisundi olemasolu, osutab selles viibimisele
ilmaisemassa jonkin tilan, tilanteen olemassaoloa tai siinä olemista
–

▪ tal on saatkonnas suhted sees hänellä on suhteita suurlähetystöön

▪ tarkust peeti au sees viisautta pidettiin arvossa

seltsi|maja

maja (ja asutus) ühe piirkonna elanike kooskäimiseks ja ühistegevusteks
seurain|talo, seuran|talo, seura|talo, seurojen|talo

▪ jõulupidu peeti küla seltsimajas joulujuhla vietettiin kylän seuraintalolla

silmas pidama
1 arvesse võtma, arvestama; (selgitamise kohta, keda või mida öelduga mõeldakse, kellest või millest jutt käib)
ottaa huomioon, kiinnittää huomiota [johonkin]
tarkoittaa, ajatella
noudattaa

▪ Milliseid omadusi tuleks nutitelefoni ostmisel silmas pidada? Millaisiin ominaisuuksiin pitää kiinnittää huomiota älypuhelinta ostaessa?

▪ igas kodus olid haldjad, kelle vajadusi peeti hoolega silmas joka kodissa oli haltijoita, joiden tarpeet otettiin huomioon tarkkaan

▪ mereandide all pean silmas krevette, kalmaare, sinikarbi liha, mitte kala merenelävillä tarkoitan katkarapuja, kalmareita ja sinisimpukoita mutta en kalaa

2 midagi jälgima
tarkkailla, seurata, pitää silmällä, havainnoida

▪ jänes pidas hoolega ümbrust silmas jänis seurasi ympäristöään tarkasti

suure|jooneline

uhke, tore, muljet avaldav
suurenmoinen, suuri|suuntainen, loistelias, mahtava, uhkea

▪ suurejooneline pulmapidu peeti Viljandi järve ääres suurenmoiset häät pidettiin Viljandijärven rannalla

▪ õhtu lõpetab suurejooneline tulevärk illan päättää loistelias ilotulitus

■ (üleolevalt) uhkeldav, toretsev
suurellinen, komeileva, mahtaileva, pöyhkeä

▪ suurejooneline eluviis suurelliset elämäntavat

Seotud sõnad
suure|jooneliselt ‹adv›
suurenmoisesti, suuri|suuntaisesti, loisteliaasti
suure|joonelisus ‹s›
suurenmoisuus, suuri|suuntaisuus, loisto, loisteliaisuus

tänu|jumalateenistus

kirikus peetav usutalitus mingi kindla sündmuse meenutuseks või tähistamiseks või mõne isiku austamiseks
kiitos|jumalanpalvelus

▪ troonipärija sünni auks peeti tänujumalateenistus suures katedraalis kruununperijän syntymän kunniaksi pidettiin kiitosjumalanpalvelus suuressa tuomiokirkossa

udu|sulg

väike pehme linnusulg
untuva

▪ peeti padjasõda, nii et udusuled lendasid käytiin tyynysotaa, niin että höyheniä lensi

■ ‹hrl mitm seesütlevas› (noore, kogenematu inimese või millegi värske, alles algava kohta)
untuvikko kuv.

▪ Ada ümber keerlevad udusulis noorukid Adan ympärillä pyörii nuoria untuvikkoja

uhke

‹adj›

1 oma väärtust või tähtsust tundev; endast (liiga) palju pidav
ylpeä [jostakin], kopea

▪ ta on selleks liiga uhke, et abi paluda hän on liian ylpeä pyytämään apua

▪ Ära nüüd uhkeks mine! Älä nyt ylpisty!; Älä nyt tule ylpeäksi!

▪ pildilt vaatab vastu vanaisa uhke ilmega nägu kuvasta katsovat isosisän ylväsilmeiset kasvot

■ [kelle/mille üle] saavutuste, endaga seotud inimeste vms üle uhkust tundev
ylpeä [jostakin]

▪ vanemad olid poja üle uhked vanhemmat olivat ylpeitä pojastaan

▪ päris uhke tunne on oma kätetööd vaadata oli ihan ylpeä tunne katsella aikaansaannostaan

2 (eseme, sündmuse vms kohta:) tore, suurejooneline
upea, komea, mahtava, uhkea, uljas

▪ uhkes mundris husaar komea univormupukuinen husaari

▪ tal on suur koer ja uhke maja hänellä on iso koira ja mahtava talo

▪ peeti uhked pulmad pidettiin upeat häät

Seotud sõnad
uhkelt ‹adv›
ylpeästi, komeasti, mahtavasti, uhkeasti, ylväästi
uhkemini ‹adv›
ylpeämmin, komeammin
uhkesti ‹adv›
ylpeästi, upeasti, ylväästi

verine

‹adj›

1 verega koos, veritsev; verd sisaldav, veresegune
verinen, verissä(än, hurmeinen ylät.

▪ maas lebas verine mees maassa makasi verinen mies

▪ su põlv on verine polvesi on veressä

■ selline, kus on (palju) tapmist, verevalamist
verinen, raaka

▪ kestis verine kodusõda verinen sisällissota oli käynnissä

▪ all-linna tänavatel peeti veriseid võitlusi alakaupungin kaduilla käytiin verisiä taisteluja

■ (paljude veretöödega seotud inimese kohta)
verinen

▪ verised vallutajad veriset valloittajat

2 [kelle peale] vihane, tige; raevukas
vihainen [jollekulle, jostakin], äkäinen [jollekulle, jostakin], kiukkuinen [jollekulle, jostakin]
raivoisa, raivokas

▪ naabrid on üksteise peale väga verised naapurit ovat toisilleen hyvin vihaisia

3 (määra väljendades:) väga suur, äärmine
verinen, ankara

▪ talle tehti verist ülekohut hänelle tehtiin veristä vääryyttä

▪ vandus verist kättemaksu uhkasi verisellä kostolla

Seotud sõnad
veriselt ‹adv›
verisesti

viimne

‹adj›

1 ajaliselt kõige viimane (sageli surma, matmispaigaga seonduvalt)
viimeinen vars. usk.

▪ käes on ta viimsed elupäevad käsillä ovat hänen viimeiset elinpäivänäsä

▪ see oli vanaema viimne soov se oli isoäidin viimeinen toive

▪ viimne puhkepaik viimeinen leposija

▪ ootasime neid lennujaamas viimse hetkeni odotimme heitä lentoasemalla viimeiseen hetkeen asti

2 selline, mis millestki vähenevast, lõppevast, kaduvast veel järel on
viimeinen

▪ vanainimene kaotas oma viimsed rahasäästud vanhus menetti viimeisetkin säästönsä

▪ nii kadus viimnegi lootus näin katosi viimeinenkin toivo

3 astmelt, intensiivsuselt äärmine, suurim võimalik, ülim
äärimmäinen

▪ olin viidud viimse piirini minut oli viety äärimmäiselle rajalle

■ esineb ühendites, mis rõhutavad, et hõlmatud on kogu tervik või absoluutselt kõik
(korostamassa, että kyseessä ovat aivan kaikki)
joka ikinen

▪ viimne kui üks auto peeti kinni joka ikinen auto pysäytettiin / pysäytettiin kaikki autot järjestään

▪ nad tulid kohale, viimane kui üks he saapuivat paikalle, kaikki tyynni

▪ võideldi viimse meheni taisteltiin viimeiseen mieheen

■ viimseni täies ulatuses või täiel määral, täielikult, täiesti
äärimmilleen, täysin

▪ närvid on viimseni pingul hermot ovat kiristyneet äärimmilleen

välja|tulek

1 avalikkuse ette jõudmine
ilmestyminen

▪ romaani väljatulek viibis romaanin ilmestyminen viipyi

■ (millegi varjatava kohta)
ilmi|tulo

▪ varguse väljatulek üllatas politseidki varkauden ilmitulo yllätti poliisinkin

▪ kardeti saladuse väljatulekut pelättiin salaisuuden ilmituloa

2 keerukast olukorrast pääsemine
pääsy, lähtö

▪ peeti pidu iisraellaste Egiptusest väljatuleku tähistamiseks juhlittiin israelilasten lähtöä Egyptistä

▪ kriisist väljatulekuks rakendatavad abinõud kriisistä pääsemiseen käytettävät keinot

3 see, mis tootmisel, töötlemisel vm puhta saagina saadakse
saanto tekn.

▪ hooldusraie abil suurendatakse palkide väljatulekut lõppraies kasvatushakkuun avulla lisätään tukkien saantoa päätehakkuussa

ääre|linn

linna ääreosa
laita|kaupunki, esi|kaupunki

▪ pidu peeti äärelinna eramajas juhlat järjestettiin laitakaupungin omakotitalossa

▪ kesklinnas ei jätku äripindu ja seetõttu otsitakse neid äärelinnadest keskikaupungilla ei riitä liiketiloja, siksi sellaisia etsitään kaupungin liepeiltä

ütlema

1 midagi suuliselt väljendama
sanoa, lausua, mainita

▪ Ütle oma nimi! Sano nimesi!

▪ Oleks ta siis ühegi lohutava sõna öelnud Jos hän olisi sanonut yhdenkin lohduttavan sanan!

▪ hästi öeldud! hyvin sanottu

▪ temal on iga asja kohta ütlemist hänellä on sanomista joka ikisestä asiasta

■ kirjapanduna väljendama, millelegi osutama
kertoa, sanoa

▪ vaatame, mis põhikiri selle kohta ütleb katsotaan, mitä ohjesääntö siitä sanoo

▪ silt ütles, et oleme jõudnud Mehikoormasse kyltissä luki, että olimme tulleet Mehikoormaan

▪ roheline tuli ütleb, et võib minna vihreä valo kertoo, että voi mennä

▪ sõnadest rohkem ütleb ta pilk hänen katseensa kertoo enemmän kuin sanat

▪ me ei saanudki aru, mida selle filmiga öelda taheti en käsittänytkään, mitä tällä filmillä haluttiin sanoa

■ (tajumise, tunnetuse kohta)
sanoa

▪ vaist ütles mulle, et nüüd tuleb minna vaistoni sanoi, että nyt on mentävä

▪ tee, nagu süda ütleb tee niin kuin sydämesi sanoo

2 mingit kõnelemises seisnevat tegevust, toimingut sooritama
pitää puhetta, saarnata, lausua

▪ pastor ütles kantslis jutlust pappi piti saarnan saarnatuolista

▪ võidupühal peeti pidusid ja öeldi kõnesid voitonpyhänä juhlittin ja pidettiin puheita

3 esineb suhtumist kajastavates väljendustes
ilmaista mielipiteenään, käsityksenään, vakaumuksenaan tms.
sanoa, puhua

▪ tõtt öelda olen pettunud totta puhuen olen pettynyt

▪ raske öelda vaikea sanoa

4 esineb rõhulisena mitmesugustes hüüatustes jm arvamusavaldustes
painokkaissa huudahduksissa ja muissa mielipiteenilmauksissa
sanoa

▪ Ära sa ütle! Sano muuta! / Älä muuta sano!

▪ No ütle nüüd! Jopa nyt jotakin!

5 ütleme ‹rõhutus asendis adverbilaadselt› märgib oletust, näitena välja pakutud võimalust
sanokaamme, sanotaan

▪ õige vastus on, ütleme, B oikea vastaus on, sanotaan vaikka B

▪ kohtume pärast lõunat, ütleme, kell kaks tavataan iltapäivällä, sanotaan kello kaksi

veebiliides @ veebihaldur