[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 31 artiklit

aru pidama
[mille üle] (järele) mõtlema või kaalutlema, mõttes arutlema või plaani pidama; arvamusi vahetades (läbi) arutama
harkita, pohtia, neuvotella [jostakin]
seisatas ja pidas aru, kas edasi minna või koju tagasi pöörduda hän pysähtyi ja pohti, mennäkö eteenpäin vai kääntyä takaisin kotiin
koosolekul peeti aru õigekeelsusküsimuste üle kokouksessa neuvoteltiin oikeakielisyyskysymyksistä
haldjas
M
s
inimesi, loodusobjekte, ehitisi vm valitsev ja kaitsev üleloomulik olend (uskumuslikes kujutelmades)
haltia myt., haltija myt., haltiatar myt., haltijatar myt., hengetär, keiju, menninkäinen myt.
igas kodus olid haldjad, kelle vajadusi peeti hoolega silmas joka kodissa oli haltijoita, joiden tarpeet otettiin huomioon tarkkaan
(hea, hoolitseva inimese kohta)
hyvästä, huolehtivasta ihmisestä
hyvä haltia kuv.
keegi haldjas kandis hoolt, et tänaval vedelenud peremeheta dokumendid endise omaniku leidsid joku hyvä haltia huolehti siitä, että kadulla lojuneet henkilöpaperit löysivät omistajansa
hermeliin
M
s
1 hrl kärbi talvine nahk (valge, musta sabaotsaga)
kärpän talviturkis (valkea turkis, jossa musta hännänpää)
valget hermeliini peeti sobivaks vaid kuningaile valkoista kärppää pidettin sopivana vain kuninkaallisille
2 van kärp
kärppä yleisk.
3 kääbusküüliku tõug
kääpiökaniinin rotu
hermeliini, hermeliini|kani
istumines
1 kõnek oleng, koosviibimine
illan|istujaiset yleisk., istujaiset yleisk.
täna õhtul on üks istumine, nii et jään kojutulekuga hilja peale tänään on yhdet illanistujaiset, niin että tulen kotiin myöhään
van istung, koosolek
istunto, kokous
kihelkonnakohtu istumisi peeti kord kuus pitäjänoikeuden istuntoja pidettiin kerran kuussa
2 (istmiku kohta)
taka|puoli
võtsime padjad istumise alla otimme tyynyt takapuolen alle
kinni pidama
1 peatuma või peatama
pysähtyä, pysäyttää
auto pidas kinni saatkonna ees auto pysähtyi lähetystön edessä
busse enam ei käinud, pidasin kinni takso bussit eivät kulkeneet enää, pysäytin taksin
2 kontrollimiseks, isiku kindlakstegemiseks peatama; vahi alla võtma, vahistama
pidättää, vangita
kahtlased isikud peeti kinni ja anti politseile üle epäilyttävät henkilöt pidätettiin ja luovutettiin poliisille
tollis või politsei poolt ära võtma, konfiskeerima
taka|varikoida
peidetud ja deklareerimata kaup peeti kinni piilotetut ja ilmoittamatta jätetyt tavarat takavarikoitiin
3 tegutsemises, toimimises midagi arvestama, ettenähtust lähtuma ja vastavaid nõudeid täitma
noudattaa, seurata
ametnik jälgis, et kõik toimuks seadusetähest kinni pidades virkamies seurasi, että kaikki tapahtuisi lain kirjaimen mukaan; virkamies seurasi, että kaikki tapahtuisi lakia noudattaen
4 saada olevat rahasummat (või osa sellest) mitte välja maksma või selle väljamaksmisega viivitama
pidättää
tulumaks peetakse palgast kinni tulovero pidätetään palkasta
5 kellegi või millegi möödapääsemist takistama
estää jonkun tai jonkin pääsemistä
seinad ei pea tuult kinni seinät eivät pidä tuulta
vabandust, et teid nii kaua kinni pidasin anteeksi, että pidättelin teitä niin kauan
kitsas|koht
M
takistav, raskusi tekitav asjaolu; millegi nõrk külg
pullon|kaula kuv.
heikkous, heikko kohta
turismi kitsaskohaks peeti pea olematut lennuliiklust turismin ongelmana pidettiin lähes olematonta lentoliikennettä
uuringu eesmärgiks oli välja selgitada kitsaskohad tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ongelmakohdat
kõvasti
M
adv
1 suurel määral, väga palju
kovasti, paljon, reilusti, rutkasti ark., runsaasti
maailm on kõvasti muutunud maailma on muuttunut kovasti
verd tuli kõvasti verta tuli paljon
sõin kõhu kõvasti täis söin vatsani tosi täyteen ark.; söin tukevasti
suure jõuga, jõuliselt
kovaa, kovasti, voimakkaasti, lujaa, vahvasti
puhusin nii kõvasti, et tuli kustus ära puhalsin niin kovaa, että tuli sammui
tutistas mind kõvasti tukisti minua kovasti
valju häälega, nii, et on kuulda
Vastand tasa (1. täh)
kovaa, lujaa, kovasti, lujasti
Ära nii kõvasti kilka! Älä huuda niin kovaa!
2 tihedalt, järeleandmatult (millegi küljes), mingitele mõjudele vastupidavalt
tiukasti, lujasti, vahvasti, vankasti, tukevasti
lepingust peeti kõvasti kinni sopimuksessa pitäydyttiin tiukasti
uks on kõvasti kinni ovi on lujasti kiinni
3 (ligikaudse hulga suurust rõhutades:) mitte vähem kui
ainakin, vähintään
sinna on kõvasti viisteist kilomeetrit sinne on ainakin viisitoista kilometriä
loom1s
1 elusolend, kes on võimeline liikuma; selgroogne, eelkõige imetaja
eläin
maailmas elab palju huvitavaid linde, loomi ja putukaid maailmassa elää paljon mielenkiintoisia lintuja, eläimiä ja hyönteisiä
elevandid on ühed vaadatumad loomad loomaaedades norsut kuuluvat eläintarhojen katsotuimpiin eläimiin
(millegi väga suure või intensiivse kohta)
(jostakin hyvin suuresta tai intensiivisestä)
eläin kuv.
uppujal on looma jõud hukkuvalla on eläimelliset voimat
tööd tehti looma moodi tehtiin töitä kuin pienet eläimet leik.
(kodulooma, hrl veise vm põllumajanduslooma kohta)
(kotieläimestä)
eläin, elikko vars. murt.
talus peeti loomi ja kasvatati taimi maatilalla pidettiin eläimiä ja viljeltiin kasveja
(täi vm parasiitputuka kohta)
(täistä tai muista loishyönteisistä)
ötökkä
lapsel on loomad peas lapsella on ötököitä päässä
2 (inimese kohta, ka halvustavalt, taunivalt)
elukka ark. halv., eläin kuv., usein halv., hirviö kuv.
politseinik pole mingi hull loom, kes aina käib ja trahvib ei poliisi ole mikään hirviö, joka vain tulee ja sakottaa
ta on selline mees, kes täis peaga muutub loomaks (kaotab inimväärikuse, muutub tooreks ja metsikuks) hän on sellainen mies, joka muuttuu humalassa elukaksi
3väljendites(kellegi või millegi kohta, millest puudub täpsem teadmine)
jostakusta tai jostakin sellaisesta, josta ei ole tarkempia tietoja
mingi ettekujutuse ikka saab, mis loom see matemaatika on jonkin käsityksen kuitenkin saa siitä, mitä se sellainen matematiikka on
lõõg
M
s
nöör, kett vms vahend hrl veise kinnitamiseks (või talutamiseks)
lieka, kytkyt
talutus|nuora, talutus|ketju
vanas laudas peeti lehmi lõas ennen navetassa lehmiä pidettiin lieassa
maha
M
adv
1 maapinnale, põrandale vm aluspinnale
maahan, lattialle tai muulle alustalle
nuga kukkus maha veitsi putosi
pane vaip maha pane matto lattialle
(sõiduvahendist väljumise kohta)
(kulkuvälineestä poistumisesta)
pois
siin peatuses ei läinudki keegi maha kukaan ei jäänytkään pois tällä pysäkillä
astus bussist maha jäi bussista
püstiasendist pikali, siruli vms asendisse
pystyasennosta makuuasentoon tms.
jooksis teised jalust maha juoksi toiset kumoon
haigus võttis terveks pikaks nädalaks maha tauti kaatoi sänkyyn koko pitkäksi viikoksi
allapoole, madalamale, alla
alaspäin, matalammalle
alas
pööra krae maha käännä kaulus alas
lööb silmad maha laskee katseensa
mullasse, maa sisse
maahan
maal pannakse juba kartuleid maha maalla pannaan jo perunoita maahan / maalla istutetaan jo perunoita
koer matab kondi maha koira hautaa luun maahan
2 küljest, otsast või pealt ära
irti
pois
yltä(än, päältä(än
lõikas püksisääred maha leikkasi housunlahkeet irti
võtsin hetkeks mantli maha otin takin hetkeksi pois / otin hetkeksi takin yltäni
hulgalt, määralt vähemaks
määrän vähenemisestä
Palju sa palka saad, kui maksud maha arvata? Paljonko saat palkkaa, kun vähennetään verot?
võttis haigusega kümme kilo maha laihtui sairauden takia kymmenen kiloa
(seoses tunnete talitsemisega, nende vaigistamisega)
tunteiden hallitsemiseen liittyen
surus hirmu maha tukahdutti pelkonsa
Ei teagi, kuidas teda maha rahustada. – Ehk jahtub ise maha. Enpä tiedä, miten hänet saisi rauhoittumaan. – Ehkä hän tyyntyy itsestään.
3ühendverbi osana(ruumiliselt, võimetelt, tasemelt jne) tahapoole, järele
jälkeen, taakseen
jääb õppimises maha jää opinnoissa jälkeen
jättis kõik konkurendid kaugele maha jätti kaikki kilpailijat kauas taakseen / jätti kaikki kilpailijat kauas jälkeensä
4 osutab ja rõhutab tegevuse tulemuslikkust, millegi lõplikkust või lõpetatust
osoittamassa ja korostamassa toiminnan tuloksellisuutta, jonkin lopullisuutta tai sitä, että jokin on saatu päätökseen
käisime pika maa maha kuljimme pitkän matkan
pulmapidu peeti maha jaanipäeva paiku hääjuhlat pidettiin juhannuksen aikoihin
maja põles maani maha talo paloi perustuksiaan myöten
■ ‹ka ühendverbi osana(tapmisega, surmamisega või suremisega ühenduses)
tappamiseen tai kuolemiseen liittyvissä ilmauksissa
kõik tapeti viimseni maha aivan kaikki tapettiin
No sure maha! (emotsionaalne hüüatus, väljendab suurt imestust, meelepaha vm) Voi herranjumala!
■ ‹ühendverbi osana(müümise, raiskamise, kulutamisega ühenduses)
yhdysverbin osana myymiseen, tuhlaamiseen tai kuluttamiseen liittyvissä ilmauksissa
müüs kõik viimseni maha myi aivan kaiken
on kogu oma palga maha joonud on juonut koko palkkansa
5 tegutsemast, toimimast lakkama
jonkin toiminnan lakkaamiseen liittyvissä ilmauksissa
mäss on maha surutud kapina on kukistettu
peaminister võeti maha pääministeri erotettiin
Maha valitsus! Hallitus alas!
ettepanek hääletatakse vist maha ehdotus äänestetään varmaan nurin
kõneleja karjuti maha puhuja huudettiin hiljaiseksi
osutab, et miski on muudetud mittekehtivaks, sobimatuks vms
osoittamassa, että jokin ei ole enää voimassa, sopivaa tms.
meie nimi tõmmati esinejate nimekirjast maha nimemme pyyhittiin esiintyjäluettelosta
kaalujälgija kriipsutas oma menüüst pooled toidud maha painonpudottaja viivasi yli puolet ruoista ruokavaliossaan
6 osutab, et midagi tehakse millegi järgi, midagi jäljendades
osoittamassa, että jotakin tehdään jonkin mukaan tai jotakin jäljitellen
esineja luges ettekande paberilt maha esiintyjä luki esitelmän paperista
kirjutage ülesanne tahvlilt maha kopioikaa tehtävä taululta
meeles pidama
mälus hoidma, mitte ära unustama
muistaa, pitää mielessä
pidage meeles, et mitte kõik putukad pole kahjulikud muistakaa, että kaikki ötökät eivät ole haitallisia
kedagi tunnustama või meenutama
muistaa
tänukirja ja karikatega peeti meeles ka sponsoreid myös sponsoreita muistettiin kiitoskirjeellä ja pokaaleilla
moodupärastadv
kõnek moepärast
muodon vuoksi yleisk.
otsus on ammu tehtud, läbirääkimisi peeti vaid moodupärast päätös on tehty kauan sitten ja neuvotteluja käytiin vain muodon vuoksi
noor|kuu
M
, noor kuu
õhtul taevas kasvava kuusirbina nähtav Kuu; Kuu faasina esimene veerand
kasvavana kuunsirppinä näkyvä Kuu; Kuun vaihe puolikuuhun asti
vanasti peeti silmas, et pulmad toimuks noore kuu ajal ennen vanhaan otettiin huomioon, että häät pidettäisiin yläkuulla kans.
paiste1s
valgustav, soojendav kiirgus; selle helk, kuma, sära
paiste, loiste, loimotus kuv., loimu
pulmi peeti küünalde paistel häitä vietettiin kynttilöiden loisteessa
väike seltskond nautis elava tule paistet pieni seurue nautti nuotiotulen loimusta
(mingi välise sära, kuulsuse ärakasutamise, sellele toetumise kohta)
loiste kuv., loisto
paks
M
1adjselline, mille vastasküljed või -pinnad on üksteisest suhteliselt kaugel
Vastand õhuke (1. täh)
paksu
vanal majal olid paksud seinad vanhan talon seinät olivat paksut
paksude klaasidega prillid paksulinssiset silmälasit
paks lumi on maas maassa on paksu lumi
paks kiri (jämeda joonega trükikirja kohta) lihava teksti
(kootud vm sooja riideeseme, raskest materjalist tekstiili kohta)
paksu
paks kampsun paksu neule
paksud kardinad paksut verhot
■ ‹adj(raamatu vm kohta:) suure lehekülgede arvuga
(kirjasta tms.)
paksu
praegu pole aega pakse romaane lugeda nyt ei ole aikaa lukea paksuja romaaneja
2adj(keha, kehaosa kohta:) suure ümbermõõduga
Vastand kõhn, peenike (1. täh)
lihava, paksu, tukeva, pulska, pyöreä
läikega sukkpüksid teevad jalad paksuks kiiltävät sukkahousut saavat jalat näyttämään paksuilta
teismelisena läksin paksuks lihoin teini-ikäisenä
■ ‹adjtursunud või sellisena tunduv
paksu, turvonnut
suu on seest paks nagu pärast toomingamarjade söömist suu tuntuu sisältä paksulta kuin tuomenmarjojen syömisen jälkeen
3adjselline, kus on palju üksteisele lähedal paiknevaid osi või osalisi
paksu, tuuhea, vahva, sankka, tiheä
tal on paksud juuksed hänellä on paksut hiukset / hänellä on tuuhea tukka
paks mets sankka metsä / tiheä metsä
paksus rahvamassis kaotasime teineteise silmist sankassa väkijoukossa kadotimme toisemme silmistämme
■ ‹adj(läbipaistmatu udu, suitsu vm kohta); (õhu kohta:) hingamiseks ebasoodne
(savusta, ilmasta tms.)
paksu, sankka, sakea, tiheä
võistlus peeti paksus lumesajus kilpailu pidettiin sankassa lumisateessa
õhk on heitgaasidest paks ilma on pakokaasusta sakeana
■ ‹adj(intensiivsete tundmuste, nendega seotu kohta)
(intensiivisistä tunteista tms.)
voimakas, suuri, väkevä
saade tekitas mõnes televaatajas paksu pahameelt ohjelma aiheutti joillekin katsojille voimakasta mielipahaa
vanaemal oli lapselapsega paksu pahandust isoäidillä oli paljon harmia lapsenlapsestaan / isoäiti oli hätää kärsimässä lapsenlapsensa kanssa
4adj(vedeliku vms kohta:) tiheda konsistentsiga, suhteliselt halvasti voolav
Vastand vedel
(nesteestä tms.)
paksu, sakea
eelistan paksu putru pidän eniten paksusta puurosta
■ ‹spudrutaoline mass, tahke jääk
sakka, poro
valasin tõmmanud kohvi paksu pealt ära kaadoin hautuneen kahvin pois porojen päältä
Seotud sõnad
paksuss
paksuus, tukevuus, lihavuus
sankkuus, sakeus, tiheys
pidama1
1 (hrl tegevusalaga seoses:) midagi või kedagi kestvamalt enda käsutuses hoidma; koduloomi kasvatama
pitää, hoitaa, harjoittaa, pyörittää
Jass peab Pärnumaal talu Jass pitää tilaa Pärnumaalla
minu esivanemad harisid põldu ja pidasid lehmi esivanhempani viljelivät peltoa ja pitivät lehmiä
mitut töökohta ei jaksa pidada useaa työpaikkaa ei jaksa pitää
meister võis pidada õpipoisse mestari saattoi pitää oppipoikia
2 mingis olukorras, kohas hoidma; alal hoidma, mitte lakata või kaduda laskma
säilyttää, pitää, hoitaa
peab kodu kenasti korras pitää kodin hyvässä kunnossa
ketis peetud loom muutub kurjaks ketjussa pidetty eläin muuttuu vihaiseksi
pidas kuuldu enda teada piti kuulemansa omana tietonaan
õpetas kutsika puhtust pidama opetti koiranpennun huolehtimaan puhtaudestaan
Ärme pea viha! Älkäämme pitäkö vihaa! yleisk., ylät.; Ei pidetä vihaa! ark.
■ ‹ühendites(kestvama suhte kohta, kusjuures suhte laadile osutab nimisõna)
ilmaisemassa, että jollakulla on jonkun kanssa jonkinlainen pidempiaikainen suhde
mis see minu asi on, kellega ta sõprust peab mitä se minulle kuuluu, kenen ystävä hän on
öeldust või kokkulepitust mitte taganema
pitää
tüdruk ei pidanud lubadust tyttö ei pitänyt lupaustaan
3hrl koos verbiga jäämapikemat aega mingis olukorras või kohas püsima; kestma
pitää, kestää
pilk jäi pidama väravast mööduval kenal näitsikul katse pysähtyi portin ohi kulkevaan kauniiseen neitoon
seekord jäi rasedus pidama sillä kertaa raskaus kesti
lapse tehtud sõlm ei pidanud lapsen tekemä solmu ei pitänyt
■ ‹hrl isikuta lauses(ilma, ilmaolude muutumatuna püsimise kohta)
ilman muuttumattomuudesta
augustis pidas kuiva vaid viis ööpäeva elokuussa oli kuivaa vain viisi vuorokautta
4 midagi või kedagi tagasi hoidma; ohjeldama, takistama, pidurdama
pidätellä
olukord oli nii koomiline, et ma ei suutnud naeru pidada tilanne oli niin koominen, että en pystynyt pidättelemään nauruani
ega siis lukk varast pea eihän lukko varasta pidättele
(esemete, hoonete vms kohta:) vedelikku, soojust vm mitte läbi laskma
(esineistä, rakennuksista tms.:) pitää vettä tai lämmintä
pitää
telk ei pidanud vihma teltta ei pitänyt sadetta
Kuidas teie maja sooja peab? Kuinka talonne pitää lämmintä?
kontrolli, kas tihend peab tarkista, onko tiiviste tiivis
(liikumise või tegevuse pidurdumise, peatumise, lakkamise kohta)
liikkumisen tai tekemisen lopettamisesta
sain verejooksu ise pidama sain verenvuodon tyrehdytettyä itse
kõht valutas naermisest, kui ma lõpuks pidama sain vatsa oli nauramisesta kipeä, kun lopulta pystyin lopettamaan nauramisen
raha taha asi pidama ei jää (raha pole takistuseks, raha pärast asi tegemata ei jää) rahasta asia ei ole kiinni
algul ei saanud tööga kuidagi otsa peale, pärast ei saanud pidama alkuun en saanut aloitettua työtä, myöhemmin en saanut lopetettua
■ ‹käskivas kõneviisis(kedagi minekul või mingis tegevuses peatavalt)
imperatiivissajonkun pidättelemisestä
Oota, pea kinni, ajame veidi juttu! Odota, jutellaan!
Pidage, ärge tulistage! Seis, älkää ampuko!
5 [milleks/kelleks] kellekski, millekski, mingisuguseks arvama või oletama
pitää [jotakin/jotakuta, jonakin/jonakuna], luulla
tamme peeti Zeusi pühaks puuks tammea pidettiin Zeuksen pyhänä puuna
ma ei aimanud, et tegemist on ajateenijaga, pidasin teda ohvitseriks en aavistanut, että kyse oli varusmiehestä, vaan pidin häntä upseerina
■ [millest/kellest] hoolima, lugu pidama; (kõrgelt) hindama
välittää, tykätä ark.
juubelikõnedest ta suurt ei pea juhlapuheista hän ei juuri välitä
6ühendites(soorituse, korraldamise vms kohta, kusjuures tegevuse liigile osutab nimisõna)
pitää
viettää
pidas pika kõne piti pitkän puheen
jahti pidama metsästää; ajaa; pyydystää; saalistaa
blogi pidama pitää blogia
järgmine konverents peetakse Tallinnas seuraava konferenssi pidetään Tallinnassa
vanemad olid kodust ära ja perepoeg pidas pidu vanhemmat olivat poissa kotoa ja poika piti juhlat
Millal sa sünnipäeva pead? Koska vietät syntymäpäivääsi?
(mingi eripäraga aja, elujärgu veetmisse kohta)
pitää, viettää
maalrid pidasid suitsutundi maalarit pitivät tupakkataukoa
pidas poissmehepõlve ja nautis vabadust vietti poikamiespäiviä ja nautti vapaudesta
pidu
M
s
seltskondlik koosviibimine hrl söökide-jookide ja meelelahutusega; tantsuõhtu või rahvapidu
juhla usein mon., kestit mon., pidot mon. {suuret juhlat}, pirskeet mon. ark. {railakkaat juhlat}, hipat mon. ark. {hilpeät juhlat, tanssit}, bileet mon. ark.
aastavahetuse pidu uudenvuoden juhlat
rannapargis peeti rahvarohkeid pidusid rantapuistossa pidettiin juhlia, joissa oli paljon ihmisiä
pidu korraldama järjestää juhlat; pitää juhlat
Paneks homme peo püsti! (peo korraldamise või pidutsema hakkamise kohta) Mitäs, jos pidettäisiin huomenna juhlat!; Mitäs, jos juhlittaisiin huomenna!
pulm
M
s›, pulmad pls
1 abielu sõlmimise pidu (vahel hõlmab ka abielu registreerimist või laulatust)
häät vain mon
käisin oma sõbranna pulmas kävin ystävättäreni häissä
pulmad peeti Sausti mõisas häät vietettiin Saustin kartanossa
pruutpaar jäi omaenda pulma hiljaks morsiuspari myöhästyi omista häistään
2 loomade paaritumisaeg
eläinten juoksu- tai kiima-ajasta
kassidel on praegu pulmad kissoilla on nyt kiima-aika
rahvus|vaheline
M
eri rahvaste või riikide vaheline, neisse puutuv, neid siduv või neile ühine
kansain|välinen
rahvusvahelised lennuliinid kansainväliset lentoreitit
infovahetust ja rahvusvahelist koostööd peeti väga tähtsaks tiedonvälitystä ja kansainvälistä yhteistyötä pidettiin hyvin tärkeänä
rahvusvaheline õigus kansainvälinen oikeus
Seotud sõnad
rahvus|vaheliseltadv
kansain|välisesti
rapiir
M
s
sirge teraga mõõk, mida endisajal kasutati kahevõitlusel
rapiiri
korporantide kahevõitlusi peeti rapiiride või püstolitega korporanttien kaksintaisteluissa käytettiin rapiireja tai pistooleita
seesadv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 sisemuses, seespool, pealispinnast sügavamal
sisuksissa, sisäpuolella, pintaa syvemmällä
-ssa/-ssä, sisällä, sisässä
kannus oli vesi sees kannussa oli vettä
mäed on paksu udu sees vuoret ovat sankassa sumussa
(osutab inimesele, tema kehale, enesetundele või siseelule)
viittaamassa ihmiseen, ihmisruumiiseen, vointiin tai mielialaan
süda puperdab sees sydän pamppailee
väike pabin on sees jännittää hieman
haigel ei püsinud ükski toit sees potilaalla ei pysynyt mikään ruoka sisällä
siseruumi(de)s, majas, katuse all
sisällä, sisä|tiloissa
väljas on praegu soojem kui sees ulkona on tällä hetkellä lämpimämpää kuin sisällä
2 koostises, hulgas, seas
joukossa, seassa
Kas lepingus on selline punkt sees? Onko sopimuksessa sellainen kohta? / Sisältyykö sopimukseen sellainen kohta?
vein oli piletihinna sees viini kuului lipun hintaan / viini sisältyi lipun hintaan
Olengi ülikoolis sees! Pääsin yliopistoon!
3 (mingi ajaühiku) vältel, kestel, jooksul
aikana, kuluessa
nädala sees jääb vaba aega väheks arkipäivinä ei ole paljon vapaa-aikaa
võimalik, et abiellume uue aasta sees on mahdollista, että menemme naimisiin tulevana vuonna; on mahdollista, että menemme naimisiin tulevan vuoden sisällä ark.
4 kinnitab mingi olukorra, seisundi olemasolu, osutab selles viibimisele
ilmaisemassa jonkin tilan, tilanteen olemassaoloa tai siinä olemista
tal on saatkonnas suhted sees hänellä on suhteita suurlähetystöön
tarkust peeti au sees viisautta pidettiin arvossa
seltsi|maja
M
maja (ja asutus) ühe piirkonna elanike kooskäimiseks ja ühistegevusteks
seurain|talo, seuran|talo, seura|talo, seurojen|talo
jõulupidu peeti küla seltsimajas joulujuhla vietettiin kylän seuraintalolla
silmas pidama
1 arvesse võtma, arvestama; (selgitamise kohta, keda või mida öelduga mõeldakse, kellest või millest jutt käib)
ottaa huomioon, kiinnittää huomiota [johonkin]
tarkoittaa, ajatella
noudattaa
Milliseid omadusi tuleks nutitelefoni ostmisel silmas pidada? Millaisiin ominaisuuksiin pitää kiinnittää huomiota älypuhelinta ostaessa?
igas kodus olid haldjad, kelle vajadusi peeti hoolega silmas joka kodissa oli haltijoita, joiden tarpeet otettiin huomioon tarkkaan
mereandide all pean silmas krevette, kalmaare, sinikarbi liha, mitte kala merenelävillä tarkoitan katkarapuja, kalmareita ja sinisimpukoita mutta en kalaa
2 midagi jälgima
tarkkailla, seurata, pitää silmällä, havainnoida
jänes pidas hoolega ümbrust silmas jänis seurasi ympäristöään tarkasti
suure|jooneline
M
uhke, tore, muljet avaldav
suurenmoinen, suuri|suuntainen, loistelias, mahtava, uhkea
suurejooneline pulmapidu peeti Viljandi järve ääres suurenmoiset häät pidettiin Viljandijärven rannalla
õhtu lõpetab suurejooneline tulevärk illan päättää loistelias ilotulitus
(üleolevalt) uhkeldav, toretsev
suurellinen, komeileva, mahtaileva, pöyhkeä
suurejooneline eluviis suurelliset elämäntavat
Seotud sõnad
suure|jooneliseltadv
suurenmoisesti, suuri|suuntaisesti, loisteliaasti
suure|joonelisuss
suurenmoisuus, suuri|suuntaisuus, loisto, loisteliaisuus
tänu|jumalateenistus
M
kirikus peetav usutalitus mingi kindla sündmuse meenutuseks või tähistamiseks või mõne isiku austamiseks
kiitos|jumalanpalvelus
troonipärija sünni auks peeti tänujumalateenistus suures katedraalis kruununperijän syntymän kunniaksi pidettiin kiitosjumalanpalvelus suuressa tuomiokirkossa
udu|sulg
M
väike pehme linnusulg
untuva
peeti padjasõda, nii et udusuled lendasid käytiin tyynysotaa, niin että höyheniä lensi
■ ‹hrl mitm seesütlevas(noore, kogenematu inimese või millegi värske, alles algava kohta)
untuvikko kuv.
Ada ümber keerlevad udusulis noorukid Adan ympärillä pyörii nuoria untuvikkoja
uhke
M
adj
1 oma väärtust või tähtsust tundev; endast (liiga) palju pidav
ylpeä [jostakin], kopea
ta on selleks liiga uhke, et abi paluda hän on liian ylpeä pyytämään apua
Ära nüüd uhkeks mine! Älä nyt ylpisty!; Älä nyt tule ylpeäksi!
pildilt vaatab vastu vanaisa uhke ilmega nägu kuvasta katsovat isosisän ylväsilmeiset kasvot
■ [kelle/mille üle] saavutuste, endaga seotud inimeste vms üle uhkust tundev
ylpeä [jostakin]
vanemad olid poja üle uhked vanhemmat olivat ylpeitä pojastaan
päris uhke tunne on oma kätetööd vaadata oli ihan ylpeä tunne katsella aikaansaannostaan
2 (eseme, sündmuse vms kohta:) tore, suurejooneline
upea, komea, mahtava, uhkea, uljas
uhkes mundris husaar komea univormupukuinen husaari
tal on suur koer ja uhke maja hänellä on iso koira ja mahtava talo
peeti uhked pulmad pidettiin upeat häät
Seotud sõnad
uhkeltadv
ylpeästi, komeasti, mahtavasti, uhkeasti, ylväästi
uhkeminiadv
ylpeämmin, komeammin
uhkestiadv
ylpeästi, upeasti, ylväästi
verine
M
adj
1 verega koos, veritsev; verd sisaldav, veresegune
verinen, verissä(än, hurmeinen ylät.
maas lebas verine mees maassa makasi verinen mies
su põlv on verine polvesi on veressä
selline, kus on (palju) tapmist, verevalamist
verinen, raaka
kestis verine kodusõda verinen sisällissota oli käynnissä
all-linna tänavatel peeti veriseid võitlusi alakaupungin kaduilla käytiin verisiä taisteluja
(paljude veretöödega seotud inimese kohta)
verinen
verised vallutajad veriset valloittajat
2 [kelle peale] vihane, tige; raevukas
vihainen [jollekulle, jostakin], äkäinen [jollekulle, jostakin], kiukkuinen [jollekulle, jostakin]
raivoisa, raivokas
naabrid on üksteise peale väga verised naapurit ovat toisilleen hyvin vihaisia
3 (määra väljendades:) väga suur, äärmine
verinen, ankara
talle tehti verist ülekohut hänelle tehtiin veristä vääryyttä
vandus verist kättemaksu uhkasi verisellä kostolla
Seotud sõnad
veriseltadv
verisesti
viimne
M
adj
1 ajaliselt kõige viimane (sageli surma, matmispaigaga seonduvalt)
viimeinen vars. usk.
käes on ta viimsed elupäevad käsillä ovat hänen viimeiset elinpäivänäsä
see oli vanaema viimne soov se oli isoäidin viimeinen toive
viimne puhkepaik viimeinen leposija
ootasime neid lennujaamas viimse hetkeni odotimme heitä lentoasemalla viimeiseen hetkeen asti
2 selline, mis millestki vähenevast, lõppevast, kaduvast veel järel on
viimeinen
vanainimene kaotas oma viimsed rahasäästud vanhus menetti viimeisetkin säästönsä
nii kadus viimnegi lootus näin katosi viimeinenkin toivo
3 astmelt, intensiivsuselt äärmine, suurim võimalik, ülim
äärimmäinen
olin viidud viimse piirini minut oli viety äärimmäiselle rajalle
esineb ühendites, mis rõhutavad, et hõlmatud on kogu tervik või absoluutselt kõik
(korostamassa, että kyseessä ovat aivan kaikki)
joka ikinen
viimne kui üks auto peeti kinni joka ikinen auto pysäytettiin / pysäytettiin kaikki autot järjestään
nad tulid kohale, viimane kui üks he saapuivat paikalle, kaikki tyynni
võideldi viimse meheni taisteltiin viimeiseen mieheen
viimseni täies ulatuses või täiel määral, täielikult, täiesti
äärimmilleen, täysin
närvid on viimseni pingul hermot ovat kiristyneet äärimmilleen
ääre|linn
M
linna ääreosa
laita|kaupunki, esi|kaupunki
pidu peeti äärelinna eramajas juhlat järjestettiin laitakaupungin omakotitalossa
kesklinnas ei jätku äripindu ja seetõttu otsitakse neid äärelinnadest keskikaupungilla ei riitä liiketiloja, siksi sellaisia etsitään kaupungin liepeiltä
ütlema
M
1 midagi suuliselt väljendama
sanoa, lausua, mainita
Ütle oma nimi! Sano nimesi!
Oleks ta siis ühegi lohutava sõna öelnud Jos hän olisi sanonut yhdenkin lohduttavan sanan!
hästi öeldud! hyvin sanottu
temal on iga asja kohta ütlemist hänellä on sanomista joka ikisestä asiasta
kirjapanduna väljendama, millelegi osutama
kertoa, sanoa
vaatame, mis põhikiri selle kohta ütleb katsotaan, mitä ohjesääntö siitä sanoo
silt ütles, et oleme jõudnud Mehikoormasse kyltissä luki, että olimme tulleet Mehikoormaan
roheline tuli ütleb, et võib minna vihreä valo kertoo, että voi mennä
sõnadest rohkem ütleb ta pilk hänen katseensa kertoo enemmän kuin sanat
me ei saanudki aru, mida selle filmiga öelda taheti en käsittänytkään, mitä tällä filmillä haluttiin sanoa
(tajumise, tunnetuse kohta)
sanoa
vaist ütles mulle, et nüüd tuleb minna vaistoni sanoi, että nyt on mentävä
tee, nagu süda ütleb tee niin kuin sydämesi sanoo
2 mingit kõnelemises seisnevat tegevust, toimingut sooritama
pitää puhetta, saarnata, lausua
pastor ütles kantslis jutlust pappi piti saarnan saarnatuolista
võidupühal peeti pidusid ja öeldi kõnesid voitonpyhänä juhlittin ja pidettiin puheita
3 esineb suhtumist kajastavates väljendustes
ilmaista mielipiteenään, käsityksenään, vakaumuksenaan tms.
sanoa, puhua
tõtt öelda olen pettunud totta puhuen olen pettynyt
raske öelda vaikea sanoa
4 esineb rõhulisena mitmesugustes hüüatustes jm arvamusavaldustes
painokkaissa huudahduksissa ja muissa mielipiteenilmauksissa
sanoa
Ära sa ütle! Sano muuta! / Älä muuta sano!
No ütle nüüd! Jopa nyt jotakin!
5 ütlemerõhutus asendis adverbilaadseltmärgib oletust, näitena välja pakutud võimalust
sanokaamme, sanotaan
õige vastus on, ütleme, B oikea vastaus on, sanotaan vaikka B
kohtume pärast lõunat, ütleme, kell kaks tavataan iltapäivällä, sanotaan kello kaksi

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur