[EFI] Estonian-Finnish Dictionary

Käyttäjälle/Kasutajale

Query:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 45 artiklit

ah
M
, ahh
1interj› ‹hrl lause algulväljendab ning rõhutab mingit tugevat tunnet (nt rõõmu, üllatust, tüdimust, pahameelt)
(ilmaisemassa iloa, yllättymistä, säikähdystä tms.)
oi, voi, ai, haa, noh, ah vars. runok.
Ah, kuidas mulle see laul meeldib! Oi, miten pidän tästä laulusta!
ah jaa, meelde tuli ai niin, muistui mieleen
ah siis sellepärast haa, siis sen takia
ahh, mul ükskõik noh, minulle samantekevää
Ah või oma raha eest! Vai että ihan omalla rahalla!
2advküsilause lõpul kasutatav küsisõna; ka mittearusaamist väljendav küsisõna
kysymyslauseen lopussa
mitä, vai, täh ark., häh ark., ark.
(kysymyslauseen lopussa; ilmaisemassa ymmärtämättömyyttä)
ai, siis
Mida sa seal näed, ah? Mitäs sinä siellä näet, hä?
Ahh – mis sa ütlesid? Ai mitä sanoit? / Siis mitä sanoit?
alla sõitma
sõites või libisedes kuskilt kõrgemalt allapoole liikuma
ajaa tai liukua jostakin korkeammalta alaspäin
kelgutamisel meeldib mulle jalad ees alla sõita pulkkaillessa lasken mielelläni jalat edellä
hakkasime just liftiga alla sõitma, kui elekter ära läks aloimme juuri ajaa hissillä alaspäin, kun tuli sähkökatko
sõites kuskilt alla kukkuma
pudota jostakin ajaessa
Türisalu pangalt oli jälle üks auto alla sõitnud Türisalun jyrkänteeltä oli taas ajanut yksi auto alas
purjus juht sõitis teetammist alla humalainen kuljettaja ajoi alas tienpenkereeltä
ase
M
s
1 millegi kunagi olnu asupaik (kus hrl on sellest säilinud jäänuseid või jälgi)
sija, paikka, kohta
elamu lähedal põllul on vana sepikoja ase pellolla asuinrakennuksen lähellä on vanhan pajan kohta
haudade ase on tasandatud hautojen paikka on tasoitettu
millegi survel või vajutamisel kuhugi jäänud jälg
painauma, jälki
istumise ase samblamättas istumisjälki sammalmättäässä
2 voodi vm (ka loomade) magamiskoht
vuode, makuu|paikka, peti ark.
minule meeldib näiteks pehme ase pidän esimerkiksi pehmeästä vuoteesta
kassi ase peaks olema lihtsalt juurdepääsetavas kohas kissan makuupaikan pitäisi olla paikassa, johon on helppo päästä
disko
M
s
1 plaadi- või lindimuusikaga tantsuüritus (või tantsukoht)
disko
õhtul lähme diskole tantsima lähdetään illalla diskoon tanssimaan
2 soulmuusikal põhinev monotoonse rütmiga tantsumuusika; vastav tants
disko, disko|musiikki
disko|tanssi
Tiinale meeldib kuulata diskot ja džässi Tiina pitää diskon ja jazzin kuuntelusta
doos
M
s
organismi jõudnud või tahtlikult manustatav kogus keemilist ainet)
kerralla saatu tai nautittava lääke-erä
lääke|annos, annos
vaktsiin koosnes kolmest doosist rokote koostui kolmesta annoksesta
(mingi nähtuse, tegevuse vm kohta)
annos, erä, määrä
mulle meeldib selle kirjaniku teoseid nautida väikeste dooside kaupa pidän tämän kirjailijan teosten nauttimisesta pikku annoksina
ekstreemne
M
adj
tavapärasest täiesti erinev, äärmusse kalduv
äärimmäinen, ääri-
talle meeldib end ekstreemsetes olukordades proovile panna hän koettelee itseään mielellään ääritilanteissa
Seotud sõnad
ekstreemseltadv
äärimmäisesti
ekstreemsuss
äärimmäisyys, ääri-ilmiö
hiilima
M
hääletult, ettevaatlikult, vargsi liikuma; märkamatult liginema või eemalduma
hiipiä, hiippailla ark.
ta ei tahtnud naist äratada ja hiilis ise kööki kohvi tegema hän ei halunnut herättää vaimoa ja hiipi itse keittiöön keittämään kahvia
õige vaikselt ja pea märkamatult hiilib suvi meile üha lähemale hiljaa ja melkein huomaamatta kesä hiipii yhä lähemmäs
varitsema, luurama, salamisi piiluma
vaania, vakoilla, kurkkia salaa
mulle meeldib looduses fotoka ja binokliga metskitsi hiilimas käia tykkään käydä luonnossa tähyilemässä metsäkauriita kameran ja kiikarien kanssa ark.; pidän metsäkauriiden tähyilemisestä luonnossa kameran ja kiikarien kanssa
ikkagi
M
adv
sellegipoolest, kõigele vaatamata
siitä huolimatta, kaikesta huolimatta, joka tapauksessa
kuitenkin, kumminkin, silti, sittenkin, sentään
ükskord pidi see ikkagi juhtuma joskus sen piti kuitenkin tapahtua
mulle ikkagi see meeldib minä kumminkin pidän siitä
tahtsid või ei, minna tuli ikkagi halusi tai ei, silti oli mentävä
keegi ikkagi ei lahkunud kukaan ei kuitenkaan poistunut
inter|natsionaalne
eri rahvaste või riikide vaheline, neisse puutuv, neid siduv või neile ühine
kansain|välinen, maiden|välinen, yli|kansallinen
mis mulle eriti meeldib, on meeletult internatsionaalne seltskond se, mistä pidän erityisesti, on mielettömän kansainvälinen porukka ark.
jõuline
M
adj
suure intensiivsuse, tõhususe või mõjujõuga
intensiteetiltään, teholtaan tai vaikutukseltaan suuri
voimakas, vahva, tehokas, väkevä, voimallinen vars. ylät., leik.
jõuline isiksus voimakas persoona
kantslerile meeldib teha jõulisi avaldusi kansleri antaa mielellään vahvoja lausumia
suurt füüsilist jõudu omav või ilmutav, suure jõuga
suurta fyysistä voimaa omaava tai ilmaiseva
voimakas, vahva, väkevä
jõuline mängustiil voimakas pelityyli
ülijõuline todella voimakas / väkivahva
Seotud sõnad
jõuliseltadv
voimakkaasti, vahvasti, väkevästi
jõulisusadv
voimakkuus, vahvuus, väkevyys
kaasas
M
adv
Samas sarjas kaasa1
kellegagi või millegagi koos; enda juures, endaga koos
mukana, kanssa, kera ylät.
Kes sinuga kaasas oli? Kuka sinulla oli mukanasi? / Kenen kanssa sinä olit?
mul pole täna raha kaasas minulla ei ole tänään rahaa mukanani
millegi lisaks, millegi saateks, millegagi koos (esinedes, toimudes, mõjudes)
(esiintymisestä, tapahtumisesta:) jonkin lisäksi, yhdessä jonkin kanssa
majanduslangusega käib kaasas tööpuuduse kasv talouden taantuma liittyy työttömyyden kasvuun / talouden taantuma ja työttömyyden kasvu kulkevat käsi kädessä
talle meeldib kõik, mis käib kaasas hea eluga hän pitää kaikesta hyvään elämään liittyvästä
kaaviar
M
s
tuura, beluuga vm tuuraliste peeneteraline must kergelt soolatud kalamari
kaviaari ruok., sammen|mäti ruok.
mulle meeldib hea kaaviar pidän hyvästä kaviaarista
kama|pallid
M
pl
hrl mitmväiksed ümmargused krõbinad kamajahust (hommikusöögiks või näksimiseks)
pienet pyöreät talkkunajauhoista valmistetut rapeat pallot, joita napostellaan tai syödään aamiaismurojen tapaan
tüdrukule meeldib kamapalle krõbistada tyttö pitää talkkunajauhopalleroiden ratustelusta
korjama
M
1 kusagilt midagi (ära või üles) võtma; siit-sealt vähehaaval või osakaupa midagi koguma
kerätä, poimia, koota, noukkia
mulle meeldib sügisel metsas marju ja seeni korjata pidän marjojen ja sienien poimimisesta syksyisessä metsässä
ta mees on töötu - kerjab ja korjab pudeleid hänen miehensä on työtön – tämä kerjää ja kerää pulloja
laps korjas lasteaiast jälle mingi haiguse üles lapsi sai taas päiväkodista jonkin taudin
kogumise eesmärgil kirja panema või salvestama
merkitä muistiin tai tallentaa keräystarkoituksessa
kerätä
rahva suust korjatud jutud kansalta kerätyt tarinat
inimesi (kokku) koguma
ihmisten kokoamisesta
õhtul tuleb koolibuss ja korjab lapsed peale illalla koulubussi tulee ja poimii lapset kyytiin
väljaspool abielu last saama
avioliiton ulkopuolisen lapsen saamisesta

2 (säästes, kokku hoides) tagavaraks või mingiks muuks eesmärgiks koguma
säästää
üks minu tuttav reisib oma korjatud rahaga sel talvel Egiptusesse eräs tuttavani matkustaa säästämillään rahoilla Egyptiin tänä talvena
korrus
M
s
hoone osa, mille moodustavad ühel rõhttasandil asuvad ruumid
(rakennuksessa)
kerros
renoveerimise käigus ehitati hoonele üks korrus juurde remontissa rakennukseen tehtiin yksi kerros lisää
millegi muu korrusetaoline osa
kerros
mulle meeldib sõita bussi teisel korrusel pidän bussin toisessa kerroksessa ajamisesta
korvi andma
tantsukutset või muu lähema suhtlemise ettepanekut tagasi lükkama
antaa kieltävä vastaus tanssiinkutsuun, ehdotukseen tehdä lähempää tuttavuutta tai kosintaan
antaa rukkaset kuv.
Kas teile meeldib meestele korvi anda? Onko teistä mukavaa antaa miehille rukkaset?
Seotud sõnad
korviandmines
rukkasten antaminen
käsi|töö
M
1 käsitsi (lihtsate tööriistadega) tehtav töö; vastav õppeaine koolis
käsi|työ
keskajal elatus suur osa linnarahvast käsitööst keskiaikana suuri osa kaupunkiväestöstä eli käsityöllä
mulle meeldib kududa, heegeldada ja üldse igasugust käsitööd teha pidän neulomisesta, virkkaamisesta ja yleensä kaikenlaisesta käsityöstä
(tuima, kesisevõitu loomingu kohta, eriti kunsti ja kirjanduse valdkonnas)
kehnosta kirjallisesta tai taiteellisesta luomuksesta
tema esimest novelli võib nimetada kirjanduslikuks käsitööks hänen ensimmäistä novellia voidaan pitää kirjallisena käsityönä
2 käsitsi valmistatud (või valmistatav) tarbe- või iluese
käsityö
õpilaste käsitööde näitus oppilaiden käsitöiden näyttely
laitma
M
kellegi või millegi suhtes pahameelt, rahulolematust avaldama, etteheiteid tegema
moittia, soimata, haukkua, esittää moitteita, morkata ark.
mulle ta meeldib, pole põhjust teda laita pidän hänestä, minulla ei ole mitään syytä moittia häntä
mugav lugemine, midagi eraldi kiita või laita ma ei oska helppoa lukemista, en osaa erityisesti kehua tai moittia mitään
langema
M
1 (oma raskuse mõjul) allapoole, maapinna poole liikuma
pudota, laskeutua
meteoriit langes merre meteoriitti putosi mereen
riisus langenud lehed kokku haravoi pudonneet lehdet kasaan
kui eesriie langes, puhkes mürisev aplaus kun esirippu laskeutui, puhkesivat raikuvat aplodit
(vabalt, pehmelt) rippuma
laskeutua
tüdrukul olid õlgadele langevad pruunid juuksed tytöllä oli hartioille laskeutuva ruskea tukka
kleit on mõnusast materjalist, mis langeb hästi ja ei kortsu mekko on miellyttävää materiaalia, joka laskeutuu hyvin eikä rypisty
(valguse, varjuga seoses:) mingist suunast või millegi peale paistma
langeta
jõulukaktusele meeldib, kui valgus langeb ühelt poolt joulukaktus pitää siitä, kun valo lankeaa yhdestä suunnasta
püsti- vm normaalasendit kaotama, maha või ümber kukkuma
painua, vaipua, langeta, kaatua
pea langes rinnale pää painui rinnalle
võitja langes suurest rõõmust põlvili voittaja lankesi polvilleen suuresta ilosta
eilses keeristormis langesid puud ja purunesid katused eilisessä pyörremyrskyssä kaatui puita ja rikkoutui kattoja
senist seisundit kaotama, madalamale positsioonile paigutuma
pudota kuv., kaatua kuv.
Eesti meeste esireket langes edetabelis kuue koha võrra Viron tenniksen paras miespelaaja putosi kuusi sijaa
parlamendivalimiste järel valitsus langes parlamenttivaalien jälkeen hallitus kaatui
(maapinna jm kohta:) alanevalt kaldu olema, allapoole kulgema
laskeutua, viettää, laskea
maastik langes järsult India ookeani suunas maasto vietti jyrkästi Intian valtameren suuntaan
tee kord tõuseb, kord langeb tie vuoroin nousee, vuoroin laskee
(veeseisu kohta:) alanema, madalamale vajuma
laskea, laskeutua, aleta
Pärnu lahes langes veetase 10 cm võrra Pärnunlahdessa vedenkorkeus laski 10 cm
(häälega seoses:) madalduma
(äänestä:) madaltua
aleta, laskea
ta hääl langes sosinaks hänen äänensä aleni kuiskaukseksi
tõusev ja langev intonatsioon nouseva ja laskeva intonaatio
2 tapetuna surma saama (hrl lahingus)
saada surmansa aseesta, vars. kuolla taistelussa
kaatua
mälestati vabaduse eest langenud sõjamehi muistettiin vapauden puolesta kaatuneita sotilaita
vallutatuna võitja valdusse siirduma
siirtyä vallattuna voittajan hallintaan
järgemööda ja ilma erilise vastupanuta langesid vaenlase kätte Narva ja Tartu peräkkäin ja ilman erityistä vastarintaa joutuivat vihollisen haltuun Narva ja Tallinna
3 (astme, määra, arvulise suuruse kohta:) vähenema
laskea, pudota
vererõhk langeb verenpaine laskee
elatustase on langenud elintaso on laskenut
kehakaal langes, õllekõhust jäi vaid mälestus paino putosi, kaljamaha oli kuin muisto vain
kehvemaks muutuma, halvenema
huonontua
laskea
ära lase tujul langeda älä anna mielialan laskea
(kõlbeliselt, moraalselt) alla käima
vajota kuv., langeta kuv., vaipua usein ylät.
Kuidas saab üks inimene nii madalale langeda! Kuinka kukaan voi vajota noin alas!
4 mingisse olukorda, millegi meelevalda sattuma
joutua, langeta
raskelt viga saanud mees langes koomasse vakavasti haavoittunut mies joutui koomaan
vangi langema joutua vankilaan
ta on langenud mängukire ohvriks hän on langennut pelihimon uhriksi
■ [millele] mingile ajale, kohale või kellelegi osaks sattuma
osua [johonkin], langeta [johonkin], kohdistua [johonkin/johonkuhun]
1. september langeb seekord laupäevale syyskuun ensimmäinen osuu tällä kertaa lauantaille
eesti keeles langeb rõhk üldiselt esimesele silbile virossa paino lankeaa yleensä ensitavulle
kahtlus on langenud Avele epäilys kohdistuu Aveen
lego ® ‹s
Taanist pärit lapsi arendav mäng, mis seisneb omavahel haakuvatest mänguklotsidest kõikvõimalike kujundite, ehitiste jms kokkupanemises
Lego (®)
selle mängu klots
Lego-palikka, Lego
legodest ehitamine meeldib talle väga hän rakentaa hyvin mielellään Legoilla
läbi mustade prillide
pessimistlikult, ilma midagi head lootmata
pessimistisesti, toivomatta mitään hyvää
talle kohe meeldib kogu maailma läbi mustade prillide vaadata hän suorastaan pitää kaiken näkemisesta pessimistisesti
maitsestama
M
toidule või joogile mingit maitseainet, maitset lisama
maustaa, höystää
maitsesta kala soola ja pipraga mausta kala suolalla ja pippurilla
mulle meeldib maitsestamata jogurt pidän maustamattomasta jogurtista
tüümianiga maitsestatud toorjuust timjamilla höystetty tuorejuusto
esitust, olukorda vm millegi abil meeleolukamaks, värvikamaks muutma
maustaa kuv., höystää kuv., ryydittää kuv.
nauditavalt kirjutatud ning vaheda vaimukusega maitsestatud blogi nautittavasti kirjoitettu ja terävillä nokkeluuksilla höystetty blogi
meeldima
M
[kellele] kellelegi meelepärane olema, kellegi meelest ilus, hea või tore olema
pitää [jostakusta/jostakin], tykätä [jostakusta/jostakin] ark., miellyttää [jotakuta]
tüdrukule meeldis hirmsasti kantri tyttö piti kovasti kantrista
kui mulle ikka kleit ei meeldi, siis ma lihtsalt ei pane seda selga jos en kerran pidä mekosta, en vain sitten pane sitä päälleni
ühele meeldib ema, teisele tütar yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä (sananl.) ark.
poisile meeldib tähelepanu keskmes olla poika on mielellään huomion keskipisteenä
Laurile hakkas Ameerikas nii meeldima, et jäigi sinna paigale Lauri alkoi viihtyä Amerikassa niin hyvin, että hän asettuikin sinne asumaan
tee, mis sulle meeldib tee mitä tahdot / tee mitä sinua miellyttää
miisu
M
s
(lastekeeles, hellitavalt:) kass
kisu, mirri
meie miisule meeldib sülle pugeda meidän kisu tulee mielellään syliin
milline
M
pron
1küsimustes ja kõrvallause algulküsiv-siduv sõna mingi omaduse või valiku täpsustamiseks
millainen, minkä|lainen, mimmoinen, mikä, jollainen
Milline kunst sulle meeldib? Millaisesta taiteesta pidät?
Millisest ajalehest sa seda lugesid? Mistä lehdestä luit sen?
kes teab, millist elu nad vahepeal on elanud kuka tietää, millaista elämää he ovat tällä välin eläneet
see oli pidu, millist pole siinkandis ammu nähtud ne olivat juhlat, jollaisia täälläpäin ei ole pitkään aikaan nähty
2retoorilistes hüüatustestugevdab hinnangut või osutab kellegi, millegi täisväärtuslikkusele
mikä, millainen
Milline ilu ja elegantsi paraad! Mikä kauneuden ja tyylikkyyden paraati!
Tütar mehel – milline õnn! Tytär naimisissa – mikä onni!
Milline elumees ta siiski oli! Millainen elostelija hän olikaan!
3 (mitmesugustes ebamäärasust väljendavates ühendites)
millainen, minkä|lainen
tulgu otsus milline tahes, uusi valimisi ei hakka keegi korraldama tuli millainen päätös hyvänsä, kukaan ei ala järjestää uusia vaaleja
ta on valmis vastu võtma ükskõik millise töö hän on valmis ottamaan vastaan millaisen työn tahansa
normaalne
M
adj
1 kehtestatud piirides olev; üldtunnustatud tavale vastav; oma rühmas, liigis tavaline, kõrvalekalleteta
normaali, luonnollinen
sellist olukorda ei saa pidada normaalseks sellaista tilannetta ei voi pitää normaalina
naha normaalne pH-tase ihon luonnollinen pH-arvo / ihon normaali pH-arvo
riideid, mida on normaalne kanda rannas, ei ole normaalne kanda Viru tänaval vaatteita, joita on luonnollista pitää rannalla, ei ole sopivaa pitää kadulla
omadustelt kahe äärmuse vahel, keskel olev
normaali, tavallinen, tavan|omainen
enesetunne on normaalne olo on normaali / olo on tavallinen
psüühiliselt terve
psyykkisesti terve
normaali, terve
Vene ajal pandi dissidente hullumajja, kus tablettide ja süstidega muudeti normaalne inimene hulluks neuvostoaikana toisinajattelijoita pantiin mielisairaalaan, jossa terveestä ihmisestä tehtiin tableteilla ja pistoksilla hullu
2 kõnek (üsna) hea, tavalisest parem
okei taipum., ookoo taipum.
Üllatus-üllatus, ta on jumala normaalne! Ihme kyllä hän on tosi okei!
Kuidas meeldib? – Täitsa normaalne! Mitäs pidät? – Ihan ookoo!
töötan müügijuhina ja saan normaalset palka, ei kurda olen myyntipäällikkö ja saan ookoo palkkaa, en valita
orient
M
s›, Orientpärisnimi
maailma osa, mis hõlmab eriti Lähis-Ida, Kaug-Ida ja Kesk-Aasiat
orientti, itä|maat mon.
suures osas oriendist on valitsevaks usuks islam suuressa osassa orienttia valtauskonto on islam
mulle väga meeldib oriendi köök pidän paljon itämaisesta keittiöstä
ots
M
s
1 tipmine osa; algus või lõpp(osa), ees- või tagaosa, ülemine või alumine pool
pää, puoli, kärki
keeleots kielen kärki; kielen pää
muna tömp ja terav ots munan tylppä ja terävä pää / munan tylppä pää ja terävä kärki
Kummast otsast sina banaani avad? Kummasta päästä sinä avaat banaanin?
tunneli Itaalia-poolne ots tunnelin Italian-puoleinen pää
pingiots penkinpää
elame Tallinna eri otstes asumme Tallinnan eri puolilla
maja laguneb igast otsast (igalt poolt, üleni) talo ränsistyy joka puolelta
ülespidi otsaga nina pystynenä
millegi lühem või väiksema pindalaga külg
pää, pääty
salli otstes on lõngast tutid huivin päissä on lankatupsut
võtsime pingi otstest kinni ja tõstsime ta teise kohta otimme penkinpäistä kiinni ja nostimme penkin toiseen paikkaan
voodiots sängynpääty / sängyn pääty
(jutu, tegevuse vm alguse või järje kohta)
toiminnan tms. alusta; jonkin toiminnan vaiheesta
kui asi välja ei tule, hakka jälle otsast peale jos asia ei onnistu, aloita taas alusta
jaanalinnukasvatus on jõudnud otsaga Tartumaale strutsien kasvatus on aloitettu Tartumaalla
(seisundi, nähtuse ammendumisega seoses:) lõpp
loppu
poissmehepõlvel on nüüd ots peal poikamieselämä on nyt lopussa
räägiti viimsestpäevast ja maailma otsast puhuttiin tuomiopäivästä ja maailmanlopusta
kõnek (paljust, suurt hulka rõhutavates väljendites)
suurta määrää korostavissa ilmauksissa
Kus selle häbi ots! Häpeällä ei ole rajaa!
2 teekond, teelõik kahe punkti vahel
matka kahden pisteen välillä
rattaga tööl käia pole see mingi maa, ainult 15 kilomeetrit ots töihin pyöräillen se ei ole matka eikä mikään, vain 15 kilometriä suuntaansa
sõidab neli korda nädalas Tartu–Tallinna vahelist otsa matkustaa neljä kertaa viikossa Tarton ja Tallinnan väliä
mulle meeldib autoga pikki otsi sõita pidän pitkien matkojen ajamisesta autolla
3 kõnek töö(võimalus), teenistus(võimalus)
työ(mahdollisuus)
homma
mees käib ehitustöödel juhuslikke otsi tegemas mies käy rakennuksilla tekemässä satunnaisia hommia
sai Soomes tasuva otsa peale pääsi Suomessa hyvin palkattuun hommaan
haltuuraots viraapelihomma
4 (meremeeste kõnepruugis:) laeva kinnitus- vm tross
(merimiesten puheessa:) laivan kiinnitys- tm. köysi
kinnitusots kiinnitysköysi
otsad päästeti lahti ja teekond Suessi kanali poole võis alata köydet irrotettiin ja matka Suezin kanavalle saattoi alkaa
laev andis otsad (lahti) (asus teele) laiva lähti matkaan
5 otsmik, laup
otsa
laksas endale peoga vastu otsa läimäytti itseään kämmenellä otsaan
paljas
M
adj
1 ilma rõivasteta, jalanõudeta vm keha katva või varjava katteta
alaston, paljas, naku ark.
poiss tõmbas tossud palja jala otsa poika veti lenkkarit paljaisiin jalkoihin
võtsin ülakeha paljaks riisuin ylävartalon paljaaksi
mõnele kohe meeldib paljas olla jotkut pitävät alastomana olemisesta
ilma juusteta, karvadeta vm keha kaitsva katteta
kaljuadj.›, paljas, muli, karvaton
mees oli pikka kasvu ja palja pealaega mies oli pitkä ja hänen päälakensa oli kalju
pojad on sündides abitud, pimedad ja paljad poikaset ovat syntyessään avuttomia, sokeita ja karvattomia
(puude, põõsaste kohta:) ilma lehtedeta, raagus; ilma katvate karvakesteta
(puista, pensaista:) lehdetön
alaston, paljas
saared ja pärnad on juba puhta paljad saarnet ja lehmukset ovat jo aivan paljaita
(pinna kohta:) millestki tühi, lage või vaba, nt ilma suuremate taimedeta, lumeta
(pinnasta:) tyhjä tai vapaa jostakin
alaston, avoin, paljas, sula {lumeton}, puuton
vastrajatud Jaapani aed on veel üsna lage ja paljas vasta perustettu japanilainen puutarha on vielä melko aukea ja puuton
reejalas ei libisenud paljal maal reen jalas ei lipsunut paljaalla maalla
2kohati adverbilaadselt, umbes nagu ainult, üksnesilma lisanditeta või abivahendita
pelkkä, paljas
poisid püüdsid aerutada paljaste kätega pojat yrittivät meloa pelkin käsin
baktereid palja silmaga ei näe bakteereita ei näe paljaalla silmällä
palja entusiasmiga kaugele ei jõua pelkän entusiasmin avulla ei pääse pitkälle
juba paljas mõte sulavõi joomisest ajab iiveldama jo pelkkä ajatus voisulan juomisesta tekee pahoinvointiseksi
ilma pealisrõivata, ainult mingi vähema rõivaga kaetud
viittaamassa ilman päällysvaatteita olemiseen
on juba nii soe, et võib palja kleidiga käia on jo niin lämmin, että voi olla pelkässä mekossa
ilma varanduseta või omandita, vaene
pennitön, aukiadv.ark.
rikas ta pole, aga päris paljas ka mitte rikas hän ei ole, mutta ei aivan pennitönkään
pildistama
M
kaamera abil midagi või kedagi pildile jäädvustama
kuvata [jotakuta/jotakin, joku/jokin], valo|kuvata [jotakuta/jotakin, joku/jokin]
Remole meeldib pildistada loodust Remo pitää luonnon kuvaamisesta
põhi2
M
s
1 millegi alumine (rõhtne) osa või pind
pohja
jõin pokaali põhjani (tühjaks) join maljan pohjaan
mulle meeldib selline magustoit, kus moos on põhjas ja kohupiim peal pidän sellaisesta jälkiruoasta, jossa hillo on pohjalla ja rahka päällä
laskusime Suure Kanjoni põhja laskeuduimme Grand Canyonin pohjalle
merepõhi merenpohja / meren pohja
millegi aluseks olev, kandev pind või kiht
pohja, alusta
tee oli kõva põhjaga tien pohja oli kova
(mütsi, sõrmkübara vm eseme) ülemine pind või osa
(pipon, sormustimen tm. esineen) päällyspinta tai -osa

mat geomeetrilise keha pind, mis asetseb risti selle kõrgusega
kanta mat.
prisma põhjad prisman kannat
2 asjaolu, millel miski põhineb; vaimne või aineline alus
asia, johon jokin perustuu; henkinen tai aineellinen pohja
pohja kuv., perusta kuv., perustus kuv.
nende suhtel puudus tugev põhi heidän suhteeltaan puuttui vahva pohja
sellistel kahtlustel pole mingit põhja (põhjust, põhjendust) sellaisilla epäilyksillä ei ole minkäänlaista perustaa
väike kool andis hea põhja edasiseks pieni koulu antoi hyvän pohjan tulevaisuutta varten
tahan, et mingi majanduslik põhi oleks olemas, kui abielluma hakkame tahdon, että olisi olemassa jonkinlainen taloudellinen pohja, kun menemme naimisiin
3 taust, tagapõhi, foon
pohja, tausta
valgel põhjal ilutses punane rist valkealla pohjalla oli kaunis punainen risti
4hrl sisekohakäänetesmillegi keskel asuv kauge (varjatud) koht
jonkin keskellä sijaitseva kaukainen (suojainen) paikka
seitsmel vennal oli talu kaugel laane põhjas seitsemällä veljeksellä oli talo kaukana metsän keskellä
(sisemaailma ja sügavalt sisemusest lähtuva kohta)
sisäisestä maailmasta ja syvältä sisimmästä lähtevästä
Aldo silmade põhjas on tume ja sügav valu syvällä Aldon silmissä on tumma kipu
5 põhjas (helitugevuse, kiiruse vm kohta:) maksimumvõimsusel, maksimumi peal
täysillä ark.
naabripoiss kuulab muusikat, volüüm põhjas naapurinpoika kuuntelee musiikkia täysillä / naapurinpoika kuuntelee musiikkia volyymit kaakossa ark.
põhja (helitugevuse, kiiruse vm kohta:) maksimumvõimsusele, maksimumi peale
täysillä ark.
reisiseltskonna soovil tuli bussis konditsioneer põhja keerata matkaseurueen toivomuksesta bussissa piti panna ilmastointi täysille
vajutasin piduri põhja painoin jarrun pohjaan
põhjani täiesti, täielikult, täiel määral
perin pohjin, perin juurin, juurta jaksaen, juurta jaksain
põhjani positiivne raamat perin pohjin positiivinen kirja
kui pidutsen, siis ikka südamest ja põhjani kun juhlin, juhlin sydämestäni ja juurta jaksain
raamat
M
s
1 kirjutatud teos, mida loetakse
kirja
käsikiri ilmus raamatuna alles pärast autori surma käsikirjoitus ilmestyi kirjana vasta tekijän kuoleman jälkeen
mulle meeldib raamatuid lugeda luen mielelläni kirjoja
kõvakaaneline raamat kovakantinen kirja
väga igav raamat erittäin tylsä kirja
muinasjuturaamat satukirja
lemmikraamat lempikirja; mielikirja; suosikkikirja
teose suurem alajaotus (nt Piibli osa)
kirjallisen teoksen lukua laajempi (itsenäinen) jakso
kirja
Esimene Moosese raamat Ensimmäinen Mooseksen kirja
2 köidetud paberilehed või kaustik märkmete tegemiseks
merkintöihin tarkoitettu nidos paperiarkkeja
kaastundeavalduste raamat osanottokirja
köidetud kogum kviitungeid, talonge jms
yhteen sidottu nidos kuittilomakkeita tms.
vihko
talongiraamat kuponkivihko
tšekiraamat sekkivihko
van (hoiuraamatu kohta)
pankkikirjasta
tal on raha pangas raamatu peal hänellä on pankissa rahaa tilillä
3 sündmuste, asjaosaliste vm nimestik, register
luettelo, rekisteri
telefoniraamat puhelinluettelo
4 paberi arvestusühik
(paperimäärän mittana)
kirja
rohkem
1advmillegagi võrreldes suuremal hulgal või määral
Vastand vähem
enemmän, enempää {eitavas lauses}, enää {eitavas lauses}
Läänemaal sündis lapsi rohkem kui mullu Läänemaalla syntyi enemmän lapsia kuin viime vuonna
rohkem muudatusi ei tule enempää muutoksia ei tule / muutoksia ei enää tule
■ ‹adv(aja kohta:) edaspidi, sellest peale
(ajasta)
enää
rohkem me sellest ei räägi emme puhu siitä enää
■ ‹adv(vastandusega ühenduses:) osutab eelistusele või ülekaalukusele
enemmän, pikemmin
ühele meeldib rohkem paberitöö, teisele patrullimine toinen pitää enemmän paperityöstä, toinen partioinnista
2pron› ‹adjektiivselt või substantiivselt(algsest suurema koguse kohta)
enemmän, enempää {eitavas lauses}, useampi
rohkemate inimeste arvamusi ei ole eriti kuulda olnud useampien ihmisten mielipiteitä ei juuri ole kuulunut
rohkemat mehed ei pärinud miehet eivät kyselleet enempää
rämps
M
s
1 reostavad jäätmed, äravisatud asjad
roska, jäte
puhas rämps ilusas pakendis täyttä roskaa kauniissa pakkauksessa
ehitusrämps rakennusjäte
2ka omadussõnaliseltmiski tarbetu, kvaliteedilt kehv või väheväärtuslik
roska, romu, roju, roina
su jutt on absoluutne rämps puheesi on aivan roskaa / puheesi on täyttä hölynpölyä
süüa meeldib väga-väga ja läheb kõik: magus, soolane või rämps syöminen on hyvin mieluista ja kaikki maistuu: makea, suolainen tai roskaruoka
(halvustavalt alamaks, alaväärtuslikuks peetava inimese kohta)
halveksivasti alempiarvoisena pidettävästä ihmisestä
roska|väki halv. {ihmisjoukosta}, roska|sakki ark., halv. {ihmisjoukosta}
tööline on rämps, las rügab 14 tundi päevas miiinimumpalga työläiset ovat roskasakkia, raatakoot 14 tuntia päivässä minimipalkalla
stiil
M
s
1 ajastule, autorile, koolkonnale, teosele vm omane väljendus- või kujutuslaad
tyyli
kirjaniku napp stiil kirjailijan pelkistetty tyyli
gooti stiilis sambad goottilaistyyliset pylväät
muusikas kohtuvad Kuuba ja Aafrika stiilid musiikissa yhtyvät kuubalainen ja afrikkalainen tyyli
keelekasutuse viis
tyyli, tyyli|laji
hinnati sisu, stiili ja õigekirja arvioitiin sisältöä, tyyliä ja oikeinkirjoitusta
akadeemiline stiil eeldab viitamist akateeminen tyyli edellyttää viittaamista
inimese käitumis- või tegutsemisviis
tyyli
karjumine pole tema stiil huutaminen ei ole hänen tyyliään
erakonna poliitiline stiil puolueen poliittinen tyyli
2 rõivastuse, välimuse vms laad
tyyli, look [luk] ark., staili slg.
naine ei kavatse loobuda luksuslikust stiilist nainen ei aio luopua luksustyylistään
saate stiil meeldib, aga sisu jäi segaseks pidän ohjelman tyylistä, mutta sisältö jäi hämäräksi
riietumisstiil pukeutumistyyli
soengustiil hiustyyli
eriline elegants ja väljapeetus
tyyli
eesti arhitektidel on stiili virolaisissa arkkitehdeissa on tyyliä
rafineeritud stiil hienostunut tyyli
3 spordiala teatava tehnikaga liik
tyyli
võistlus toimub tavapärase klassikalise stiili asemel vabastiilis tavanomaisen klassisen tyylin sijaan kilpaillaan vapaalla tyylillä
sõitma
M
1 mingi sõiduvahendiga (edasi) liikuma
ajaa, ajella, kulkea, matkustaa, matkustellafrekv
kaks poisikest sõitsid jalgratastega minust mööda kaksi pikkupoikaa ajoi ohitseni polkupyörällä
sõitsime nädalavahetuseks pealinna matkustimme viikonlopuksi pääkaupunkiin
sõitsin valge hobusega mööda Pärnut ratsastin valkoisella hevosella ympäri Pärnua
(sõiduvahendi kohta:) (edasi) liikuma, teataval marsruudil liikuma
ajaa, kulkea, liikennöidä
auto sõitis minema auto ajoi tiehensä
rong sõidab ainult üks kord päevas juna kulkee vain kerran päivässä
buss sõidab marsruudil Ülenurme–Tartu bussi kulkee reitillä Ülenurme–Tartto
2 sõiduvahendit kasutades sellega töötama või sportima
ajaa, kulkea
20 aastat merd sõitnud mees 20 vuotta merta kulkenut mies
sõidan rulluiskudega teist aastat rullaluistelen toista vuotta
sõiduvahendit kasutades (kodust, töölt vm eemale ja tagasi) liikuma, reisil käima
kulkea, ajaa, matkustaa
ta sõitis palju välismaa vahet hän kävi paljon ulkomailla
sõidan puhkusele juuni lõpus lähden lomalle kesäkuun lopussa
3 (muu hoogsa liikumise kohta)
muusta vauhdikkaasta liikkumisesta
poistele meeldib mööda käsipuid alla sõita pojat liukuvat mielellään alas kaiteita pitkin
kuidas see juhtus, et 150 kg kast sul ringi sõitma hakkas? Miten sinulle niin kävi, että 150-kiloinen laatikko lähti liikkeelle?
Seotud sõnad
sõitmines
ajelu, ajo, liikennöinti, matkan|teko, matkustus
temaatiline
M
adj
ühtse teemaga seotud, ühtsel teemal põhinev; teemadeks jaotamisel, eri teemade kaupa käsitlemisel põhinev, teemasse või temaatikasse puutuv
temaattinen, teemallinen, teema-
raamat on segu kronoloogilisest ja temaatilisest lähenemisest kirjassa yhdistyvät kronologinen ja temaattinen lähestymistapa
temaatiline näitus teemanäyttely / temaattinen näyttely
meile meeldib temaatilisi stiilipidusid korraldada järjestämme mielellämme teemajuhlia
tohutult
M
adv
väga palju, väga suurel määral
valtavasti, suunnattomasti, tavattomasti, hirmuisesti, älyttömästi vars. ark., tuhottomasti ark.
miski tegi meile tohutult nalja jokin oli meistä hirmuisen huvittavaa
kohtuprotsess tõmbas tohutult tähelepanu oikeusprosessi sai suunnattomasti huomiota
ma mõistsin, kui tohutult see minu meeli nüristab ymmärsin, kuinka valtavasti se tylsistää minua
uute sadamate ehitamine nõuab tohutult aega ja raha uusien satamien rakentaminen vaatii valtavasti aikaa ja rahaa
Mulle tohutult meeldib see laul! Minä pidän tästä laulusta valtavasti!
linn on viie aastaga tohutult arenenud kaupunki on kehittynyt viidessä vuodessa tavattomasti
tähendus
M
s
1 mõte, mida sõna, märk vms kannab
merkitys
lause tähendus muutub, kui sellest jätta ära osa sõnu lauseen merkitys muuttuu, kun siitä jättää pois osan sanoista
sõna tähendust vaata sõnaraamatust katso sanan merkitys sanakirjasta
kitsam tähendus suppeampi merkitys
laialt levinud tähendus laajalti levinnyt merkitys
ülekantud tähendus kuvaannollinen merkitys
sõnatähendus sanan merkitys
lisatähendus lisämerkitys
kõrvaltähendus sivumerkitys
2 see, mida miski endast kujutab või endaga kaasa toob; millegi olulisus, tähtsus
tarkoitus
merkitys
talle meeldib vestelda kolleegidega elu tähendusest hän keskustelee mielellään työtovereidensa kanssa elämän tarkoituksesta
tema tegevuse tähendus selgub peagi hänen toimintansa tarkoitus selviää pian
jõulude kristlik tähendus joulun kristillinen merkitys
3 hrv (põgus) märkus, täiendus või kommentaar
huomio
piirdun siinkohal vaid mõne kerge tähendusega esitän tässä vaiheessa vain muutaman lyhyen huomion
unistama
M
[millest] millegi ihaldusväärse teostumist ette kujutama; olematut kujutlema, fantaseerima
haaveilla, unelmoida, uneksia
iga sportlane unistab olümpiavõidust jokainen urheilija haaveilee olympiavoitosta
talle meeldib vaba olla ja unistada hän haluaa olla vapaa ja uneksia
■ ‹hrl v-vormis(hrl silmade, pilgu kohta:) seda väljendav
haaveileva, uneksiva
unistavate silmadega poiss poika jolla on uneksivat silmät
(uimase, uimerdava oleku kohta)
vitkastella, aikailla
Mine hambaid pesema, mida sa siin unistad! Mene pesemään hampaasi, mitä täällä vitkastelet!
tüdruk jäi unistama ja teised jõudsid ette tyttö jäi aikailemaan ja muut ehtivät edelle
Seotud sõnad
unistajas
haaveilija, haihattelija, taivaanrannan maalari leik., uneksija
vari1s
1 tumedam kujutis, mis tekib valgusvoo teele jääva keha taga
varjo
õhtul on varjud pikemad iltaisin varjot ovat pidempiä
koer käis peremehe kannul nagu vari koira kulki isännän perässä kuin varjo
koht, kuhu päike hrl ei paista ja kus on seetõttu pimedam ning jahedam
varjo, katve, siimes vars. ylät.
mõni taim ei talu varju jotkut kasvit eivät siedä varjoa
(väljendites millegi ähvardava ja ebameeldiva kohta)
varjo kuv.
neid kummitavad mineviku varjud menneisyyden varjot kummittelevat heille
talle langes kahtluse vari epäilyksen varjo lankesi hänen ylleen
(hingelise seisundi peegelduse kohta inimese näol)
häivähdys, häive
üle neiu näo libises kahtluse vari tytön kasvoilla käväisi epäilyn häivähdys
(väljendites tagaplaanil püsimise kohta)
tausta kuv., taka-ala, varjo kuv.
mulle meeldib varju jääda pysyn mielelläni taustalla
ta elab oma suure venna varjus hän elää isoveljensä varjossa
värvilt tumedam koht mingil pinnal; (pildi) varjutatud pind
varjo
silmade all olid mustad varjud silmien alla oli mustat varjot
■ ‹adverbilaadselt, eitusegaüldse mitte, mitte kübetki
hiven
ta näol polnud kahetsuse varjugi hänen kasvoillaan ei ollut katumuksen hiventäkään
2 kellegi või millegi ebaselgena nähtav kujutis
varjo
puude taga vilksatasid tumedad varjud puiden takana häilähteli tummia varjoja
vaim, surnud inimese kehatu kuju
varjo, haamu
tunneb kadunud isa varju enda üle valvamas tuntee edesmenneen isän varjon valvomassa häntä
varjude riik (manala) kuoleman varjon maa ylät.
(kurjuse maailma kohta)
(pahan maailmasta)
pimeys kuv., varjo kuv.
võitlus valguse ja varju vahel valon ja pimeyden välinen taistelu
3hrl kohakääneteskaitse millegi eest; kaitstud, varjatud, peidetud olek
suoja, katve
Kust leida tuule eest varju? Mistä löytäisi suojaa tuulelta?
põgenesime öö varjus pakenimme yön suojissa
maapõues on varjul suuri rikkusi maan uumenissa piilee suuria rikkauksia
õnneks saadi hein õigel ajal varju alla onneksi heinä saatii ajoissa suojaan
memm tõstis käe varjuks silmade kohale mummo nosti käden varjoksi silmille
mäetipud kadusid uduloori varju vuorien huiput katosivat sumuharsoon
kaitset pakkuv paik, ese vms
varjostin, varjo
varju teeme lahti siis, kui päike lõõskama hakkab avaamme varjon, kun aurinko alkaa paahtaa
4 hrv kõhutäide
ruoasta
vutt2
M
s
kõnek jalgpallimäng, jalgpall
futis, fudis
poistele meeldib vutti taguda pojat tykkäävät pelata futista
väljas
M
adv
1 seest või alt väljaspool, pealispinnal või nähtaval
ulkona
särk on pükstest väljas paita on housuista ulkona; paita on housujen päällä
vabas õhus, mitte siseruumis; mingist kohast, piirkonnast kaugemal
Vastand sees
ulkona, ulkosalla
ulkopuolella
väljas sajab ulkona sataa
kes viitsib pubis istudes väljas suitsetamas käia? kuka viitsii käydä ulkona polttamassa, kun istuu pubissa
elab linnast väljas asuu kaupungin ulkopuolella
(avalikus kohas viibimise kohta:) mujal, kodust vm ära, eemal
ulkona
pühapäeviti sööme väljas sunnuntaisin syömme ulkona
Liinale meeldib sõbrannadega väljas käia Liina menee mielellään ulos ystavattäriensä kanssa
2 avalikult välja pandud või esitatud, (kõigile) nähtaval, ilmunud
esillä, framilla ark.
mingit silti pole väljas mitään kylttiä ei ole esillä
kunstnikul oli väljas hulk maastikumaale taiteilijalla oli esillä joukko maisematauluja
Kas uus seadus on juba väljas? Onko uusi laki jo julkistettu?
3 kohal, ettenähtud paigas, tööle või tegevusse asunud
liikkeellä, toiminnassa
töötaja on pärast haigust esimest päeva väljas työntekijä on sairauden jälkeen ensimmäistä päivää paikalla
kümme lumekoristusmasinat on korraga väljas kymmenen lumiauraa on samanaikaisesti liikkeellä
Kas sääsed on juba väljas? Onko hyttysiä jo liikkeellä?
osutab kuhugi jõudmisele, saabumisele
viittaamassa jonnekin pääsemiseen tai saapumiseen
varsti olin metsa veeres väljas pian olin päässyt metsän reunaan / kohta olinkin metsän reunassa
osutab eesmärgile, millegi toetamisele
osoittamassa päämäärää, jonkin tukemista
ta on alati tõe ja õiguse eest väljas hän puolustaa aina totuutta ja oikeutta
esineb hrl üllatust või meelepaha väljendavates hüüatustes
yllätystä tai mielipahaa ilmaisevissa huudahduksissa
Kus mul professor väljas! Mikä professori oikein olet olevinasi!
Õige mul tita väljas, ei julge üksi koju jääda! Älä viitsi olla vauva, että et uskalla jäädä yksin kotiin!
4 [millest] esineb ühendites, mis osutavad millestki väljumisele või eemal-olekule, millegi lõppemisele
ilmauksissa, jotka viittaavat jostakin poistumiseen tai jostakin etäällä olemiseen, jonkin loppumiseen
nüüd oleme kõige suuremast hädast väljas nyt olemme selvinneet suurimmasta pulmasta
vigastuste tõttu on rivist väljas mitu mängijat useat pelaajat eivät pysty pelaamaan vammojen takia
organism on täiesti tasakaalust väljas elimistö on täysin poissa tasapainosta
helistasime, aga ta oli levist väljas soitimme, mutta hänen puhelimeensa ei saatu yhteyttä
võhm on väljas voimat ovat lopussa
ära harjumav
[kellega/millega] lõplikult kodunema, kuskil lõplikult kohanema
tottua [johonkin]
pole midagi, küll ta pikapeale ära harjub ei hätää, hän kyllä tottuu ajan mittaan
olen Rakverega ära harjunud, mulle see linn meeldib olen tottunut Rakvereen, pidän tästä kaupungista
üle lööma
1 ületama, üle trumpama
päihittää, voittaa
püüab oma konkurenti reklaamiga üle lüüa yrittää päihittää kilpailijansa mainoksella
2 (armusuhete kohta:) kelleltki teiselt enda kallimaks võtma
viedä
ta on võimeline üle lööma iga mehe, kes talle meeldib hän pystyy viemään joka miehen, josta hän pitää
3 riide lõigatud äärt hargnemise vältimiseks teatud pistetega üle õmblema
huolitella käs., luotella käs.

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur