Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 40 artiklit

ablas
M
‹adj›
1 (hrl looma, harvemini inimese kohta:) ahne sööma (ka jooma), ahnelt sööv või palju süüa tahtev
ahnas
▪ kiiresti soojenenud õhk meelitas välja aplad putukad nopeasti lämmennyt ilma houkutteli esiin ahnaita itikoita
2 himukas, midagi innukalt tegev või teha tahtev
himokas, innokas
▪ mees vaatas teda apla pilguga mies katsoi häntä himokkain katsein
▪ ma olin lapsena ablas lugeja olin lapsena innokas lukija
■ (saagiahne või saamahimulise inimese kohta)
ahne
▪ siin liiguvad suured rahad, mille ümber jagub alati aplaid inimesi täällä liikkuu iso raha, jonka ympärille aina kertyy ahneita ihmisiä
Seotud sõnad
aplalt ‹adv›
ahnaasti, ahneesti
aplus ‹s›
ahneus
aga ‹konj, adv, s›
1 ‹konj› vastandav sidesõna: seob vastandatavaid komponente sisaldavaid lauseid ja lauseosi või alustab piiravat, täpsustavat lauseosa
mutta
▪ olen kuulnud küll, aga ei tule meelde olen kyllä kuullut, mutta en nyt muista
▪ Andres on koduhoidja tüüp, aga mina mitte Andres on kotimies-tyyppiä, mutta minä en
▪ lootust on, aga vähe toivoa on, mutta vähän
■ iseseisva lause algul seostab seda eelneva kontekstiga; esineb ütlust sissejuhatava sõnana
mutta
▪ aga siis jäi see kõik sinnapaika, nagu poleks olnudki mutta silloin kaikki jäi sikseen, ihan kuin mitään ei olisi ollutkaan
■ esineb ühendava sidesõnana variante loetlevas lauses
mutta
▪ Mis su lapsed teevad? – Vanem poiss käib koolis, aga noorem lasteaias Mitä lapsesi tekevät? – Vanhempi poika on kolussa, mutta nuorempi lastentarhassa
2 ‹adv› rõhutav sõna: aitab tugevdada lausesisu või täpsustada väite tuuma
vain
▪ reisida võiks igale poole, oleks aga raha voisi matkustaa minne vain, jos vain olisi rahaa
▪ püüdis tööst kõrvale hiilida, kui aga vähegi võimalus avanes yritti pinnata työstä, kun vain avautui pienikin mahdollisuus
▪ Astuge aga sisse! Tulkaa vain sisään!
▪ kes aga ette sattus, see sõimata sai joka vain jäi tielle, sai haukut
■ (hrl imestust, üllatust väljendavates hüüatustes:) alles, ikka
-pa/-pä
▪ Oled sina aga hea südamega! Oletpa sinä hyväsydäminen!
▪ Pannakse aga lastele isevärki nimesid! Kylläpä lapsille annetaan erikoisia nimiä!
■ ‹vahel koos verbi kordamisega käskivas kõneviisis› väljendab või rõhutab etteheidet või ähvardust
moitetta tai uhkausta ilmaisemassa
–
▪ Aga sa nüüd saad, et mind nii vara üles ajasid! Siitäs saat, kun herätit minut näin aikaisin!
▪ vaata aga vaata, mille ta kogemata välja ütles kas kummaa, minkä hän vahingossa sanoi ilmi
3 ‹s› häiriv, kahtlust tekitav asjaolu
mutta
▪ üldjoontes loogiline jutt jättis õhku mitmeid agasid pääpiirteissään looginen puhe jätti ilmaan monia muttia
▪ kõik oleks justkui korras, ainult ühe agaga kaikki tuntuu muka olevan kunnossa, vain yksi mutta siinä on
aparaat
M
‹s›
1 kindla otstarbega, hrl keeruka ehitusega tehniline seade (nt meditsiinis, füüsikas, elektroonikas)
laite, koje, aparaatti vars. ark.
▪ aparaat mõõdab glükoosi nahalt, mitte verest laite mittaa glukoosin iholta, ei verestä
▪ ka moodsad aparaadid vahel tõrguvad myös uudenaikaiset laitteet välillä oikuttelevat
▪ keevitusaparaat hitsauslaite
2 teatavat riiklikku valdkonda teenindavad asutused või nende süsteem, samuti nende töötajad
koneisto kuv., hallinto|koneisto, järjestelmä, aparaatti vars. ark.
▪ pidevalt suureneb bürokraatlik aparaat, mille ülalhoidmine sunnib tõstma makse byrokraattinen koneisto kasvaa jatkuvasti, ja sen ylläpito pakottaa nostamaan veroja
▪ propagandaaparaat propagandakoneisto
3 organismi kindla ülesandega elundite süsteem (nt hääleaparaat)
elimistö, elimet mon.
▪ kõneaparaat puhe-elimet
bastard ‹s›
van hübriid, ristand
risteymä biol., seka|muoto biol., hybridi biol., bastardi biol.
▪ piparmünt on bastard, mille päritolu on vähetuntud piparminttu on risteymä, jonka alkuperän harvat tietävät
boheemlaslik
M
‹adj›
boheemlastele omane; korrapäratu, muretu eluviisiga
boheemi ‹adj.›
▪ kohtumine toimus kohvikus, mille õhkkond oli vaba ja boheemlaslik tapaaminen oli kahvilassa, jossa oli vapaa ja boheemi ilmapiiri
eilne
M
1 ‹adj› käesolevale, tänasele päevale eelnev
eilinen ‹adj.›, eilis|päiväinen
▪ eilne kohtumine eilinen tapaaminen
▪ eilne päev jääb Eesti ajalukku eilinen päivä jää Viron historiaan
■ (lähemas) minevikus olnud
mennyt, aiempi, eilispäivän kuv., eilinen ‹adj.› kuv.
▪ inimõigused eilses ja tänases Euroopas ihmisoikeudet menneessä ja nykyisessä Euroopassa
2 ‹s› tänasele päevale eelnev päev
eilinen ‹subst.›, eilis|päivä
▪ äkki on midagi eilsest veel külmikus järel onkohan eilisestä vielä jotain jäljellä jääkaapissa?
▪ elasin eilseni kindlas veendumuses, et sünnib väike tütar olin eiliseen asti täysin vakuuttunut, että syntyy pikkuinen tytär
■ lähem minevik, möödunu
menneisyys, eilinen ‹subst.› kuv.
▪ maa, mille elanikud ei ela homses ega tänases, vaid eilses maa, jonka asukkaat eivät elä huomisessa tai tässä päivässä, vaan eilisessä
elama
M
1 elus olema, eksisteerima, olemas olema
elää, olla elossa
▪ vanaema elab, aga vanaisa on juba aastaid surnud isoäiti on elossa, mutta isoisä on kuollut vuosia sitten
▪ kotkas elab väga vanaks kotka elää hyvin vanhaksi
■ päev-päevalt kulgevast eluprotsessist osa võtma
elää, voida, jaksella
▪ Kuidas sa elad? Kuinkas voit?
▪ elan hästi voin hyvin
▪ elame, näeme joka elää, se näkee
■ (hrl elutu kohta:) elumärke avaldama, liikumises olema, elavana tunduma
olla elossa, osoittaa elonmerkkejä, herätä henkiin kuv.
▪ kunstnik oskab oma maastikke elama panna taiteilija osaa herättää maisemansa henkiin
▪ hommikuti hakkab maja elama aamuisin talo herää eloon
■ säilima, püsima
elää, vaikuttaa, olla elinvoimainen
▪ on vanu traditsioone, mis elavad tänapäevalgi on vanhoja traditioita, jotka elävät vielä nykypäivänäkin
▪ oma aja ära elanud paneelmajad aikansa eläneet elementtitalot
■ toituma; elatuma, elatist saama, ära elama
elää [jollakin/jostakin], saada elantonsa, tulla toimeen
▪ elab ainult pensionist elää pelkästään eläkkeellä
▪ ega paljalt õhust ja armastusest ei ela ei pelkällä pyhällä hengellä elä
▪ linn elas eeskätt turistidest kaupunki eli etupäässä turismista
■ millelegi pühendunud või millestki haaratud olema
elää [jollekin], omistautua
▪ elab ainult oma tööle elää ainoastaan työlleen
▪ tal on, mille nimel elada hänellä on mitä varten elää
2 elanikuna asuma, elunema
asua, elää
▪ kolisime maale elama muutimme maalle asumaan
▪ hinges elab igatsus sielussa elää kaipaus
hammast proovima
jõudu või võimeid proovima
koetella voimiaan tai taitojaan
–
▪ ülesanded, mille kallal tudengid võiksid hammast proovida tehtävät, joilla opiskelijat voisivat koetella taitojaan
iludus
M
‹s›
1 kaunis inimene (hrl naine)
kaunis ihminen (tavallisesti nainen)
kaunotar, sulotar kuv.
▪ mulle jalutas vastu Harri, blond iludus käevangus Harri käveli minua vastaan, vaalea kaunotar käsipuolessaan
■ (looma, taime, eseme vm kohta)
(eläimestä, kasvista, esineestä)
kaunotar, -kaunotar
▪ autode kollektsioneerija garaažis seisab 15 iludust autojen keräilijän tallissa on 15 autokaunotarta
▪ kaunis ja tundeerk hobune Must Iludus kaunis ja tuntoherkkä hevonen Musta kaunotar
2 millegi või kellegi ilu või kaunis väljanägemine
kaunis ulkonäkö
kauneus
▪ soojust andis raudahi, mille välimise iluduse peale ei pandud palju rõhku lämpöä saatiin rautauunista, jonka kauneuteen ei kiinnitetty paljonkaan huomiota
kaelus
M
‹s›
1 kaelaava või seda ümbritsev osa riietusesemel
pään|tie, kaulus
▪ kleidil on avar kaelus mekossa on avara pääntie
▪ kõrge kaelusega džemper poolokauluksinen villapaita / korkeakauluksinen villapaita
■ kaela ümber kantev riietusese
kauluri
▪ lastele meeldib kanda sallide asemel kaeluseid lapset pitävät mieluummin kauluria kuin kaulaliinaa
2 kaela ümber kantav ese
panta, seurantapanta
▪ ilves varustati kaelusega, mille küljes olev seade annab teateid looma liikumist ilves varustettiin seurantapannalla, jonka yhteydessä oleva laite antaa tietoja pedon liikkumisesta
3 kaela piirkonnas olev moodustis (nt eri värvi sulgedest riba linnu kaelal)
kaulus-, sepel-, kaulansivu
▪ kaeluskaru kauluskarhu / sepelkarhu
▪ kaelustuvi sepelkyyhky
kannatama
M
1 [mille all, mille tõttu, mille käes, mille pärast] midagi rasket, ebameeldivat kogema või läbi elama
kärsiä [jotakin, jostakin]
▪ tsirkuseloomad kannatavad stressi all sirkuseläimet kärsivät stressistä
▪ paljud pered kannatavad tühja kõhtu monet perheet kärsivät nälästä / monet perheet kärsivät nälkää
2 kahjustada, viga saama
loukkaantua, vahingoittua, kärsiä
▪ plahvatuses sai kannatada 25-aastane noormees räjähdyksessä loukkaantui 25-vuotias nuorukainen
▪ mõni ülesanne saab pisut ülejala tehtud ja tulemus kannatab muutamat tehtävät tehdään huolimattomasti ja lopputulos kärsii
3 midagi taluma, millelegi vastu pidama, midagi teha saama; sellisel moel mingit tegevust või olukorda võimaldama
kärsiä, kestää, sietää
voida, saattaa
▪ ma ostsin sellise nari, mille hiljem kannatab teha eraldi vooditeks ostin sellaisen makuulaverin, josta voi myöhemmin tehdä erilliset sängyt
▪ Ma ei kannata seda korralagedust! En kestä tätä epäjärjestystä! / En voi sietää tätä epäjärjestystä!
4 kannatlikult ootama; oodata läbema, kannatlik olema
odottaa, malttaa
olla kärsivällinen
▪ Eksamitulemused pole veel teada, kannata veel natukene! Tenttitulokset eivät ole vielä selvillä, malta vielä vähän!
■ edasilükkamist vms võimaldama, oodata andma
(lykkäämisen mahdollisuudesta, odottamisen sallimisesta)
voida, joutaa
▪ tööd küll oli, kuid kõik kannatas oodata töitä oli kyllä, mutta ne voivat kaikki odottaa / töitä oli kyllä, mutta ne joutivat kaikki odottamaan
kiirendus
M
‹s›
lühiajaline tempo kiirendamine jooksus vm, hrl finiši eel
kiri urh., spurtti urh., ark.
▪ lõpus tegi rattur väga võimsa kiirenduse pyöräilijä otti todella kovan loppukirin
■ (auto vms kohta:) lühiajaline kiiruse lisamine, hrl tugevasti gaasi andes; kiirendusvõime
kiihtyvyys
▪ hea kiirendus, mille tagab väga ergas mootor hyvä kiihtyvyys, jonka takaa reipas moottori
■ füüs kiiruse muutus ajaühikus
nopeuden muutos aikayksikössä
kiihtyvyys
▪ vabalt langeva keha kiirendus on konstantne vapaasti putoavan kappaleen kiihtyvyys on vakio
klots
M
‹s›
väike puust, plastist või muust materjalist tahukas
palikka
▪ õpilasele anti klots, mille ta siledaks lihvis oppilaalle annettiin palikka, jonka hän hioi sileäksi
▪ laps ehitas klotsidest maja lapsi rakensi palikoista majaa
▪ doominoklots dominopalikka
▪ ehitusklots rakennuspalikka
kriitiline
M
‹adj›
1 omapoolset hinnangut sisaldav, eeskätt puudusi ja vigu esile toov
kriittinen, arvosteleva
▪ välimuse kohta tehtud kriitiliste märkuste peale hakkas tüdruk lihtsalt nutma kuultuaan ulkonäköön kohdistuvat kriittiset huomautukset tyttö alkoi vain itkeä
▪ kolleeg oli kõige suhtes väga kriitiline kollega oli hyvin kriittinen kaiken suhteen
■ analüüsiv ja selle põhjal hindav; arvustamisvõimeline
kriittinen
▪ kriitilise mõtlemise oskus tuli testi tegemisel kasuks kriittisen ajattelun taidosta oli hyötyä testin tekemisessä
▪ kaalu langetamiseks soovitati oma menüü kriitilise pilguga üle vaadata painon pudottamista varten kehotettiin tarkastelemaan omaa ruokavaliota kriittisesti
2 (olukorra kohta:) väga raske, äärmiselt halb; (elu)ohtlik
kriittinen
▪ riigi rahanduse olukord on kriitiline valtion taloudellinen tilanne on kriittinen
▪ põletushaavu saanud tuleohver viidi kriitilises seisundis haiglasse palovammoja saanut uhri vietiin sairaalaan kriittisessä tilassa
3 pöördele viiv või murranguline
käänteentekevä tai ratkaiseva
kriittinen
▪ vanemate lahutus mõjus kriitilises eas teismelisele rängalt vanhempien ero vaikutti kriittisessä iässä olevaan teiniin raskaasti / vanhempien ero vaikutti ratkaisevassa iässä olevaan teiniin raskaasti
■ (terminites:) teatud piiriga seotud, millest edasi järgnevad millegi kvalitatiivsed muutused
(termeissä:) raja- t. käännekohtaa merkitsevä
kriittinen
▪ kriitiline mass (lõhustuva aine vähim mass, mille korral võib tekkida iseeneslik aatomituumade lõhustumise ahelreaktsioon) kriittinen massa fys.
▪ kriitiline temperatuur (temperatuur, millest kõrgemal temperatuuril ei ole võimalik rõhku suurendades gaasi veeldada) kriittinen lämpötila fys.
Seotud sõnad
kriitiliselt ‹adv›
kriittisesti, arvostelevasti
kriitilisus ‹s›
kriittisyys, arvostelevuus,
külastatavus
M
‹s›
millegi külastamise sagedust näitav suurus
vierailu|tiheys
▪ eesmärgiks oli käivitada blogi, mille külastatavus on 500 inimest päevas tavoitteena oli käynnistää blogi, jonka vierailutiheys olisi 500 ihmistä päivässä
▪ Tallinna külastatavust tõstsid uued lennuliinid Tallinnan vierailutiheys kasvoi uusien lentoyhteyksien myötä / uusien lentoyhteyksien ansioista Tallinnassa vierailtiin entistä enemmän
läbi jooksma ‹v›
1 [millest] (teabe, mõtte vms kohta:) korraks või aeg-ajalt kellegi teadmisse või teadvusse tulema
(tiedosta, ajatuksesta tms.:) tulla jonkun tietoon tai tietoisuuteen hetkeksi tai toistuvasti
–
▪ uudis jooksis kevadel läbi ka meie ajakirjandusest uutinen oli keväällä myös meidän lehdistössämme
▪ kogu elu jõudis silme eest läbi joosta koko elämäni ehti juosta silmieni ohitse / elämä kulki filminä silmieni ohi
▪ keskse kujundina jookseb filmist läbi kasvuhoone motiiv keskeisenä kuvana elokuvassa toistuu kasvihuone
■ [millest] (pilgu, tunde vms kohta:) midagi kiiresti, korraks läbima
(katsesta, tunteesta tms.:) käydä jossakin nopeasti, tuntua vain hetken
–
▪ surin jooksis selgroost läbi väristys kävi pitkin selkäpiitä
▪ tema pilk jooksis riiulid läbi hänen katseensa kulki nopeasti hyllyillä
2 [kust] mingit kohta põgusalt, kiiresti külastama
pistäytyä, poiketa, käydä kääntymässä
▪ mitte keegi pole matustelt lihtsalt läbi jooksnud hautajaisissa ei ole tapana käydä vain kääntymässä
3 vett läbi laskma
vuotaa
▪ katus hakkas eile läbi jooksma katto alkoi eilen vuotaa
4 lõpuni, teatud sihini jooksma
juosta loppuun, päätepisteeseen asti
–
▪ pikim maa, mille seekord jooksis läbi 55 jooksjat, oli 16 km pisin matka, jonka tällä kertaa juoksi 55 juoksijaa, oli 16 km
▪ otsustasin tõkked läbi joosta ning kui jalg lubab, siis ka kõrgust hüpata päätin juosta aidat ja jos jalka kestää, hypät myös korkeutta
▪ olen seda Londoni rada õhtuti läbi jooksnud olen juossut sitä Lontoon rataa iltaisin
magama panema
1 (eufemistlikult looma surmamise, talle surmava süsti tegemise kohta)
(eufemistisesti eläimen tappamisesta kuolettavalla pistoksella)
lopettaa
▪ vana ja haige koer tuli magama panna vanha ja sairas koira piti lopettaa
2 midagi tulutult kulutama, raiskama
kuluttaa tai tuhlata jotakin hyödyttä
–
▪ suur raha on magama pandud ei tea mille eest paljon rahaa on tuhlattu ties minkä vuoksi
mokka maas hoidma
vaikima, vait olema, oma arvamust mitte avaldama
vaieta, olla vaiti, olla sanomatta mielipidettään
pitää suu(nsa supussa kuv.
▪ Hoia mokk maas, kui räägitakse sellest, mille kohta sa mitte midagi ei tea! Pidä suusi supussa kun puhutaan asioista, joista et tiedä mitään! / Suu suppuun, kun puhutaan asioista, joista et tiedä mitään!
mudel
M
‹s›
1 uuritava objekti või nähtuse lihtsustatud kujutis või selle seoste matemaatiline kirjeldus
malli, mallinnos, mallinnus
▪ DNA molekuli mudel DNA-molekyylin malli
▪ kanada füüsik töötab matemaatiliste mudelitega, mille abil ta üritab seletada sulamis- ja külmumisprotsesse Gröönimaal kanadalaisfyysikko työskentelee matemaattisten mallien parissa, joiden avulla hän pyrkii selittämään sulamis- ja jäätymisprosesseja Grönlannissa
■ mingi keeruka nähtuse vm olemust esitav analoog
malli
▪ mandala kui universumi mudel mandala universumin mallina
2 standardiks, eeskujuks vms olev esinemisvorm või toimimismall
malli
▪ põhjamaade heaoluriigi mudel hyvinvointivaltion pohjoismainen malli
▪ demokraatia lääneeuroopalik mudel demokratian länsieurooppalainen malli
▪ peremudel perhemalli
▪ juhtimismudel johtamismalli
3 sõiduki, masina vms konstruktsiooni tüüp; riietuseseme vm disaini tüüp
malli
▪ VW Passati uue põlvkonna mudel VW Passatin uuden sukupolven malli
▪ telefonimudel puhelinmalli
4 skulptuuri kavand, mille järgi kuju vormistatakse materjalis
malli
▪ kipsmudel kipsimalli
■ millegi, eriti sõiduki vähendatud koopia
pienois|malli
▪ lennumasina mudel mõõdus 1 : 36 lentokoneen pienoismalli koossa 1 : 36
märkimis|väärne
M
, märkimis|väärt
millegi poolest eriline või esilduv; küllaltki suur
huomion|arvoinen, huomattava, mainittava, merkittävä, mittava
▪ märkimisväärne saavutus huomionarvoinen saavutus / mainittava saavutus
▪ tal on kaelas laen, mille kustutamiseks kulub märkimisväärne osa sissetulekutest hänellä on niskassaan laina, jonka takaisinmaksuun kuluu huomattava osa tuloista
nahka panema
1 nurja ajama, ära rikkuma
tuhota, pilata
–
▪ Õige mul asja, mille pärast oma elu nahka panna! Ei kannata pilata elämäänsä!
2 ära sööma või jooma
syödä tai juoda (loppuun)
vetää napaa(nsa ark., ahtaa napaa(nsa ark.
▪ hundid panid metssea järelkasvu nahka sudet vetivät villisian jälkikasvun napaansa
pesto ‹s›
hrl basiilikust, küüslaugust ja oliiviõlist valmistatud itaaliapärane külm püdel kaste
pesto ruok.
▪ punane pesto (pesto, mille koostisse kuuluvad päikesekuivatatud tomatid) punainen pesto
pirukas
M
‹s›
väike või suur täidisega küpsetis
piirakka, pasteija ruok., pai ruok.
▪ kausitäis ahjusooje pirukaid kulhollinen vastapaistettuja lämpimiä piirakoita
▪ lihapirukas lihapasteija; lihapiirakka
▪ pärmitai(g)napirukas hiivataikinasta tehty pasteija
▪ mustikapirukas mustikkapiirakka
▪ lahtine pirukas (suur pirukas, mille pealmine kiht on täidis) piirakka {suuri piirakka, jonka päällimmäinen kerros on täytettä}
■ miski ihaldusväärne, tulu tõotav (nt tulus riigiamet)
jokin haluttava, hyötyä tuottava (esim. hyväpalkkainen valtion virka)
kakku kuv.
▪ turg on jaotatud väikese arvu ettevõtete vahel ning uutel tulijatel on piruka jagamisele raske ligi pääseda markkinat ovat jakautuneet muutamien yrityksien kesken ja uusien tulijoiden on vaikea päästä saamaan osansa kakusta
poolest
M
‹postp› [kelle/mille]
1 mingi omaduse suhtes; kellegi arvates
puolesta, suhteen
▪ välimuse ja lõhna poolest meenutab naistenõges melissi ulkomuotonsa ja tuoksunsa puolesta kissanminttu muistuttaa melissaa / ulkomuotonsa ja tuoksunsa suhteen kissanminttu muistuttaa melissaa
▪ minu poolest võib kinno minna küll minun puolestani voisi kyllä mennä elokuviin
▪ Mille poolest tema neist rumalam oli? Minkä suhteen hän on heistä tyhmempi?
2 pärast, tõttu
vuoksi, tähden
▪ Kas lootsid, et aitan sind niisama, tutvuse poolest? Toivoitko, että autan sinua muuten vain, tuttavuuden vuoksi?
rahaks tegema
ära müüma
myydä
muuttaa rahaksi, realisoida liik.
▪ riik kinkis sõjakangelasele tüki põllumaad, mille see rahaks tegi ja Nõmmele moodsa maja ehitas valtio lahjoitti sotasankarille palasen peltomaata, jonka hän muutti rahaksi ja rakensi Nõmmelle uudenaikaisen talon
reegel
M
‹s›
1 ‹hrl mitm› ametlik, üldine juhis või eeskiri
sääntö, normi
▪ liikluskorralduse reeglid liikennesäännöt
▪ käitumisreegel käyttäytymisnormi
2 millegi aluseks olev idee, sisemine hoiak või seisukoht
peri|aate, prinsiippi
▪ mul on kindlad reeglid, mille järgi elan minulla on varmat periaatteet, joiden mukaan elän
3 teatav seaduspära
tavallisesta, yleisestä, normaalista asiaintilasta
sääntö, säännön|mukaisuus
▪ see on pigem erand, mitte reegel se on pikemmin poikkeus eikä sääntö
■ reeglina tavaliselt, üldjuhul, enamasti
yleensä, tavallisesti, pää|sääntöisesti
▪ tark klient on reeglina rikas klient nokkela asiakas on yleensä rikas asiakas
sanktsioon
M
‹s›
1 õiguslik karistus, sunniabinõu õigusrikkuja vastu
oikeussäännöksen noudattamista tehostava keino (tav. rangaistus)
sanktio oik., seuraamus oik., tehoste oik.
▪ ärikeeld on karm sanktsioon, mille kohus mõistab näiteks majanduskuritegude eest liiketoimintakielto on ankara seuraamus, jonka oikeus määrää esimerkiksi talousrikoksista
■ (rahvusvahelises õiguses:) majanduslik, sõjaline vm sunniabinõu, mida kohaldatakse rahvusvahelisi õigusnorme rikkunud riigi suhtes
(kansainvälisessä oikeudessa:) taloudellinen tai poliittinen seuraamus
pakote oik.
▪ Euroopa Liit karmistab Birma valitsuse vastu suunatud majanduslikke sanktsioone Euroopan unioni tiukentaa Burman hallitusta vastaan suunnattuja taloudellisia pakotteita
2 kõrgema instantsi nõusolek, ametlik heakskiit
lain, esityksen, suunnitelman tms. hyväksyminen tai vahvistaminen
hyväksyntä, vahvistus, sanktio oik., siunaus kuv.
▪ läbiotsimiseks on vaja prokuröri sanktsiooni kotietsintään tarvitaan syyttäjän hyväksyntä
signaal
M
‹s›
1 kindel heli, valgusvoog vms, millega edastatakse teateid, käsklusi vm infot
merkki, signaali, opaste vars. rautat.
▪ stardisignaal aloitusmerkki / alkumerkki; lähtömerkki
▪ hoiatussignaal varoitusmerkki; varoitusääni puh.
▪ SOS-signaal SOS-merkki
▪ autosignaal auton äänimerkki
▪ autod andsid raevukalt signaali autot tuuttasivat raivokkaasti
■ sündmus või ilming, mis millestki märku annab või reageerima ärgitab
merkki
▪ presidendi sõnavõtt võib olla signaaliks välisinvestoritele presidentin puheenvuoro voi olla merkkinä ulkomaisille sijoittajille
▪ kuke laulmine oli signaal, mille peale mees avas silmad kukon laulu oli merkki, jonka kuultuaan mies avasi silmänsä
2 vastuvõetav või edasiantav elektriline impulss või raadiolaine
signaali, lähete teletekn.
▪ üks signaal läheb relee ja teine kaabli kaudu, kuid eile kadus signaal mõlemal liinil toinen signaali kulkee releen ja toinen kaapelin kautta, mutta eilen signaali katosi molemmista
■ vahend, mis sel viisil millestki märku annab
hälytin
▪ signaal hakkas tööle niipea, kui röövlid majja tungisid hälytin alkoi hälyttää saman tien, kun varkaat murtautuivat taloon
sisse viima ‹v›
1 kehtestama, sisse seadma
määrätä, säätää, ottaa jotakin käyttöön
–
▪ kaks aastat tagasi viisime sisse selge korra, kuidas erilubasid antakse kaksi vuotta sitten otimme käyttöön selvän järjestelmän, jonka mukaan lupia annetaan
▪ Rootsis on ettevõtjaid, kes on sisse viinud kuuetunnise tööpäeva Ruotsissa on yrittäjiä, jotka ovat ottaneet käyttöön kuusituntisen työpäivän
■ (dokumendi) teksti midagi lisama või selles muudatusi tegema
lisätä jotakin (asiakirjan) tekstiin tai tehdä siihen muutoksia
–
▪ seadustesse tahetakse sisse viia täiendus, mille kohaselt .. lakiin halutaan lisätä täydennys, jonka mukaan...
▪ tõlkija viis parandused sisse kääntäjä teki korjaukset tekstiin
2 (dokumente) asutusele esitama
antaa jotkin asiakirjat johonkin laitokseen, virastoon, toimistoon tms.
–
▪ ta pole veel pabereid kooli sisse viinud hän ei ole vielä vienyt papereitaan kouluun
▪ lähen panka laenutaotlust sisse viima menen pankkiin viemään lainahakemuksen
3 teatud territooriumile või teise riiki viima; majja või varju alla viima
viedä jollekin alueelle tai toiseen maahan; viedä taloon tai suojaan
–
▪ alkoholi oli rohkem, kui Vene toll sisse viia lubas alkoholia oli enemmän kuin Venäjän tullista sai viedä läpi
▪ jõudsin pesu enne vihma sisse viia ehdin viedä pyykit sisään ennen sadetta
■ kuhugi mingit tehnilist süsteemi, seadmeid rajama
tehdä johonkin jokin tekninen järjestelmä
–
▪ majas ei elanudki veel kedagi, kui vesi sisse viidi talossa ei asunutkaan vielä ketään, kun vesijohdot asennettiin
suu ja sülega
täielikult, väga
täysin, hyvin
–
▪ ajaleht toetab suu ja sülega tegevusi, mille tulemusel suvituslinn saab tänapäevase linnasüdame sanomalehti tukee täysin toimintoja, joiden kautta kesäkaupunki saa nykyaikaisen keskuksen
teadu|pärast
M
‹adv›
nagu (üldiselt, kõigile) teada
tunnetusti
▪ õigustega kaasnevad teadupärast ka kohustused oikeuksiin liittyvät tunnetusti myös velvollisuudet
■ hrv kellegi (enese) teada
tiedossa
▪ saarel pole paika, mille kohta tal muistendit teadupärast poleks saarella ei ole paikkaa, josta hänen tiedossaan ei olisi tarua
tiib
M
‹s›
1 (lindudel, putukatel:) lendamist võimaldav kulgemiselund
siipi
▪ tuttpütt pani pea tiiva alla silkkiuikku pani pään siiven alle
▪ Ära rebi kärbsel tiibu ära! Älä revi kärpäseltä siipiä!
■ (kujutletavatel olenditel; ka mängutiibade kohta)
siipi
▪ ingli tiivad enkelin siivet
▪ artistil on seljas tiibadega kostüüm näyttelijällä oli päällään siivellinen puku
2 eelmist meenutav õhu- või veesõiduki osa
siipi myös rak., sot.
▪ lennuk kõigutas tiibu lentokone keikutti siipiään
▪ tiiburlaeva tiivad kantosiipialuksen siivet
■ levimist soodustav lisamoodustis seemnel või tiibviljal
siipi
▪ sanglepa viljaks on pähklike, mille tiivad on puitunud tervalepän hedelmä on pähkylä, jonka siivet ovat puutuneet
3 millegi külgmine osa
siipi
■ hoone või ruumi külgmine (eraldatud) osa
siipi, siiveke
▪ tüdrukutetuba oli mõisa paremas tiivas tyttöjen huone oli kartanon oikeassa siivessä
▪ pruudipoolsed sugulased olid kogunenud saali ühte tiiba morsiamen sukulaiset olivat kokoontuneet salin yhteen siipeen
■ poritiib sõidukil
loka|suoja
▪ auto vasak tiib on mõlkida saanud auton vasenta lokasuojaa on kolhittu
■ vägede lahingukorra äärmine osa; külgmine positsioon
siipi sot., sivusta sot.
▪ Saksa tankikorpus haaras Poola armeed vasakult tiivalt saksalaiset panssarivaunujoukot kaarsivat Puolan armeijaa vasemmalta siiveltä
■ kalu suunav võrktõke
johde, johde|aita, reisi kuv.
▪ mõrra tiivad suunavad kalu mõrrasuu juurde merran johdeaidat johtavat kalat merran suuaukolle
■ ‹hrl mitm› (taimel:) liblikõie külgmine kroonleht
Võrdle puri (2. täh), laevuke (1. täh)
siipi kasv.
4 masina, seadme lai ja lame pöörlev tööorgan
siipi
lapa
▪ restaureeritud tuulik sai külge uued tiivad entisöity tuulimylly sai uudet siivet
▪ propeller käib nii kiiresti, et tiibu pole nähagi potkuri pyörii niin nopeasti, että siipiä ei näykään
▪ veskitiib myllynsiipi
5 vaadete erinevusel põhinev haru nt erakonnas
siipi kuv.
▪ Mis tiiva esindaja sa oled? Mitä siipeä sinä edustat?
▪ apostlik-õigeusu kiriku venekeelne tiib apostolisen ortodoksisen kirkon venäjänkielinen siipi
toimik
M
‹s›
üheks kaustaks koondatud dokumentide kogum
yhteen kansioon kerätty asiakirjakokonaisuus
–
▪ korra juba suletud toimik on hetkel taas avatud (asja, mille käsitlemine oli juba lõpetatud, käsitletakse taas) asiaa, jonka käsitteleminen lopetettiin jo kerran, käsitellään taas
töö|iga
M
töötamist lubav iga
työ|ikä
▪ tööeas inimesed työikäiset ihmiset
■ aeg, mille vältel eseme töövõimelisus säilib
käyttö|ikä
▪ relv, mille toru tööeaks loetakse umbes 100 000 lasku ase, jonka käyttöiäksi lasketaan noin 100 000 laukausta
varandus
M
‹s›
materiaalne rikkus, rahaliselt väärtuslik vara, miski hinnaline
varallisuus, vara tav. mon., omaisuus, rikkaus, aarre
▪ enne surma peitis mees kogu oma varanduse mies kätki koko omaisuutensa ennen kuolemaansa
▪ poisid otsisid peidetud varandust pojat etsivät kätkettyä aarretta
■ (muu kui ainelise kohta:) miski või keegi väga väärtuslik
aarre kuv., rikkaus
▪ kõige suurem varandus on see, mille inimene kahe kõrva vahel suudab ära kanda suurin aarre on se, jonka ihminen tallentaa korviensa väliin
vedru
M
‹s›
1 spiraali vm kujuline masina või mehhanismi osa, mida kasutatakse nt löökide ja vibratsiooni leevendamiseks või käivitusenergia akumulaatorina
jousi tekn., joustin, resori ark., vieteri ark.
▪ disainer leiutas saapad, mille tagaosas asuvad suured vedrud võimaldavad hüpata nagu känguru muotoilija keksi saappaat joiden takaosissa sijaitsevat isot jouset antavat mahdollisuuden hyppiä kuin kenguru
▪ sohva vedrud on krigisema hakanud sohvan jouset ovat alkaneet kirskua
▪ ta tõmbus pingule nagu üleskeeratud vedru hän jännittyi kuin kireälle vedetty vieteri
■ (millegi liikumapaneva jõu kohta)
liikkeellepanevasta voimasta
–
2 vedruäke või vedruvanker endisajal
entisajan jousiäes tai vieterirattaat
–
▪ vedru oli raske tõsta, sest kive oli maa sees palju jousiäestä oli vaikeaa nostaa, sillä maassa oli paljon kiviä
▪ hobune rakendati vedru ette hevonen valjastettiin vieterirattaiden eteen
vinguma
M
[kelle/mille kallal, kelle/mille üle, mille pärast] virisedes hädaldama, kellegi või millegi kallal õiendama
marista [jostakin], ruikuttaa [jostakin]
▪ Mis sa vingud kogu aeg! Mitä sinä jatkuvasti mariset!
▪ ei ole vist asja, mille üle inimene ei vinguks ei kai ole olemassa asiaa, josta ihminen ei ruikuttaisi
▪ tean, et toidu kallal vinguda ei tohiks tiedän, että ruoasta ei pitäisi marista
■ (hrl looma kohta:) erutusest, valust vm kimedalt häälitsema
vinkua, ulista
▪ kutsikas vingus heast meelest koiranpentu vinkui mielihyvästä
■ (tuule, tööriista vm kohta:) vihisevat heli tekitama
ujeltaa, vinkua
▪ kuulid vingusid, kuid pihta me ei saanud luodit vinkuivat, mutta eivät osuneet meihin
▪ saed vingusid, kirveterad välkusid sahat vinkuivat, kirveenterät välkkyivät
▪ tuul vingub akna taga tuuli ujeltaa ikkunan takana / tuuli vinkuu ikkunan takana
võrgustik
M
‹s›
1 seotud, ühte liiki asutuste, rajatiste, organisatsioonide või kontakteeruvate isikute kogum
verkosto, verkko
▪ Eesti metsakaitsealade võrgustik Viron metsänsuojelualueiden verkosto
▪ Põlva liitus kultuurilinnade võrgustikuga Põlva liittyi kulttuurikaupunkien verkostoon
▪ uimastikaubitsejate kuritegelik võrgustik huumekauppiaiden rikollinen verkosto
▪ koostöövõrgustik yhteistyöverkosto
■ inimest ümbritsevad sotsiaalsed suhted, tema suhtlusvõrgustik
verkosto
▪ lapsed ja lapselapsed on see võrgustik, mille najal ma püsin elurõõmsana lapset ja lapsenlapset ovat se verkosto, jonka avulla pysyn elämäniloisena
■ suhtlusvõrgustik veebikeskkonnana
verkko
▪ ta suhtleb võrgustikes Bianka nime all hän kommunikoi verkossa nimellä Bianka
2 millegi levimiseks, ühendumiseks vajalike liinide, ühendusteede, seadmete vms võrk; selliste võrkude kogum
verkosto, verkko
▪ teedevõrgustik tieverkko
▪ kiirrongide võrgustik pikajunaverkosto
▪ neuronite võrgustik neuroniverkko / neuroniverkosto
■ ruuterite kaudu ühendatud võrkudekogum, internet
maailmanlaajuinen avoin tietoverkko
verkko, internet
vääriline
M
‹adj›
millegi või kellegi väärtusele vastav, midagi või kedagi väärt olev
arvoinen, veroinen
▪ tüdrukud ei leidnud külast väärilisi mehi tytöt eivät löytäneet kylästä arvoisiaan miehiä
▪ see on kingitus, mille vääriline ma ei tunne ennast olevat tämä on lahja, jonka arvoisena en itseäni pidä
Seotud sõnad
vääriliselt ‹adv›
arvoisesti, veroisesti
üle
M
‹prep› [kelle/mille], ‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]
1 (liikumisel või asetsemisel:) osutab mingi pinna või takistuse ületamisele
yli ‹postp., prep., adv.›, ylitse ‹postp., prep., adv.›
▪ poiss ronis üle aia poika kiipesi aidan yli
▪ läksin üle tänava menin kadun yli
▪ istusin, jalg üle põlve istuin polvi toisen päällä
▪ üle järve on veel üks maja järven vastaapäisellä rannalla on vielä yksi talo
▪ jõest viib üle uhke sild upea silta kulkee joen ylitse
▪ ta pilk libises minust üle hänen katseensa liukui ylitseni
▪ piim kees üle (üle nõu ääre) maito kiehui ylitse
▪ vaatas üle õla tagasi katsoi yli olan taaksepäin
■ (sõidul:) mingi koha või vahepunkti kaudu
kautta
▪ sõitsime Riiga üle Pärnu matkustimme Riikaan Pärnun kautta
■ (ajaliselt:) mingi ajavahemiku järel
(aikaan viittaamassa:) jonkin ajanjakson jälkeen
–
▪ üle hulga aja sajab lund pitkästä aikaa sataa lunta
▪ loengud toimuvad üle nädala luennot ovat joka toinen viikkko
2 osutab sellele, mida miski hõlmab või katab, kus miski valitsev on
viittaamassa sellaiseen, jonka jokin käsittää tai jota jokin peittää, jossa jokin on vallitsevana
–
▪ naer kõlas üle toa nauru kaikui halki huoneen
▪ punastasin üle kogu näo punastuin korviani myöten
▪ puistas piruka riivitud juustuga üle ripotteli piirakan pinnalle juustoraastetta
▪ kurjus võidutses headuse üle pahuus voitti hyvyyden
■ osutab kohale või kollektiivile, kus keegi on millegi poolest kõige parem
osoittamassa paikkaa tai yhteisöä, jossa joku on jossain suhteessa paras
–
▪ üle küla tüdruk kylän kaunein tyttö
▪ Anne oli üle kooli baleriin Anne oli koulun paras ballerina
▪ just seal poes tundub olevat üle linna kalalett juuri siinä kaupassa tuntuu olevan kaupungin paras kalatiski
■ (ajaliselt:) millegi jooksul, kestel; mingi aeg läbi
yli
▪ muusika, mis kestab üle aegade musiikki, joka kestää yli aikojen
■ osutab sellele, millest räägitakse või mõeldakse
osoittamassa, mistä puhutaan tai mitä ajatellaan
–
▪ arutleti moodsa kunsti üle keskusteltiin modernista taiteesta
▪ kurtis väsimuse üle valitti väsymystä
▪ Mille üle sa kurvastad? Mittä murehdit? / Mitä suret?
3 (asendilt, ulatuselt) millestki kõrgemal(e), kaugemal(e), millegi kohal
yli, yläpuolella
▪ lipud lehvisid üle inimeste peade liput liehuivat ihmisten päiden yläpuolella
▪ üle põlve ulatuvad saapad ((altpoolt, saabastest lähtudes:) põlvest kõrgemale) polven yli ulottuvat saappaat / ylipolvensaappaat
▪ seelik ulatus üle põlve ((ülaltpoolt, vöökohast lähtudes:) põlvest allapoole) hame ulottui polven alapuolelle
■ mingist määrast, piirist rohkem, rohkem kui
yli
▪ temperatuur tõusis üle 30 kraadi lämpötila nousi yli 30 asteen
▪ üle kuuekümnene mees yli kuudenkymmenen ikäinen mies
▪ kell oli juba üle kesköö kello oli jo yli keskiyön
▪ töö käis üle jõu työ kävi yli voimien
▪ armastas üle kõige voodis lesida tykkäsi yli kaiken sängyssä loikoilusta
▪ leping oli tähtajast üle läinud sopimus oli mennyt määräajan yli
■ liiga palju, rohkem kui vaja või kasulik
yli, liikaa
▪ mootor kuumenes üle moottori kuumeni liikaa
▪ mõned kipuvad end üle hindama joillakuilla on taipumus yliarvioida itsensä
▪ olen üle töötanud olen työskennellyt liikaa
4 osutab muutunud, uuele asukohale või olukorrale
osoittamassa muuttunutta tai uutta sijaintipaikkaa tai tilannetta
–
▪ kolis Tartust üle Tallinna muutti Tartosta Tallinnaan
▪ Ameerika börsi langus kandus üle ka Euroopale Amerikan pörssin lasku tarttui myös Eurooppaan
▪ läks vastase poolele üle loikkasi vihollisen puolelle
5 (kontrollivalt) uuesti
vielä kerran, uudestaan
▪ luges rahatähed hoolikalt üle laski setelit vielä kerran
▪ küsi üle, mis ta tahtis kysy vielä kerran, mitä hän halusi
6 lõppenud, lakanud, möödas
ohi
▪ õhtuks oli tuisk üle illaksi tuisku oli ohi

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur