[ASL] Alamsaksa laensõnad eesti keeles

pruul, pruuli 'pruulija' < kasks bru(w)er 'Brauer'

• Esmamaining: Göseken 1660
• Vana kirjakeel: (Göseken 1660: 571) Pruul (pruulija) 'Bierbrauwer'; (Göseken 1660: 443) need pruuli kiwwit 'die Brau-Steine'; (Vestring 1720-1730: 188) Pruul, Pruar '- -'; (Hupel 1780: 247) pruli; pruul, -i d. 'der Brauer'; (Hupel 1818: 191) pruer, -i r. '(Bier)Brauer'; pruul, -i r. d.; pruli d. 'Brauer,; Branntweinbrenner'; (Lunin 1853: 148) pruer, -i r. 'пивоваръ'; pruul, -i r. d.; pruli d. 'пивоваръ, винокуръ'
• Murded: `pruual (`pruuvar), -i Kuu; `pruual (`pruuval, `pruuvel, `proovel, `pluuar), -i L Koe Trm Plt KJn; `pruuel, -i JMd Puh; `pruuval, -i Vai; `provval, -i Iis; pruul, pruuli Jäm Khk Vll Muh Rei Ris Ann Kod; ruul, ruuli Jäm Khk Vll Muh Tor; `ruuvel, `ruuvle Saa Hls; `ruubel, `ruubli Pst Hls Krk; `ruvvel, `ruvle Trv (EKI MK; EMS VII: 771; Saareste I: 140); `ruulija Khk Muh; `pruuli Kam Võn San V (EKI MK; EMS VII: 771)
• Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 970 prūl´, prūli 'Brauer'; Wiedemann 1893: 880 prūl´, prūli 'Brauer'; Wiedemann 1869: 969, 970 prūer, prūeri 'Brauer'; prūar, prūari; prūbel, prūbli (F) '= pruer'; prūwel, prūwli, prūwle (P) = prūl´; Wiedemann 1893: 880 prūer, prūeri (prūel, plūer, prūar, prūbel, prūl´, plūr´, prūwel) 'Brauer'; prūwel, prūwli, prūwle (P) = prūl´; Wiedemann 1869: 615 lūr, lūri (lūar) 'Brauer'; õlle-lūr 'Bierbrauer'; Wiedemann 1893: 556 lūr, lūri (lūar) 'Brauer'; õlle-lūr 'Bierbrauer'; ÕS 1980: 541 pruul;
• Saksa leksikonid: Lübben 1888 bruwer (bruer) 'Brauer'; Schiller-Lübben bruwer, bruere 'Brauer'; MND HW I brûwer, brouwer 'Brauer, Bierbrauer, Essigbrauer'
• Käsitlused: < kasks... 'Brauer' (EEW 1982: 2186); < kasks bru(w)er (Raun 1982: 128); < kasks brūwer (Liin 1964: 55); < kasks (Raag 1987); < asks bruwer, bruere 'õllepruulija' (EES 2012: 387)
• Läti keel: lt brũveris, brũvelis [1638 Bruweris] Brauer < mnd. brūwer (Sehwers 1918: 40, 85, 144); brũveris, brũvelis < mnd. brūwer (Sehwers 1953: 19); brūveris (neben brūvelis) Brauer < mnd. brûwer (Jordan 1995: 58);
• Sugulaskeeled: lvS brúv ~ bruv (olt) brauen (Bier) (SLW 2009: 52); lv bre̮ù̯və̑ brauen < kasks brūwen (Kettunen 1938: 29)
• Vt pruulima

viis, viis 'komme, laad; meloodia' < kasks wîs(e) 'Weise'

• Esmamaining: Göseken 1660
• Vana kirjakeel: (Gutslaff 1648: 246) Kombe 'Weise (modus)'; (Gutslaff 1647-1657: 285) olli sell Mahsundijal ütz wihse; (Göseken 1660: 711) wijsi 'Art / Weise'; wijsi 'Art / Gewohnheit'; wijsi 'Gewohnheit'; wijsi perra (viisi järgi) 'Gewöhnlich'; (Hornung 1693: 22) Joon 'die Manier oder Weise'; (Vestring 1720-1730: 289) Wiis, -si 'Die Weise, Gewohnheit'; (Helle 1732: 129) laulo-wiis 'die Melodey'; (Helle 1732: 208) wiis 'die Weise'; (Helle 1732: 353) Se wiis, mis norelt öppib, se wannalt peab 'jung gewognt, alt gethan'; (Piibel 1739) Tarkusse tö ja wisid: jölledusse tö ja wisid; (Hupel 1780: 312) wiis, wisi r., d. 'Weise, Gewohnheit; Melodie'; (Hupel 1818: 285) wiis, -i r., d. 'Weise, Art, Gewohnheit, Gebrauch'; laulo wiis 'Melodie'; (Lunin 1853: 229) wiis, -i r. d. 'образъ, манера, родъ, привычка, видъ'; laulo wiis 'мелодiя по употребленiю въ пѣнiи'
• Murded: viis, `viisi 'komme' R; viis (viis´), viisi Jäm Khk Vll Muh Hi L Ris Juu JMd Koe VMr VJg I Plt KJn eL (EKI MK)
• Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 1531 wīz´, wīzi, wīe (SW, F) 'Art, Weise, Gewohnheit, Sitte, Aufführung'; Wiedemann 1893: 1381 wīz´, wīzi, wīe (SW, F) 'Art, Weise, Gewohnheit, Sitte, Aufführung'; ÕS 1980: 790 viis 'komme, laad';
• Saksa leksikonid: Lübben 1888 wîs(e) 'Art und Weise; Lebensart, Sitte; Gestalt, Form; Mass; Melodie'; Schiller-Lübben wis(e) 'Art und Weise'
• Käsitlused: < kasks wis(e) (EEW 1982: 3831; Raun 1982: 204; Liin 1964: 60, 65); < asks wise 'viis, mood, laad' (EES 2012: 604)
• Läti keel: lt *vĩze [1638 Wi∫e] Weise < mnd. wīse (Sehwers 1918: 100, 165); lt vĩze Art und Weise < mnd. wīse 'Art und Weise' (Sehwers 1953: 160); vīze Weise, Art und Weise < mnd. wîs(e) (Jordan 1995: 110);
• Sugulaskeeled: sm veisu [1749] jonkin tapauksen johdosta sepitetty runo t. laulu; kevyt, turhanpäiväinen laulu, renkutus / (Gelegenheits)gedicht od. -lied; einfaches Volkslied, Liedchen < rts visa, mrts wijso '(ylistys)laulu'; is veissata siunata, vihkiä kirkko esim. korjauksen jälkeen (SSA 3: 422); sm viisu [1749 walitus-wijsu] arkkiin t. pieneen vihkoon painettu, usein jonkin tapauksen johdosta sepitetty tuno t. laulu; kevyt, turhanpäiväinen laulu, renkutus / auf eienm Bogen od. in einem Heft abgedrucktes (Gelegenheits)gedicht od. -lied; einfaches Volkslied, Liedchen < rts visa, mrts wijso 'ylistyslaulu, valitusvirsi' (SSA 3: 445); vdj nootti viis, meloodia; мелодия, мотив (VKS: 818); lvS vīs Art, Weise (SLW 2009: 223); lv vīž Art, Weise < kasks wis(e) (Kettunen 1938: 495)
• Vrd viisi