[ASL] Alamsaksa laensõnad eesti keeles

karp1, karbi 'laadik' < kasks karpe 'Kiste'

• Esmamaining: Gutslaff 1648
• Vana kirjakeel: (Gutslaff 1648: 233) Karpekeñe 'Schachtel'; (Gutslaff 1647-1657: 221) teggit o[mm]a Nouwo Karpit wallales; (Göseken 1660: 289) Karpekenne 'Karpe (Schachtel)'; (Göseken 1660: 391) karpikenn 'büchs (darin man etwas leget)'; Karpeken 'Lädelein (Schrein)'; (Göseken 1660: 598) Rochto-karp / Rochto ladikas 'artzeney Schranck'; (Göseken 1660: 670) tulli karpecken (tulekustutusnõu) 'Feuwer Karpe'; (Hornung 1693: 28) Karp, Karbi / Acc.pl. Karpisid & Karpa 'ein Kästlein'; (Helle 1732: 108) karp 'die Schachtel'; (Hupel 1780: 173) karp, -bi r.; -pi d. 'Schachtel, liefl. Karb'; (Hupel 1818: 72) karp, -i od. -bi r. d. 'Schachtel; lf. Karp'; (Lunin 1853: 50) karp, -i r. d. 'ларьчикъ, коробочка'
• Murded: kar´p, karbi (-r´-) 'kast(ike)' Sa L K I eL; karp, `karbi R (EMS II: 761)
• Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 234 kar´p, kar´bi 'Schachtel, (d) niedriger Schrank'; Wiedemann 1893: 213 kar´p, kar´bi 'Schachtel, (d) niedriger Schrank, Muschel'; ÕS 1980: 240 karp;
• Saksa leksikonid: MND HW II: 1 karpe, kerpe 'hölzernes Gefäß, Kiste (in den Ostseeländern gebraucht, eig. ein Hohlmaß, finn. karpi)'
• Käsitlused: < ? slaavi..., ? balti..., ? kasks... [von ungewissem Ursprung] (EEW 1982: 715); < ? kasks karpe 'kast' (Raun 1982: 32; EES 2012: 133); < kasks karpe 'puinen kirstu' (SSA 1: 316)
• Läti keel: lt kārba (LELS 2012: 46);
• Sugulaskeeled: sm karppi (1745) puinen laatikko, rasia / Holzschachtel < ee karp (‹ kasks karpe) (SSA 1: 316); sm karppi < ee karp (Bentlin 2008: 66-67); is karppa, karppi rasia; vdj karppi rasia, koppa; lv kar´p, kärp puinen rasia, kotelo (SSA 1: 316); lv kar̄´`p Kästchen, Büchse; kär̄`p, kar̄´`p hölzernes Kästchen, Schachtel < ee karp (Kettunen 1938: 107, 177); lv boks karp; kārba (LELS 2012: 46)

kraas, kraasi 'villakraas' < kasks krasse 'Kratze', Bsks Krase

• Esmamaining: Göseken 1660
• Vana kirjakeel: (Göseken 1660: 429) kahset 'weberkarthe / wollenkarthe'; kaasitama (kraasima) 'Kartetschen'; (Vestring 1720-1730: 94) Krasid 'Woll Kratzen'; Krasima 'Die Wolle kratzen'; (Helle 1732: 120) krasid 'Wollkratzen'; (Helle 1732: 322) krasid 'die Krasen'; (Hupel 1780: 190, 166) krasid Pl. r. 'Wollkratzen'; kaarsed r., kaarsi d. 'Wollkratzen Pl.'; kaarsma d. 'Wolle kratzen'; (Hupel 1818: 100) kraas, -i r. d. 'Wollkratze, Krempel'; kraasma d. 'krempeln, Wolle kratzen'; (Lunin 1853: 41, 72) kaars, -e ~ -i r. d. 'чесалка, гребень для чесанiя шерсти'; kaarsma d. 'чесать шерсть'; kraas -i r. d. 'чесалка'; kraasma d. 'чесать шерсть'
• Murded: kraas, kraasi 'villakraas' K I TLä; kraas´ Jä VJg I; kraass (-s´s) Kam Urv Krl; kraas, `kraasi R; raas, raasi L KJn Trv Pst (EMS III: 789); `kraas´sli Rõu; kraas´t Rõn (EMS III: 791)
• Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 425 krāz´, krāzi 'Wollkratze'; Wiedemann 1893: 386 krāz´, krāzi (kār´, kār´s) 'Wollkratze'; EÕS 1925: 274 kraas 'Wollkratze'; kraasima 'kratzen, krempel, kardätschen'; ÕS 1980: 307 kraas;
• Saksa leksikonid: MND HW II: 1 krasse 'Wollkamm, Gerät zum Auskämmen der Wolle'; kraskam 'Kamm zum Krempeln, Durchkämmen, Abkratzen der Wolle'; krassen (kratzen, krazen) 'kratzen, auskämmen, durchkämmen, krempeln (bei der Wollbereitung)'; Hupel 1795: 125 Krase (st. Wollkratze, Krempel) 'daher das Zeitwort krasen st. krempeln, kämmen, kartetschen'
• Käsitlused: < kasks... (EEW 1982: 975); < ee kraasima, vrd sm raasia (märksõna kraas) (Raun 1982: 50)
• Läti keel: lt kārstava, kā'r´stǝv Wolldocke; kārst, kā’rst Wolle kratzen, docken (Kettunen 1938: 107); lt karstūvis Wollkratze (VLV 1944: 313);
• Sugulaskeeled: sm karsta [1745] villan muokkaukseen käytetty piikikäs lauta(pari) / Wollkamm, Karde < ? balti, vrd ld kar̃šti 'karstata villoja; sukia hevosta', lt kārst 'karstata (villoja), kammata' (SSA 1: 318); sm raasi (1826) (villa)karsta / Wollkamm, Karde < ee kraas (SSA 3: 34); sm karstata (villoja) Wolle kratzen, docken (Kettunen 1938: 107); is kraaziᴅ (Len) villakraasid (Laanest 1997: 82); lv kaŕ̄š̀ Wolldocke; lv kaŕ̄š̆šə̑ Wolle kratzen, docken < vrd kasks harst 'Harke' (Kettunen 1938: 107)