Eesti-soome sõnaraamat

Käyttäjälle/Kasutajale

Päring:

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 44 artiklit

anekdootlik
M
‹adj›
naerma ajav, koomilist lugu meenutav, sellele omane
anekdoottimainen
▪ see, mis minu isaga juhtus, on täiesti anekdootlik se, mitä isälleni tapahtui, on kuin suoraan jostakin anekdootista
asula|sisene
M
(liiklustee kohta:) asula piiridesse jääv
Võrdle asula|väline
taajaman sisäinen
▪ asulasisestel teedel juhtus mullu 214 kokkupõrget taajamien sisäisilla teillä oli viime vuonna 214 yhteentörmäystä
eest
M
‹adv›, ‹postp› [mille]
1 liikumise või esikülje suunast, eestpoolt küljest
Vastand tagant
edestä
▪ maja eest on lumi roogitud lumi on luotu talon edestä
▪ pluus on eest märg pusero on edestä märkä
▪ pani mul tee eest kinni sulki tien edestäni
▪ kusagilt eest kostab nuttu jostakin edestäpäin kuuluu itkua
▪ buss oli puupüsti täis, hädavaevu saime eest peale bussi oli täpötäynnä, pääsimme juuri ja juuri etuovesta sisään
■ esiküljelt, esipoolelt ära (oma otstarvet täitmast); küljest ära
etupuolelta (täyttämästä tehtäväänsä); irtoamisesta
–
▪ võttis prillid eest otti silmälasit päästä
▪ nööp tuli eest ära nappi irtosi
2 (eestpoolt) takistamast, segamast ära
pois tieltä
edestä
▪ Mine eest! Mene pois edestä!
▪ Astuge eest ära! Menkää pois edestä!
3 kättesaamist, tabamist vältida püüdes kellestki kõrvale või kaugemale
pakenemisesta, karkaamisesta
–
▪ üks ajas taga, teised jooksid eest yksi ajoi takaa, toiset juoksivat karkuun
4 (hrl ühenduses verbiga leidma:) varem kohal, ees olevana, varem olemas
(tav. verbin leidma yhteydessä:) jo aiemmin paikalla olemisesta
–
▪ kui randa jõudsime, leidsime sealt palju inimesi eest kun pääsimme rantaan, siellä oli jo paljon ihmisiä
5 varemalt, enne endale, nii et keegi teine ilma jääb
aiemmin itselle ottamisesta, niin että joku toinen jää ilman
–
▪ varasemad tulijad napsasid paremad kohad eest ära ensinnä tulleet nappasivat parhaat paikat
▪ kes kiirem oli, kahmas ka teiste eest paremad palad endale nopeimmat kahmivat parhaat palat itselleen
6 teatud aeg tagasi
sitten
▪ õnnetus juhtus poole tunni eest onnettomuus tapahtui puoli tuntia sitten
▪ paari aasta eest polnud siin ühtki maja pari vuotta sitten täällä ei ollut yhtään taloa
▪ pidin juba kuu aja eest kodus olema minun piti olla kotona jo kuukausi sitten
7 kelleltki otsust saamast, kellelegi aru andmast, kellegi jutult vms
saamasta päätöstä joltakulta, antamasta selvitystä jollekulle, jonkun puheilta tms.
–
▪ poissi veeti ühe komisjoni eest teise ette poikaa kuljetettiin toimikunnasta toiseen
8 asemel, samaväärse asendajana
asemesta, sijasta
edestä, puolesta
▪ Kes selle töö sinu eest ära teeb? Kuka sen työn sinun edestäsi tekee?
▪ ema vastas lapse eest äiti vastasi lapsen puolesta
▪ riis on Jaapanis nii leiva kui kartuli eest riisi korvaa Japanissa niin leivän kuin perunankin / riisiä syödään Japanissa niin leivän kuin perunankin sijasta
■ kellegagi või millegagi võrdselt
yhtä paljon kuin joku tai jokin, jotakuta tai jotakin vastaten
edestä
▪ vägilane sõi kümne mehe eest sankari söi kymmenen miehen edestä
▪ muidu vaikne poiss, aga tööd rabab mitme eest muuten hiljainen poika, mutta raataa usean edestä
9 vastu (andes või saades); väärtuses
jollakin, jotakin vastaan (antaessa tai saadessa); jonkin arvosta
–
▪ sentide eest ei saa midagi senteillä ei saa mitään
▪ andis kutsikad ära sümboolse tasu eest antoi koiranpennut symbolisella hinnalla
▪ ega ma siis aitäh eest pool päeva tööd teinud en minä tehnyt töitä puolta päivää vain saadakseni kiitoksen
▪ kaupa on siin praegu 500 euro eest tässä on tällä hetkellä tavaraa 500 euron arvosta; tässä on tällä hetkellä tavaraa 500 euron edestä
10 osutab sellele, kelle või mille suhtes midagi tehakse või miski toimub
-sta/-stä, puolesta
▪ ilmajaam hoiatas tugeva tuule eest sääasema varoitti voimakkaasta tuulesta
▪ Suur tänu abi eest! Suuret kiitokset avusta!
▪ kassi eest hoolitseb laps lapsi huolehtii kissasta
▪ Kes vastutab projekti juhtimise eest? Kuka vastaa projektin johtamisesta?
▪ võitleb põlisrahvaste õiguste eest taistelee alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta
▪ lõunasöögi eest pidi igaüks ise maksma lounas piti jokaisen maksaa itse
■ osutab põhjusele, mille pärast kedagi karistatakse, kritiseeritakse vms
vuoksi, takia
▪ läks pangaröövi eest vangi joutui vankilaan pankkiryöstön vuoksi
enne|kuulmatu
M
‹adj›
varem mittekogetud või -kuuldud, (nördimusest, üllatusest) jahmatama panev
ennen|kuulumaton
▪ juhtus ennekuulmatuid asju tapahtui ennenkuulumattomia asioita
ette valmistama
1 mingi ülesande täitmiseks eeltöid tegema
valmistella, alustaa, pohjustaa, pedata ark.
▪ loenguid ette valmistama valmistella luentoja
▪ tema oleks tahtnud kohemaid hakata pulmapidu ette valmistama hän olisi heti halunnut alkaa valmistella hääjuhlaa
2 kedagi mingiks olukorraks või sündmuseks sisemiselt ette häälestama
valmistella, prepata ark.
▪ juhtus midagi niisugust, milleks ma polnud ette valmistatud tapahtui jotakin sellaista, johon minua ei ollut valmisteltu
3 kellelegi mingiks tööks või tegevuseks teadmisi ja oskusi andma
valmentaa, opettaa, prepata ark.
häire|keskus
M
koordineeriv asutus, kuhu õnnetusest teatada või kust ohu puhul abi paluda
hätä|keskus, hälytys|keskus (aik.)
▪ Häirekeskus kuuleb, mis teil juhtus? Hätäkeskus, kuinka voin auttaa?
juhtuma
M
1 (üksiksündmuse, juhtumi kohta:) ootamatult toimuma, ette tulema
sattua, tapahtua
▪ õnnetus juhtus sirgel teelõigul onnettomuus sattui suoralla tieosuudella
▪ minuga juhtub kõiksugu asju minulle sattuu kaikenlaisia asioita
▪ ema loodab, et juhtub ime ja poeg paraneb äiti toivoo, että tapahtuu ihme ja poika parantuu
2 [mida tegema] ettekavatsemata, juhuslikult kuhugi jõudma või midagi tegema
tulla tai joutua sattumalta johonkin, tulla sattumalta tehneeksi jotakin
sattua, osua
▪ baariomanik juhtus kõike pealt nägema baarin omistaja sattui näkemään omin silmin kaiken
▪ juhtusin kuulma raadiost intervjuud majandusministriga satuin kuulemaan radiosta talousministerin haastattelun
juures
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›
1 kellegi, millegi vahetus läheduses, täiesti lähedal
luona, läsnä, tykönä murt., ylät.
▪ seisis akna juures seisoi ikkunan luona
▪ ma olin juures, kui see juhtus olin läsnä kun se tapahtui
■ kellegi asu-, elu- või töökohas; kellegi jutul või vastuvõtul
luona, tykönä murt., ylät.
▪ ta käis eile minu juures hän kävi eilen minun luonani
▪ hetkel olen juuksuri juures olen nyt kampaajalla
■ osutab asutusele vm, mille alluvusse või koosseisu miski või keegi kuulub
viittaamassa instanssiin tms., jonka alaisuuteen tai kokoonpanoon jokin tai joku kuuluu
–
▪ muuseumi juures tegutseb kodu-uurijate ring museon yhteydessä toimii kotiseuduntutkijoitten piiri
2 osutab elusolendile, esemele, nähtusele vms, kelle või mille suhtes midagi nenditakse
viittaamassa elävään olentoon, esineeseen, ilmiöön tms., josta jotakin mainitaan
–
▪ mulle ei meeldi see joon tema juures en pidä siitä piirteestä hänessä
▪ vanamees ei ole enam päris mõistuse juures ukko ei ole enää aivan järjissään
▪ ta on täie tervise juures hän on täysin terve
▪ Mis sind selle loo juures häirib? Mikä sinua häiritsee siinä jutussa?
■ osutab asjaolule, millega seoses miski toimub
viittaamassa asiaintilaan, johon liittyen jotakin tapahtuu
–
▪ sellise tempo juures jääme kindlasti hiljaks tällaisella tahdilla myöhästymme varmasti
▪ hingeldas vähimagi füüsilise pingutuse juures hengästyi vähimmästäkin fyysisestä ponnistuksesta
▪ oli innuga asja juures teki sitä innolla
3 millelegi lisaks
lisäksi
▪ kõigi oma toimetuste juures jõuab ta veel lugedagi kaikkien tekemistensä lisäksi hän ehtii vielä lukeakin
▪ huviliste arv suureneb, täna on jälle mitu uut inimest juures kiinnostuneiden määrä kasvaa: tänään paikalla on taas monta uutta ihmistä / kiinnostuneiden määrä kasvaa: tänään läsnä on taas monta uutta ihmistä
järele
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›
1 osutab kellelegi või millelegi järgnemisele; taha
perään, jälkeen, taakse
▪ asusin ritta tema järele menin jonoon hänen peräänsä
▪ koer jooksis autole natuke maad järele koira juoksi vähän auton perässä
■ (ajalistes seostes)
perässä
▪ minge te ees, ma tulen pärast järele menkää edeltä, tulen myöhemmin perässä
2 osutab soovide, vajaduste jne objektile, huvipakkuvale inimesele või asjaolule
viittaamassa toiveiden, tarpeiden jne. kohteeseen, kiinnostavaan ihmiseen tai asiaintilaan
–
▪ poisid olid nagu hullud selle tüdruku järele pojat olivat aivan hulluina siihen tyttöön
▪ küsis ema tervise järele kysyi äidin terveydestä
■ (seoses millegi või kellegi (kätte)saamise, hankimisega)
jonkin tai jonkun hakemisesta
–
▪ ema saatis poisi poodi leiva järele äiti lähetti pojan kauppaan hakemaan leipää
▪ tulin oma raamatule järele tulin hakemaan kirjaani
■ (seoses haaramise või võtmisega)
ottamisesta
–
▪ kobas taskus müntide järele hamuili taskusta kolikoita
■ (seoses kontrollimise või väljaselgitamisega)
jonkin tarkistamisesta tai selvittämisestä
–
▪ uuri järele, mis tegelikult juhtus selvitä mitä todella tapahtui
▪ kavatsen järele pärida, miks meile sellest ei räägitud aion kysyä, miksi meille ei puhuttu siitä
3 osutab tasemelt, arengult, saavutustelt kellenigi või millenigi jõudmist või viimist
viittaamassa jonkun tai jonkin tasolle pääsemiseen
–
▪ poeg on kasvus isale järele võtnud poika on ottanut isänsä kiinni pituudessa
4 osutab elusolendile või olukorrale, kelle või mille eest hoolt kantakse
viittaamassa olentoon tai tilanteeseen, josta huolehditaan
–
▪ õhtul vaatas laste järele vanaema illalla lapsia vahti isoäiti
▪ kontserdipaiga korra järele valvab turvafirma konserttipaikan järjestystä valvoo vartiointifirma
5 osutab ainele või esemele, mille lõhn on kellegi või millegi küljes
viittaamassa tuoksun aiheuttajaan
–
▪ metsaalune lõhnas vaigu ja sambla järele metsä tuoksui pihkalta ja sammaleelta
6 tulemuseks, tagajärjeks
tulokseksi
–
▪ näpistas nii, et sinised plekid jäid järele nipisti niin, että mustelmat vain jäivät
■ osutab millegi paigast lahtitulekule, nihkumisele, lõdvenemisele vms
viittaamassa jonkin irtoamiseen, löystymiseen tms.
–
▪ püüti ust lahti murda, kuid lukk ei andnud järele ovi yritettiin murtaa, mutta lukko ei antanut periksi
▪ kõht on nii täis, et tuleb püksirihma järele lasta vatsa on niin täynnä, että pitää löysätä vyötä
järele uurima ‹v›
midagi välja selgitama, sellest teada saama
selvittää
▪ uuri järele, mis tegelikult juhtus selvitä, mitä todella tapahtui
▪ ma uurisin järele: Haydn on kirjutanud üle 30 ooperi selvitin: Haydn on kirjoittanut yli 30 oopperaa
keskel
M
‹postp› [mille], ‹adv›
⇒ Samas sarjas keskele, keskelt
1 mingi ala keskkohas
keskikohdalla, keskiosassa
keskellä ‹adv.›
▪ pikemad poisid seisid keskel, lühemad äärtel pidemmät pojat seisoivat keskellä, lyhyemmät reunoissa
■ millestki, kellestki ümbritsetuna
jonkin tai joidenkuiden ympäröimänä
keskellä ‹prep., postp.›
▪ üritab olla otse sündmuste keskel pyrkii olemaan tapahtumien keskipisteessä
2 kellegi hulgas, kellegagi koos, seas
jonkun seurassa, yhdessä jonkun kanssa
keskuudessa, kesken, parissa
▪ veetsin pühapäeva perekonna keskel vietin sunnuntain perheen kesken
3 (ajaliselt:) millegi keskpaigas
(ajallisesti)
keski|vaiheilla, puoli|välissä, puoli|maissa, puoli|vaiheilla
▪ see juhtus möödunud sajandi keskel se tapahtui viime vuosisadan keskivaiheilla
kodu|tee
M
koju viiv tee
koti|tie, koti|polku
▪ valgustamata kodutee valaisematon kotitie
▪ marjuline eksis koduteelt marjastaja eksyi kotitieltään
■ teekond koju, kojuminek
koti|matka
▪ õnnetus juhtus, kui olime koduteel vahinko sattui, kun olimme kotimatkalla
kohutav
M
‹adj›
suurt hirmu, kartust, õudu tekitav
suurta pelkoa tai kauhua herättävä
hirvittävä, järkyttävä, hirveä, karmea, kauhea
▪ juhtus kohutav õnnetus tapahtui järkyttävä onnettomuus
▪ mul on kohutav mõelda kõige selle peale, mida ma tegin minusta on hirvittävää ajatella kaikkea sitä, mitä tein
■ väga ebameeldiv, tugevat vastumeelsust äratav
erittäin epämiellyttävä, vastenmielinen
hirveä, kamala, kauhea, kammottava
▪ kümne meetri raadiuses levis kohutav hais kymmenen metrin säteelle levisi hirveä haju
▪ maailm on kohutavat müra täis maailma on kamalaa melua täynnä
■ väljendab millegi intensiivsust, suurt määra või ulatust
ilmaisemassa jonkin intensiivisyyttä, runsautta tai suuruutta
hirveä vars. ark., kauhea vars. ark., kamala vars. ark., hirmuinen vars. ark.
▪ kohutava kiirusega lähenev auto hirveällä vauhdilla lähestyvä auto
▪ Arvi oli haiglasse läinud kohutavates valudes Arvi oli mennyt sairaalaan kauheissa kivuissa
Seotud sõnad
kohutavalt ‹adv›
hirveästi, järkyttävästi, kauheasti, kamalasti
kohutavus ‹s›
hirveys, järkyttävyys, kauheus, kamaluus
korraga
M
‹adv›
1 äkki, järsku
yht|äkkiä, kerralla
▪ pea lõi korraga selgeks, kõik tuli meelde kaikki palautui yhtäkkiä mieleen
■ (järjest) ühe hooga
kerralla, yhteen menoon, kerta|heitolla ark.
▪ neid kõiki ta siiski korraga tühjaks ei joo hän ei kuitenkaan juo niitä kaikkia kerralla tyhjäksi
2 ühel ja samal ajal
yht|aikaa, yhtä aikaa, saman|aikaisesti, yhdessä rytäkässä ark., kuv.
▪ kuidagi juhtus nii, et jäime mõlemad korraga haigeks jotenkin sattui niin, että sairastuimme molemmat yhtä aikaa
▪ siis oli kõigil korraga kiire silloin kaikilla oli samaan aikaan kiire
lahti
M
‹adv›
1 avatud seisundisse või avatud seisundis; millestki katvast vaba(ks)
Vastand kinni
auki
irti
▪ magab, suu lahti nukkuu suu auki
▪ uks on pärani lahti ovi on selällään / ovi on apposen auki
▪ harutas kompveki paberi seest lahti kuori karamellin käärepaperista
▪ võttis lapse riidest lahti riisui lapsen
■ (asutuse kohta:) tööks, asjaajamiseks, tegutsemiseks avatud või avatuks
avoinna, auki
▪ pangakontor on lahti tööpäeviti pankin konttori on avoinna arkipäivisin
■ millestki täitvast tühjaks või tühi
auki
▪ valutav hammas puuriti lahti kipeä hammas porattiin auki
▪ politsei lasi haua lahti kaevata poliisi kaivatti haudan auki
■ millestki piiravast, takistavast vaba(ks), ligipääsetav(aks), kättesaadav(aks)
avoin, avoinna
▪ rand on tuultele lahti ranta on tuulille avoin
▪ vabas maailmas on parimatele kõik teed lahti vapaassa maailmassa kaikki tiet ovat avoinna parhaille
■ (seadmete kohta:) sisselülitatud olekus või olekusse
(laitteisiin liittyen)
auki, päällä
▪ meil on televiisor lahti ainult hilisõhtul televisio on meillä auki vain myöhään illalla / televisio on meillä päällä vain myöhään illalla
▪ keerasin teleka lahti, et vaadata õhtuseid uudiseid avasin television katsoakseni iltauutiset
2 millegi küljest lahku või lahus või ära
jostakin irrallaan tai irralleen, erillään tai erilleen
irti
▪ laps lasi käest lahti lapsi päästi kädestä irti
▪ jää murdus kaldast lahti jää murtui irti rannasta
▪ taigent sõtku niikaua, kuni ta käte küljest lahti lööb vaivaa taikinaa kunnes se irtoaa käsistä / vaivaa taikinaa kunnes se lähtee käsistä irti
▪ kassil on karv lahti (kass ajab karva) kissalla on karvanlähtöaika
■ eemal(e), teatud vahemaa taha või taga
irti
▪ kilomeeter hiljem rebis etiooplane end teistest lahti ja suutis üksinda kuni lõpuni ees joosta kilometriä myöhemmin etiopialainen repi itsensä irti toisista ja pystyi juoksemaan yksin kärjessä loppuun saakka
3 kokkupandud olekust laiali
Vastand kokku
auki
▪ ei saa sõlme lahti ei saa solmua auki
▪ liblikas lõi tiivad lahti perhonen levitti siipensä / perhonen avasi siipensä
▪ laotas rannalina liivale lahti levitti rantapyyhkeen hiekalle
■ osadeks, detailideks või tükkideks (eraldatuna)
(osiin, paloiksi tai kappaleiksi)
auki
▪ et saada selgusele, tuleb mootor lahti võtta ja hoolega üle vaadata asian selvittämiseksi pitää purkaa moottori ja tutkia se huolellisesti
▪ võtsin relva lahti, panin kokku ja asetasin seina najale purin aseen, kokosin sen ja panin seinää vasten
▪ sättisime end telkidesse sisse ja pakkisime kotid lahti asetuimme telttoihin ja purimme reput
▪ tort lõigati lahti kakku leikattiin
■ (probleemi, teema vm olemuse põhjalikuma, detailsema selgituse kohta)
auki
▪ projekti eelarvet koostades tuleb kulutused hästi täpselt lahti kirjutada projektin budjettia laadittaessa kulut täytyy kirjoittaa auki hyvin tarkkaan
▪ Kas te seletaksite lahti, mida see tähendab? Selittäisittekö, mitä se tarkoittaa?
4 kellestki või millestki vaba(ks), ilma; kuskilt, mingist olukorrast vaba(ks)
irti
▪ Täna õnne, et temast lahti oled! Kiitä onneasi, että pääsit hänestä eroon! / Kiitä onneasi, että pääsit irti hänestä!
■ mingist asutusest, ametikohalt, töölt, kohustusest vaba(ks)
työstä, virasta, koulusta tms. vapautumiseen tai vapauttamiseen liittyen
–
▪ täna saan koolist lahti kell kaks tänään pääsen koulusta kahdelta
▪ jääb mulje, et keegi tahab rektorit ametipostilt lahti kangutada tulee vaikutelma, että joku haluaa panna rehtorin viralta
▪ võttis end töölt lahti, et lapselast hoidma jääda irtisanoutui töistä jäädäkseen hoitamaan lapsenlastaan
■ vanglast, kinnipidamiskohast vaba(ks)
pois tai poissa vankilasta tai vankeudesta
vapaaksi
vapaana
▪ mees sai paar aastat lahti olla, siis pandi jälle kinni mies sai olla pari vuotta vapaana, sitten hänet vangittiin taas
5 (mingi tegevuse algusega, puhkemisega seoses)
jonkin toiminnan alkamiseen liittyvissä ilmauksissa
–
▪ naised lõid tantsu lahti naiset pistivät tanssiksi
▪ õhtul läks lastel mürgliks lahti illalla lapset alkoivat riehua
▪ tal on iga väikse asja peale kohe nutt lahti hän rupeaa itkemään jokaisen pikkuasian takia
▪ saun võttis higi lahti sauna pani hikoilemaan
▪ Mis lahti? (mis juhtus, milles on asi?) Mikä on?
6 (kõhulahtisuse kohta)
(ripulista)
löysällä, kuralla (erik.)
▪ kõht on lahti vatsa on löysällä / on ripuli
7 heasse või normaalsesse vormi või sellises vormis
hyvään tai normaaliin kuntoon; hyvässä tai normaalissa kunnossa
–
▪ lauljad laulavad enne kontserti hääle lahti laulajat avaavat äänensä ennen konserttia
lugu
M
‹s›
1 juhtunud asi või omavahel seotud sündmuste kogum
juttu, tarina
▪ minuga juhtus üks kurioosne lugu minulle sattui eriskummallinen juttu
▪ Kaurist räägitakse igasuguseid lugusid Kaurista kerrotaan kaikenlaisia juttuja
▪ pane see lugu kirja kirjoita se kertomus muistiin; kirjoita se juttu ylös ark.
■ kirjutis ajakirjanduses; jutustus vm kirjanduspala
juttu (erik.)
kertomus
▪ ajakirjanik läks lugu tegema toimittaja lähti tekemään juttua
▪ uues novellikogus on põhiliselt seni ilmumata lood uudessa novellikokoelmassa on enimmäkseen ennen julkaisemattomia kertomuksia
■ filmi vm teose sündmustik
elokuvan tms. tapahtumat
tarina
▪ filmi lugu hargneb 1988. aasta Pekingis elokuvan tarina sijoittuu Pekingiin vuonna 1988
■ [kelle/mille] millegi käsitlus ajalises järgnevuses
tarina, kertomus, juttu
▪ selline on nende armastuse lugu sellainen on heidän rakkaustarinansa
2 laul vm muusikapala
kipale, biisi, piisi, kappale yleisk.
▪ oskan klaveril juba mitu head lugu mängida osaan soittaa pianolla jo monta hyvää biisiä
▪ ei saa laulda lugusid, mis endale ei meeldi ei voi laulaa kappaleita, joista ei itse pidä
3 olukord, asjade seis
juttu
▪ Ah nii on lood! Vai sellainen juttu!
▪ siis on hoopis teine lugu se onkin sitten aivan toinen juttu
■ kõnek (ühe eseme, ühe korra hinna kohta)
kipale
▪ piletid on 10 eurot lugu liput ovat kympin kipale
maan|tee
M
sõidukite suurem liiklustee väljaspool linnu jm asulaid
○ lühend mnt
maan|tie
▪ Tallinna-Tartu maanteel juhtus õnnetus Tallinnan ja Tarton välisellä maantiellä tapahtui onnettomuus
■ (sellisest teest kujunenud tänava nime osana)
(kadunnimenä)
maan|tie
▪ Tallinna draamateater asub Pärnu maantee alguses Tallinnan draamateatteri sijaitsee Pärnun maantien alussa
miski
1 ‹pron› ‹substantiivselt› (lähemalt määratlemata eseme või asjaolu kohta)
(substantiivisesti tarkemmin määrittelemättömästä esineestä, asiasta tms.)
jokin, joku, mikin
▪ sain kohe aru, et midagi on valesti ymmärsin heti, että jokin on vialla
▪ sind on raske millegagi üllatada sinua on vaikea yllättää millään
▪ vanaproual on miskit südamel vanhalla rouvalla on jotakin sydämellään
■ ‹eitavas lauses› mitte ükski asi või asjaolu
‹kielteisissä yhteyksissä› ei yksikään seikka
mikään
▪ talle pole (mitte) midagi ette heita häntä ei voi moittia mistään
▪ Mis uudist? – Midagi. Mitä kuuluu? – Eipä mitään.
■ (elusolendi kohta:) keegi
jokin
▪ heintes krabistas miski heinissä rapisteli jokin
■ märgib mingi hulga ebamäärase suurusega (hrl väikest) osa
(yleensä pienehköstä määrästä)
jotain, jotakin
▪ üritan iga kuu palgast midagi kõrvale panna yritän panna joka kuun palkasta sivuun jotakin
■ ‹adjektiivselt› kõnek (mitte) mingi, (mitte) mingisugune
‹adjektiivisesti›
joku, jokin yleisk.
mikään {eitavas lauses} yleisk.
▪ kui miski asi algab valega, läheb see kindla peale untsu jos joku asia alkaa valheesta, se menee varmasti pieleen
▪ miski vägi polnud suuteline teda äratama mikään mahti maailmassa ei pystynyt herättämään häntä
2 midagi ‹pron› (möönvalt või kinnitavalt:) sugugi, üldse (mitte)
yhtään, ollenkaan, lainkaan
▪ ei jõudnud ta midagi liiga vara kohale ei hän ehtinyt yhtään liian aikaisin paikalle
▪ Ära naera midagi, muidu saan tigedaks! Älä naura ollenkaan, tai suutun!
▪ pole see asi nii hull midagi ei hätä ole lainkaan tämän näköinen
3 ‹adverbiaalselt› kõnek (ebamäärasusele osutades:) umbes, ligikaudu
(puhekielessä epämääräisyyttä osoittamassa:) noin, suunnilleen
jotain
▪ see juhtus miski kümme aastat tagasi se tapahtui jotain kymmenen vuotta sitten
▪ külalisi oli midagi saja ringis vieraita oli jotain sadan paikkeilla
4 ‹s› väärt, hinnatav asi, asjaolu või isik
(jostakin mainiosta, huomionarvoisesta, erikoisesta tai vaikutuksen tekevästä)
jotain, jotakin
▪ kui võidaks miljoni, vaat see juba oleks midagi! Jos voittaisi miljoonan, se se vasta olisi jotakin!
mõtisklema
M
, mõtiskelema
mõtteid mõlgutama
mietiskellä, miettiä, pohdiskella, tuumia
▪ õunapuu all on mõnus istuda ja mõtiskleda omenapuun alla on mukava istua ja mietiskellä
▪ tasuks pisut mõtiskleda, miks see kõik juhtus kannattaisi vähän miettiä, mikä sai sen kaiken tapahtumaan
mäletatavasti
M
‹adv›
nii, nagu mäletatakse
niin kuin muistetaan
–
▪ mäletatavasti võitis vastne meister ka mulluse turniiri kuten muistetaan, voitti tuore mestari myös viimevuotisen turnauksen
▪ viimati juhtus see mäletatavasti kaks aastat tagasi kuten muistamme, se tapahtui viimeksi kaksi vuotta sitten
müstika
M
‹s›
kontseptsioon, mis peab võimalikuks inimese vahetut suhtlemist üleloomulikuga; usk salapärasesse ning üleloomulikku
mystiikka usk.
▪ müstikasse kalduv kirjanik mystiikkaan kallistuva kirjailija
■ kõnek miski seletamatu, võimatuna näiv
arvoitus yleisk., mystiikka yleisk.
▪ see, mis juhtus, on lihtsalt müstika se, mitä tapahtui, on suuri arvoitus
▪ Kuidas ta kõike seda nii lühikese ajaga jõudis – täielik müstika! Miten hän ehti kaiken sen niin lyhyessä ajassa – täyttä mystiikkaa!
Seotud sõnad
müstiline ‹adj›
mystinen myös usk.
sala|peräinen, sala|myhkäinen
niikui|nii
M
‹adv›
päris kindlasti, igal juhul, kõigest hoolimata
varmasti, kuitenkin, kuitenkaan {eitavas lauses}, joka tapauksessa, missään tapauksessa {eitavas lauses}, kaikesta huolimatta, yhtä kaikki
▪ tõde võidab lõpuks niikuinii totuus voittaa lopulta joka tapuksessa
▪ talle võib rääkida mida iganes, ta niikuinii ei mäleta, mis eile juhtus hänelle voi puhua mitä vain, sillä hän ei kuitenkaan muista, mitä eilen tapahtui
nisuke ‹pron›, niuke ‹pron›
kõnek niisugune
tuollainen; sellainen
tommoinen, tuommoinen yleisk.
semmoinen yleisk.
moinen yleisk., mokoma yleisk.
▪ ma ei ole nisuke inimene en ole semmoinen ihminen
▪ ükskord juhtus niuke lugu kerran sattui semmoinen juttu
nädal
M
‹s›
seitsmepäevane ajavahemik esmaspäevast pühapäevani
viikko
▪ Tallinna börsil algas nädal sündmustevaeselt Tallinnan pörssissä viikko alkoi tapahtumaköyhänä
■ seitsmepäevane ajavahemik mis tahes päevast alates
viikko
▪ õnnetus juhtus nädala eest onnettomuus sattui viikko sitten
■ selline ajavahemik millelegi pühendatud ürituste sarjana
viikko
▪ tervisenädal terveysviikko
▪ taani filmide nädal tanskalaisten elokuvien viikko / tanskalainen elokuvaviikko
nägema
M
1 silmade abil esemeid ja keskkonda tajuma; nii kedagi või midagi märkama
nähdä
▪ vasaku silmaga ma hästi ei näe en näe hyvin vasemmalla silmällä
▪ viimati nähti meest sadamas mies nähtiin viimeksi satamassa
▪ Kas sa oled kuskil mu prille näinud? Oletko nähnyt jossakin silmälasejani?
■ reaalse elamusena näivaid kujutluspilte ja mõtteid kogema
nähdä
▪ Mis sa öösel unes nägid? Mitä unta näit yöllä?
▪ und nägema nähdä unta; nähdä unia
■ (tähelepanuga) vaatama
nähdä
▪ olen seda filmi juba näinud olen sen elokuvan jo nähnyt
▪ ta küsis ajalehte näha hän pyysi lehteä katsottavaksi
■ silmade kaudu teada saama, millegi üle otsustada võima
nähdä, huomata
▪ nägin telekast, et sel kevadel on moes igasugused roosad toonid näin telkkarista, että tänä keväänä ovat muodissa kaikenlaiset vaaleanpunaiset sävyt
▪ sinu näost on näha, et sa valetad kasvoistasi näkee, että valehtelet
■ kellegagi kohtuma, kokku saama
nähdä [joku], tavata [joku]
▪ viimati nägime paari kuu eest viimeksi näimme pari kuukautta sitten
▪ ma alles hommikul nägin teda vasta aamulla hänet näin
▪ Homme näeme! Nähdään huomenna!
2 (mõistusega, vaistlikult) aru saama, tajuma, tundma
nähdä, kokea
▪ mina endal süüd ei näe en koe itseäni syylliseksi / en pidä itseäni syyllisenä
▪ vabaduses näevad nad ülimat ideaali he näkevät vapauden ylimpänä ihanteena
■ (tulevikus) teada saama, milleski selgust saama
nähdä
▪ Küll te näete, et mul on õigus! Saatte kyllä nähdä, että olen oikeassa!
▪ eks näe, mis edasi saab saa nähdä, mitä on tulossa
■ van (hrl etteheitvalt:) millegi peale tulema, midagi teha taipama
ymmärtää yleisk.
▪ inimene ei näe vait olla, muudkui lobiseb ihminen ei ymmärrä pitää suutaan kiinni, lörpöttelee puuta heinää
3 kogema, ise tunda saama
nähdä
▪ nii karme aegu pole taksojuhid varem näinud näin ankaria aikoja taksimiehet eivät ole aikaisemmin nähneet
▪ korraldame festivali, millesarnast linn varem näinud pole järjestämme festivaalit, joiden kaltaisia kaupunkilaiset eivät ole aikaisemmin nähneet
4 näe, näed, näete ‹ka ühendites› kasutatakse tähelepanu juhtides, seletades, kinnitades või imestust, etteheidet vms väljendades
kas, kappas, katsos, nähkääs
▪ näe, kuidas kõik on muutunud kas, miten kaikki on muuttunut
▪ nüüd, näed sa, ongi käpaimemise aeg käes nyt, katsos, onkin niukkuuden aika käsillä
▪ tema, näete, otsustas teisiti hän nähkääs teki toisenlaisen päätöksen
▪ näe kus tark naine, püüdis mehe lõksu siinäpä viisas nainen, sai miehen ansaan
▪ Näed nüüd, mis juhtus! Kappas vain, mitä tapahtui!
▪ Kas sa näed, sina ka siin! Kas vain, sinäkin täällä!
põlema
M
1 leeke (või leeki) ja soojust andma; leekides olema, tules hävima
palaa
▪ koldes põles praginal tuli pesässä palaa rätisi tuli
▪ küünal on lõpuni põlenud kynttilä on palanut loppuun
■ (tubaka hõõgumise kohta suitsetamisel)
palaa
▪ panin suitsu põlema panin tupakan palamaan
■ ‹hrl nud-vormis› tules või suure kuumuse mõjul kahjustuma
‹tav. nud-muodossa›
palaa
▪ põlenud nahale tekkisid villid palaneelle iholle nousi rakkuloita
▪ põlenud servadega käsikiri reunoistaan palanut käsikirjoitus
▪ päikesest põlenud maa januneb vihma auringon polttama maa janoaa vettä
■ tugevasti päevituma
paahtua
▪ noorpaar oli lõunamaisest päikesest pruuniks põlenud nuoripari oli paahtunut etelän auringossa ruskeaksi
2 valgust andma, (sisselülitatult) helendama
palaa
▪ korteris põlesid kõik tuled asunnossa paloivat kaikki valot
▪ jalakäijatele põles roheline tuli, kui õnnetus juhtus jalankulkijoille paloi vihreä valo, kun onnettomuus tapahtui
■ piltl eredates (punastes-kollastes) värvitoonides paistma või helendama
ruskottaa
▪ taevas põleb kaunilt nii hommikuse päikesetõusu kui ka õhtuse loojangu aegu taivas ruskottaa kauniisti niin aamulla auringon noustessa kuin illalla sen laskiessa
3 ainevahetuse käigus lagunema ja kalorite energiaks muutuma
palaa
▪ rasvad põlevad aeroobsel treeningul rasva palaa aerobisessa harjoittelussa
4 piltl vaimustusest, vihast vm tugevast tundest haaratud olema; sellise tunde avaldumise kohta pilgus vm
palaa, liekehtiä
▪ Stella lausa põles soovist esineda Stella aivan paloi halusta esiintyä
▪ Kristjani silmad löövad põlema, kui ta tulevikuplaanidest räägib Kristianin silmät syttyvät, kun hän puhuu tulevaisuudensuunnitelmistaan
■ intensiivselt valutama; (valulikult) kuumama või hõõguma
polttaa
▪ jalg põles põrgulikus valus jalkaa poltti helvetillinen kipu
▪ vürtsine toit pani suu põlema mausteinen ruoka poltti suuta
5 ‹väljendites› kõnek (seoses kiirustamisega, millegi kiiret tegutsemist nõudvaga)
‹sanonnoissa› kiirehtimiseen tai johonkin nopeaa toimintaa vaativaan liittyen
–
▪ kannatab oodata küll, asjaga ei põle kärsii kyllä odotella, asialla ei ole tulipalokiire
■ (raha kohta:) kiiresti väärtust kaotama; (kiire rahakaotuse kohta seoses aktsiahindade järsu langusega)
(rahasta:) kadottaa nopeasti arvo; nopeasta rahanmenetyksestä osakekurssien äkillisessä laskussa
–
▪ täna on üks selliseid päevi, kus mõnel mehel Tallinna börsil raha põleb tämä on niitä päiviä, kun muutamilla miehillä Tallinnan pörssissä raha haihtuu kuin tuhka tuuleen
päriselt
M
‹adv›
1 täiel määral, kogu ulatuses
täysin, täydesti, kokonaan
▪ Eda pole sellega päriselt nõus Eda ei ole siitä täysin samaa mieltä
▪ artiklist ei saa päriselt selgeks, mis lennujaama nimeks saab artikkelista ei täysin selviä, mikä lentoaseman nimeksi tulee
▪ keegi pole päriselt hea ega paha kukaan ei ole kokonaan hyvä eikä paha
2 tegelikkuses, reaalsuses, mitte näiliselt
todellisuudessa
oikeasti, varsinaisesti
▪ Kas see kõik juhtus päriselt või mees kujutas endale kõike ette? Tapahtuiko se kaikki oikeasti vai kuvitteliko mies kaiken?
▪ Martin on mõelnud päriselt Eestisse tagasi tulla Martin on ajatellut palata Viroon kokonaan
■ jäädavalt, alatiseks
ainiaaksi, iäksi
–
▪ võta see raamat päriselt endale ota tämä kirja kokonaan itsellesi; ota se kirja omaksesi
seal
M
‹adv›
1 osutab kohale, mis on kaugemal, kõnelejast eemal
Vastand siin
siellä, siinä
tuolla, tuossa
▪ Küll oli seal rahvast! Kylläpä siellä oli väkeä!
▪ Räägi, mis seal juhtus? Kerro, mitä siellä tapahtui!
▪ Figaro siin, Figaro seal Figaro siellä, Figaro täällä
▪ Kes seal on? Kuka siellä?
▪ köök on kusagil seal tagapool keittiö on jossain tuolla perällä
■ ‹koos sõnaga kus, kust või kuhu› osutab täpsustamist vajavale asjaolule
siellä, siinä
▪ ööbida tuleb seal, kuhu päeva viimaseks kohtumiseks parasjagu jõuti yöpyä täytyy siellä, mihin on milloinkin ehditty päivän viimeiseen tapaamiseen
▪ kus häda kõige suurem, seal abi kõige lähem kun hätä on suurin, on apukin lähellä (sananl.)
2 ‹koos sõnaga mis› esineb möönvates, (paratamatusega) nõustuvates ütlustes
vääjäämättömyyttä ilmaisevissa myönteisissä lauseissa
–
▪ alkoholis on oma mõnu, mis seal salata alkoholissa on oma viehätyksensä, mitäpä sitä salaamaan
▪ Mis seal ikka teha! Minkäs sille mahtaa!
3 hrv (ajalises ühenduses:) samas, äkki, siis
siinä samassa, juuri silloin, äkkiä
▪ seal, keset vaikust, äkki pauk siinä samassa hiljaisuuden rikkoi pamaus
selgesti
M
‹adv›
(meeltega tajumise kohta:) hästi, hõlpsalt; selgel viisil
(aistihavaintoihin liittyen:) hyvin tai helposti; selvällä tavalla
selvästi, tarkasti, selkeästi
▪ selgesti loetav käekiri selkeästi luettava käsiala
▪ tema iroonia oli selgesti tajutav hänen ironiansa oli selvästi havaittavissa
▪ vee pladin oli tuppa selgesti kuulda veden lotina kuului selvästi sisälle saakka
■ kindlalt, mitteebamääraselt
(varmasti, ei epämääräisesti)
selvästi, selkeästi
▪ saksa mõjud on selgesti märgatavad saksalaisvaikutus on selvästi havaittavaa
▪ tean selgesti, et ta räägib tõtt tiedän varmasti, että hän puhuu totta
■ arusaadavalt, (üheselt) mõistetavalt
(helposti ymmärrettävällä tavalla)
selvästi, selkeästi
▪ räägi selgesti, mis juhtus kerro selkeästi, mitä tapahtui
■ puhtalt, segamatult, täies selguses
(puhtaasti, häiriöittä)
selvästi, selkeästi, tarkasti
▪ sammud kajasid kumedalt, ent selgesti askeleet kuuluivat kumeasti mutta selvästi
sisse tulema
1 tulles kuhugi, mingile alale (nt riiki) sisenema või saabuma; kuhugi, millegi sisemusse tulema
tulla, saapua johonkin tai jollekin aluelle (esim. maahan); tulla sisään johonkin
–
▪ Kop-kop, kas võib sisse tulla? Kop-kop, saako tulla sisään?
▪ laev tuli sadamasse sisse laiva saapui satamaan
▪ see juhtus siis, kui Vene väed sisse tulid se tapahtui silloin, kun venäläiset joukot tulivat maahan
▪ paat kaldus ühele küljele ja vesi hakkas sisse tulema vene kaatui kyljelleen, ja vettä alkoi tulla sisään
▪ aeg-ajalt tuleb sisse mõnusat jahedat õhku aika ajoin sisään tulee miellyttävää viileää ilmaa
■ sissetoodud kaubana müüki tulema
tulla myyntiin ulkomailta tuotuna
–
▪ lilli tuleb sisse ka välismaalt kukkia tuodaan myyntiin myös ulkomailta
■ rahalise varana valdusse tulema
rahasta: tulla hallintaan
–
▪ aktsiaturule tuleb uut raha praegu sisse vähe osakemarkkinoille tulee tällä hetkellä vain vähän uutta rahaa
2 (seisundi või olukorra muutusega seoses:) kelleski või milleski tekkima, millessegi ilmuma
(tilan tai tilanteen muutokseen liittyen:) syntyä jossakussa tai jossakin, ilmestyä johonkin
–
▪ meel läheb härdaks, soe tunne tuleb sisse tulee harras ja lämmin tunne
▪ väike pabin hakkab juba sisse tulema alkaa jo vähän hermostuttaa
▪ täitsin ankeedi kiiruga ning kogemata tuli viga sisse täytin lomakkeen kiireesti ja tein siihen vahingossa virheen
▪ ahjule on pragu sisse tulnud uuniin on tullut halkeama
sõitma
M
1 mingi sõiduvahendiga (edasi) liikuma
ajaa, ajella, kulkea, matkustaa, matkustella ‹frekv›
▪ kaks poisikest sõitsid jalgratastega minust mööda kaksi pikkupoikaa ajoi ohitseni polkupyörällä
▪ sõitsime nädalavahetuseks pealinna matkustimme viikonlopuksi pääkaupunkiin
▪ sõitsin valge hobusega mööda Pärnut ratsastin valkoisella hevosella ympäri Pärnua
■ (sõiduvahendi kohta:) (edasi) liikuma, teataval marsruudil liikuma
ajaa, kulkea, liikennöidä
▪ auto sõitis minema auto ajoi tiehensä
▪ rong sõidab ainult üks kord päevas juna kulkee vain kerran päivässä
▪ buss sõidab marsruudil Ülenurme–Tartu bussi kulkee reitillä Ülenurme–Tartto
2 sõiduvahendit kasutades sellega töötama või sportima
ajaa, kulkea
▪ 20 aastat merd sõitnud mees 20 vuotta merta kulkenut mies
▪ sõidan rulluiskudega teist aastat rullaluistelen toista vuotta
■ sõiduvahendit kasutades (kodust, töölt vm eemale ja tagasi) liikuma, reisil käima
kulkea, ajaa, matkustaa
▪ ta sõitis palju välismaa vahet hän kävi paljon ulkomailla
▪ sõidan puhkusele juuni lõpus lähden lomalle kesäkuun lopussa
3 (muu hoogsa liikumise kohta)
muusta vauhdikkaasta liikkumisesta
–
▪ poistele meeldib mööda käsipuid alla sõita pojat liukuvat mielellään alas kaiteita pitkin
▪ kuidas see juhtus, et 150 kg kast sul ringi sõitma hakkas? Miten sinulle niin kävi, että 150-kiloinen laatikko lähti liikkeelle?
Seotud sõnad
sõitmine ‹s›
ajelu, ajo, liikennöinti, matkan|teko, matkustus
süü1
M
‹s›
1 süüdiolek sobimatus, taunitavas, kahjulikus või kuritegelikus teos
syy, syyllisyys, vika
▪ pole minu süü, et nii juhtus ei ole minun syyni, että niin tapahtui
▪ minu süü on selles, et ma ei osanud Gretet hoida minun vikani on se, etten osannut huolehtia Gretestä
▪ Mis talle süüks pandi? Mistä häntä syytettiin?
■ (kohtus:) kuriteo vm õigusvastase teo etteheidetavus isikule
(oikeudessa:) se, että henkilö on syyllinen rikokseen tai muuhun lainvastaiseen tekoon
syyllisyys
▪ narkoäri juhtinud mees tunnistas oma süüd huumekauppaa pyörittänyt mies tunnisti syyllisyytensä
2 (asjaolu kohta:) millegi halva põhjustaja või esilekutsuja
(tilanteesta:) jonkin kielteisen seikan aiheuttaja
syy, vika
▪ ajame selle kehvade aegade süüks syytämme siitä huonoja aikoja
tee|lõik
M
millegi poolest eristatav või eristuv osa maanteest
tie|osuus, tien pätkä, tien|pätkä, tie|osa
▪ õnnestus juhtus sirgel teelõigul onnettomuus sattui suoralla tieosuudella
tee|rist
M
koht, kus teed ristuvad (või hargnevad)
tien|risteys, risteys
▪ Mäo teeristil juhtus õnnetus Mäon risteyksessä sattui onnettomuus
tuul
M
‹s›
õhu tuntav liikumine looduslikel põhjustel
tuuli
▪ tuul pöördus põhja (hakkas puhuma põhjast) tuuli kääntyi pohjoiseen
▪ siin tuul tõmbab (tõmbetuule kohta) täällä on läpiveto
■ (võrdlustes osutab suurele kiirusele)
tuuli kuv.
▪ nigeerlane pühkis stardist minema kui tuul nigerialainen syöksyi startista kuin tuuli
■ (väljendites muutuste kohta)
muutoksiin viittaavissa ilmauksissa)
tuuli kuv.
▪ muutuste tuuled muutoksen tuulet
■ hrv (tuju, meeleolu kohta)
mielialasta
tuuli
▪ oled täna pahas tuules olet tänään pahalla tuulella
▪ härra juhtus olema heal tuulel herra sattui olemaan hyvällä tuulella
täpselt
M
‹adv›
1 õigesti; üksikasjalikult, selgelt
jonkin kanssa täsmäävästi, oikein; perusteellisesti, seikkaperäisesti
tarkasti, tarkoin, tarkalleen, tarkkaan, täsmällisesti^
▪ ta mäletas juhtunut täpselt hän muisti tapahtuneen tarkasti
▪ ma ei tea täpselt, millal ma jõuan en tiedä tarkalleen, milloin saavun
■ mitte rohkem ega vähem (või varem ega hiljem)
ei enempää eikä vähempää, ei ennemmin eikä myöhemmin tms.
täsmälleen, tasan, tismalleen
▪ pakk kaalub täpselt üks kilo paketti painaa tasan kilon
▪ see juhtus täpselt nädal aega tagasi se tapahtui tasan viikko sitten / se tapahtui täsmälleen viikko sitten
■ mõõte arvestades; hoolikalt, rangelt
tarkasti, täsmällisesti, tunnollisesti
▪ pead õppima täpsemalt tagurdama sinun pitää opetella peruuttamaan tarkemmin
2 tabavalt, otse sihtmärki
tarkasti
▪ poiss viskab täpselt, aga kaitses on kehv poika heittää tarkasti mutta on kehno puolustaja
3 ‹rõhutava üldlaiendina› (kinnitavalt:) just, täiesti vms
täsmälleen, tismalleen, aivan, juuri
▪ Täpselt minu mõte! Älä muuta sano!; Veit sanat suustani!
▪ õdedel on täpselt ühesuguse mütsid siskoksilla on täsmälleen samanlaiset myssyt / siskoksilla on aivan samanlaiset pipot
vahele
M
‹postp› [kelle/mille], ‹adv›
1 osutab paigutumisele hrl kahe asja või inimese vahelisele kohale
väliin ‹postp.›, välille ‹postp.›
▪ koer tõmbas saba jalge vahele koira veti hännän koipien väliin
▪ kuidas pääsevad kärbsed akna vahele miten kärpäset pääsevät ikkunan väliin
▪ tõmbasin ukse kinni ja sõrmed jäid vahele laitoin oven kiinni ja sormet jäivät väliin
▪ süda jätab lööke vahele sydän jättää lyöntejä väliin
▪ Ära trügi vahele! Älä tungeksi väliin!
■ (ajaliselt:) kahe ajamomendi vahelisele ajale
väliin
▪ päevad olid hallid, harva juhtus vahele mõni päikesepaisteline päivät olivat harmaita, harvoin osui väliin muutama aurinkoinen
■ (seoses arvsuurustega väljendatud vahemikuga)
välille
▪ temperatuur võib öösel langeda 3–5 kraadi vahele lämpötila voi öisin laskea 3–5 asteen välille
2 osutab kahe või mitme nähtuse, isiku jne omavahelisele suhtele
välille
▪ las see jutt jääb meie vahele jääköön tämä asia meidän välillemme / jääköön tämä asia meidän väliseksemme
3 osutab (takistavale) sekkumisele, segamisele
väliin
▪ kuulajate seast hüüti vahele yleisöstä huudettiin väliin
▪ laps ärgu rääkigu vanainimeste jutu vahele lapsi älköön keskeyttäkö aikuisia
vahe|maa
M
1 ruumiline kaugus objektide vahel
ero, etäisyys, rako urh., taival, väli, väli|matka
▪ Viiniga on alpilinnakese vahemaa 300 kilomeetrit Wienin ero pieneen alppikaupunkiin on 300 kilometriä
▪ see vahemaa on läbitav paari tunniga tämän välimatkan voi taittaa muutamassa tunnissa
■ ‹hrl kohakäänetes› (maa)ala objektide vahel
(tav. paikallissijoissa)
väli
▪ õnnetus juhtus Võru ja Põlva vahemail onnettomuus tapahtui Võrun ja Põlvan välillä
■ (distantsi kohta inimsuhetes)
väli|matka [johonkuhun]
▪ püüdis säilitada alluvatega teatud vahemaad yritti säilyttää tietyn välimatkan alaisiinsa
2 ajaline vahemik
aika|väli, ajallinen väli|matka
▪ Teisest maailmasõjast lahutab meid pikk vahemaa toisesta maailmansodasta meidät erottaa pitkä aikaväli
vahetu
M
‹adj›
vahendamata, ilma vaheastme vm vahepealseta
välitön, väli|asteeton, suora, suoranainen
▪ mu vahetu ülemus on Raivo välitön esimieheni on Raivo
▪ õnnetus juhtus vanalinna vahetus läheduses (vanalinnale väga lähedal) onnettomuus sattui vanhankaupungin välittömässä läheisyydessä
■ ehtne, loomulik, siiras
välitön, luonteva
▪ sümpaatne vahetu tüdruk miellyttävä välitön tyttö
vähe
M
‹adv, pron›
1 ‹adv› tavapärasest, vajaminevast, soovitust vms väiksemal hulgal, ebapiisavalt
Vastand palju
vähän
▪ aega on vähe, aga ma usun, et nad jõuavad aikaa on vähän, mutta uskon, että he ehtivät
▪ On seda palju või vähe? Onko sitä paljon vai vähän?
▪ on vähe tõenäoline, et ajaleht vabandaks on epätodennäköistä, että sanomalaehti esittäisi anteeksipyynnön
■ ‹adv› (ebamääraselt:) vähesel, mõnel määral või hulgal
hieman, hiukan, pikkuisen, vähän, pikkasen ark.
▪ Läks vähe võtmiseks! Tuli pikkuisen otettua!
▪ teil tuleb ilmselt vähe oodata ilmeisesti teidän on hieman odotettava
2 ‹pron› ‹substantiivselt või adjektiivselt› (viitab umbmääraselt väiksemale hulgale)
vähä
▪ tahtsin hakkama saada vähega halusin tulla toimeen vähällä
▪ see juhtus vähe aja eest se tapahtui vähän aikaa sitten
▪ õhku jäi väheks ilma kävi vähiin
välja selgitama ‹v›
kindlaks tegema, välja uurima
selvittää
vahvistaa
▪ põuase suve põhjustatud majanduskahju on välja selgitamata kuivan kesän aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat selvittämättä
▪ uurimise käigus selgitati välja, mis tegelikult juhtus tutkinnassa selvitettiin, mitä todella tapahtui
▪ lauluvõistluse žürii selgitas välja finalistid laulukilpailun tuomaristo vahvisti finalistit
vööt|rada
M
jalakäijate ülekäigukohta tähistav märgistus; vastav ülekäigukoht
suoja|tie
▪ õnnetus juhtus vöötrajal onnettomuus tapahtui suojatiellä
õnnetus
M
‹s›
ootamatu halb sündmus, kus keegi või miski saab viga
onnettomuus, turma, tapa|turma
■ halvastiminek, ebaõnn; ebameeldiv asi
epäonni, vahinko, onnettomuus
pulma, puute, huono puoli
▪ oma õnnetuseks jättis ta kohale minemata onnettomuudekseen hän jätti menemättä paikalle
▪ lapsel juhtus väike õnnetus (tegi püksi) lapselle sattui vahinko
▪ Mardi õnnetus on, et ta ei oska suhelda Martin huonona puolena on se, että hän ei osaa kommunikoida
äärmiselt
M
‹adv›
äärmisel määral
äärimmäisen, erittäin
▪ äärmiselt raske operatsioon äärimmäisen vaikea leikkaus
▪ kõik juhtus äärmiselt ootamatult kaikki tapahtui erittäin odottamattomasti
▪ mul on äärmiselt kahju olen erittäin pahoillani

© Eesti Keele Instituut    a-ü sõnastike koondleht     veebiliides    @ veebihaldur