Leitud 1 artikkel
üksindaM
‹
adv›
ilma teisteta, teistest lahus või eraldi;
ilma teiste osavõtuta või abitayksikse(en,
yksin,
yksinä(än▪ Miks sa üksinda jalutad? Miksi kävelet yksin?
▪ keeruline elada, üksinda võõraste keskel hankalaa elää yksinään vieraiden keskellä
▪ pole vaja tulla, saan ka üksinda hakkama ei tarvitse tulla, pärjään yksinkin
▪ läksin üksinda kinno lähdin yksikseni elokuviin